Mikä paras energiamittari VILPille ?

Käyttöveteen kun laittaa energiamittarin niin voi varautua siihen että saadut lukemat ovat todellisia pienempiä.

Nuo paristokäyttöiset mittarithan tarkistavat tilanteen veden virtauksen osalta suhteellisen harvoin mikä tekee sen että jos vettä laskee vain pieniä määriä, lyhytaikaisesti ja välillä stopaten niin aika iso osa tulee ilmeisesti mittarin ohi ikään kun huomaamatta. Minulla oli edellisessä talossa Pollucom käyttövesilinjassa, nykyään on modernimpi vehje joka mittaa virtauksen ultraäänellä ja väitetään mittaavan tiheästi. Mutta molemmissa tapauksissa ”häviöt” ovat olleet huomattavia eli osa lämpöenergiasta tulee kyllä käyttöön ja hyödyksi mutta mittari ei huomaa ja rekisteröi sitä.

VILP:n perässähän minulla on 3 kpl tuollaista QN2,5 kokoista energiamittaria sarjassa peräjälkeen eivätkä ne nyt tunnu juurikaan kiertoa ahdistavan. Tosin ovat kaikki 3 ultraäänellä toimivia.
 
Tuo Pollu selvästi lisäsi virtausvastusta. Se näkyi koneen lämpötilaeron kasvuna oletuksena olevalla latauskiertopumpun ohjauksella. Kahden läpi saattaisi saada vielä menemään kun nostaisi kierrokset tappiin. Toisaalta jos vain vaihtaa Pollun ja katsoo virtaaman, sen pitäisi olla sama molemmilla mittareilla, sillä niissä lienee sama painehäviö. Vai voisikohan tuokin muuttua vuosimallin mukaan.

Hyvä nyt sitten tiedostaa tuo veden mittauksen ongelma. Jos se ei onnistu, on turha haaveilla mittauksesta lämmitykseen lähtevään koska ilman veden osuutta tuloksella ei ole juuri virkaa. Lämmitykseen menevä olisi hyvin stabiili ja siinä ei olisi enää "sulatuksia" happireaktorin jälkeen.
 
Tässä kesäkauden dataa - maasta pumpattua energiaa verrataan käyttövesipolluun. Olen kirjannut myös vesimäärän, saattaa olla että pollu vähän jumii..

Screen Shot 2020-08-14 at 23.37.15.png
 
Uusi Pollu antoi heti kättelyssä suuremmat virtaamat lasiin, joten ei auttanut kuin käyttää vanha paikoillaan ja ajaa käyrä latauskiertopumpun ohjauksen mukaan. Aikamoiset erot tuli virtaamiin. Varsinaisesta energiamittauksen tuloksesta ei vielä muutaman päivän perusteella pysty sanomaan mitään varmaa mutta ensi vaikutelma on, että kyllä tämä virtaama on avain asemassa tuossa energiamittauksessa. Sain tämmöisen käyrän tuosta virtaamasta aikaiseksi.

Uudessa oli pohjalla .............. 4 200,093 m3
Vanhaan kertyi kaikkiaan... 38 083,629 m3

Mitään taetta ei tietty ole, että onko näissä virtausvastus sitten sama vaikka samaa tyyppiä ovat.

Uuden ja vanhan Pollun virtaamat.JPG
 
Ei, ei se täysin käyttämätön ole. Käsittäkseni 2014 mallia, eli 4 vuotta nuorempi. Vettä on mennyt läpi paljon vähemmän, kun ei nuo kuuman veden ja kaukolämmön virtaamat ihmeellisiä ole tuohon VILPin kiertoon verrattuna.

Lukema huojuu mutta ehkä vähemmän. Tuo minimi ja maksimi tarkoittaa tuossa sellaista lukemaa, joka esiintyi kohtuu usein. Varsinkin vanhassa saattoi käydä suurempia ja pienempiä lukemia aivan hetkittäin jos kauemmin seurasi.

Uusi ei pidä ääntä. Vanha alkoi vähän kurista kuin olisi laakerit lopussa.
 
Tuon aurinkolämmön Pollun lukema ei ole paljon mutta tuo 30 tm3 on aika paljon tuossa maalämpökoneessa.
Minusta jotenkin tuntuu, että tuo oma Pollu jotenkin ehkä väsähti erityisesti tässä kesällä. Tuosta ei ole sillä tavalla tarkkoja muistiinpanoja mutta kun on tehnyt muita mittauksia niistä on ylhäällä virtaamatietoja ja niiden saavuttaminen tuolla vanhalla mittarilla olisi edellyttänyt sellaista pyyntiä ettei moisia ole koskaan ollut käytössä. Noita Pollu mittauksia tuli tehtyä sen jälkeen kun sain Pollun kiinni eli "uutena".
 
Aurinkopollu on ainut mikä ei raksuta.


Jos nuo on samankokoisia, nehän olisi helppo vaihtaa. Maalämpökoneen virtaama lienee vakio, joten tuon virtaaman tarkastaminen olisi helppoa. Onko kiertopumpulla millaisia nopeusasetuksia ? Eduksi jos saisi vähän erilaisia virtaamia, kun yhdessä pisteessä voi pientä eroa olla vaikea todeta.
 
Tuon aurinkolämmön Pollun lukema ei ole paljon mutta tuo 30 tm3 on aika paljon tuossa maalämpökoneessa.
Minusta jotenkin tuntuu, että tuo oma Pollu jotenkin ehkä väsähti erityisesti tässä kesällä. Tuosta ei ole sillä tavalla tarkkoja muistiinpanoja mutta kun on tehnyt muita mittauksia niistä on ylhäällä virtaamatietoja ja niiden saavuttaminen tuolla vanhalla mittarilla olisi edellyttänyt sellaista pyyntiä ettei moisia ole koskaan ollut käytössä. Noita Pollu mittauksia tuli tehtyä sen jälkeen kun sain Pollun kiinni eli "uutena".

No tuo minun käyttövesipolluni on lukemassa 49678 - ja mittauksista päätellen sen pyörintä on aika epämääräistä. Ultravehje ei sovi ihan heittämällä - paksumpi putki ja pitempi runko..
 
No tuo minun käyttövesipolluni on lukemassa 49678

Tuokin on kerännyt nuo lukemansa jossakin muussa virassa. Kuumassa vedessä ei kerry tuhansia kuutiota.

Kolmivauhtiset grundfossit koneessa.
Siitähän saisi pienen käyrön tyngän tai nätin ruudukon.
Eihän tuo muutama tuhat kuutiota käytetyn pohjalla ole mitään. Minulla tulee ~1000 m3 kuukaudessa. Se uusikin on aika äkkiä vanha.
 
Asian vierestä - olen tässä rinnalla seuraillut kuinka paljon vaihtoventiilin kääntö veden teon jälkeen ( Vaillant pyörittää säädetyn ajan vettä pumpuilla vaikka kompura jo seisoo kai tasaillakseen lämmönvaihdinta ) siirtää energiaa kesäaikana lämmitysverkkoon. Kesäkuun alun jälkeen on mennyt noin 200kWh.
 
Tämmöisissä olosuhteissa pukkaa 6:n COPin tämän uuden Pollun mukaan. Tässä nyt mennyt 24 h joka ei oleellisesti poikkea edellisestä. Yöllä on käyty hiukan alle +15 °C. Tuotto on 35 °C ja paluu 30 °C. Käntijaksojen lopussa on pienen hetken tehnyt hiukan lämpimämpää ennen pysähtymistään.

Punainen tuotto (lämmitykseen menevä)
Keltainen paluu lämmityksestä
Sininen ulkolämpötila


22082020.jpg


Uuden ja vanhan Pollun virtaamissa on vajaan 20 % ero. Ero on suhteellisesti sitä suurempi, mitä pienempi on virtaama. Maksimivirtaamalla ero on enää noin 10% kun alle 1m3/h virtaamilla se on yli 20%.

Tässä muuten kuva uuden Pollun kiduksista. Olisikohan ollut kuumalla vedellä tämä Pollu jossakin virassa, kun juoksypyörä on puhtaan valkoinen. Vanha oli tyystin musta sisältä.

Pollucom 082020.jpg


Vanhan ajattelin avata ja katsoa, mitä se pitää sisällään. Olikos näiden avaamisessa mitään erityistä huomioitavaa? Ehkä siitä vielä saisi pelin kuumalle vedelle.
 
Olikos näiden avaamisessa mitään erityistä huomioitavaa? Ehkä siitä vielä saisi pelin kuumalle vedelle.

Ei - siinä on sellaiset kohdat joista raottelemalla irtoaa. Tuo virtausanturi on johdon päässä pohjalla, hall-anturi se lienee. En ole koskaa koittanut purkaa sitä irti rungosta, mutta voisi kuvitella että sen herkistely ei ole helppoa.
 
Pahalta näyttää.

Irrotin itse laskuri osan ja tuon anturiosan välisen pienen pistokeen purkamisen ajaksi, jotta laskuriosa ei pyörisi avaamisen tiellä lyhyen hennon johdon päässä. Näyttö pimeni mutta kun kytkee pistokkeen takaisin, vanhat lukemat palasivat.

Tämmöinen on juoksupyörä. Siinä on tuon muovin sisällä toinen puolikas metallia - muovin sisällä. Anturi varmaankin näkee tuo metallin ja päättelee siitä tuon siipipyörän pyörimisen. Havaittavaa magneettisuutta ei ole.

Juoksupyörä.jpg


Juoksupyörän molemmissa päissä on pienet tapit. Takapäässä Ø noin 3 mm tappi joka istuu keskelle tuon siipipyörän takapään akselia. Tuo tappi on koloväljä muoviseen reikäänsä. Juoksupyörän päässä oleva reikä on kasvanut Ø melkein viisimilliseksi. Tuo tappi ei silmin nähden ole enää edes pyöreä.

Takapään laakeritappi.jpg


Laskurin puolella oleva muovinen pesä on hioutunut soikeaksi. Pesän halkaisija on noin 14 mm, soikeutta noin 1 mm. Mahtaisiko anturin kohdalla olla kovempi kohta, kun juuri siinä on noin millin korkuinen patti (kuvassa oikealla ylhäällä)

Etupään laakeritappi.jpg


Tuossa laskurin puoleisessa pesässä oli hiukan mustaa töhnää erityisesti pohjalla, mistä se lähti pensselillä veden kanssa pois. Samalla paljastui nuo muovissa olevat merkinnät, jotka eivät olleet töhnältä näkyvissä.

Ei näistä taida olla pitkän päälle näihin hommiin. Kuluu ilmeisestikin nopeasti jatkuvilla suurilla virtaamilla.
 
Samaa mieltä.
Käytetyn pollun pitää olla vähän käytetty jos haluaa tarkkuutta. Nopeesti ajatellen jos pollu raksuttaa niin se on jo piloilla.

Vähän luulen että tietävät näiden kypsyvän ja vaihtavat ajoissa ettei ala laskutus pienenemään. Meilläkin näkee, että jos vettä on mennyt vähän, eli kukaan ei ole varsinaisesti käynyt kylvyssä tms vaan käyttö on ollut enempi keittiö/käsienpesulinjalla pollun ja maasta nostetun energian ero on aika raju - suihkun isommalla virtauksella pollu pelaa vähän paremmin, mutta pyörii lirutellessa huonosti jos ollenkaan. Kyllä tuo Pollu vaihtuu Techemiin kunhan saan tarvittavat sovituspalat etsittyä.
 
Kyllä nyt väistämättä tulee mieleen että tuossakin on tehty rahastusautomaatti, eikö kestävänkään mittarin teko miköän ongelma olisi.
 
Nuo omat, nykyiset energiamittarit ovat suurimmaksi osaksi ultra-äänellä virtausta mittaavia jolloin tuollaista liikkuvaa ja kuluvaa osaa ei enää kokoonpanosta löydykään. Suuntaus taitaa olla siihen yleisestikin.

Liikkuvien osien vähäisyyden lisäksi tuntuu et kuristavat virtausta mekaanisia, vastaavankokoisia mittareita vähemmän. Minullahan on VILP:n linjassa kolmea noita ultraäänellä toimivia peräjälkeen, 1 Techem, 1 Itron ja viimeisenä Niben EMK500. Nibe pyörittää kv pumppua 60-100% nopeudella normioloissa, aika yleisesti tuo lukema on 70-80%.
 
Vähän luulen että tietävät näiden kypsyvän ja vaihtavat ajoissa ettei ala laskutus pienenemään.

Noissa ostamissani Polluissa on ollut siinä 70-80 MWh pohjilla. Tekeehän tuo jo 50 €/MWh hinnalla 3500-4000 €. Jos nuo mittarit maksavat jotain 150 € paikkeilla ja energiayhtiölle vielä sitäkin vähemmän, eihän tuo nyt kauhea kuluerä ole. Jos alkaa näyttää 5% liian vähän, uuden mittarin hinta katoaa nopeasti. Sitten on vielä vakauskysymykset. Varmaan harvassa ne valmistatajat, jotka takaavat yli 10 vuoden kalibroinnin ja uudelleen kalibrointi ei taida lyödä mitenkään leiville tuon hintaisissa kaluissa.

Nuo taitavat mitata tuon muutaman tuhat - ehkä 10 000 kuutiota - oikein ja se riittää siinä suunnitellussa käytössä jonnekin 200 MWh saakka eli noin 10 vuotta useimmissa kohteissa.
 
Pyöräytin tämmöisein eroanalyysin mitatun ja mallinnetun lämmitystarpeen välillä. Tämä on kalibroitu suunnilleen ensimmäisen vuoden perusteella mutta ollut sen jälkeen vähän unholassa kun Pollulla on saanut ulos mielenkiintoisia tuloksia päiväpumppauksesta ja muusta vaihtelevasta tarpeesta.

Mallinnus laskee lämmitystarpeen vain ulkolämpötilan perusteella ja arvioi siihen päälle veden haalistustarpeen tulistusvaraajan sähkön kulutuksen perusteella. Aurinko näyttää lämmittävän keväisin ja mallinnus on antanut silloin liian suuren lämmitystarpeen, syksyllä taas vastaavasti liian pienen. Tämän vuoden tammikuussa (2020) on noin 200 kW ylimääräistä eroa kun Pollu ei luonnollisesti pyörinyt puhaltimen moottorin korjauksen aikana.

Elokuu on tässä loppuun saakka ektrapoloituna, 18 päivää vanhalla pollulla ja 13 päivää uusitulla.

Jotain tuossa näyttää tapahtuneen, kun toista vuotta mallinnus ehdottaisi jatkuvasti suurempaa lämmitystarvetta kuin Pollu on osoittanut. Poistin kuvasta heinäkuut, koska silloin pumppaus on ollut paljon poissa eikä tulokset olisi kuitenkaan millään muotoa vertailukelpoisia.

Eroanalyysi.JPG
 
Siirryn lähemmäs nykyaikaa koska 10 vuotta vanhan pollun näyttö himmenee.
Tilasin Zählershopista käyttämättömän Landis&Gyr Ultraheat T550 mittarin lämpöpumpun tuoton seuraamiseen.

 
Siirryn lähemmäs nykyaikaa koska 10 vuotta vanhan pollun näyttö himmenee.
Tilasin Zählershopista käyttämättömän Landis&Gyr Ultraheat T550 mittarin lämpöpumpun tuoton seuraamiseen.


Mitä tommoinen kustantaa... kaukolämpö mainittu niin ei halpa?
 
Surffailin yksi ilta viime viikolla netissä ja etsiskelin energiamittareita jotka osaisivat erotella niiden läpi kulkeneen energian sen perusteella onko kyseessä lämmitys- vai viilennysenergia. Jouduin toteamaan että asia ei ollut aivan yksinkertainen, tuollaisia mittareitahan löytyy toki hakemalla (mm klimazähler, tai Wärme-, Kälte- und kombinierte Zähler mm) mutta alkuun en juurikaan löytänyt myynnissä olevia kappaleita. Sekaannusta lisää vielä se että aika moni energiamittari ilmeisesti pystyisi tuohon samaan raudan puolesta ilman ongelmia mutta toimintoa ei ole kuitenkaan aktivoitu vaan siitä on tehty lisämaksullinen optio. Käytettyinä myytävät mittarit tuntuvat harvoin olevan tuollaisia yhdistelmämittareita jossa tuo optio olisi hankittaessa ruksattu..

Pienellä etsiskelyllä löysin sit kuitenkin yhdellä toimittajalla kahta kappaletta (siis 2 erilaista) tuollaista mittaria joiden pitäisi siis luvatusti erotella lämmitys- ja viilennysenergiat omiin rekistereihin.

Tilasin sit tuollaisen:


ja tuollaisen:


Tarkoituksena laittaa ne sarjaan nykyisen "testipenkin" kanssa eli Niben perään. Mahdollisesti siirrän tuon Techemin Niben linjasta tuonne energiavaraajan ja kattilan väliin jotta näen hiukan minkä verran siinä linjassa liikkuu energia.

Hinnallisesti nuo maksoivat kyllä reippaasti käytettyä Pollucomia tms enemmän mutta ovat toisaalta uusia ja käyttämättömiä. Tuo Hydrosonis taisi olla vuodelta 2017, sen sai edullisemmin eli hiukan vajaa 100 euroa ja toinen kustansi sitten jo pitkälle toista sataa. Mutta harrastuksethan maksavat tunnetusti aina. Ja muuan sketsihamoa hiukan vapaasti lainaten niin jopa tietyistä pakollisista maksuista pääsi luistamaan kun nuo tilasi Saksasta...
 
Surffailin yksi ilta viime viikolla netissä ja etsiskelin energiamittareita jotka osaisivat erotella niiden läpi kulkeneen energian sen perusteella onko kyseessä lämmitys- vai viilennysenergia. Jouduin toteamaan että asia ei ollut aivan yksinkertainen, tuollaisia mittareitahan löytyy toki hakemalla (mm klimazähler, tai Wärme-, Kälte- und kombinierte Zähler mm) mutta alkuun en juurikaan löytänyt myynnissä olevia kappaleita.
Nuo mittarit nyt kumminkin tyypillisesti ovat sellaisia, että mittaavat vain "positiivisen" energian, olkoon sitten jäähdytystä tai lämmitystä. Lämmitysmittarista saa jäähdytysmittarin vaihtamalla antureiden paikat. Kun laittaa näin varioidut mittarit peräkkäin, toinen mittaa jäähdytystä ja toinen lämmitystä. Toki mittari tyypillisesti valittaa virheestä, kun lämpöanturit mittaavat väärin päin olevaa lämpötilaeroa, mutta laskurit kaikesta huolimatta rekisteröivät lämmitys- ja jäähdytysenergian erikseen ja oikein. Jos haluaa eritellä lämmitys- ja jäähdytysjaksot toisistaan, täytynee rakentaa itse loggeri, joka seuraa ja rekisteröin lämpötilaeron suuntaa.

Sitten on toinen asia, että laskurin kannattaisi olla lämpimämmän johdon yhteydessä mahdollisen kondenssin minimoimiseksi. Kaikki mittarit eivät silti sovellu jäähdytysenergian mittaamiseen juuri puutteellisen kondenssinsiedon takia.
 
Nuo mittarit nyt kumminkin tyypillisesti ovat sellaisia, että mittaavat vain "positiivisen" energian, olkoon sitten jäähdytystä tai lämmitystä. Lämmitysmittarista saa jäähdytysmittarin vaihtamalla antureiden paikat. Kun laittaa näin varioidut mittarit peräkkäin, toinen mittaa jäähdytystä ja toinen lämmitystä. Toki mittari tyypillisesti valittaa virheestä, kun lämpöanturit mittaavat väärin päin olevaa lämpötilaeroa, mutta laskurit kaikesta huolimatta rekisteröivät lämmitys- ja jäähdytysenergian erikseen ja oikein. Jos haluaa eritellä lämmitys- ja jäähdytysjaksot toisistaan, täytynee rakentaa itse loggeri, joka seuraa ja rekisteröin lämpötilaeron suuntaa.
Saatan toki olla väärässä ( niin kun useasti aiemminikin ) mutta vakaa uskomus on kuitenkin että nämä osaisivat oikeasti mitata energian kumpaankin suuntaan ja samanaikaisesti. Ainakin Hydrosonissa oli valikossa eri laskurit lämmitys- ja viilennysenergialle. Toisen mittarin osalta asia ei ollut ihan niin yksiselkoinen.

Mutta, nyt on toki kokeilusta kyse ja jahka nuo saapuvat ja niitä saa käyttöön niin osaan sanoa varmasti miten on asian laita. Tuskin asialla on suurempaa taloudellista merkitystä taloudellisessa mielessä mutta voisin kuvitella että mikäli oikeasti löytyy mittari josta selkeästi näkyy että tuotto on ollut xxx kWh ( lämmitystä ) ja viilennykseen eli sulatuksiin on mennyt vastaavasti x kWh niin moinen voisi olla VILP:n jatkona mainio työkalu ja tarkkailuvehje.
 
ja tuollaisen:

Mitenkäs noita saa tilattua ? (Ultraschall - Wärme- / Kältezähler zelsius® C5 IUF qp 2,5 m³/h MID 2019 geeicht). Olisipa nätti paketti.
Lähetin kuitenkin kysymyksen toimitusehdoista kun ei ollut käsittääkseni suoraan netistä tilattavissa.

Nuo mittarit nyt kumminkin tyypillisesti ovat sellaisia, että mittaavat vain "positiivisen" energian, olkoon sitten jäähdytystä tai lämmitystä.

Tässä @kurre orava löytämässä mittarissa vaikuttaisi olevan näyttö lämmitysenergialle ja jäähdytysenergialle. Olettaisin että molempiin kertyy lukemaa ja netto olisi sitten noiden erotus. Parasta olisikin, jos keräisi nuo sulatukset eri tilille niin näkisi, minkä verran niistä kertyy.

Niinköhän vielä käy, että sulatuksetkin saisi mitattua ? :)
 
Mitenkäs noita saa tilattua ? (Ultraschall - Wärme- / Kältezähler zelsius® C5 IUF qp 2,5 m³/h MID 2019 geeicht). Olisipa nätti paketti.
Lähetin kuitenkin kysymyksen toimitusehdoista kun ei ollut käsittääkseni suoraan netistä tilattavissa.

Nuo tilaamani kappaleet olivat suoraan webkaupassa tilattavissa viime viikolla. Ilmeisesti kyse oli yksittäiskappaleista. tilauksen jälkeen nuo sit hävisivät valikoimasta. Nyt tuossa kaupassa ei näy kun verraten kalliita Kamstrupin mittareita.


Mutta Saksahan on tunnetusti iso maa joten jos tietää mitä haluaa ja hakee niin eiköhän sellaisia sit tarvittaessa löydy lisää. Oma Saksankielentaitoni on kyllä surkea mut kaipa tuo siltikin hoituu kunhan ensin varmistuu siitä ovatko nuo mittarit ominaisuuksiltaan toivotunlaisia.
 
Se on siellä jollakin tavalla olemassa listoilla ja tuosta tuotteesta voi esittää sivuston kautta kysymyksen. Hintaa ei näy eikä voi tilata, muuta roinaa kylläkin. Mutta ei kysyvä tieltä eksy. Jospa jaksaisivat vastailla.
 
Miten nuo lämpötila-anturit tavataan näissä asentaa, putken pintaan vai pitääkö laittaa anturitasku tms että saa anturi pääsee kosketuksiin veden kanssa? Eikös se lämpötilaero ole homman pihvi eli jos molemmat anturit on samoin laitettu, ei mittaus heitä suuremmin?

Ultraääneen perustuva mittari ei sisältäne kuluvia osia eikä varmaan rajoita virtaustakaan joten nyt kun nollasta aloittaa on varmaan paras skipata pollut ja laittaa suosista moinen? Mitenkä esim. tämmöinen melko edukas LandisGyr Ultraheat T230?
 
Takaisin
Ylös Bottom