Rossipohja riskirakenne?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Yläreuna on halkaistu. Reunassa 75 mm harkko, pieni ilmarako, fenkku ja paksumpi harkko joka kannattaa välipohjaa. Ulkopinnassa on rappaus joka on pysynyt ehjänä. Sirote sora on hiukan kulunut

Kuinkahan tuo voi ylipäätäntä toimia, jos kosteuden nousua anturasta ylöspäin ei ole estetty ?

Väliseinistä on muuten tämmöinen kuva.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vaikuttaa hyvältä kun rappaus pysyy ehjänä eikä näkyviä vaurioita ole missään muuallakaan. Voihan siellä huopa olla mutta epäilen. Vilkaise joskus jos helposti pääsee näkeen.

Onneksi väliseinä on kahista, tuolla kun olisi alaohjauspuu niin se olisi varmuudella laho haisuli. Tuo olisi kyllä otollinen paikka mittailla pintakosteusmittarilla kosteuksia. Noin kaksi kahia on lattian tason alla ja kahi aika mukavasti sen parikymmentä senttiä nostaa kosteutta joten siitä saisi kyllä osviittaa kun alareunan lukemia vertaisi yläreunan lukemiin.
Sinänsä merkityksetöntä kun kaikki vaikuttaa hyvältä.

Täytyy myös muistaa että talo on kuin ihminen, jokaisesta löytyy jotain vikaa kun riittävästi tutkii.
 
metsänhoitaja sanoi:
Onko sinulla harkkojen maanpäällä näkyvät saumat yhtään murentuneet montulle?
Oliko ulkopinnassa siis rappaus, näkyykö saumat rappauksen läpi paljon tummempana?
Näyttääkö kuvat onko harkkojen pari ylintäkin riviä umpiharkkoja vai onko peräti lämpöharkot ajateltu laitettavaksi?
Koereiän vieressä lattia maalattu millä ja kuinka kauan sitten?
Klikkaa laajentaaksesi...

Kivijalka.jpg


Näissä tuo maanpinta oli aikaisemmin ikään kuin liian korkealla. Nurmikon multa ulottui muuria vasten. Sittenmin tuo on korjattu. Tuosta alla olevna kuvan keskellä yläreunassa olevasta reiästä hiukan pilkistää tuo muurin yläosan halkaisu. En tiedä kuinka alas halkaisu ulottuu, noissa poratuissa kohdin se oli halkaistu. Kuvissa on vain yhden harkon verran juuri välipohjan kohdalla. Nuo reiät ovat semmoisen pyöreästi 10 senttiä välipohjan alapinnan alapuolella.

Kivijalkan pumpun kohdalla.jpg


Itse olen maalannut lattian neljävuotta sitten Tikkurilan Betoluxilla. Tuo oli liuotinpohjainen vaihtoehto ja ajattelin että mahdollisesti rasvaiseen lattiaan se ottaisi parhaiten. Maalattu se oli alunperinkin ja se mikä siinä oli vaikutti olevan alkuperäistä. Tuosta maalista on vaikea sanoa, kuinka se on kiinni pysynyt. Ei täydellisesti mutta ei se nyt oikein irtikään ole lähdössä. Ilmeisesti ihan sementtihilseen päälle alun perin vedetty.
 
pökö sanoi:
Etkös juuri sinä laittanut fimfoamit tiiviisti harkon molemmin puolin kellarikerrokseen?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä, paitsi tietty sokkelin osalta tuo on ulospäin paljas, eristämätön => harkot pääsee hengittämään mahd. kosteutensa sokkelista ulos. Ja ulkopuolellahan on vielä patolevy sen ulkopuolisen kellari-finnfoamin ja harkon välissä, joten ei se ulkopuolinenkaan nyt niin tiiviisti varsinaisesti harkoissa kiinni ole, unohtamatta noiden kellari-FF levyjen pystysuuntaisia kanaviakaan :cool:
 
HiTec sanoi:
Kyllä, paitsi tietty sokkelin osalta tuo on ulospäin paljas, eristämätön => harkot pääsee hengittämään mahd. kosteutensa sokkelista ulos. Ja ulkopuolellahan on vielä patolevy sen ulkopuolisen kellari-finnfoamin ja harkon välissä, joten ei se ulkopuolinenkaan nyt niin tiiviisti varsinaisesti harkoissa kiinni ole, unohtamatta noiden kellari-FF levyjen pystysuuntaisia kanaviakaan :cool:
Klikkaa laajentaaksesi...
Laita ne kuvat uudelleen tänne muistin virkistämiseksi.
 
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Olikos nuo HiTecin harkot valuharkkoja (betonisia) vai kevytsoraharkkoja?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ihan on eristämättömiä, perinteisiä leca-harkkoja, jotka on tuossa ylläolevan kuvan tapauksessa jo slammattu tuolta patolevyn vastaiselta osaltaan, sokkeli vielä paljaana, suoraan muurauksen jäljiltä. Juuri tästä syystä puhuinkin tuosta harkkojen hengittävyydestä, tuollainen eristämätön papuharkko kun ei juuri sitä höyryn kulkemista vastustele - ja juuri siitä syystä tuo sisäpuolinenkin FF eriste koko korkeudelta, joka toimii höyrysulkuna siinä samalla :cool:

Tuossa kuvassa tuosta taaemmasta seinästä sisäpuolelta vähän näkee ideaa, 4 ylintä varvia, joista 3 jää siis maan päälle näkyviin sokkeliksi, on tehty ohkasemmalla harkolla, ja siitä alaspäin paksummalla => 4 ylimmän varvin kohdalla sisäpuolinen FF-eristys on paksumpi, koska se on ulkopuolelta eristämättömänä, paljaana :cool:
https://kaskirinne.blogspot.com/2010/07/muuraus-valmiina.html
 
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Näissä tuo maanpinta oli aikaisemmin ikään kuin liian korkealla. Nurmikon multa ulottui muuria vasten. Sittenmin tuo on korjattu.

Itse olen maalannut lattian neljävuotta sitten Tikkurilan Betoluxilla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Koska tuo patolevy on laitettu? Onkohan silloin tehty anturan reunan luiskaus, huopakaistan asennus ja jopa salaojat oikeisiin korkoihin? Missä patolevyn ylälista on?

Betoluxista täytyy sanoa että en tiedä sen vesihöyrynläpäisevyydestä mutta ei sitä ainakaan täälläpäin käytetä vanhempiin mahdollisesti kosteutta nostaviin lattioihin. Periaatteessahan tavallinen maali irtoaa jos pohjasta nousee kovasti kosteutta. Sinulla se on pysynyt kiinni joten siellä on selvästikin kaikki kunnossa. Itse kuitenkin pitäisin ykköskriteerinä höyrynläpäisevyyttä kaikissa alakerran materiaalivalinnoissa. Toistan vielä että Betoluxista en tiedä.

Ollaan muuten aika kaukana otsikosta.
 
metsänhoitaja sanoi:
Koska tuo patolevy on laitettu? Onkohan silloin tehty anturan reunan luiskaus, huopakaistan asennus ja jopa salaojat oikeisiin korkoihin? Missä patolevyn ylälista on?
Klikkaa laajentaaksesi...

Patolevy on laitettu alunperin. Yläreunassa oli lista estämään maan valumista patolevyn taakse. Itse en tuota listaa enää laittanut uutta, koska toin patolevyn jatkeen pari senttiä sepelin yläpuolelle. Paikka pakoin se on koonaan suurempien irtokiven alla, riippuen mitä sepelin päälle on laitettu. Uusi patolevy menee sepelin alla vanhan päälle limittäin noin 20 senttiä. Kuten kuvista näkyy, maata oli patolevyn yläreunan yläpuolelle. Nyt siinä on sepeliä, vieläpä noin 10 senttiä korkeammalle kuin maata alunperin. Patolevyn takapuolen puhdistelin pölynimurilla. Paikoin sinne oli valunut hiukan multaa. Alun perin tuon patolevyn taustan hengittävyys oli ollut varmaan todella huono, koska reunalista oli käytännössä kokonaan tiiviin ja kostean maan alla. Tuo lista oli samalla tuon sokkelin rappauksen raja. Katsoin parhaaksi olla rei'ittämättä tuota ohutta sokkelin halkaisua joka oli vielä rapattu, kun tuo sepeli nyt ei selvästi kovin pyri valumaan tuonne patolevyn taakse. Toisaalta ei oikein ollut tarkalleen tiedossakaan mille korkeudelle sepeli tulee. Nurmikon reunaan tein pienen kivetyksen, joka sitä siis nosti vähintään tuon kiven paksuuden.
Valmis vierusta.jpg


Anturaa tai salaojia minä en ole koskaan nähnyt. Kaikki näihin liittyvät ovat niin kuin rakentajat ovat tehneet. Minä olen kaivanut vain tuon puolisen metriä pinnasta ja loput puolitoista - 2 metriä syvemmälle on alkuperäistä.
 
Viimeksi muokattu:
Ihmeen imukykyistä ainetta tuo rappaus. Kun noita muurin reunoja aikoinaan pesin painepesurilla, siitä ei valunut mitään. Rapa lensi pois ja heti perästä tuo rapingin pinta kuivahti. Lämmintäkin tuo falskaa sen verran, että lumi sulaa suojasäällä muurista irti ja jopa tuo sepeli alkaa seinästä alkaen paljastumaan.

Vähän pelkään, että jos kovin hakkaa, tuo rapinki osaa pudota. Vanha lista vaikutti istuvan perin huonosti tuon karkean rappauksen pintaan. Se oli alun perin lyöty harkkopintaan ja sitten rappaus oli nostanut pinnan aika lailla listan kanssa tasoihin. Aurinogonpaisteessa se kärvisteli myös kupruille, mistä pääsi irti rappauksen alta.
 
cossuesco sanoi:
Kyllä ylälista kannataisi laittaa, syyssateet kun sopivast piiskaa niin sehän menee sokkelin ja patolevyn väliin...
Klikkaa laajentaaksesi...
Se on juuri noin. Lisäksi kesällä tuo rako on melkein kokoajan seutukunnan vilpoisin paikka, tarkoittaa että ilmankosteus tiivistyy sinne minkä pystyy. Talvella sitten taas sokkelin pitäisi olla pikkuisen lämpösempi kun patolevyn jolloin kosteus hyppää sokkelista patolevyyn ja valuu oletettuun salaojaan. Edellyttää tietty että kukaan ei ole laittanut lämpöeristettä sokkelin sisäpuolelle. Listattomuudella ei ole yhtään perustetta. Lista kannattaa laittaa muutaman sentin sepelin pinnan alapuolelle jolloin se on auringon lämmöltä suojassa eli ei vääntyile. Lisäksi joku liimamassa listan ja betonin väliin jos itselle hyvää tekee. Itseasiassa tuo patolevy ei kestä montaa vuotta aurinkoisella seinällä hapertumati.
 
metsänhoitaja sanoi:
Listattomuudella ei ole yhtään perustetta. Lista kannattaa laittaa muutaman sentin sepelin pinnan alapuolelle jolloin se on auringon lämmöltä suojassa eli ei vääntyile. Lisäksi joku liimamassa listan ja betonin väliin jos itselle hyvää tekee. Itseasiassa tuo patolevy ei kestä montaa vuotta aurinkoisella seinällä hapertumati.
Klikkaa laajentaaksesi...
Totta, patolevyhän ei ole mikään sokkelin tuulettaja vaikka niin usein ajatellaan.
 
Täytyneen sitten ottaa mietintämysyyn. Ajatuksena olisi kuitenkin, että kiinnitys olisi ilman nauloja tai ruuveja. Ehkä tuo lista voisi olla jopa puinen tai vaikka alumiininen. Tuo sepelihän painaisi sen seinää vasten jos ulkoreuna ulottuisi reilusti sen alle.

Helpoin ratkaisu olisi vetää hiukan kuokalla tuota sepeliä irti, saksia 40 mm pois ja tunkea jokin silikoni yläreunaan ja haravoida sepelit takaisin. Sitten se ei tuuletu ollenkaan. Sekin on ollut mielessä, että ehkä pintaan jokin kivikerros.
 
Lämpö vääntelee listaa aika voimalla. Kunnolla vain kiinni listassa valmiina olevien reikien mukaan.

Kolmisen tuntia meni keväällä kun kaverin kanssa laitettiin se patolevyn lista koko talon ympäri (noin 50 metriä). Lyöntiniitit tarras valettuun sokkeliin ainakin kuin tauti.
 
Mikki sanoi:
Mutta jos sisälämmön ja maaperän lämmön välillä on riittävästi eroa, ei kosteus erityisemmin nouse ylös. Mielestäni svenssonit on mittaillut (siellä ollaan pidemmällä näissä asioissa), että jos sisälämmön ja heti eristeen jälkeen on 3 asteen ero, se pudottaa radikaalisti kosteuden nousua ylös.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olen tuossa nyt yrittänyt mittailla tuon lyhyeksi jääneen reikäni lämpötilaa. Pohjalta styroxin alapinnasta 14 senttiä syvemmällä lämpötila näytti 15,7 °C. Kun pakkaset ovat menneet, lämpötila putken päästä päästä noin 15 senttiä lattian yläpuolelta oli 21,5 astetta ja ylempänä pannuhuoneessa päälle 22 astetta.

Eli tilanne on suunnilleen niin, että:
-pannuhuoneen lämpötila 15 senttiä lattilan yläpuolella on 21,5°C,
-betonin lämpötila ~21 °C
-Styroxin yli eroa tuo noin 5 astetta
-noin 14 senttiä Styroxin alla siis ~16 °C.

Onkohan tuo mittaus onnistunut vai onko maan lämmöneristävyyllä todella noin suuri merkitys? Pitää mennä ilmeisesti todella syvälle että tulisi vastaan noin +5 °C.

Tuossa reiässä on nyt siis se 41 sentin rosteriputki ja sen pohjalta vastaan tulleen kiven päältä mittasin. Mittarilla peitin tuon putken yläpään. Tulee kyllä mieleen, että lämpö on putkea pitkin hiipinyt alas. Tuo lukema ei ole nyt moneen päivään muuttunut yhtään. Ehkä hiekat pitäisi kaataa takaisin ja ottaa putki pois ja mitata sitten uudelleen lämpötilan tasaannuttua?
 
Tämän mukaan tavanomainen maan lämpötila laatan alla on 12-15 C 50-100 mm eristeellä eli juuri mittauksesi mukainen.

Mitenhän noiden maanvaraisen -76 laatan päällä olevien kosteiden tilojen remontointi? Kovasti varoitellaan, että nuo on riskirakenteita ja ei saa pintamateriaaliksi laitaa vanhaa huonommin vesihöyryä läpäisevää. Erityisen ongelmallinen on ollut muovimatto. Kosteisiin tiloihin sitten pitää laittaa kosteussulku, joka voi olla esimerkiksi se kamala muovimatto. Kaipa nuo levitettävät litkutkin ovat yhtä ongelmallisia.

Tuossa on vielä kuvien mukaan nykyään huonoksi tulkittu muovikalvo styroksin ja betonin välissä eli betoni jäisi sitten kahden höyrynsulun väliin.
 
Tässä vielä noita maanvaraisen laatan ongelmia. Tuossa mun kohteessa ongelmat eivät mitenkään näy eli alkuperäinen sauvaparketti ja laatoitukset ovat erinomaisessa kunnossa ikäisekseen.

Pahimmat ohjeet noihin kosteiden tilojen remontointiin on laatan purku ja uuden valu. Vaikkapa tässä, tosin 50-luvun taloon.
 
jmaja sanoi:
Tämän mukaan tavanomainen maan lämpötila laatan alla on 12-15 C 50-100 mm eristeellä eli juuri mittauksesi mukainen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eli tuon 50 mm Styroxin keskeinen merkitys on lähinnä kosteussulku, jos tulkitsen oikein. Lattian lämpötila ei ilmeisesti paljon laskisi, vaikka Styroxia ei olisi ollenkaan.

Tuo Styroxi ei sitten vaikuta imevän kuitenkaan kapillaarista kosteutta itseensä vaan tuo lämpötilaero riittää ajamaan kosteuden alas. Jos alla +15 @ RH 100% ja päällä on +20 °C, RH lienee jotain 75% paikkeilla. Jos laatasta jotain haihtuu sisälle, sen kosteus saattaa olla hiukan pienempi.
 
Alapohjan U-arvoa laskettaessa ulkoilmaan saakka, tulee maasta merkittävä lämpövastus. Tuolle mun kohteelle olen laskenut alapohjan U-arvoksi 0,31. Siinä on 75 mm styroxi (reunoilla lisäksi 50 mm 1 m leveydeltä), joka aiheuttaa melkein puolet lämpövastuksesta. Riippuu myös maa-aineksesta.

Ilmeisesti kauempana reunoista maan lämpötila ei vaihtele juuri lainkaan vuodenajan mukaan. Tuolloin kai pitää ajatella, että lämpötilaerot ovat suhteessa pintamaan keskilämpötilaan eli vaikkapa 7 asteeseen. Silloinhan tuo styroxi vaikuttaa jo ihan merkittävästi. Tuon linkkini mukaan eristämättömissä alapohjissa maa lämpenee hyvin lähellä sisälämpötilaa.
 
jmaja sanoi:
Alapohjan U-arvoa laskettaessa ulkoilmaan saakka, tulee maasta merkittävä lämpövastus. Tuolle mun kohteelle olen laskenut alapohjan U-arvoksi 0,31. Siinä on 75 mm styroxi (reunoilla lisäksi 50 mm 1 m leveydeltä), joka aiheuttaa melkein puolet lämpövastuksesta. Riippuu myös maa-aineksesta.

Ilmeisesti kauempana reunoista maan lämpötila ei vaihtele juuri lainkaan vuodenajan mukaan. Tuolloin kai pitää ajatella, että lämpötilaerot ovat suhteessa pintamaan keskilämpötilaan eli vaikkapa 7 asteeseen. Silloinhan tuo styroxi vaikuttaa jo ihan merkittävästi. Tuon linkkini mukaan eristämättömissä alapohjissa maa lämpenee hyvin lähellä sisälämpötilaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuosta on jossain ihan tutkimuskin että mitä lämpötilat maanvaraisen laatan alla ovat eri eristepaksuuksilla yms... . Johonkin oon joskus sellaisesta kaivellut tietoa muttei nyt suoraan osunut enää silmiin.
edit. no tossa oli joku vaikken nyt muista enää onko tämä sama papru...
Ss8hq6d.png


HkZQrzV.png

 
Jess.
Jopas jotain. Ei sieltä sitten juuri kylmempää ole näköjään löydettävissä ja tähän aikaan vuodesta lämpötila näyttää olevankin korkeimmillaan. Styroxit lienee laskettu tarjouksissa tarkoille eikä yhtään ylimääräistä ole laitettu.
 
Ismo67 sanoi:
Meillä puhalletaan kemiallisesti käsitellyt lecapavut vaan päälle eristämään ja estämään kapillaarista kosteuden nousua.
Klikkaa laajentaaksesi...

Nyt on vähintään 20cm lecasora puhallettu alapohjaan ja kosteutta seuraa Acetec ilmakuivaimen kosteudentunnistin, Tuya kosteus -ja lämpötilatunnistin sekä Xiaomi maapohjankosteustunnistin. Lecasora puhalletaan veden kanssa, joten jonkin aikaa kestää ennenkuin näkee mihin kosteus tasoittuu. Nyt jo havaittavissa noin astetta korkeampi
EDIT Nyt ollaan jo reilusti alle 75%
ESITlämpötila alapohjassa.
 

Liitetiedostot

  • Xiaomi maapohjan kosteustunnistin.jpg
    Xiaomi maapohjan kosteustunnistin.jpg
    143 KB · Lukukerrat: 544
  • IMG_20191116_145428.jpg
    IMG_20191116_145428.jpg
    65,4 KB · Lukukerrat: 529
Viimeksi muokattu:
Tänään tuli radonmittari. Airthings, Motonetin numeronäytöllä oleva mittarimalli. Hiukan kesti toimitus Postin lakon vuoksi.

Nyt täytyy vähän alkaa seurailla, millaisia kaasuja tuolla kellarissa liikkuu. Ajatus olisi tutkia alipaineisuuden merkitystä. Tuota alipainestusta saan kellariin aikaan monella tavalla. Ilmanvaihtokanavassa on korkeutta ja siinä on talvella imua ihan luonnostaankin. Tarvittaessa sitä voi tehostaa huippuimurilla. Jos ilman tuloa rajoittaa sisääntuloventiileissä, tulee ilmeisesti enemmän seinien läpi ja lattian raoista.

Kosteusmittari voisi toki myös olla tarpeen, mutta tällä on myös merkitystä kosteuden hallinnan kannalta. Jos radonia ei tule, voi ilmanvaihtoa säätää paremmin kosteuden ehdoilla.
 
Aamulla oli jo lukemat ja ne ovat hiukan nousseet päivän mittaan. Ei vaikuta hälyttävältä mutta ei kaukaksi kahdensadan raja-arvosta jäädä. Oletan, että tuo on melko korkea lukema täällä päin. Mielenkiintoistä nähdä myöhemmin, kuinka korkealle tuon saa nousemaan, kun ilmanvaihtoa pienentää ja tekee enemmän alipaineiseksi.

Radon 21112019.jpg
 
Kurkkasin ir mittarin kans alapohjaan jonka olen lähes kokonaan tukkinut pari viikkoa sitten. Lämpötila näytti olevan 10.5c ast. Pihalla taas +1c ast. Voisin kysyä että kuinka lämmin siellä saa olla?
 
Pasikookoo sanoi:
Kurkkasin ir mittarin kans alapohjaan jonka olen lähes kokonaan tukkinut pari viikkoa sitten. Lämpötila näytti olevan 10.5c ast. Pihalla taas +1c ast. Voisin kysyä että kuinka lämmin siellä saa olla?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei kait se lämpö haittaa vaan kosteus. Meillä on ilmakuivain ja se hieman lämmittää ala pohjaa. kosteusvahti oletusasetuksella eli pitää alle 64% kosteusprosentin. Paljonko kosteus% Maa jäässä kosteus% putoaa luonnolisesti
 
Jos sattuu olemaan esim. Verisuren systeemit talossa, niin silläkin on läjäpäin näitä erilaisia antureita jotka mittaavat kosteuksia ja lämpötiloja :cool:
 
Panin mittarin roikkumaan tarkastus luukusta ja lämpötila 10,5c ja kosteus 75%
Olipas kostea. Pitää tehdä tarkastus mittaus vielä kerran.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom