Keskustelua aurinkopaneeleista

fraatti

Hyperaktiivi
Sanokaas asiaan perehtyneet, jos yhtenä vaihtoehtona olisi asentaa 1:3 katolle suoraan etelään ilman varjostuksia, tai sitten voisi laittaa aukealle pellolle käytännössä minkälaisen virityksen (suunnat, kulmat, tarvittaessa vaikka kääntyvät) tahansa, niin mikä olis järkevin? Maksimituoton saisi varmaan aurinkoa seuraavilla paneleilla, mutta olettaisin, että tuollainen tulee jo maksamaan ihan jonkun verran - minkälaisilla oletuksilla se voisi kannattaa? Etelä-Suomen leveysasteilla.

Kääntyvät paneelit taitavat lisätä tuottoa lähinnä kesällä eli silloin kun sitä jo muutenkin tulee paljon. Todennäköisesti järjestelmä on niin kallis ettei se kannata millään laskutoimituksella. Tämä on vain omaa mutuilua enkä ole edes jaksanut katsoa mitä tuollainen kääntöhärpäke maksaisi. Pääsääntöisesti nuo ovat vielä rumia.

1DuCfS9.png


Pelto/talonkatto kannattavuudeen taitaa vaikuttaa paneliston tuotto optimikulmassa sekä paljonko häviötä tulee hiukan huonommasta kulmasta sekä mitä asennustelineet maksavat. Mutuilemalla kaupalliset maatelineet maksavat enemmän kuin kattoasennus ellei sitten itse tee tellinkejä vaikka puusta. Toki yksi asia mikä tulee vielä mieleen on se että jos katto on sellainen että asennus vaatii reijittämistä niin tämä voisi puoltaa asennusta maatelineelle.

1:3 kattokulmalla 6,1 kWp järjestelmä tuottaa 6057 kWh ja optimikulmalla 41 astetta 6211 kWh. Kovin paljoa ei siis kannata investoida siihen että kulmaa saa kasvatettua.

Kannattavuuteen vaikuttaa tietysti se että paljonko järjestelmästä täytyy köyhtyä. Itse näpertelemällä yhtälöstä voi saada jollaintapaa kannattavan. Avaimet käteen toimituksen kanssa hommaa kannattaakin sitten laskeskella jo tarkemmin.

Sähkönsiirtohinnoissa on myös melko suuria eroja kaupunkien ja "landen" välillä eri siirtoyhtiöissä. Tuokin vaikuttaa laskutoimitukseen...
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Kiitos! Tallin lape kaakkoon on kyllä vahvasti varmistumassa :D
Paljonko tuo x muuten oli, minulle on tulossa 4,88 kWp paneleita?

No juu, oma systeemi tuloillaan suunnilleen noiden puolivälin tienoolta, 4,88 kWp. Ja varjot eli puut on talven jälkeen jo poistuneet ;D

Kustannuksia tähän mennessä panelit +invertteri 2550€, alumiinikiskot yms. 473€, tiilikattokiinnikkeet 246€, ruuviloita 30€ eli yhteensä ~3300€
ja lisäkuluihin tulee vielä sähköntoimittajafirman jokuVaadittuErotusJuttu 250€, sähkömies (kytkentä ja sähkökilkkeitä, arvio) 300-400€ eli kaikkineen menossa vajaa 4 tonnia...

Asennus menee kyllä näköjään kevväämpään, ja palkaton asennustyö sitten omilta pojilta ;)

X oli tuossa tapauksessa 6,1 kWp.

Laitoin kokeeksi vielä 16x305Wp panelit ja 4kW invertterin kaveriksi. Paikkakunta tre ja oman kulutuksen kun tarkempaa tietoa ei ollut. Tällöin vuosituotoksi tuli 4129 kWp ja tma 10,4 v tuolla mainitsemallasi hinnalla.

Tuohon ohjelmaan oli nyt jäänyt päälle 1% vuotuinen sähkönhinnan nousu mutten taida jaksaa tehdä uutta laskelmaa...
fIJssbQ.png
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuo pilviasia jäi hiukan vaiheeseen joskus. Nyt silmiin osui lappu missä on tutkimustietoa tuosta asiasta. Tutkimuksen mukaan täällä pohjoisessa auringonsäteily voi hetkittäin olla jopa 1,5 kertainen normaaliin nähden. Aikajänne tuossa on sekunneista minuutteihin eli periaatteessa tuon oman invertterin 5min logitusresoluutiossa tuon ilmiön saattaisi varmaan nähdä. Jos nyt oikein tulkitsin tuota lappua niin sopiva pilvi voi toimia hiukan kuin suurennuslasi.

Tuossa kuvassa punainen käppyrä on pilvettömältä taivaalta ja sininen sellainen missä on ollut pilviä.
UfnUyNN.png


JSDXjFv.png

 

sundanic

Aktiivinen jäsen
Tuohon pilvijuttu itsellä on jo kokemusta näinki lyhyellä ajalla. Arvatkaapa kummassa oli pilvistä ja aurinko ei päässyt paistamaan pilvettömältä taivalta. Sen verran helpotusta että klo 12 aikaan aurinko menee vielä puiden taakse vähäksi aikaa. Kuvissa huomaa miten pilvet ovat tuottaneet huomattavasti enemmän ohi puiden. Taivaalla oli siis sellaista yläpilveä joka loisti lähes yhtä kirkkaana kuin itse aurinko, mutta ns."vanhataivas" ei näkynyt.
pilvi.jpg
 

roots

Hyperaktiivi
Joo ajattelin kanssa että äijät puhuu harjan suunnasta...
Näkikö se Sunenergia silti ne varjot, jos kerran juuri nyt ne puut on nurin?
 
K

korsteeni

Vieras
Ei paljoa, >30kWh nyt alkuvuonna

Nimimerkiltä 'roots' pyydän anteeksi huonoa artikulointia koskien sähkönkulutukseen,
kyseessä oli ja on sähköyhtiöltä ostetun energian määrä, ei kulutetun taloussähkön määrä.

Otin vähän mittaridataa tietokannasta kun tuottoon vaikuttavia PV- testailuja ei enää juurikaan 2019 tässä kiinteistössä ollut.

- lämmitys, patterivesi...........18,124 MWh
- käyttövesi + häviöt +x..........6,741 MWh
.................................................... 24,865 MWh
- ostettu sähkö..........................1,837 MWh
- kokonaisenergia kulutus...26,702 MWh

- bio tuotanto...........................19,776 MWh
- PV-panelit.................................6,926 MWh
> varaajaan............5,933 MWh
> taloussähköön..0,993 MWh

- taloussähkö.............................2,830 MWh
 

sundanic

Aktiivinen jäsen
Nimenomaan ottaa huomioon...
niinpä taitaa tehdä, Laskuri perustuu 3D-mallinnukseen rakennuksestasi ja katostasi pihapiireineen. Olemme laskeneet kattoneliömetrille tulevan auringonsäteilyn määrän tunneittain huomioiden katon kallistus- ja suuntakulmat, varjostukset 1 km alueelta sekä paikalliset säätiedot. Käytämme Ilmatieteen laitoksen säädata-aineistoja, Maanmittauslaitoksen rakennustietoja (2013) ja Tilastokeskuksen sähkönhintatietoja.
 

sundanic

Aktiivinen jäsen
Se tuossa sunenergia laskurissa on outoa että vaihdoin rakennuksen (samala muuttu kulutuskäyräkin) enemmän omaa todellisuutta vastaavaksi niin TMA laski 4 vuodella 13v -->9v
 

fraatti

Hyperaktiivi
niinpä taitaa tehdä, Laskuri perustuu 3D-mallinnukseen rakennuksestasi ja katostasi pihapiireineen. Olemme laskeneet kattoneliömetrille tulevan auringonsäteilyn määrän tunneittain huomioiden katon kallistus- ja suuntakulmat, varjostukset 1 km alueelta sekä paikalliset säätiedot. Käytämme Ilmatieteen laitoksen säädata-aineistoja, Maanmittauslaitoksen rakennustietoja (2013) ja Tilastokeskuksen sähkönhintatietoja.

Kai tuolla nyt luulisi olevan jo käytössä tuoreempaa dataa? Tuonnehan saa tuupattua myös oman asunnon tuntikohtaisen kulutusdatan. Sen verran esim elenian sivuilta ladattua dataa pitää pöyhäistä että kaikki muut kuin 8770 (muistaakseni) riviä kulutuksia pitää poistaa tiedostosta. Esim päivämäärät yms...

Foorumillakin oli tuosta joskus aikaisemmin keskustelua.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Auringon intensiteetti lienee noussut jo sen verran että vaikka satoi räntää niin siitä huolimatta tuli jonkinverran tehoa. Eilen hätyyteltiin tehoa mitä mlp vaatii ollessaan käynnissä. Kohta pitää virittää smartgrid toimintaan kun näyttäisi että enää ei välttämättä mene pitkään että tehot kasvat suuremmiksi kuin mlp:n ottoteho on. 14. pv tuotto alkoi klo 9.10 ja loppui klo 16.35.
Tänään tuli raivattua pari korkeinta puuta pois tieltä.
jKzam0M.png
 

VesA

In Memoriam
Kääntyvät paneelit taitavat lisätä tuottoa lähinnä kesällä eli silloin kun sitä jo muutenkin tulee paljon. Todennäköisesti järjestelmä on niin kallis ettei se kannata millään laskutoimituksella. Tämä on vain omaa mutuilua enkä ole edes jaksanut katsoa mitä tuollainen kääntöhärpäke maksaisi. Pääsääntöisesti nuo ovat vielä rumia.

1DuCfS9.png


Pelto/talonkatto kannattavuudeen taitaa vaikuttaa paneliston tuotto optimikulmassa sekä paljonko häviötä tulee hiukan huonommasta kulmasta sekä mitä asennustelineet maksavat. Mutuilemalla kaupalliset maatelineet maksavat enemmän kuin kattoasennus ellei sitten itse tee tellinkejä vaikka puusta. Toki yksi asia mikä tulee vielä mieleen on se että jos katto on sellainen että asennus vaatii reijittämistä niin tämä voisi puoltaa asennusta maatelineelle.

1:3 kattokulmalla 6,1 kWp järjestelmä tuottaa 6057 kWh ja optimikulmalla 41 astetta 6211 kWh. Kovin paljoa ei siis kannata investoida siihen että kulmaa saa kasvatettua.

Kannattavuuteen vaikuttaa tietysti se että paljonko järjestelmästä täytyy köyhtyä. Itse näpertelemällä yhtälöstä voi saada jollaintapaa kannattavan. Avaimet käteen toimituksen kanssa hommaa kannattaakin sitten laskeskella jo tarkemmin.

Sähkönsiirtohinnoissa on myös melko suuria eroja kaupunkien ja "landen" välillä eri siirtoyhtiöissä. Tuokin vaikuttaa laskutoimitukseen...

Katsoin vasta nyt tuota kuvaa tarkemmin. Minusta punaisen ja vihreän suhde on vähän outo. Jos tuota 'vuodenkiertoa' pidetään auringon korkeuden seuraamisena ja 'päivänkiertoa' sivulle kääntymisenä on minusta outoa että aamu- ja iltapuolella melko sivusta tulevaan valoon päin kääntyminen ei paljon vaikuta, mutta suhteellisen pieni pystykulman muutos taas dominoi. Montakohan tuntia päivässä aurinko on punaisessa käyrässä sivusta pahemmassa kulmassa kuin kiinteä on vinossa pystysuuntaan ?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Katsoin vasta nyt tuota kuvaa tarkemmin. Minusta punaisen ja vihreän suhde on vähän outo. Jos tuota 'vuodenkiertoa' pidetään auringon korkeuden seuraamisena ja 'päivänkiertoa' sivulle kääntymisenä on minusta outoa että aamu- ja iltapuolella melko sivusta tulevaan valoon päin kääntyminen ei paljon vaikuta, mutta suhteellisen pieni pystykulman muutos taas dominoi. Montakohan tuntia päivässä aurinko on punaisessa käyrässä sivusta pahemmassa kulmassa kuin kiinteä on vinossa pystysuuntaan ?

Tuossa varmaan pitäisi olla päivänkiertoa?
kG2u23Q.png


yjLdLIu.png


Tästä selviääkin miksi pystysuuntainen seuraaminen ei ole niin tärkeää.
MujYlyi.png


Kaikki kuvat tästä julkaisusta: https://www.merinova.fi/wp-content/uploads/2016/09/aurinkodemo_loppuraportti.pdf
 

roots

Hyperaktiivi
Mikä tämä mahtaa olla kun tuottoa on mutta se ei mene omaan käyttöön?
Uskoisin kuitenkin että Smart Meteraus ajattelee asiaa 'netottavasti' eli kaikki 3 vaihetta summataan...
Onko se mittaustaajuus mitä? tuossa tuo punane 'käyttämätön' viipale taitaa olla luokkaa 15min aika-akselilla.
Ilmeisesti tässä on kyse vaan pilvitoiminnon hitaudesta/epätarkkuudesta...kai nämä pilvestä piirtyy nämä kippurat...
Todellisuus kummingin on tietty just eikä melkeen sekunnin osissa jos on vielä netottava verkkoyhtiön mittaus.
1581840157174.png
 

fraatti

Hyperaktiivi
Mikä tämä mahtaa olla kun tuottoa on mutta se ei mene omaan käyttöön?
Uskoisin kuitenkin että Smart Meteraus ajattelee asiaa 'netottavasti' eli kaikki 3 vaihetta summataan...
Onko se mittaustaajuus mitä? tuossa tuo punane 'käyttämätön' viipale taitaa olla luokkaa 15min aika-akselilla.
Ilmeisesti tässä on kyse vaan pilvitoiminnon hitaudesta/epätarkkuudesta...kai nämä pilvestä piirtyy nämä kippurat...
Todellisuus kummingin on tietty just eikä melkeen sekunnin osissa jos on vielä netottava verkkoyhtiön mittaus.

Tässä lienee vain kyse siitä miten graafit piirretään eikä muusta. Piirtämisessä graafeja pyöristetään jotta lopputulos olisi siistimmän näköinen. Tässä kuvassa on yhdistettynä useampi kuva niin että sain tuohon kuvaan kolme mittauspistettä. Tiedot tallennetaan 5 min tarkkuudella.

Netotukset yms muut asia ovat sitten asia erikseen. Graafeissa toki oletetaan että kulutus ja tuotto netotettaisiin.
Fbs02PZ.png


SMA:ssa seuranta on tälläinen ja mielestäni fronius tarjoaa paremman mahdollisuuden tutkia noita asioita kuin SMA.
PGJfC1t.png

Ne kenellä paneeleita on ollut jo pidempään niin tuottavatko nuo kesällä joka päivä jotain vaikkei aurinko paistaisikaan?
 

Seppaant

Aktiivinen jäsen
Ne kenellä paneeleita on ollut jo pidempään niin tuottavatko nuo kesällä joka päivä jotain vaikkei aurinko paistaisikaan?
Totta kai ne kesällä joka päivä jotain tuottaa.
Minulla on nyt ollut paneelit marraskuun puolesta välistä lähtien ja jokaisena päivänä on tullut jotain, kiitos lumettoman talven, minimi päivätuotto on tosi ollut vain 0,001 kWh.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Totta kai ne kesällä joka päivä jotain tuottaa.
Minulla on nyt ollut paneelit marraskuun puolesta välistä lähtien ja jokaisena päivänä on tullut jotain, kiitos lumettoman talven, minimi päivätuotto on tosi ollut vain 0,001 kWh.

Joo, en tarkoittanut sentään 1 Wh vaan sellaista määrää joka voi syödä oikeastikin talon pohjakulutusta. :)

Pläräsin huvikseen läpi tässä lähettyvillä olevan 7,2kW voimalan tuottoja viime kesältä. Näköjään näyttäisi että täysin häiriöttömiä päiviä ei satu montaa kesään (pläräsin kesältä noin 4kk.). Valtaosa päivistä näyttäis olevan tuollaista missä tuotossa on enemmän tai vähemmän "häiriötä" pilvistä tms. Näyttäisi silti että heikkoinakin päivinä näyttää tulevan useita satoja watteja siitä huolimatta millainen keli on.
8vemHUi.png


Jos ajattelee skenaariota että haluaisi käyttää oman sähkön itse niin joku portaaton värkki tuossa pitäisi olla tai sitten sähköä kulutettaisiin jatkuvasti reilusti yli tuottoon nähden.

Täällähän oli lista näistä julkisista SMA:n piirissä olevista järjestelmistä.
 

Seppaant

Aktiivinen jäsen
Joo, en tarkoittanut sentään 1 Wh vaan sellaista määrää joka voi syödä oikeastikin talon pohjakulutusta. :)

Pläräsin huvikseen läpi tässä lähettyvillä olevan 7,2kW voimalan tuottoja viime kesältä. Näköjään näyttäisi että täysin häiriöttömiä päiviä ei satu montaa kesään (pläräsin kesältä noin 4kk.). Valtaosa päivistä näyttäis olevan tuollaista missä tuotossa on enemmän tai vähemmän "häiriötä" pilvistä tms. Näyttäisi silti että heikkoinakin päivinä näyttää tulevan useita satoja watteja siitä huolimatta millainen keli on.
Tässä erään itäisellä Uudellamaalla olevan 6,0 kWp vuorokausituotannot viime huhtikuulta lähtien.
Täysin pilvettömiä päiviä ei ole montakaan ollut.
Vähiten pilviä on ollut huhti- toukokuussa.
Täysin umpipilvisinä päivinä on kesäaikana tullut kuitenkin 5 -10 kWh/vrk.
Täysaurinkoisina päivinä 35-40 kWh/vrk
 

Liitteet

  • J-katu 15.4 - 15.2.JPG
    J-katu 15.4 - 15.2.JPG
    64,5 KB · Katsottu: 285

Italian ihme

Aktiivinen jäsen
Mikäs on tällä hetkellä edullisin ja laadukkain (kyllä, nyt etsitään yksisarvista) järjestelmä (kennot, invertteri) jolla vedetään tämä 210m2 torppa alle 10 Mw/v rajan alle. Valmis tekemään itse lähestulkoon kaiken, tosin jätetään sähkärille luvanvaraiset hommansa.

VILP ei näytä osaavan Smart Grid juttuja, joten käyttövesi menköön vilpillä kesälläkin. Lattioissa en ajatellut kiertoja pitää kesällä niin ei sielläkään lämmitystarvetta. Lähinnä suhtaudun PV asioihin sijoituksena, muiden sijoitusten ohessa. Carunan verkossa ollaan, josko se yhtään tietona helpottaa.

Tyypillinen kesäpäivän kulutus kuvana jossa kuormaa näyttäisi olevan se 300-1000 w. Menee n. 600 kwh kesäkuukausina hupisähköilyyn. 2 aikuista ja 2 lasta.

Ei mitään varjostavaa pihapiirissä, kun pellolla ollaan.

A8A3910F-4D03-4A5C-8B75-F674E4D90DED.png
 

Jolberious

Vakionaama
Caruna ymmärtääkseni netottaa. Laita 6kwp järjestelmä, sähköä menee vähän myyntiin paskalla hinnalla, mutta eipä se tappiota ole.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Suomen suurin aurinkosähkötuottaja, paneelitehoa lienee noin 20 MW. Jossain näytti lukevan että tänävuonna asennetaan vielä 20 000 panelia lisää.
UL0iBES.png
 

Jolberious

Vakionaama
Kuin se nyt näin kiiruun kanssa.

Hyvä aika silti kun tuotanto alkaa nyt kunnolla. Oma systeemi tuotti tänään tasan 1 kWh, se tuplasi tämän vuodet tuotot kerralla
Sitähän tuokin naureskeli, että nyt kun on syyskuun jono purettu, voi siirtyä lokakuun jonon kimppuun.

Katsotaan, millaisia tuottolukemia tuleekaan, tänäänkin paistoi aurinko ainakin 7min ajan.
 

roots

Hyperaktiivi
Tulee sieltä jo jotain vaikka pilviäkin kun ei kerran lumia ole päällä.
Toi 2*10kWp voi antaa pari kW vaikka sinistä ei taivaalla ookkaan jos ei varjoja ole, on se mollo jo sen verran ylhällä.
 

remykv

Vakionaama
Olen pitkään jo miettinyt auringosta saatavaa energiaa, enkä edes tiedä vielä laittaakko paneelit katolle vai maatelineeseen.
Nyt olen seurannut milloin aurinko alkaa paistamaan minnekin ja pahalta näyttää että maateline olisi parempi kuin katto.
Minkähän laiset häviöt sähkön siirrosta on odotettavissa jos laittaa invertterin heti kennojen välittömään läheisyyteen ja tuo sähkön maakaapelilla talon mittarille 3*240v.
Matkaa telineeltä mittarille tulee n.40m
 

fraatti

Hyperaktiivi
Olen pitkään jo miettinyt auringosta saatavaa energiaa, enkä edes tiedä vielä laittaakko paneelit katolle vai maatelineeseen.
Nyt olen seurannut milloin aurinko alkaa paistamaan minnekin ja pahalta näyttää että maateline olisi parempi kuin katto.
Minkähän laiset häviöt sähkön siirrosta on odotettavissa jos laittaa invertterin heti kennojen välittömään läheisyyteen ja tuo sähkön maakaapelilla talon mittarille 3*240v.
Matkaa telineeltä mittarille tulee n.40m

Tuo riippuu tietysti kaapelin koosta. Tuleehan se sähkö omaan torppaankin johtoja pitkin. Minkäkokoista voimalaa olet suunnitellut?
 

roots

Hyperaktiivi
Sitten kun vielä ajattelee mikä se suurin kalustus sinne narun päähän vois tulla ettei tarvii ojaa uudesta tehdä. Jos tilanne menee joskus liian sähköiseksi!
 

pepi

Jäsen
Tuo riippuu tietysti kaapelin koosta. Tuleehan se sähkö omaan torppaankin johtoja pitkin. Minkäkokoista voimalaa olet suunnitellut?
Tohon kaapelin poikkipinta-alaan vaikuttaa sen keskuksen oikosulkuvirta mihin olet sen voimalan lisäämässä. Kun se sulake pitää sieltä keskuksesta palaa kun tapahtuu oikosuluku sielä invertterin luona.
Toinen seikka mikä kannattaa huomioida niin on keskuksen maksimi virta mikä on tyyppikilvessä.
Invertterin sulakkeet + keskuksen pääsulakkeet ei saa olla suurempi kuin keskuksen maksivirta.

Esim. Pääsulakkeet on 3*25A ja invertterin sulakkeet 10A niin tällöin keskuksen nimellisvirta tulee olla vähintään 35A.
 

remykv

Vakionaama
Tohon kaapelin poikkipinta-alaan vaikuttaa sen keskuksen oikosulkuvirta mihin olet sen voimalan lisäämässä. Kun se sulake pitää sieltä keskuksesta palaa kun tapahtuu oikosuluku sielä invertterin luona.
Toinen seikka mikä kannattaa huomioida niin on keskuksen maksimi virta mikä on tyyppikilvessä.
Invertterin sulakkeet + keskuksen pääsulakkeet ei saa olla suurempi kuin keskuksen maksivirta.

Esim. Pääsulakkeet on 3*25A ja invertterin sulakkeet 10A niin tällöin keskuksen nimellisvirta tulee olla vähintään 35A.
Jos lähden toteuttamaan tätä niin talon päätyseinään tulee uusi mittauskeskus ja mittari siirretään sinne, tästä uudesta kaapista menee vanhalle keskukselle jo olemassa olevat johdot ja vanhassa kaapissa on 3*25A pääsulakkeet.
Eli se on aivan sama mistä se sähkö tulee niin se ei voi mennä yli 25A, tai nalli napsahtaa.
En tiedä puhutaanko samasta asiasta
 
Back
Ylös Bottom