SMR-reaktoreiden edut tulevat esille vasta siinä vaiheessa, kun niiden ympärillä oleva business on riittävän laajaa ja säännöllisestä. Tuohan ei niinkään riipu teknologiasta, vaan kustannustasosta, soveltuvuudesta käyttötarkoitukseen ja itse ratkaisun haluttavuudesta. Toisin kuin perinteisen ydinvoimalan osalta, ensimmäisen eikä toisenkaan prototyypin valmistaminen tai myynti ei vielä kesää tee eikä yhdessä pienessä maassa tehty sääntöjen rukkaus muuta mitään, koska kaupallisten mahdollisuuksien saavuttaminen kilpistyy eri maiden säännöstön ja kaupallisen ympäristön kirjoon, ellei säännöstö ala yhtenäistyä. Vaikka näin tapahtuisikin, aikaa kuluu ennemminkin vuosikymmeniä kuin vuosia, veikkaisin. Voimalaitoksen kokoluokkaa olevan laitoksen toteuttaminen on kaiken lisäksi paljon riippuvampi ympäristö- ja yhteiskuntaolosuhteista (jäähdytysveden saatavuus ja jäähdytysveden säästöratkaisut, valmistautuminen maanjäristysten kaltaisiin tapahtumiin sekä maaperävaatimukset yleensä, sähköjärjestelmäkysymykset, ydinmateriaalivalvonta, ydinjätehuolto ym. ym.), mikä vaikeuttaa monia tuotteistuksen kannalta olennaisia edellytyksiä. Ovathan nykylaitostenkin reaktorit sinällään varsin pitkälle tuotteistettuja, mutta tuotesarjat ovat kaupalliselta näkökannalta aivan liian pieniä.
Yleistä turinaa ydinvoiman tiimoilta
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
No minä en nyt viitannut bisnesetuihin, vaan muihin. Esimerkkinä vaikkapa sellainen etu, kuin mahdollisessa katastrofaalisessa (Tsernobylin kaltaisessa) voimalaonnettomuudessa syntyvän laskeuman puuttuminen. Se etu voi olla rakennetulla reaktorilla, vaikka kyseisen reaktorityypin bisnes ei vielä kukoistaisikaan, eikä niitä vielä myytäisi kuin kuumille kiville.
Juu, kyllä tuollaiset riskit joiltakin osin pienenevät, mutta eivät ole poissuljettuja, jos laitos rakennetaan vaikkapa geologisen siirroslinjan päälle, maanvyörymälle alttiille alueelle tai vastaavalle. Luonnolinen kierto ja jäähdytys ei nimittäin välttämättä enää toimi, jos ulkopuolinen vesiallas halkeaa tai koko rakennelma kallistuu tapahtuman seurauksena. Ainakin rakennuspaikan vaatimuksiin ja vastaaviin pitäisi olla selvät sävelet normitettuna tarkastuksineen. Sitä paitsi, mitä enemmän on erillisiä yksiköitä, sitä enemmän on korkeintaan keskinkertaisia rakennuspaikkoja, ulkoisia riskitekijöitä kokonaislukumääränä laskettuna, keskinkertaisia operaattorihenkilöitä, useampia jätekuljetuksia ja vastaavia, eli laitosten koon pieneneminen ja suurempi lukumäärä tuo myös lisäriskejä. Suurissa laitoksissa operaattorit, laitosjärjestelyt ja varajärjestelyt on helpompi hoitaa rahoitusmielessä (vaikkakin USA:ssa, Neuvostoliitossa ja Japanissa on käytännön esimerkkejä siitä, että näissäkin olisi voinut olla parantamisen varaa etenkin henkilökunnan osaamisen ja yleisen valmiusajattelun osalta). Osa kehitettävistä pienimmistä SMR-konstruktioista on kaiken huipuksi sellaisia, että ne perustuvat sukellusvenereaktoreiden kaltaisiin voimakkaasti rikastettua uraania vaativiin. Tuollaisen polttoaineen valmistamiseen ja käyttöön laajalti pienissä yksiköissä siviilitarkoituksissa liittyy vielä aivan oma ei-tekninen ongelmamaailmansa.
Mutta sehän on käytännössä "vain ydinkäyttöinen vedenkeitin", jossa matalat lämpötilat, pienet paineet, vähän liikkuvia osia, passiiset turvajärjestelmät jne. Ei pitäisi tuon luvittaminen olla ameriikan temppu. Jos vaan tahtotila löytyy...
Joutuu vain lähivuosina aika kovaan kilpailuasetelmaan sähkökattiloiden kanssa, jos lämpöakkuja ja -varastoja pystytään rakentamaan kohtuuhinnalla suuressa mittakaavassa. Tuulivoimaa rakennettaneen lähivuosina lisää ja paljon joka tapauksessa, jolloin sähköntuotantoa on välillä huomattavasti liikaa, vaikka toisinaan on huomattavaa pulaakin. Voimajohtoja joudutaan noille myllyille rakentamaan joka tapauksessa, jotta kapasiteetti voidaan edes periaatteessa kunnolla hyödyntää. Sähkökattila lienee tehoon nähden kumminkin melko halpa laitos tuollaisenkin ydinreaktorin rinnalla, joten kaikki riippuu siitä, miten paljon rahaa tarvitaan maan pinnalle rakennettujen lämpöeristettyjen vesipyttyjen, maahan kaivettujen päältä eristettyjen alta kalvolla vuorattujen altaiden tai maan alle louhittujen murskatusta rakennushiekasta tyhjennettyjen kalliolämpövarastojen rakentamiseen sähkökattilan rinnalle niin, että lämmön varastokapasiteetti riittää.
Sille pitää keksiä vielä se kotelointi jolla ydinmateriaali pysyy varmasti tontilla. Eli en usko tuollaiseen kaarihalliin, eiköhän ne laiteta Suomessa kallioluolaan ja maxwell smart -tyyppiset oviratkaisut.
Tuulivoiman rakentamisen painopiste on jossain (Pohjois-)Pohjanmaalla, eikä siirtokapasiteettia ole suunnitellulle määrälle. Ei ehkä kannata edes rakentaa tulevaisuuden mahdollisia 20+ GW tuotantopiikkejä varten. Osa ylimääräisestä sähköstä jouduttaneen siis muuntamaan P2X-ratkaisuin toiseen muotoon.
Tuulivoimayhdistyksen sivuilta lainattua:
"Suunnittelussa olevat hankkeet
STY:n vuosittain suorittaman tuulivoimahankkeiden kartoituksen mukaan maaliskuussa 2022 mennessä Suomessa oli julkaistu maatuulivoimahankkeita noin 44 466 megawattia (MW). Merelle suunniteltuja hankkeita 9 905 MW."
Viimeksi muokattu:
Viittasin tuolla esimerkilläni suolasulareaktoreihin. Niissä ei Tsernobylin kaltaista laskeumaa voi syntyä, kävi mitä tahansa. Tsernobylin pahimmat laskeuma-isotoopit olivat I-131 ja Cs-137, jotka molemmat syntyvät suolasulareaktorissa suolana. Eli ovat kemiallisesti sitoutuneena yhdisteeseen, eivät alkuainemuodossa. Perinteisissä reaktoreissa ne syntyvät kaasuna, ja jos pääsevät ulos reaktorista, niin tuuli vie. Pihalle roiskahtanutta ja jähmettynyttä suolakönttiä ei tuuli jaksa viedä, siksi ei laskeumaa, kävi mitä kävi.
Aivan varteenotettava mahdollisuus tuokin (oli myös omassa mielessäni viestiäni kirjoittaessani), mutta muuttaako loppujen lopuksi kovin paljon mitään? Lämmitystarvetta on ympäri valtakuntaa ja elektrolyysilaitteisto on joka tapauksessa elektrodikattilaa kalliimpi laitos, eli vaihtoehtona on pikemminkin jättää sähkö tuottamatta tai polttaa se lämmöksi marginaalieristä puhumattakaan. Lähialueelle tarvitaan riittävä sähkönsiirto joka tapauksessa, jotta sähkö voidaan hyödyntää tavalla tai toisella. Elektrolyysilaitteiston tuottama hukkalämpökin voidaan käyttää hyödyksi, mutta toki joudutaan ehkä päästämään kokonaan tai osittain harakoille. Mahdollinen vetyputkisto puolestaan tarjoaa resurssin, jota voidaan käyttää huipputehotuotannon lähteenä asutuskeskuksissa joka (kalliisti) polttokennoilla tai (halvemmalla) mäntämoottoriaggregaatilla, kummallakin noin 50% sähkön palautushyötysuhteella. Kumpikin tapa tuottaa myös hukkalämpöä, joka on helposti käytettävissä lämmitystarkoituksiin (mäntämoottorin kohdalla luultavasti helpommin ja täydellisemmin kuin polttokennoratkaisuilla).
Voi olla, en osaa ottaa kantaa tarkemmin kantaa teknologiaan, jota ei energiantuotantomielessä ole toteutettu kuin kehitysmittakaavassa ja ilman, että ydinreaktiotuotteiden eristämistä suolasta olisi demonstroitu varsinaisena jatkuvana teollisena prosessina puhumattakaan, että prosessin ylläpitoon liittyvät kysymykset olisi selvitetty riittävän laajalti kaikilta niiltä osin kuin pitäisi, jotta näitä voi ajatella kaupallisen laitoksen pohjaksi. Olisin hyvin yllättynyt, mikäli kaupallisia sulasuolareaktoreita tulisi markkinoille niin, että ne olisivat tuotannossa ennen 2030-luvun loppua. Uskottavat SMR:t ovat toistaiseksi joko kevytvesihidasteisia perinteisiä ydinvoimalaitteita muistuttuvia tai kenties kaasujäähdytteisiä kuulakekorakenteita, joista jälkimmäiset kuitenkin ovat vielä tutkimusasteella ja niihinkin mielestäni liittyy monia lisätarkastelutarpeita poikkeamatilanteisiin liittyen.
Sitä kulutustakin siirtyy sitten kohti Pohjanmaata. Raaheen ollaan jo kaavailemassa 400kV siirtolinjaa terästehtaalle.
Mutta jos huipputeho tulevaisuudessa vaatisi vaikkapa 20 x 400kV...?
Siis nämä kaikki tunnetut kulutuskohteet joilla on joku aikataulu ovat toistaiseksi SSAB:n haaveita. Raaheen tulisi valokaariuuni - joka vie rutkasti sähköä, mutta vielä enemmän sähköä tarvitseva rautasienen teko vedyn kanssa olisi Ruotsin puolella Luulajassa. Eli nämä laitokset olisivat pari joka yhdessä tuottaa fossiilivapaata terästä.
Ne skiljoonat tuulivoimahankkeet on julkistettu jotta olisi lupaus - jos haluat tehdä vaikka sitä vetyä niin näillä kaikilla paikoilla on sitten jo sähkönteko ajateltu - tervetuloa meille. Ei niitä tehdä jos kukaan ei tiedä mihin se sähkö laitettaisiin.. ja sitten kun tiedetään niin kyseinen laitos saa sen siirtolinjaston kyllä.
Jostain syystä näitä uutisoidaan niin että tuulivoimaa vaan rakenneltaisiin hirmuisia määriä ilman mitään kiinnostusta siihen saako sitä ikinä mihinkään myytyä - mutta ei sellaiseen rakenteluun rahoitusta saa - ei sellaista pääse tapahtumaan.
Eiköhän voimansiirtokin jotenkin onnistu, jos on varaa rakentaa riittävästi tuulitehoakin. Tuotanto- ja kulutuspaikan eriyttämisellä olisi monia etuja ja mahdollisuuksia huipputuotannon hyödyntämisen, tuotantovajeen kompensoinnin, kulutusjouston ja häviöiden hyötykäytön kannalta. Paikallisen tiheän tuulipuistokeskittymän sähköä voisi käsittääkseni kerätä ainakin DC-siirtolinjalle, josta sitä voi syöttää valtakunnan verkkoon sopivista kytkentäpisteistä niin, että verkon stabiilisuus pysyy hallinnassa. Halpahan tuollainen systeemi ei toki ole, mutta maailmalla on esimerkkejä useista lähes 10GW:n siirtotehon tuhansia kilometrejä pitkistä sähkön siirtolinjoista, pääosin Kiinasta (mutta tuttujen länsimaisten yhtiöiden rakentamia).
Laitoin toiseen ketjuun tuosta siirtokapasiteettipulmasta. Oma, mielenkiintoinen, eikä ehkä tavan sähkönkäyttäjälle kovin tuttu asia on sitten myös verkon tahdistaminen kun käytössä on näitä ei-perinteisiä sähköntuotantotapoja (tuuli, aurinko), joiden teho vaihtelee joskus hyvinkin nopeasti.
Viesti keskustelussa 'Suomen energiaomavaraisuus/huoltovarmuus' https://lampopumput.info/foorumi/threads/suomen-energiaomavaraisuus-huoltovarmuus.33073/post-549478
Viimeksi muokattu:
Moltex Energyn SSR-reaktori on siitä erikoinen, että polttoainesuola ja jäähdykesuola ovat erikseen. Polttoainesuola on perinteisen kaltaisten polttoainesauvojen sisällä, joista fissiokaasut pääsevät pois vesilukon kaltaisen rakenteen kautta, mutta suola pysyy sisällä. Reaktiotuotteita ei tarvitse poistaa suolasta reaktorissa, vaihdetaan vain polttoainesauvat kuten perinteisissäkin laitoksissa.
Mutta ei noita tosiaan tule vielä tällä vuosikymmenellä, kun pilottilaitoksenkin käynnistys taitaa olla aikataulutettu vasta seuraavan vuosikymmenen puolelle. Siksi tuossa edellä mainitsinkin, että ensimmäiset SMR-laitokset ovat hyvinkin perinteistä tekniikkaa, ja näitä kunnianhimoisempia alkaa tulla sitten joskus. Ihan ensimmäinen länsimainen SMR-reaktori, joka pääsee kaupalliseen vaiheeseen, tulee olemaan Nuscale Power Module. Noillehan on jenkeissä jo hyväksyntä, ja korealaisten kanssa on valmistussopimus olemassa. Ensi vuoden jälkipuoliskolla noita pukkaa jo ulos Doosanin tehtaalta Koreasta.
Suomi on ainoa läntinen EU-maa, joka tuottaa ydinvoimaa venäläisellä polttoaineella – näin Fortum kommentoi sopimusta
Uraanipakotteelle on unionissa monta vasta-argumenttia, mutta professori ei pidä Venäjän korvaamista ylivoimaisena.
www.is.fi
Uraanipakotteelle on unionissa monta vasta-argumenttia, mutta professori ei pidä Venäjän korvaamista ylivoimaisena.
Suomi on ainoa läntinen EU-maa, joka tuottaa ydinvoimaa venäläisellä polttoaineella – näin Fortum kommentoi sopimusta
Uraanipakotteelle on unionissa monta vasta-argumenttia, mutta professori ei pidä Venäjän korvaamista ylivoimaisena.
www.is.fi
Tämä nyt ei varsinaisesti liity aiheeseen, mutta huvittaa aina tuo meidän julistautuminen "läntiseksi" EU-maaksi. Millä perusteella? En ole keksinyt muuta selitystä kuin sen, ettei olla oltu Varsovan liiton jäseniä milloinkaan. Muuta läntistä on vaikea kotimaassa nähdä, jos EU:sta puhutaan. Näin on fiilikset täällä maantieteellisesti itäisimmän EU-maan itärajan pinnassa.
Pelikaani tainnut lentää Ruotsissakin turbiinin:
www.is.fi
Tuleepahan mielenkiintoinen talvi jos OL3 ja tuo Ruotsin voimala olisi pois käytöstä.
Turbiinivika pysäytti Ruotsin suurimman ydinreaktorin
Oskarshamn 3 tuottaa normaalisti 1400 megawattia sähköä.
www.is.fi
Tuleepahan mielenkiintoinen talvi jos OL3 ja tuo Ruotsin voimala olisi pois käytöstä.
pökö
Kaivo jäässä
Juu, Ringhals on pimeenä vissiin Tammikuun loppuun. 2500 MW atomitehot pimeenä Ruotsissa.Pelikaani tainnut lentää Ruotsissakin turbiinin:
Turbiinivika pysäytti Ruotsin suurimman ydinreaktorin
Oskarshamn 3 tuottaa normaalisti 1400 megawattia sähköä.
Tuleepahan mielenkiintoinen talvi jos OL3 ja tuo Ruotsin voimala olisi pois käytöstä.
- Keskustelun aloittaja
- #141
No johan nyt on. Ranskassa taidettiin sammuttaa 4 reaktoria myös viimeisin viikon sisään. Jotain murheita oli sielläkin ollut.
Kun varalla tai reservissä olevat voimalat puretaan niin näiden juttujen kanssa alkaa kyllä olemaan suuria ongelmia.
Oikeasti taidan hommata lisää polttopuita talvea varten. Ja muutenkin taitaa ottaa enemmän tosissaan se mahdollisuus, että jos tulee vaikka viikon -20C jakso pohjolaan että ei todellakaan puhuta 2 tunnin kiertävistä jaksoista.
Kieltämättä listani alkaa olemaan tyhjä luotettavista energiamuodoista. Takkakin voi haljeta jos liian paljon yrittää sillä lämmittää.Mikä olikaan se toivotoon toivotaan energiaa
Jo 500 hitsaajaa korjaa korroosion jälkiä – Ranskan Edf lupaa käynnistää 12 ydinvoimalaa joulukuuhun mennessä
Ennätysmäärä Edf:n ydinvoimaloita on ollut pois käytöstä sekä huoltojen että korroosio-ongelmien takia useita kuukausia.
www.tekniikkatalous.fi
Ennätysmäärä Edf:n ydinvoimaloita on ollut pois käytöstä sekä huoltojen että korroosio-ongelmien takia useita kuukausia.
Jo 500 hitsaajaa korjaa korroosion jälkiä – Ranskan Edf lupaa käynnistää 12 ydinvoimalaa joulukuuhun mennessä
Ennätysmäärä Edf:n ydinvoimaloita on ollut pois käytöstä sekä huoltojen että korroosio-ongelmien takia useita kuukausia.
www.tekniikkatalous.fi
Tuon kokoisia pudotuksia tulee Suomessa pari kertaa vuodessa. Viimeisen viiden vuoden aikana näyttäisi olevan 10 kertaa taajuus meillä pudonnut alle 49,6 Hz, noista kolme kertaa on menty alle 49,5 Hz.
- Keskustelun aloittaja
- #149
Sakut Uniperin puikoissa ovat sanoneet että sieltä ei tule uutta ydinvoimalaa Ruotsiin
Olisiko Lappeenrannassa taas ydinpolttoainekuljetus meneillään? Siellä on pari Swiftairin konetta paikalla, kuten viime kerrallakin oli.
www.flightradar24.com
www.flightradar24.com
yle.fi
Ensimmäinen kone on jo lähestymässä Bronota, toinen kone on vielä Lappeenrannassa.
Live Flight Tracker - Real-Time Flight Tracker Map | Flightradar24
View flight WT561 from Lappeenranta to Brno on Flightradar24
www.flightradar24.com
Live Flight Tracker - Real-Time Flight Tracker Map | Flightradar24
View flight WT562 from Lappeenranta to Brno on Flightradar24
www.flightradar24.com
Lappeenrannan lentokentällä nähty ydinpolttoaineen kuljetus olikin harvinainen tapaus – STUK: Todennäköisesti ensimmäinen lentokuljetus Suomessa
STUKin pääjohtaja Petteri Tiippana ei halua kommentoida, nähdäänkö vastaavia kuljetuksia jatkossa enemmän.
yle.fi
Ensimmäinen kone on jo lähestymässä Bronota, toinen kone on vielä Lappeenrannassa.
Viimeksi muokattu:
"Osu ja upposi .."Olisiko Lappeenrannassa taas ydinpolttoainekuljetus meneillään? Siellä on pari Swiftairin konetta paikalla, kuten viime kerrallakin oli.
Suomen kautta kulki jälleen ydinpolttoainetta – Lappeenrannan lentokentän johtaja: Lisää kuljetuksia suunnitteilla
Lappeenrannan lentokentällä lastattiin lauantai-iltapäivällä kaksi lentokonetta ydinpolttoainerahdilla.
yle.fi
- Keskustelun aloittaja
- #152
Romaniaan pari uutta reaktoria jenkkien teknologialla
balkaninsight.com
Romania To Build Two New Nuclear Reactors with US Technology
US is to lend Romania over three billion dollars to increase its energy independence with two new nuclear reactors at the Cernavoda plant.
balkaninsight.com
Fortum ja Westinghouse Electric Company sopimukseen uuden polttoainetyypin suunnittelusta ja toimittamisesta Loviisan voimalaitokselle
FORTUM OYJ LEHDISTÖTIEDOTE 22.11.2022
Fortum on tehnyt sopimuksen Westinghouse Electric Companyn kanssa uuden polttoainetyypin suunnittelusta, luvittamisesta ja toimittamisesta Loviisan voimalaitokselle. Uusi polttoainetyyppi perustuu British Nuclear Fuel Limitedin vuosituhannen alussa Loviisan voimalaitokselle toimittamaan polttoaineeseen, joka oli käytössä rinnakkain venäläisen TVELin polttoaineen kanssa 2000-luvun alussa. Uuden polttoaineen käyttöönotto on monivuotinen viranomaishyväksyntöjä vaativa projekti.
Fortum ja Westinghouse Electric Company sopimukseen uuden polttoainetyypin suunnittelusta ja toimittamisesta Loviisan voimalaitokselle | fortum.fi
FORTUM OYJ LEHDISTÖTIEDOTE 22.11.2022 Fortum on tehnyt sopimuksen Westinghouse Electric Companyn kanssa uuden polttoainetyypin suunnittelusta, luvittamisesta ja toimittamisesta Loviisan
- Keskustelun aloittaja
- #155
Juttu Puolalaisten kuuden ydin reaktorin tilauksesta Koreasta(3) ja Jenkeistä(3) ja niiden rahoituksesta.
elementalenergy.substack.com
Poland: Europe’s Next Nuclear Powerhouse?
Today Poland runs on coal and has the dirtiest grid in the EU, but driven by climate and geopolitical concerns, Poland has set out bold and ambitious nuclear goals.
elementalenergy.substack.com
^Puolalaiset tosiaan tarvitsevat jotakin hiilensä korvaajaksi. Onnea vain matkaan. Ei näytä heidänkään "hovihankkijansa" tulostase moitteettomalta esimerkkien valossa, vaikkakaan OL3:n kaltaisesta historiasta ollaan vielä kaukana (eikä sekään ole sentään maailmaennätys kuin ehkä kustannusylityksiltään, kun laitos aivan ilmeisesti saadaan joskus valmiiksi eikä jää keskentekoiseksi, mistä siitäkin on valitettavia esimerkkejä maailmalta pääosin teknisten syiden aiheuttamina).
- Keskustelun aloittaja
- #157
Ydinvoiman kannattavuutta laskeskeltu tässä auki, tuossa meinataan että näyttää myös pienydinvoiman osalta huonolta.
Koko ketju: https://threadreaderapp.com/thread/1598703347426533377.html
Koko ketju: https://threadreaderapp.com/thread/1598703347426533377.html
- Keskustelun aloittaja
- #158
Mitä käytetystä ydinpolttoaineesta löytyy, lanka: https://threadreaderapp.com/thread/1598798185132044290.html
- Keskustelun aloittaja
- #159
Wanha mutta varmasti ei kaikille tuttu
yle.fi
Miksi ydinvoimala hukkaa niin paljon energiaa?
Ydinvoimalat tuottavat 59 prosenttia hukkaenergiasta, jota syntyy suomalaisissa polttoaineita käyttävissa laitoksissa. Hyötyenergiasta sen osuus on vain 16 prosenttia. Yle Uutiset selvitti, miksi ydinreaktorin energiasta valtaosa valuu mereen ja miten neljännen sukupolven reaktorit saattavat parantaa tilannetta.
Miksi ydinvoimala hukkaa niin paljon energiaa?
Ydinvoimalat tuottavat 59 prosenttia hukkaenergiasta, jota syntyy suomalaisissa polttoaineita käyttävissa laitoksissa. Hyötyenergiasta sen osuus on vain 16 prosenttia. Yle Uutiset selvitti, miksi ydinreaktorin energiasta valtaosa valuu mereen ja miten neljännen sukupolven reaktorit saattavat...
yle.fi
SMR-laitosten osalta asiaa ei todellakaan laskeskeltu auki, todettiin vain ykskantaan että niiden LCOE on muka korkeampi kuin perinteisellä ydinvoimalla. Nykytilanteessa kustannustaso on toki noussut merkittävästi kaikessa rakentemisessa, joten päivän lukemista ei ole tietoa, mutta vielä 2016 molempien kehitteillä olevien länsimaisten suolasulareaktorien LCOE oli luokkaa 40-50 €/MWh.
Moltex Energy sees UK, Canada SMR licensing as springboard to Asia | Reuters Events | Nuclear
The developer is participating in the U.K.'s SMR design competition and has opened parallel pre-licensing discussions with the Canadian regulator as it looks to speed the licensing of its Stable Salt Reactor (SSR) design. Moltex Energy is to seek fresh funding to “expand substantially over the...
Terrestrial CEO: Plant costs of $40-$50/MWh set to displace fossil fuels | Reuters Events | Nuclear
Ontario-based Terrestrial Energy announced February 25 it is submitting its Integral Molten Salt Reactor (IMSR) design to the Canadian Nuclear Safety Commission (CNSC) for pre-licensing Phase I Vendor Design Review. The company becomes the first advanced reactor developer to enter the CNSC’s...