Yleistä turinaa ydinvoiman tiimoilta

Harrastelija

Vakionaama
Ei kait tuossa mitään Saksan jätteitä tänne olla tuomassa? Halutaan vain kommentteja samalla tavalla kuin Suomen kansalaisetkin voivat kommentoida lupa-asioita ennen kuin lupa annetaan. Mutta onhan se hieman outoa mitä sanottavaa saksalaisilla voisi olla Suomen päätöksiin. Olisiko ajateltu että kun ydinvoima on co2 jälkeen suurin kirosana (tai jopa suurempi) niin annetaan mahdollisuus vaikuttaa. Jos vaikka säteilisi Saksaan asti ;)

”Posiva Oy:n käyttölupahakemus käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitokselle”
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ei kait tuossa mitään Saksan jätteitä tänne olla tuomassa? Halutaan vain kommentteja samalla tavalla kuin Suomen kansalaisetkin voivat kommentoida lupa-asioita ennen kuin lupa annetaan. Mutta onhan se hieman outoa mitä sanottavaa saksalaisilla voisi olla Suomen päätöksiin. Olisiko ajateltu että kun ydinvoima on co2 jälkeen suurin kirosana (tai jopa suurempi) niin annetaan mahdollisuus vaikuttaa. Jos vaikka säteilisi Saksaan asti ;)

”Posiva Oy:n käyttölupahakemus käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitokselle”
Harva sinne taitaa käydä mitään positiivista palautetta antamassa?
 

kotte

Hyperaktiivi
Ei kait tuossa mitään Saksan jätteitä tänne olla tuomassa?
Ehkä ei, ehkä sittenkin. Saksalaisilla ei välttämättä ole maaperää, johon voisi haudata ydinjätteensä yhtä turvallisesti kuin täkäläiseen peruskallioon uskotaan olevan mahdollista, joten siinä mielessä voisi olla painetta tuoda niitä. Laki ei taida moista sallia, mutta voihan lakia aina muuttaa (?). Olisihan suomalaistenkin etu säilöä lähialueen ydinjätteet turvallisesti korvausta vastaan. Suolakaivokset eivät geologisen historian perusteella välttämättä ole riittävän pitkäikäisiä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ehkä ei, ehkä sittenkin. Saksalaisilla ei välttämättä ole maaperää, johon voisi haudata ydinjätteensä yhtä turvallisesti kuin täkäläiseen peruskallioon uskotaan olevan mahdollista, joten siinä mielessä voisi olla painetta tuoda niitä. Laki ei taida moista sallia, mutta voihan lakia aina muuttaa (?). Olisihan suomalaistenkin etu säilöä lähialueen ydinjätteet turvallisesti korvausta vastaan. Suolakaivokset eivät geologisen historian perusteella välttämättä ole riittävän pitkäikäisiä.
Eiköhän siellä ole ihan muunlaiset asiat mielessä.

 

tet

Hyperaktiivi
Ehkä ei, ehkä sittenkin. Saksalaisilla ei välttämättä ole maaperää, johon voisi haudata ydinjätteensä yhtä turvallisesti kuin täkäläiseen peruskallioon uskotaan olevan mahdollista, joten siinä mielessä voisi olla painetta tuoda niitä. Laki ei taida moista sallia, mutta voihan lakia aina muuttaa (?). Olisihan suomalaistenkin etu säilöä lähialueen ydinjätteet turvallisesti korvausta vastaan. Suolakaivokset eivät geologisen historian perusteella välttämättä ole riittävän pitkäikäisiä.
Eihän sinne Onkaloon pitänyt mahtua millään Hanhikivenkään jätteitä, miten sinne yht'äkkiä sakujen jätteet mahtuisivat. Eikä niitä edes kannata kallioon haudata, kun ensi vuosikymmenellä meillä on turvallisia 4. sukupolven reaktoreja jotka käyttävät noita "jätteitä" polttoaineenaan.
 

tet

Hyperaktiivi
^ Ei ole missään määrin turvallista. Ne käytetään polttoaineena, koska ne eivät ole oikeasti mitään jätettä. Niissä on 99% energiasta vielä jäljellä, perinteiset ydinvoimalat käyttävät vain yhden prosentin verran uraanin energiasisällöstä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kyllä noiden ydinjätteiden kanssa on kyettävä elämään käytännössä ikuisesti ja hautaaminen stabiiliin ja ehjään kallioperään hyvin syvälle vaikuttaa parhaalta ratkaisulta. Suomessa kallioperää riittäisi paljon muuallakin kuin sellaisen saaren alla, jonne on satuttu rakentamaan runsain ydinvoimalapopulaatio ja tänne voisi Ruotsin ohella haudata kaikki Euroopan ydinjätteet. Avaruuteen ampuminen vie tolkuttomasti energiaa ja siinä on merkittävät riskit levittää jätteet ympäriinsä paljon paremmalla tehokkuudella, mihin Tsernobylin grafiittirovio pystyi. Ns. 4. sukupolven reaktorit toki antavat mahdollisuuden eliminoida osan hankalista jäännösisotoopeista joltisellakin tehokkuudella, mutta kyllä niitä pitkäikäisiä edelleen jää jäljelle. Ei tuota prosessia käsittääkseni välttämättä kokonaisuutena pysty hoitamaan niin, että jätteistä pääsee kokonaan eroon, vaan niiden määrää voi vähentää ja laatua helpottaa tilastollisessa mielessä. Samalla vain olisi palveltava muitakin tavoitteita, joista energian tuotanto on tärkein.

Jotkin ehdotetuista laitostyypeistä olisivat kaiketi hyötöreaktoreita, jolloin polttoaineen jälkikäsittely ja kierrättäminen on aivan keskeinen osa toimintaa ja tuloksena epäilisin syntyvän monesta vaiheesta kaikenlaista enemmän tai vähemmän aktiivista jätettä ja sivutuotetta laitteistojen ylläpidon ja huollonkin tuloksena. Jäljellä oleva rikasteusta uraanista peräisin oleva polttoaine ei edes ole kovin radioaktiivista, vaan reaktiotuotteet ja hyötöpolttoaineet ovat varsinainen uhka, jota vastaan on suojaduttava tarkoin eristyskeinoin. Termiset reaktoriehdokkaat eivät puolestaan eroa ydinjätteiden osalta paljonkaan nykyisistä. Fuusioreaktoritkin tuottavat myös radioaktiivista sivujätettä, jos sellainen joskus saadaan toimimaan, mutta luultavasti pääosin selvästi lyhytikäisempää kuin fission aiheuttamat.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kiinassa Taishan joka on vastaavanlainen Ranskalaisten luomus kuin OL3, tärähti käyntiin pitkän seisakin jälkeen. Tuolla polttoaineessa oli vuotoja.

 

fraatti

Hyperaktiivi
Rakennusaikoja, hiukan näyttää aika venähtäneen tuoreemmissa laitoksissa.
1661368410007.png
 

fraatti

Hyperaktiivi
Japanissa tarttaillaan vanhoja ydinvoimalaitoksia ja aasiassa rakennetaan ja suunnitellaan uusia

1f1ef-1f1f5.svg
Japan is halting anti-nuclear policies
1f1f0-1f1f7.svg
Korea is reversing a nuclear phaseout
1f1e8-1f1f3.svg
China is accelerating its huge buildout in reactors
1f1ee-1f1f3.svg
India is moving to build more plants

1661589072611.png

 

Mikki

Hyperaktiivi
Tuskin mistään, eikös noita ole koitettu ukrainassa tehdä? Vai missä?
Mistä Kiinalaiset hommaa paineastiansa? Luulen että Venäjä saa ne sieltä kanssa.

Kyllä ne taitaa tehdä itse paineasiansa. Varmaan ne toimittaa pari astiaa venäläisille kun tarpeeksi monta öljytankkeria tuo lastinsa ensin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuskin mistään, eikös noita ole koitettu ukrainassa tehdä? Vai missä?
Kramatorskissahan niitä oli kai Pyhäjoelle tarkoitus tehdä? Kovin ovat venäläiset tuota yrittäneet valloittaa kesän aikana, mutta mikä lienee tilanne nyt, kun rintama on jäykistymään päin noilla seuduilla? Mahtaa olla kaupungissa kuitenkin paljon silppua kaikkialla?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Sveitsissä tunnustellaan jospa ydinvoimalle löytyisi myös tilaa

A group of Swiss politicians has formed 'Stop Blackouts', which will launch a petition seeking a revision to the country's energy policy to guarantee adequate power supplies and keep nuclear as part of the mix.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Sveitsissä luulisi korkeuseroja löytyvän vaikka pumppauslaitoksille. Niillähän vesivoima tuottaa jo valmiiksi 60% tms energiasta.

Edit: arvasinkin ettei ne ole tyhmiä siellä. Suuri 900MW (!!) pumppauslaitos on juuri tullut tulille.

 

pökö

Kaivo jäässä
Sveitsissä luulisi korkeuseroja löytyvän vaikka pumppauslaitoksille. Niillähän vesivoima tuottaa jo valmiiksi 60% tms energiasta.

Edit: arvasinkin ettei ne ole tyhmiä siellä. Suuri 900MW (!!) pumppauslaitos on juuri tullut tulille.

Mites tuo pumppausvoimala toimii? Mulla on siinäkin kohta aukko tietämisessä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Mites tuo pumppausvoimala toimii? Mulla on siinäkin kohta aukko tietämisessä.
Ostavat halvalla sähköä naapureilta kun on ylituotantoa. Pumput nostaa veden melkein 500m korkeammalle patoaltaaaseen ja sitten kun hinta on hyvä se valutetaan turbiinien läpi alas kallioon louhittuun valtavaan luolaan.

Ei mikään näpertelyhomma kun kustannus noin kaksi miljardia juuroa. Tuo on megalomaaninen akku siis. Ei varsinainen voimalaitos.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Pumput nostaa veden melkein 500m korkeammalle patoaltaaaseen ja sitten kun hinta on hyvä se valutetaan turbiinien läpi alas kallioon louhittuun valtavaan luolaan.
Noissa ei välttämättä edes vielä 500 metrin padotuskorkeudella ole erillisiä pumppuja ja turbiineita, vaan generaattori yksinkertaisesti käännetään erikoiskäämityksellä pyörimään toisin päin, jolloin se toimii synkronimoottorina ja turbiini keskipakopumppuna. Tuota korkeammissa sitten jo on taloudellisinta käyttää erillistä keskipakopumppua ja pelton-tyyppistä turbiinia.
 

tet

Hyperaktiivi
Noissa ei välttämättä edes vielä 500 metrin padotuskorkeudella ole erillisiä pumppuja ja turbiineita, vaan generaattori yksinkertaisesti käännetään erikoiskäämityksellä pyörimään toisin päin, jolloin se toimii synkronimoottorina ja turbiini keskipakopumppuna. Tuota korkeammissa sitten jo on taloudellisinta käyttää erillistä keskipakopumppua ja pelton-tyyppistä turbiinia.
Eipä tuohon mitään erikoiskäämitystä tarvi, tavallinen tahtikone toimii sekä generaattorina että moottorina. Jos tahdistuksen jälkeen akselille tuodaan lisää tehoa, se alkaa puskea ylimääräisen tehon verkkoon, jotta nopeus ei nouse. Jos taas akselitehoa vähennetään, se alkaa ottaa lisää tehoa verkosta, jotta nopeus ei laske.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eipä tuohon mitään erikoiskäämitystä tarvi, tavallinen tahtikone toimii sekä generaattorina että moottorina.
Jokaisessa mottorina käytettävässä tahtikoneessa on "erikoiskäämitys", jolla tuo saadaan asynkronimoottorin tapaan käynnistymään, kun yhdeistetään kolmivaiheverkkoon. Magnetointikäämitys ei oikein sovi tuohon, mutta periaatteessa oikosulkukäämitys roottorissa riittää. Toinen vaihtoehto olisi käynnistys invertterillä, mutta tuo on aika kallis ratkaisu suurille koneille, jos takoituksena on vain käynnitys verkon kanssa tahtiin. Ongelmana on (francis-) turbiini, joka luonnostaan toimii pumppuna toisin päin kiertäen kuin turbiinina. Laitetta ei siis voi käynnistää turbiinin energialla, vaan se on tehtävä sähköllä verkosta, mistä syystä roottori on saatava sähköllä kiihtymään synkroninopeuteen ennen käyttöä.
 

tet

Hyperaktiivi
Jokaisessa mottorina käytettävässä tahtikoneessa on "erikoiskäämitys", jolla tuo saadaan asynkronimoottorin tapaan käynnistymään, kun yhdeistetään kolmivaiheverkkoon. Magnetointikäämitys ei oikein sovi tuohon, mutta periaatteessa oikosulkukäämitys roottorissa riittää. Toinen vaihtoehto olisi käynnistys invertterillä, mutta tuo on aika kallis ratkaisu suurille koneille, jos takoituksena on vain käynnitys verkon kanssa tahtiin. Ongelmana on (francis-) turbiini, joka luonnostaan toimii pumppuna toisin päin kiertäen kuin turbiinina. Laitetta ei siis voi käynnistää turbiinin energialla, vaan se on tehtävä sähköllä verkosta, mistä syystä roottori on saatava sähköllä kiihtymään synkroninopeuteen ennen käyttöä.
No joo, invertteriä itse ajattelin kun tuota edellä olevaa kirjoitin. Meillä on sellainen kaasuturbiinissa, siinä ei ole erillistä starttikonetta vaan startataan genun ja invertterin avulla. Onhan se 80 MW genua pyörittävä invertteri toki vähän suurempi kuin sähköautossa, semmoinen suurehkon asuntovaunun kokoinen.:) Starttia varten on myös liukurenkaat ja hiiliharjat, joilla magnetointikäämiin saadaan virtaa kun magnetointikone ei pyöri.

Ja on meillä sitten myös noita häkkikäämityksellä starttaavia tahtikoneita, semmoisia vähän pienempiä (suurimmat 14 MW tehoisia).
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kiinalaiset suunnittelevat rakentavansa ydinvoimaa lisää entistä nopeammin.

  • Target of six to eight reactors a year could be raised to 10
  • Association advocates bringing more nuclear power inland
China has the capacity to build more nuclear reactors than planned through 2025, the nation’s top industry body said in its annual report.
The national target is six to eight reactors a year, but that could be raised to 10, said the China Nuclear Energy Association. The agency is also advocating bringing more nuclear power inland, including as a backup to China’s massive buildout of wind and solar farms in the west, which can generate power only intermittently.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Slovakiassa uuteen reaktoriin polttoaine ladattu ja sähköä pitäisi tulla vielä vuoden loppupuolella. Täydessä vedossa 23 alkupuolella.


Slovak utility Slovenske Elektrarne has completed loading fuel to the long-delayed Mochovce 3 nuclear power plant, the plant's director said, making it one of the few new nuclear units to come online as Europe struggles with a power supply crunch.

The 471-megawatt unit is expected to produce first electricity in late October or early November, plant director Martin Mraz told Reuters.

"We will be at full production at the beginning of 2023," Mraz said at the plant as the last fuel assemblies were being loaded to the reactor.

The new unit will produce around 3.7 Terrawatt hours per year, covering 13% of Slovakia's electricity consumption and making the country self-sufficient, he said.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tietääkö kukaan mitä tapahtui Ringhals 4:ssa? Tämän mukaan jonkinsortin vastuksia piti koekäyttää mutta paineastia oli tyhjä ja vastukset sulivat. En tiedä tarkoitetaanko tuossa vaurioituneena reaktorin paineastiaa vai jotain muuta mutta kummalliselle kyllä tuntuu että ydinvoimalassa ohjeet luetaan ja tulkitaan yhtä heikosti kun tuttava joka poltti paljunsa kaminan kahteen kertaan puhki.... kun lämmitti sitä samaan aikaan kun täytti paljua... :help:



 

kotte

Hyperaktiivi
Tietääkö kukaan mitä tapahtui Ringhals 4:ssa? Tämän mukaan jonkinsortin vastuksia piti koekäyttää mutta paineastia oli tyhjä ja vastukset sulivat. En tiedä tarkoitetaanko tuossa vaurioituneena reaktorin paineastiaa vai jotain muuta mutta kummalliselle kyllä tuntuu että ydinvoimalassa ohjeet luetaan ja tulkitaan yhtä heikosti kun tuttava joka poltti paljunsa kaminan kahteen kertaan puhki.... kun lämmitti sitä samaan aikaan kun täytti paljua...
Kyse vaikuttaisi olevan reaktoriastian (primääripiirin) paineistimesta. Noissa siis on sähkölämmitin ja paine pidetään yllä kuumentamalla tuo vesi kuumemmaksi kuin itse reaktorin vesi. Suomessa esimerkiksi Loviisan molemmat yksiköt ja OL3 ovat samanlaisia periaatteeltaan.

Virhe oli lehtiartikkelin mukaan siinä, että järjestelmän pääkytkimesta käännettiin virrat päälle, mutta paineistinta ei ollut täytetty vedellä ja lämmitys kytkeytyi päälle sähkövastuksiin tunnetuin seurauksin. Käyttövirhehän tuo on, mutta missä kohden virhe tehtiin on oma kysymyksensä. Epäilemättä käyttöhenkilökunta ei tuntenut laitostaan riittävän hyvin (ainakaan operoiva henkilö) tai sitten ohjeista poikettiin. Voihan ohjeistuksessakin olla puutteita. Vakava poikkeama tuo on joka tapauksessa ja seuraukset kalliit, toki korjattavissa rahalla ja aiheuttavat ylimääräisen pitkähkön käyttökatkon.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eikö "kuivakeittosuojat" toimineet? Normi pesukoneissakin on jo tuollaiset.
Ei paineistimen pitäisi ikinä olla kuiva, kun laitos on alustettu käyttövalmiuteen, vaan täynnä vettä.

Jos on tankannut tavanomaisten vedenvaraajien asennusohjeita, on varmasti painunut mieleen marginaalihuutomerkein tai kissankorkuisin kirjaimin todettu varoitus, että laitteen sulaketta, käyttökytkintä tai liitäntöjohtoa pistorasiaan ei saa aktivoida ennen kuin varmistettu kuumasta hanasta vettä laskemalla, että ilman tulo on loppunut ja hanasta tulee pelkkää vettä, eli että säiliö on täynnä vettä. Tässähän on kyse suunnilleen samanlaisesta vaatimuksesta ja käyttövirheestä, jossa tuo perusohje on tavalla tai toisella laiminlyöty. Voi olla, että tuossa on jokin ilmausjohto tms., mutta ilmaus on jäänyt tekemättä ja lämmityspiirin oma säätö aktiiviseksi (eli on tehty useampikin virhe, kuten inhimillisistä syistä sattuneissa vahingoissa usein, kun toimitaan sellaisen järjestelmän parissa, joka on pakko tehdä varmatoimiseksi ja luotettavaksi myös operoinnin osalta). Voi myös olla, että operaattori ei ole tajunnut, että paineistin on huollossa jostakin syystä tyhjennetty tai päässyt tyhjenemään.
 
Back
Ylös Bottom