Mikä paras energiamittari VILPille ?

[Kellarinlämmittäjä]

Mittareita näyttää olevan erilaisia ja Wärmemessen myy näitä käytettyinä edukkaasti.

PolluCom, nyt omassa käytössä Qn 2,5.
Painehäviö on kohtuullinen ja tämmöisen kanssa voi näköjään elää:
-@ 0,1 bar painehäviöllä saa virtaamaa 1,7 m³/h.
-Nimellisvirtaamalla 2,5 m³/s painehäviö olisi jo 0,21 bar.
Eli tuommoinen hiukan rapia metri tuossa on varaa hukata painetta tähän mittaukseen. Jos vähemmän, niin parempi ja saa pienemmällä väännöllä pidettyä riittävän virtauksen.

Pollun painehäviöstä en laadukkaampaa käyrästöä löytänyt.

Tästä minun Pollusta kuuluu pientä rapinaa, kuin pieni hiiri söisi siemeniä tuon purkin sisällä. Paristo alkaa myös lähestymään 10 vuoden ikää. Qn 2,5 Pollun asennuspituus on 130 mm ja liittimet 1". Menoputket ovat minulla Ø 22 millistä.

Pollun heikkoudet:
-Ei näytä eikä vähennä sulatusten energiaa.
-Virtausmittaus on pomppiva => tehonäyttö pomppii
-Tehonäyttö on pomppiva. Näyttämä pomppii semmoiset ~10%, joten melkoista silmää tarvitaan keskiarvoistamaan näyttö. kWh tulokset ovat ainakin hyvin itseään toistavia vuorokausi tasolla ja pidemmällä aikavälillä.

Hyvät puolet:
-Kompakti ja helppo asentaa
-Ei tarvitse sähkön syöttöä

Qundiksen Qn 2,5:n vaikuttaisi myös erittäin mielenkiintoiselta. Ilmeisesti myös paristokäyttöinen ja painehäviö olisi kohtuullinen, vain noin 1 m tavoitevirtaamalla eli vähemmän kuin Pollussa. Ei vain edes selvinnyt, onko tarjolla olevista saatavilla tarvittavaa Qn 2,5:sta. Mitenkähän nämä reagoivat takaisinottoon sulatuksen aikana ?

Engelmann sensostar vaikuttasi aiheuttavan liian suuren paine-eron. Ei mitenkään helppolukuinen käyrästö, mutta jotenkin päättelen, että paine-erot suurimalla Qn2,5 mittarilla olisivat virtaamalla 2 m³/h tunnissa jotain puolen baarin luokkaa eli aivan liian paljon.

Thermorent: Painehäviö Qn 2,5:lla vaikuttaisi olevan sama kuin Pollulla

Zenner Zelsius

Jos tuosta nyt tulkitsee niin 0,1 bar painehäviällä ilmeisesti 2 m³/h virtaaman saa menemään (Qn 2,5:llä) mikä on hyvä tulos.

Toiveet:

-Parasta olisi, jos mittari näyttäisi erikseen takaisin otetun energian eli sulatusten osuuden. Seuraavaksi paras olisi, jos mittari sen suoraan vähentäisi tuloksestaan
-Patteri tai verkkovirta, ei oikeastaan merkitystä. Sähkö olisi helppo vetää ja lämpöpumppu ei toimi kuitenkaan ilman sähköä - ei muuta mitattavaa.
-Eduksi, jos kävisi entisiin kierteisiin (1" / 130 mm pituus), mutta kun itse on nuo tehnyt, eihöhän kaikki onnistu tuon putkeen saamisen suhteen.
-Vaakaan on jokseenkin pakko saada toimimaan. Pystyputkea ei VILPille menevässä ole sisällä oikein ollenkaan. Tämä ei taida olla ongelma millään mittarilla.
-Painehäviön tulisi olla pieni. Mittaukseen on hukattavissa noin 0,1 bar.

Wärme messenillä on tarjolla olevat merkit

– Wärme-Messen

www.waerme-messen.de

-PolluCom (näitähän on täällä aika monella)
-Qundis (pienin painehäviö)
-Thermorent (painehäviö sama kuin Pollulla
-Zenner Zelsius Zr (ei selkeää tietoa painehäviöstä)
-Engelmann sensostar2 (vaikuttaisi kuin painehäviö olisi aivan liian suuri)

Wärmemessenin hinnat vaikuttavan käytettyjen osalta olevan kohtuu edukkaita, luokkaa 20 € + toimituskulut.

Muita:
-Kamstrup (olikos @pökö tämmöinen käytössä)

Tietääkö kukaan, miten nämä noita sulatuksia mittavaavat tai onko muuten näistä kokemuksia hyvässä tai pahassa ? Itse en kyennyt arvoimaan muuta kuin tuota mittarin aiheuttamaa painehäviötä.

Edit: Lisätty Zenner Zelsius painehäviökäyrästö

 

[pökö]

Muita:
-Kamstrup (olikos @pökö tämmöinen käytössä)

Mulla kamstruppi mittaa lämpöpumpun sähkönkulutusta, vesiputkissa on qn 2,5 pollucom.

 

[ahpe]

Ei näytä eikä vähennä sulatusten energiaa.

Mutta eikö se energia mikä menee sulatukseen ole jo kertaalleen mitattu tai sulatuksessa menetetty energiahan täytyy tuottaa takaisin silloinhan se mitataan.

 

[kurre orava]

Minulla on hyllyssä VILP:iä odottamassa muutamakin energiamittari. Itron CF Echo II Qp 2.5 mbus lisäkortilla lähinnä loggerin tarpeisiin. LisäksiTechemin Ultra S3 mittari, myös Qp 2.5

Jälkimmäinen tuli hankittua kun VesA kehui tuon osaavan ottaa sulatukset mukaan kokonaissaldoon niin pitihän sellainen hankkia ihan mielenkiinnon vuoksi. Lisäksi Niben kylkiäisenä tuli tilattua Niben EMK500 virtausmittari. Lopullisessa kokoonpanossa tuskin tarvitaan kolmea erillistä energiamittaria vaan todennäköisesti jätän jonkun noista jossain vaiheessa pois. Tai, jolleivät merkittävästi virtausta ahdista niin kaipa ne voi siinä pitääkin.

Jossain vaiheessa mietin sitäkin et ellei tuo minun versio Techemistä osaakaan laskea yhteen tuotettu ja luovutettu energia niin voisin vaikka laittaa sen ikään kun väärin päin pitämään kirjaa sulatusenergian määrästä. Mutta, nähtäväksi jää mihin tuo taipuu kunhan putket saa vedettyä ja lämpöpumpun asennettua.

 

[kurre orava]

Mutta eikö se energia mikä menee sulatukseen ole jo kertaalleen mitattu tai sulatuksessa menetetty energiahan täytyy tuottaa takaisin silloinhan se mitataan.

Onhan se mukana tuossa tuotetussa määrässä mutta Pollun kanssa joutuu kuitenkin arpomaan minkä verran energiaa sulatuksiin on mennyt ja mikä on sitten tuo jäljelle jäävä, käteen jäävä osuus.

Ihan mainiosti voi toki elää ilman tuotakin tietoa mutta jollain tasolla asia on kuitenkin mielenkiintoinen ja kun uutta järjestelmää suunnittelee niin voihan sen samalla yrittää tehdä sellaiseksi josta nuo tiedot saa kerättyä mahdollisimman monipuolisesti.

 

[Kellarinlämmittäjä]

vesiputkissa on qn 2,5 pollucom.

Hyvä kun selvisi. Muistini toimii enää vain ajoittain ja pätkittäin.

Itron CF Echo II Qp 2.5 mbus lisäkortilla lähinnä loggerin tarpeisiin.
LisäksiTechemin Ultra S3 mittari, myös Qp 2.5

Jälkimmäinen tuli hankittua kun VesA kehui tuon osaavan ottaa sulatukset mukaan kokonaissaldoon niin pitihän sellainen hankkia ihan mielenkiinnon vuoksi.

Eli tuon Techemin kanssa olisi toivoa sulatusten huomioimioimisesta.

Eihän tuo sinällään vaikea asia ole. Näitä meidän tarpeita ei vaan ohjelmoijat ole osanneet ottaa huomioon. Pollussakin on siellä useita lukuja, joita se summailee, johonkin edellisen vuoden loppuun jne. Listalla voisi olla myös luovutettu energia. Ehkä kaukolämmön tuottajaa myös saattaisi kiinnostaa, jos jostakin tulee ilmaista lämmintä vaikkapa aurinkokeräimistä, vaikka sitä ei kulutuksesta vähennettäisikään. Olisipahan kuitenkin mitattu erilleen.

 

[kotte]

Mutta eikö se energia mikä menee sulatukseen ole jo kertaalleen mitattu tai sulatuksessa menetetty energiahan täytyy tuottaa takaisin silloinhan se mitataan.

Rahankin kanssa olisi mukavaa, jos pelkkä tulojen kirjaaminen riittäisi eikä menoista tarvitsisi välittää. Tulostahan menotkin on maksettava, mutta COPpeloita kirjattaessa on turha kehuskella tuloksella, joka vastaisi sitä, että vertailukohtana sijoituksen tuottoa laskettaessa otetaan huomioon vain bruttomyyntitulot, mutta kaikki kulut unohdetaan.

 

[pökö]

Rahankin kanssa olisi mukavaa, jos pelkkä tulojen kirjaaminen riittäisi eikä menoista tarvitsisi välittää.

On tämä minulle riittänyt. Kun jatkuvasti se tuleva raha riittää ja siitä jää säästöönkin ei viitsi jokaista ostettua vessapaperirullaa kirjata ylös. Se on ihan turhaa hommaa se.

 

[ahpe]

Eihän mikään lämmitysmuoto ole häviötön, hyötysuhde 100%, sulatus laskee tämän lämmitysmuodon hyötysuhdetta, jos sen haluaa saada selville, laittaa toisen Pollycomin menopuolelle mittaamaan sulatuksessa menetettyä energiaa.

 

[Ismo67]

Mulla oli Zenner Zelsius edellisessä asunossa.
Ottaa huomioon sulatukset.

Myös oli Minocal Compact, joka vissiin sama laite kuin Zenner?
(Minocal-2.5-CHO-PULSE)

Ultrasonic Heat Meter/ Cooling Meter zelsius C5 IUF

The Heat Meter/ Cooling Meter zelsius® C5 IUF with ultrasonic flow sensor is, thanks to a combination of modern measuring technology and a very compact design, outstandingly suitable for recording all accounting data for measuring energy consumption.

www.zenner.com

 

[Kellarinlämmittäjä]

No niin, alkaa rueta erottumaan jyvät akanoista.
Lisäsin aloitukseen tuon Zenner Zelsiuksen paine-ero käyrästön. Jos nyt oikein tulkitsin, niin 0,1 barin paine-erolla taitaisi mennä noin 2 m³/h tunnissa läpi eli sen puoleen virtaukset kulkisivat.

Noista sulatuksista ja COP tuloksista sen verran, että olen itse koettanut laittaa sulatusten osuuden erilleen ja COPit ilman sulatuksia ja sulatusten kanssa taulukoihin (Käyttökertomuksen kuva 3: harmaalla Pollun lukema COP, joka on siis bruttomäärästä laskettu). Näin voi sitten jotenkin verrata tuloksia, jos joku on laskenut vain esim. suoraan Pollun näyttämän mukaan. Olettaisin, että tuo VILPien takaisinotto on kuitenkin samaa suurusluokkaa silloin kun ollaan sulatuksilla. Toki sulatusaika on etelässä aika paljon lyhempi kuin täällä pohjoisempana.

Kyllä tuo sulattelu on siinä määrin merkittävä asia, että pitää muistaa vähintään mainita, onko se vähennetty vai ei jos tuotantomääristä puhutaan. Sinällään jos keskustelua käydään vain sähkönkulutuksen pienenemisestä, silloinhan sillä ei ole väliä.

 

[pjr]

Mulla oli Zenner Zelsius edellisessä asunossa.
Ottaa huomioon sulatukset.

Onkohan tuo Minol Minocal miten lähelle sama laite? Ainakin ulkonäkö melko identtinen.

 

[Ismo67]

Onkohan tuo Minol Minocal miten lähelle sama laite? Ainakin ulkonäkö melko identtinen.

Toinen oli lämpöpumpulle ja toinen aurinkolämmölle. En huomannut muuta eroa kuin värin ulkokuorissa. Molemmat pulssiulostulolla.

 

[kotte]

On tämä minulle riittänyt. Kun jatkuvasti se tuleva raha riittää ja siitä jää säästöönkin ei viitsi jokaista ostettua vessapaperirullaa kirjata ylös. Se on ihan turhaa hommaa se.

Sinähän et kaiketi lämmitäkään "ilmaisella vessapaperilla", joten hyväksytään kommentti.

 

[VesA]

Techem ja Kamstrup ovat jollain tavalla tekemisissä keskenään, tavara voi olla ainakin osittain samaa.

 

[Sakarikk]

Minulla on Kamstrupin Multical 602. Vaikuttaa luotettavalta, vakaa näyttö päivittyy 10 sek. välein. Tarkat paritetut anturit,
väljä ultraäänianturi jossa suora reikä vain muutama pieni nystyrä sisäpinnassa( 2,5 m3/h). En tiedä sulatuksen vaikutusta mutta dT muuttuu sulatuksessa miinusmerkkiseksi.

 

[Kellarinlämmittäjä]

En tiedä sulatuksen vaikutusta mutta dT muuttuu sulatuksessa miinusmerkkiseksi.

Se varmaan näyttää tehon ? Tokko se teho muuta merkkiä tai tokko mihinkään kerry negatiivista energiaa ? Mikähän tuplatun anturoinnin tarkoitus mahtaa olla. Jos näyttämät poikkeavat, osaa varmaan ilmoittaa häiriöstä mutta ei tiedä kumpi näyttää väärin.

 

[iqo]

Minulla on Kamstrup Multical 302, jonka valitsin juurikin tuon pienen painehäviön vuoksi. Toki se on pieni kaikilla ultraäänimittareilla, kunhan mittari vain on nimellisvirtaamaaltaan riittävä (2.5).

Tehonäyttö menee kyllä negatiiviseksi tässäkin sulatuksen aikana, mutta mittari ei vähennä kertynyttä energiamittauslukemaa. Tämä on toki ymmärrettävää, kun pitää mielessä mittareiden alkuperäisen käyttötarkoituksen. Ne ovat kulutusmittareita, eivät tuottomittareita. Tuon negatiivisen tehon avulla pystyy kyllä tekemään arvioita sulatuksiin tuhrautuvasta energiamäärästä.

Paritetut anturit tarkoittavat sitä, että ne on valittu tehtaalla siten, että näyttävät samaa lukemaa, vaikka absoluuttisesti arvossa onkin aina joku toleranssin mukainen virhe. dT (ja siten myös teho) on tällöin kuitenkin mahdollisimman tarkka.

 

[Sakarikk]

Hyvä (huono) esimerkki lämpöantureiden lukemien tarkkuuden merkityksestä on panasonicissa, sen tuloanturin paikka on sellainen että se näyttää n. 2,5 C liian vähän , siitä seuraa että pana näyttää huonoa tehoa eli surkeaa COP lukemaa.
Koska dT on vain muutama aste voi virhe olla vaikka 50%, lisäksi mitähän virtausarvoa pana siihen tehon laskuun arpoo. Jos olis vain panan lukemat niin vaihtais äkkiä öljylle takaisin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuon negatiivisen tehon avulla pystyy kyllä tekemään arvioita sulatuksiin tuhrautuvasta energiamäärästä.

Jos kapine ei tuota itse integroi, tuosta on melko vähän iloa. Sulatutuksen aikainen takaisinotto ei kulje vakioteholla. Setässä tuon saa aika pätevästi myös koneen omista antureista (tai energiamittarin lämpötilamittauksista), kun virtaama pysyy siinä vaikiona. Sitten nuo sulatukset eivät ole aina samanlanlaisia ja vuorokautinen määräkin riippuu lämpötilasta. Joutuu aika tavalla nappuloimaan, että saa jotenkin uskottavan arvion sulatuksille. Kyllä seuraava aste olisi mittari, joka sen mittaisi ja näyttäisi tuon sulatusten osuuden.

Pieni painehäviö olisi kyllä plussaa.

Jotenkin itse kuvittelisin, että tuollainen ultraäänimittari ei varmaan kauheasti kulu käytössä. Toimivat sen aikaan kuin elektroniikka sallii ja sitten pimenevät. Mekaanisissa voi tulla helpommin kulumavikoja. VILPissä mekaaninen mittari on kovilla, kun se joutuu hyrräämäään koko ajan lähes täysillä.

 

[kurre orava]

Saa tuon sulatukseen menevän energian kohtuullisesti haarukoitua käppyröistäkin, vaikka pinta alan perusteella, ES käytti sulatusta kohden yleensä 0,4-0,6kWh huipputehon ollessa toistakymmentä kW:ta. Mutta jatkuvaan tarkkailuun sellainen on toki hidas ja kömpelö. Eli samaten täällä hakusessa on mittari joka joko näyttää eri rekistereissä lämmitys- ja jäähdytysenergiat tai sit sellainen joka laskee ikään kun saldon eli tuotettu lämmitysenergia - käytetty sulatusenergia = netto tuotto. Jos oikein ymmärsin niin VesA:n Techem tekee juuri jälkimmäisellä tavalla.

 

[lmfmis]

Pollucomista saa kyllä version joka mittaa sulatuksetkin, mutta käytettynä ei liiku.

Halvemmaksi tulee ostaa kaksi ja paperilla vähentää sulatukset.

 

[VesA]

Noissa vehkeissä on tosiaan aika lailla optioita ja säätöjä ja käytettynä ostaessa voi tulla pieniä yllätyksiä. Tuo minun Techem ei ole ihan perusmalli vaan siinä on optioina ainakin perusmallia tiheämpi mittausväli ja yksi lisäkortti jossa on lisäpatteri ja ja kaksi optoisolaattorilla tehtyä pulssiantoa - jotka eivät kyllä nyt pulsseja anna, toiminto pitäisi kai jotenkin enabloida. Noin periaatteessa niihin kun voi vähän valita mitä asiaa pulsseina annetaan.

 

[pjr]

Mitenkähän hankalaa moisen "mittarin" itse rakentaminen mahtaisi olla? Ja riittäiskö tälläisen mittarin tarkkuus ns. kotikäyttöön? Kestääkö halpa virtausmittari aikaa -> paljonko virtaus heittää todellisesta vuoden, kahden, 10 päästä?

Toki näiden mittareiden suht halpa hinta käytettynä vähän teilaa idean itse tekemisestä.. mutta hyvänä puolena tässä olisi integrointimahdollisuudet about mihin tahansa.

Idea osalistasta (~15-20€):
- Keywish RF-Nano ~5€ (nrf-version saisi suoraan radiolla esim. mysensors-verkkoon)
- FS300A G3/4" ~7€ (g3_4_water_flow_sensor_-_wiki.pdf)
- Waterproof Temperature Sensor ~2.5€x2
- tulostettu kotelo x€
- virransyöttöön puhelimen laturi tai powerbank. Koodia hyvin optimoimalla toimis varmaan pattereillakin. x€

Toinen vaihtoehto voisi olla pollun oman älyn korvaaminen arduinolla jolloin muu rauta olisi ainakin jo koeponnistettua..

 

[Kellarinlämmittäjä]

Pollussa - kuten varmaan kaikissa muissakin energiamittareissa - olisi oikeastaan kaikki jo valmiina eli virtaus ja lämpötilamittaukset. Nuo pitäisi vaan käsitellä uudella tavalla, jotta niistä saisi lämmityksen ja sulatusten takaisinoton erikseen. Ei onnistu minulta, ehkä joltakin toiselta. Nyt nämä mittareiden ohjelmat vain tylysti heittää negatiiviset teholukemat mäkeen. Mahtoisiko tuota ohjelmaa olla mitenkään mahdollista saada avattua ja muutettua. Ilmeisesti salattu ja suojattu viimeisen päälle.

Mahtaisikohan näitä olla mitenkään mahdollista hyödyntää (PolluCom). Voisiko tuohon antaa tariffit jäähdytykselle ja lämmitykselle ja sitten jotenkin näistä päätellä tuotetun ja takaisinotetun ?

 

[TopiR]

Mitenkähän hankalaa moisen "mittarin" itse rakentaminen mahtaisi olla? Ja riittäiskö tälläisen mittarin tarkkuus ns. kotikäyttöön? Kestääkö halpa virtausmittari aikaa -> paljonko virtaus heittää todellisesta vuoden, kahden, 10 päästä?

Toki näiden mittareiden suht halpa hinta käytettynä vähän teilaa idean itse tekemisestä.. mutta hyvänä puolena tässä olisi integrointimahdollisuudet about mihin tahansa.

Idea osalistasta (~15-20€):
- Keywish RF-Nano ~5€ (nrf-version saisi suoraan radiolla esim. mysensors-verkkoon)
- FS300A G3/4" ~7€ (g3_4_water_flow_sensor_-_wiki.pdf)
- Waterproof Temperature Sensor ~2.5€x2
- tulostettu kotelo x€
- virransyöttöön puhelimen laturi tai powerbank. Koodia hyvin optimoimalla toimis varmaan pattereillakin. x€

Toinen vaihtoehto voisi olla pollun oman älyn korvaaminen arduinolla jolloin muu rauta olisi ainakin jo koeponnistettua..

1. Toi virtausmittari vaikutti muoviselta. Käyttäisin ehdottomasti metallista (messinki / rosteri, sinkkikato ei ole ongelma lämmitysjärjestelmissä). Muovit saattaa hapertua lämmön vaikutuksesta, otsonista, UV:sta, ajasta, maasäteilystä.

2. Ei tartte vedenkestävää lämpötila-anturia. Helpompaa on johtaa lämpötila vedenpitävän seinän läpi kuin sähkö vedenpitävän liittimen läpi (olen suunnitellut nuita vedenpitäviä liittimiä ja jos haluaa luotettavan, ni ei oo ihan triviaali juttu). Anturitasku johonkin T-kappaleeseen tms. ja täyttää taskun vaikka piitahnalla ennenko työntää anturin sisään.

Virtausmittari, jos on tollainen rotaatiomalli, taitaa näyttää eri lukemaa eri lämpötiloilla (viskositeetin muuttuminen). Sihti olisi hyvä olla kanssa imupuolella jottei hampunjämät tai alkuruoste keräänny potkuriin.

Tein itseasiassa testimielessä tollaisen vuosi sitten. 3/4" kierteillä varustettu kiinalainen umpimessinkivirtausmittari hall-pulssiulostulolla. Menoon ja paluuseen DS1820 lämpötila-anturia ja ESP8266 laskentayksiköksi. "Kalibroin" virtausmittarin laskemalla hansasta vettä ämpäriin, ja mittaamalla pulssimäärän ja punnitsemalla kertyneen veden.

Oon pähkäilly ny vuoden verran miten tosta tekisi paremman. Erityisesti haluaisin vaihtaa 1-wire anturit kahteen termoparisensoriin. Termopari luonnostaan mittaa lämpötilaeroa kahden pisteen välillä, joista toinen on tavallisissa lämpötilamittareissa tunnetussa (jollain muulla anturilla mitattu) lämpötilassa. Mutta energiamittarissa ei absoluuttilämpötila niinkään kiinnosta vaan juurikin lämpötilaero menon ja paluun välillä. Periaatteessa homma on triviaali, mutta syntyvä jännite-ero on älyttömän pieni (tosin myös pieni-impedanssinen jolloin kohina on vähäistä) ja valmiit termopareille tarkoitetut instrumentointivahvarit eivät tunnu soveltuvan diffi-käyttöön (sisältävät virtuaalisen referenssipisteen, jota ei taida saada ohitettua).

Seurantaa varten teen ton varmaan uudestaan joku päivä, kunhan keksin miten noi termoparit saa kytkettyä.

-Topi

 

[VesA]

Lämpötilaerojen mitttaamiseen ei ole helppoa konstia, ei termoparikaan ole välttämättä kovin hyvä tässä, niille sallitaan ihan speksin mukaan hirmuinen virhe.. tosin samasta langasta otettuna ehkä osa kumoutuu, mutta termopari on oikeasti hankala kapine jos koittaa tehdä jotain tarkasti.

Lämpötilaeroa vastaavan jännitteen saa kyllä kytkemällä parit vastakkain sarjaan ( ja liitoksen referenssin lämpötilaan ) , mutta siinä on sitten muita juttuja jotka eivät ehkä mene hyvin, koska jänniteriippuvuus ei taida olla lineaarinen - mittari näyttää väärin ja kalibrointi voi olla mielenkiintoista. DS18B20 kyllä käytännössä parempi, mutta niistä pitäisi olla valikoidut parit - tai ehkä helpommin anturikohtainen korjauskäyrä softassa. Itse asiassa parempaa anturia kuin kalibroitu DS18B20 on vaikea löytää, eikä se paha ole kalibroimattakaan jos ei satu huono tuuri, mittasin joskus 50 anturin erän leipälaudassa jota sijoittelin sinnetänne juurikin samassa hengessä pareja löytääkseni.

 

[TopiR]

Lämpötilaeroa vastaavan jännitteen saa kyllä kytkemällä parit vastakkain sarjaan ( ja liitoksen referenssin lämpötilaan )

Nimenomaan sarjaan kytkettynä. Mutta liitosreferenssiä ei tartte pistää tunnettuun lämpötilaan kun sieltä termopariparilta tulee mittajännite saman materiaalista lankaa pitkin, ja kahden parin välinen liitos on kanssa yhtä materiaalia. Jos käyttäisi T-tyypin termoparia (kupari-konstantaani), ni voisi järjestää mittasignaalin tulevaksi kuparijohdinta pitkin.

Tarkkuus tällaisessa setupissa on mysteeri (en ole puljannu noiden kanssa juuri laisinkaan). Kuvittelisin että kun kyseessä on primääri-ilmiö (seebek-efekti) suoraan käytettynä, ni osa mittausvirhelähteistä kumoutuisi.

-Topi

 

[TopiR]

Tutkailin max31856 termoparivahvistin-admuunnin-hässäkän datasheettiä, ja siellähän voi itse asettaa referenssilämpötilan.

Tohon kun kytkee kaksi sarjaan kytkettyä termoparia, ja väittää referenssin olevan nolla C, ni piirin antama lämpötila-arvo vastannee lämpötilaeroa.

Tollasen tilasin, tutkailen kun saapuu:

45V 50-60Hz High Precision A/D Converter Digital Thermocouple LC Module MAX31856 | eBay

MAX31856 performs cold-junction compensation and digitizes the signal from any type of thermocouple. ±45V Input Protection Provides Robust System Performance. Provides High-Accuracy Thermocouple Temperature Readings.

www.ebay.co.uk

Tuolla näyttää olevan myös raaka jännitemittaus, isoimmalla vahvistuksella resoluutio on alle millikelvinin (K-tyypin anturille jolla herkkyys abt 40 µV/K).

https://datasheets.maximintegrated.com/en/ds/MAX31856.pdf

 

[VesA]

Minulla on MAX31850 yhdessä Raspissa... siinä lienee sama AD-muunnin. Vaan ei näilekään tarkkuutta luvata...

 

[TopiR]

Offtopikkia..

Kiinalainen piirilevypaja (jlcpcb.com) oli tuonut palveluvalikoimaansa yksipuoleisen smd-ladontapalvelun. Tätä piti päästä testaamaan, ja testirautana oli MCP2515 sovitinkortti. Samanlainen kuin:

1 pcs For Arduino MCP2515 CAN Bus Module TJA1050 Receiver SPI Module | eBay UK

6, module size: 4.4cm x 2.8cm screw hole center spacing 23mm x 38mm. Impedance matching, ensure drive capacity, long-distance data transmission against signal radiation. 1, support CAN V2.0B specification, the communication speed 1Mb / S.

www.ebay.co.uk

mutta IO-jännitteet 3.3 voltin tasolla. Kiinalaisissa IO-jänkhä on 5V, joka saattaa tehä hallaa arduinoille / ESPeille (mm lätchup, jos ei ihan riko piiriä).

Nuita tilasin 15 kpl (muistaakseni), ja en tartte kovin montaa itse. Jos jollain on tarvetta muutamalle ni saa vitosella kappale (+pk). Ladottuna siis vain pintaliitososat (uupuu liittimet, ja piikkirimat (terminointijumpperit löytyy kans)).

-Topi

 

[kuumitta]

JLC koeponnistettuna. Niiden XY formaatti oli vähän hassu, mutta levyt ovat laadukkaat, mutta käytetty no-clean fluksia, eli ei saa millään puhtaaksi. Pientä miinusta, että vihreitä ei ROHSeja noissa ladotuissa.

DS1820 hienoa on laaja jännitealue ja hyvä tarkkuus. Tuosta voisi ihan oikean levynkin rakentaa. Pieni 3V3 MCU regu powerointii, DS1820, RS485 transeiveri. Softaksi joku modbus ja liitimeksi RJ45 jota pitkin parissa data ja toisessa 5V...

 

[prelude]

No niin, minun pollu sanoi sopparinsa irti todennäköisesti patterin tyhjennyttyä, joten uutta pitäisi hommata.
Löytyykö pulssi lähdöllä tai jollakin muulla minkä saisi kiinni kotiautomaatioon muita kuin Zenner Zelsius ja Minol Minocal?
Entä jokin versio joka toimii verkkosähköllä tai vaihdettavilla akuilla/pattereilla?

 

[VesA]

Löytyykö pulssi lähdöllä tai jollakin muulla minkä saisi kiinni kotiautomaatioon muita kuin Zenner Zelsius ja Minol Minocal?
Entä jokin versio joka toimii verkkosähköllä tai vaihdettavilla akuilla/pattereilla?

Ongelmana on se, että kaikkea mitä kuvitella saattaa löytyy vähän joka mittariin - optioina. Ja käytettynä ostaessa ei pääse varusteluun niin vaikuttamaan. Vaikka tuohon minun Techhem S3+ pulse - malliin saa ulkoisen sähkön, useamman pulssiulostulon, Modbussin.. ja niin saa moneen muuhunkin. Tuossa minun yksilössäni ihan vaan sattui olemaan tihennetty mittausväli ja jotenkin eri asioille konfiguroitava kahden samanaikaisen pulssin kortti lisäpatterilla. Saa siihen radionkin etälukua varten. Näitä optioita voi jossain määrin hankkia jälikäteenkin, mutta ei halvalla.

 

[Kellarinlämmittäjä]

No niin, minun pollu sanoi sopparinsa irti todennäköisesti patterin tyhjennyttyä

Kuinkas kauan se patteri sitten kesti ?
Täällä oli vaihto-ohjeitakin tuohon.

 

[VesA]

Kuinkas kauan se patteri sitten kesti ?
Täällä oli vaihto-ohjeitakin tuohon.

Kymysys kuuluu onko anturien kalibrointi flässissä - vai pitäisikö patteri vaihtaa virrallisena vrt autoradio ja akun irrotus. Vaikka ei se välttämättä niin nuukaa ole.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Niin, tästä oli täällä joskus kovastikin legendaa. Muistelen, että patterin olisi voinut vain irrottaa tavanomaisesti ja vaihtaa. Asia ei ollut minulle kovin ajankohtainen silloin. Jos nuo kalibrointitiedot häviävät, huomaakohan tuota sitten mistään - tarkkuus on vain sen jälkeen mitä sattuu. Olikohan tähän sitten mitään oikeaa tietoa vai oliko patterin vaihtaneet vain tyytyväisiä, kun Pollu vaikutti pelaavan kuten ennenkin?

 

[prelude]

Kuinkas kauan se patteri sitten kesti ?
Täällä oli vaihto-ohjeitakin tuohon.

Jaa a, pitääpi kaivaa vuosiluku jostakin kyljestä kun taas pääsen paikalle. Ostin käytettynä siloin kun pumppukin tuli taloon, mutta tästä sitten myöhemmin. Pariston vaihto ei olisi ongelma, mutta pelkään että kalibrointitiedot ovat menneet kun ymmärtääkseni nuo ovat rammissa eeprommn sijasta ja toisaalta haluaisin kovin tuon pulssilähdön tähänkin mittaukseen.
Myös tuo ajatus että tekisi oman DIY laitteen on käynyt useasti mielessä, sen tekeminen kun on aika helppoa kunhan vain jaksasi kaivaa jostain halvan ja helposti saatavan virtaus mittarin jonka valmistus ei ole loppumassa ihan heti, mutta kun en noista mitään ymmärrä ja aika on vielä varattuna moneen muuhunkin projektiin niin en ole viitsinut tähän aikaani käyttää. Tietty vinkit otataan vastaan ja jos sopiva löytyy niin voin tehdä tästä avoimen projektin jotta voimme sitten yhdessä kehittää softaan haluamiamme ominaisuuksia.

Ps. mielestäni ds18b20 on riittävä tarkimmassa tilassa tähän käyttöön. Softaan voi lisätä kailibroinnin joka lukee kummankin arvoja valitun ajan jona aikana kiertävän veden lämpötilaa muutetaan ulkoisesti (pumppu poissa käytöstä), jolloin kummatkin anturit saavat saman lämpöistä vettä ja sitten vain sopivilla kertoimilla siirretään viivat päällekkäin. Absoluuttinen lämpötila noilla anturereilla onkin riittävän tarkka, joten tähän ei tarvi koskea.

 

[fraatti]

Itse pläräsin asiaa myös joskus läpi ja ainakin itse vakuutuin mittareista missä virtaus oli mitattu ultraäänellä. Niissä ei ole mitään kuluvia osia sisässä joten mittauskin pitänee paikkansa hyvin pitkään.

 

[Deleted member 1344]

Mulla on kolme Pollua, taitavat olla vuosimallia 2004. Yhdestä meni paristo tyhjäksi, leikkasin sen sivuleikkureilla irti ja juotin tilalle kahden AA-pariston kotelon joka nyt sitten roikkuu rumasti johtojen varassa Pollun ulkopuolella. Ainakin paristot on nyt helppo vaihtaa

Tuo alkuperäinen paristohan on 3V litium-paristo, Pollu näyttäisi toimivan hienosti myös kahdella tavallisella AA-paristolla.