Keskustelua aurinkopaneeleista

F

fraatti

Hyperaktiivi
Harrastelija sanoi:
Tuolta pohjalta onkohan se paneelin suuntaus ihan asteen päälle? Vai onko jopa entistä tärkeämpää jotta saisi parhaat tuotot juuri siihen aikaan vuodesta kuin on eniten tarvetta? 8 asteminuuttia on noin 2 astetta maan pinnalla. Mitä se sitten lie paneelien kannalta?
Klikkaa laajentaaksesi..

Veikkaan että jos paneeleita asennettaisiin vaikka tuohon mainitsemaani 90 asteen kulmaan toisistaan nähden niin ero korostuisi entuudestaan verrattuna pelkkään noin eteläsuunnan asennukseen. Voin olla toki väärässäkin. Pientalossa tietysti kulmaa ei voi lappeensuunnan takia muutella miten tykkää mutta on ihan mielenkiintoista muuten selvittää asian laita. Ja onhan näitä paneleita jotkut asentaneet maatelineillekin jolloin asennussuunta on vapaa.

Tälläisissä projekteissä optimaaliset kulmat alkavat merkkaamaan jo aikas paljon enemmän myös taloudellisessa mielessä. Kyseessä 2 MWp laitos lempäälän Ideaparkin vieressä. Täytyy katsoa löytyykö tuosta mitään tarkempia teknisiä tietoja mistään.

Atria 6 MWp
xpRuAgP.png

www.solarigo.fi

Atrian Aurinko -energiakärkihanke pienentämään teollisuuden hiilijalanjälkeä | Solarigo

Suomen suurin 22 000 aurinkopaneelin energiakärkihanke on valmistunut Nurmoon.
www.solarigo.fi www.solarigo.fi
 
Viimeksi muokattu:
F

fraatti

Hyperaktiivi
Toni sanoi:
Kaarinan Krossissa Asta Vuokrauspalvelulla on tällainen hauska 15 paneelin aurinkoa seuraava voimala.

Klikkaa laajentaaksesi..

Eihän tuossa vielä mitään. Sen sijaan tässä alkaa olemaan jo hiukan tekemisen meininkiä. Nämä vielä kääntyvät kaikenlisäksi. :oops:
Kieltämättä kun näin tuon ensimmäistä kertaa tuli mieleen että onko kyseessä photoshopattu kuva.
to8EJ7f.png

www.facebook.com

Tuuli-, aurinko- ja pienvesivoiman itserakentajat | 28x250w paneelit ja 1600w tuulivoimala 42 metrissä | Facebook

28x250w paneelit ja 1600w tuulivoimala 42 metrissä. Alkaa kartano lämpiämään kun kaikki myyntiin menee!
www.facebook.com www.facebook.com
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Samaan aikaan 'tietäjät' ovat sitä mieltä että mitä pystympään sen parempi. Joku laskuri näytti että mun katollani 2:1 kattokulmalla (~27 astetta) tuotto olisi 97% siitä mitä se voisi olla jos paneelit olisivat optimaalisessa kulmassa (siis kiinteästi, ei muuteta edes vuodenajan mukaan).
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Toni sanoi:
Samaan aikaan 'tietäjät' ovat sitä mieltä että mitä pystympään sen parempi. Joku laskuri näytti että mun katollani 2:1 kattokulmalla (~27 astetta) tuotto olisi 97% siitä mitä se voisi olla jos paneelit olisivat optimaalisessa kulmassa (siis kiinteästi, ei muuteta edes vuodenajan mukaan).
Klikkaa laajentaaksesi..

Luulen että tuossa vaakakupissa painaa kokonaistuotto ja siksi paneli alkaa lopulta kääntymään ylöspäin lopulta, keskikesällähän aurinko on korkealla ja tällöin myös itä-länsi suuntaan voisi saada paistetta.

Joo, lumen osalta voi olla näin että pysyvät hiukan paremmin puhtaana mutta vuosituotosta jäänee 3-7% pois lumen ja jään takia eri lähteiden mukaan.

Monessa paikassa kuitenkin huomioidaan sellaisia tekijöitä joita ei tule ajatelleeksi, esim suurissa voimaloissa asennettavuus katolle, varjostus, käytettävissä oleva tila, telineiden hinta yms. ja ainakin omakotitaloissa vielä yksi erittäin tärkeä eli asia eli ulkonäkö. Toki kauneus on aina katsojan silmissä mutta en minä tälläistä katolleni huolisi. Olisi kulma sitten mikä hyvänsä. Monissa suurissa kohteissa katolla paneelit asennetaan 20 asteen kulmaan tilan säästön ja varjojen takia.
g0wAv1T.png
 
Viimeksi muokattu:
F

fraatti

Hyperaktiivi
Tuo ei jotenkin mennyt vielä jakeluun että onko atsimuutti sama asia kuin karttapohjoinen vai onko niissä jotain eroa? Joku tuossa suuntausjutussa ei kyllä vielä mennyt jakeluun. :confused:
 
Viimeksi muokattu:
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Tuo ei jotenkin mennyt vielä jakeluun että onko atsimuutti sama asia kuin karttapohjoinen vai onko niissä jotain eroa? Joku tuossa suuntausjutussa ei kyllä vielä mennyt jakeluun.
Klikkaa laajentaaksesi..
Jos optimaalinen kulma pystyakselin suhteen näyttäisi jotenkin liittyvän jotenkin paikkakunnan aurinkoajan ja virallisen kellonajan eroon, kyse on ainakin yksiselitteisesti ohjelmiston logiikan virheestä. Maantieteellinen etelä on etelä ja sillä hyvä ihan riippumatta kelloista.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Jos optimaalinen kulma pystyakselin suhteen näyttäisi jotenkin liittyvän jotenkin paikkakunnan aurinkoajan ja virallisen kellonajan eroon, kyse on ainakin yksiselitteisesti ohjelmiston logiikan virheestä. Maantieteellinen etelä on etelä ja sillä hyvä ihan riippumatta kelloista.
Klikkaa laajentaaksesi..

Olin väärässä aikaisemmin. Ei sillä ole mitään merkitystä. Kyse vaan jostain ihan muusta, en vain tajua että mistä on kyse ja tuossa taitaisi päästä helpommalla kun ei rassaa asialla päätänsä enempää. :mad:

Tein kuitenkin tälläisen simulaation. Sen mukaan taas paras kulma on 190 astetta. Tuossa kohdassa paneleihin kohdistuu myös suurin säteilyn määrä. Onko kiertoradat tms jotenkin sellaiset että aurinko on korkeammalla läntisellä puolella pidempään tms? Kyllä tuohon on oltava joku syy varmasti. 200 astetta on vastaava kuin 175 astetta. Miksi?
2ci99P7.png


Ja jos se liittyisi noihin ratoihin niin tämä johtuisi myös samasta asiasta?
7iudvve.png
 
Viimeksi muokattu:
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Tein kuitenkin tälläisen simulaation. Sen mukaan taas paras kulma on 190 astetta. Tuossa kohdassa paneleihin kohdistuu myös suurin säteilyn määrä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Päivän ajankohdalla on todellakin jotakin merkitystä pilvisyydelle, mutta en menisi sanomaan, että mihin suuntaan vaikuttaa. Periaatteessa aamuisin esiintyy syyspuolella enemmän maan pinnan lähistöllä sumupilveä, joka hälvenee ilman lämmettyä auringonpaisteesta. Toisaalta kesällä iltapäivällä syntyy herkästi cumulus-pilviä ja ukkostakin. Ehkä tuossa on jokin statistinen lainalaisuus tai sitten jotakin muuta, mutta epäilemättä maantiedekin vaikuttaa. Ei kuitenkaan ainakaan paikallisajan ja aurinkoajan ero.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Vesa oli oikeassa
kotte sanoi:
Päivän ajankohdalla on todellakin jotakin merkitystä pilvisyydelle, mutta en menisi sanomaan, että mihin suuntaan vaikuttaa. Periaatteessa aamuisin esiintyy syyspuolella enemmän maan pinnan lähistöllä sumupilveä, joka hälvenee ilman lämmettyä auringonpaisteesta. Toisaalta kesällä iltapäivällä syntyy herkästi cumulus-pilviä ja ukkostakin. Ehkä tuossa on jokin statistinen lainalaisuus tai sitten jotakin muuta, mutta epäilemättä maantiedekin vaikuttaa. Ei kuitenkaan ainakaan paikallisajan ja aurinkoajan ero.
Klikkaa laajentaaksesi..

Tuosta pilvisyydestä Vesa oli oikeassa:
foMkszR.png


Kyllä tuo juttu on johduttava tuosta samasta asiasta mistä aiheutuu myös analemma eli tuo "kahdeksikko". Eli kaikesta kolmesta asiasta ja niiden summasta: maan kallistuskulma, kiertoradasta ja kiertoradan elliptisyydestä.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Kyllä tuo juttu on johduttava tuosta samasta asiasta mistä aiheutuu myös analemma eli tuo "kahdeksikko". Eli kaikesta kolmesta asiasta ja niiden summasta: maan kallistuskulma, kiertoradasta ja kiertoradan elliptisyydestä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Siiskö pystysuorille pinnoille osuvasta säteilystäkö kirjoitat? On selvä, että etelästä paistava aurinko on Suomenkin leveysasteilla keskikesälllä niin korkealla, että pystysuoran pinnan saama säteily alkaa vähetä (vaikka säteilytaso sinälllään on suurin; säteilykulman kosini alkaa vaikuttaa asiaan). Kaakon ja lounaan puolella aurinko paistaa jo hiukan matalammalta ja osuu paremmin paneelille, jonka on suunta on vastaava. Idän ja lännen suuntaan sojottava paneeli tietenkin osuisi vielä paremmin säteilyn suuntaan, mutta ilmakehä alkaa jo heikentää säteilytasoa merkittävästi, mitä kohdistuminen ei enää pysty kompensoimaan.

Yleisesti ottaen etelään pystyyn suunnattu paneeli on Suomessa aika hyvä, koska tuottaa vuoden mittaan tasaisimmin eikä kerää lunta. Huurtuminenkin on vähäistä (huurtumisen kannalta jopa hiukan alaviistoon suunnattu paneeli voisi olla vieläkin edullisempi).
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Siiskö pystysuorille pinnoille osuvasta säteilystäkö kirjoitat? On selvä, että etelästä paistava aurinko on Suomenkin leveysasteilla keskikesälllä niin korkealla, että pystysuoran pinnan saama säteily alkaa vähetä (vaikka säteilytaso sinälllään on suurin; säteilykulman kosini alkaa vaikuttaa asiaan). Kaakon ja lounaan puolella aurinko paistaa jo hiukan matalammalta ja osuu paremmin paneelille, jonka on suunta on vastaava. Idän ja lännen suuntaan sojottava paneeli tietenkin osuisi vielä paremmin säteilyn suuntaan, mutta ilmakehä alkaa jo heikentää säteilytasoa merkittävästi, mitä kohdistuminen ei enää pysty kompensoimaan.

Yleisesti ottaen etelään pystyyn suunnattu paneeli on Suomessa aika hyvä, koska tuottaa vuoden mittaan tasaisimmin eikä kerää lunta. Huurtuminenkin on vähäistä (huurtumisen kannalta jopa hiukan alaviistoon suunnattu paneeli voisi olla vieläkin edullisempi).
Klikkaa laajentaaksesi..

En, vaan siitä miksi hiukan etelästä lounaaseen suunnatut paneelit tuottavat vuositasolla inasen enemmän kuin suoraan etelään suunnatut panelit. Tällöin se oleellinen asia on tietysti että paljonko sitä säteilyä tulee siihen paneelin pintaan ja missä kulmassa se siihen osuu.

Selitys siitä että miksi näin käy löytyy täältä:
avaruusmagasiini.blogspot.com

Analemma

Analemma Tampereen horisontin mukaan. Tämä analemma on tehty tähtikarttaohjelmalla, mutta sen voisi yhtä hyvin tehdä valokuvaamalla. Kuva ...
avaruusmagasiini.blogspot.com avaruusmagasiini.blogspot.com

Tässä video jossa tuo ilmiö näkyy.

Ajatus jokatapauksessa on että lähinnä tuosta radan ellipsisyydestä johtuen aurinko seilaa hiukan sivusuunnassa ja tuo tekee sen että säteilyä tulee lännen puolelle hiukan enemmän kuin idän puolelle. Näin ainakin minä käsitän tämän.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Ajatus jokatapauksessa on että lähinnä tuosta radan ellipsisyydestä johtuen aurinko seilaa hiukan sivusuunnassa ja tuo tekee sen että säteilyä tulee lännen puolelle hiukan enemmän kuin idän puolelle. Näin ainakin minä käsitän tämän
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuo liikehän on melko symmetrinen juhannuksen suhteen, mutta eroa tulee siinä mielessä, että keskimäärin "aurinko jätättää" kevätpuolella ja "edistää" syyspuolella. Kuun maapallo pyörii tasanopeudella, tuo tarkoittaa samalla, että keväällä auringon paiste keskittyy hiukan iltapäivään (ts. lounaan suuntaan) ja syksyllä aamupäivään (kaakon suuntaan). Keväällä taas pilvisyys on vähäisempää kuin syksyllä (koska nouseva lämpötilan trendi pyrkii kuivaamaan ja laskeva kostuttamaan ilmaa), eli alkuvuodesta saadaan keskimäärin enemmän talteen.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Tuo liikehän on melko symmetrinen juhannuksen suhteen, mutta eroa tulee siinä mielessä, että keskimäärin "aurinko jätättää" kevätpuolella ja "edistää" syyspuolella. Kuun maapallo pyörii tasanopeudella, tuo tarkoittaa samalla, että keväällä auringon paiste keskittyy hiukan iltapäivään (ts. lounaan suuntaan) ja syksyllä aamupäivään (kaakon suuntaan). Keväällä taas pilvisyys on vähäisempää kuin syksyllä (koska nouseva lämpötilan trendi pyrkii kuivaamaan ja laskeva kostuttamaan ilmaa), eli alkuvuodesta saadaan keskimäärin enemmän talteen.
Klikkaa laajentaaksesi..

Jep, päivä pitenee tällähetkellä enemmän loppupäästä
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Yleisesti ottaen etelään pystyyn suunnattu paneeli on Suomessa aika hyvä, koska tuottaa vuoden mittaan tasaisimmin eikä kerää lunta. Huurtuminenkin on vähäistä (huurtumisen kannalta jopa hiukan alaviistoon suunnattu paneeli voisi olla vieläkin edullisempi).
Klikkaa laajentaaksesi..

Nyt kun tuota simulointiohjelmaa on tuossa pyöritellyt edestakaisin niin välillä täytyy kyllä ihmetellä kaikkia neuvoja mitä netissä kirjoitetaan panelien suuntauksesta. Neuvotaan lappamaan itä-länsi lappeet paneleita täyteen yms.

Hiukan kyllä epäilen tuota pystyasennustakin tai sen järkevyyttä.

Lappeiden suuntaan liittyviä simulointien tuloksia laitoin jo aikaisemmin. Tässä oli ne tulokset:

6,2 kWp suoraan etelään
Tuotto: 5417 kWh
Omakulutus: 1864 kWh
Verkkoon: 3553 kWh
tma: 11 vuotta

3,1 kWp + 3,1 kWp koillinen - kaakko
Tuotto: 4985 kWh
omakulutus: 1834 kWh
verkkoon: 3153 kWh
tma: 11,8 vuotta

3,1 kWp + 3,1 kWp itä - länsi
tuotto: 4321 kWh
omakulutus: 1764 kWh
verkkoon: 2559 kWh
tma: 13,1 vuotta

Tuosta yllätyin itsekin varsinkin sen osalta että etelään suunnattu asennus tuottaa niitä kilowatteja kaikista eniten myös omaan käyttöön vaikka muuta voisikin kuvitella. Luulin automaattisesti että se olisi ollut jompikumpi jälkimmäisistä.

Etsin tuosta toisesta jutusta infoa niin silmiin osui myös tälläinen jossa näyttää olevan todettu sama juttu:
Aurinkosähköjärjestelmän optimointi kulutusprofiilin mukaan
Dinh, Sang (2019)
RJWEXEB.png

Aurinkosähköjärjestelmän optimointi kulutusprofiilin mukaan - LUTPub

lutpub.lut.fi lutpub.lut.fi
 
S

sundanic

Aktiivinen jäsen
Jolberious sanoi:
72kpl 285w paneeleita itä-länsi-suuntauksella melko vaaka-asennossa (n. 15% kallistus).
2x 10kw froniuksen invertteriä.
Sähkäri pitäisi vielä paikalle saada tekemään kytkennät :confused:
Klikkaa laajentaaksesi..
Onko tuosta tullu mitään vielä tuottoa syksyn aikana , millaisiin lukemiin olet päässyt? itselle tuli marraskuussa 24kpl/285w ja tarkoitus on vielä kevällä laitta 8 -10kpl lisää paneeleita. Itsellä on kanssa vähän kalteva 17 astetta suuntana n 185astetta ja vähän mietityttänyt , kannattaako nuo 10 kpl laittaa vähän pystympään vai meneekö rahat hukkaan raudoissa.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
sundanic sanoi:
Onko tuosta tullu mitään vielä tuottoa syksyn aikana , millaisiin lukemiin olet päässyt? itselle tuli marraskuussa 24kpl/285w ja tarkoitus on vielä kevällä laitta 8 -10kpl lisää paneeleita. Itsellä on kanssa vähän kalteva 17 astetta suuntana n 185astetta ja vähän mietityttänyt , kannattaako nuo 10 kpl laittaa vähän pystympään vai meneekö rahat hukkaan raudoissa.
Klikkaa laajentaaksesi..

Tuolla taisi olla vielä piuhat irti.

17 astetta, siellä teilläpäin varjostamattomana
J9UpWxq.png


40 astetta
4QQIwzI.png


Eroa 179 kWh vuodessa. Jos kaikki myyntiin 5 snt/kWh niin erotus 8,95€/vuosi. Kaikki omaan käyttöön niin erotus 25,06€/vuosi. Tässä ei ole huomioitu lumesta johtuvaa tuotannon laskua.

Muistan että aivankuin jossain olisi puhuttu 3-7 prosentista. Kuitenkin hiljattain silmiin osui tälläinen työ jossa ainakin simuloinneissa tapahtuu pomppaus tuotossa tuossa 30-35 tietämillä. Mahtaako sitten panelit "tyhjätä" itsensä paremmin tuon kulman jälkeen paremmin?
813G2xT.png


edit. tässä on puhuttu 2 - 5% häviöistä lumen takia.
Xi9CCiI.png

 
Viimeksi muokattu:
S

sundanic

Aktiivinen jäsen
Kiitokset , eli yhtä tyhjän kanssa alkaa laittamaan noi pystympään. Lumen kanssa ei kauheasti ole ongelmaa kun tällä länsirannikolla on viimeset 10v ollut vain 2 talvea missä lunta on on ollut kunnolla (yli 30cm). Lumen pudottaminekaan ei ole longelma jos kevällä sen haluaa tehdä.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Aurinkoenergiayhteisöt tulossa taloyhtiöihin - oletko mukana? Näillä vinkeillä onnistut
Hyvityslaskentapalvelu tulee asunto-osakeyhtiöiden saataville todennäköisesti alueittain ja portaittain, selviää Teknologiamurrokset-kirjoituksesta.
www.tekniikkatalous.fi

Aurinkoenergiayhteisöt tulossa taloyhtiöihin - oletko mukana? Näillä vinkeillä onnistut

Hyvityslaskentapalvelu tulee asunto-osakeyhtiöiden saataville todennäköisesti alueittain ja portaittain, selviää Teknologiamurrokset-kirjoituksesta.
www.tekniikkatalous.fi www.tekniikkatalous.fi
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Tämä lakimuutos siis mahdollistaa tuntinetotuksen myös muille pientuottajille näin kertoi projektin johtaja Karoliina Auvinen
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Sinänsä yllättävää että vaikka paneelit ovat aivan huurussa ja jäässä, jaksavat ne tuupata 300W jo noin klo 10.15. Lienee kuitenkin harvinaista että tähän aikaan vuodessa nuo eivät ole kokonaan lumen peitossa. Tähän saakka suurin teho on ollut noin 800W ja suurin päivätuotto noin 2 kWh. Sinällään mielenkiitoinen seurata tuottoa kun voi sanoa että joka viikko tulee uudet pohjat.
ut3ywEn.png


5wit9g7.png


TKzN22X.png
 
Viimeksi muokattu:
R

roots

Hyperaktiivi
Juu on se jännä kun semmoset muutamat kWh:t kiinnostaa, arvoltaan jotains 30 senttiä/vrk :cool:
 
Viimeksi muokattu:
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Lievää lämpösäteilyäkin näkyy jo olevan kun keräimet lämpee 20 astetta, tuotto silti nolla
 

Liitteet

  • Screenshot_20200125-113230.png
    Screenshot_20200125-113230.png
    39,8 KB · Katsottu: 319
F

fraatti

Hyperaktiivi
roots sanoi:
Juu on se jännä kun semmoset muutamat kWh:t kiinnostaa, arvoltaan jotains 30 senttiä/vrk :cool:
Klikkaa laajentaaksesi..

Peanuts tuo on vielä tässä vaiheessa mutta monta kiinnostavaa asiaa tuossa on muutakin kuin pelkkä raha. Esim miten netotus tai sen puute vaikuttaa. Eri ketjujen tuotot tosiinsa verrattuna yms yms... Kävinkin katsomassa Elenia aina palvelusta miten se näyttää tuotot/kulutukset ja näyttäisi että sieltä löytyi kasa bugeja. Taidankin laittaa aspaan viestiä niin saa softapuolen kaverit töitä... :p

Tuntitaso on aivan sekaisin ja välillä puhutaan loistehosta vaikka kyse on tuotetusta pätötehosta yms... Samoin vaikka kyse on tuotannosta niin silti tuolla lukee kulutus...
xpQsNry.png
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Espejot sanoi:
@fraatti kuinka monta paneeli lopulta hanki?
Klikkaa laajentaaksesi..

20 x 310 Wp ja perään 5 kW invertteri. Simuloinnin perusteella paneleita kannattaa laittaa ~1.25 x invertterin tehon verran jos paneelien asennussuunta on etelä. Tällöin tehosta ei leikkaannu kesällä vielä mitään pois. Jos paneleita tulee useampaan ilmansuuntaan niin kerroin voi olla vielä suurempi. 1.33 kerroin leikkaa jo huipputehosta hiukan pois etelään suunnattuna. Itä-länsiasennuksella 1,5 kertoimella tehoa ei vielä leikkaannu pois. Saattaapi olla että kaakko-lounas asennuksella 1,33 kerroin olisi ok. Lisäsin tälläiseen graafiin simuloinnin tuloksista että paljonko vuotuisesta tehosta leikkaantuu pois riippuen siitä paljonko paneeleita laitetaan invertterin tehoon nähden(mun lisäämä on tuo vihreä). Paneelien lisääminenhän on sinällään "edullista" koska invertterin hankintahinta ei muutu.
De47F67.png


Järejestelmästä tuli suurempi kuin olin alumperin ajatellut mutta tuossa on muutamia asioita mitkä muodostavat kokonaishinnan riippumatta siitä minkä kokoinen se on. Esim johdotukset, sähkärin työt ovat tavallaan kiinteitä kuluja miltei riippumatta järjestelmän koosta. Ja toki jos haluaa jotain ekstraa niin siitä on myös maksettava omassa tapauksessa se oli tuo smart meter. Saan sillä suoraan eroteltua että paljonko panelisto tuottaa, paljonko talo kuluttaa ja mitä menee verkkoon yms.

Lisäksi merkittävä kustannuserä on invertteri. Pienenä se on suhteellisesti kallis.
1100€ Fronius symo 3kW-3-M = 0,36€/W
1300€ Fronius symo 5kW-3-M = 0,26€/W
1850€ Fronius symo 10kW-3-M = 0,185€/W

Laskin myös TMA:ta monella eri tavalla ja 3 kW järjestelmällä se olisi ollut melkolailla samanlainen. Toki se olisi ollut hankintahinnaltaan edullisempi mutta kWp/e(tai kW) olisi ollut kalliimpi. Toki näihin laskemiin vaikuttaa tulevat sähkönhinnan muutokset ja niitä voi olla vaikea ennustaa tulevaisuuteen.
 
Viimeksi muokattu:
F

fraatti

Hyperaktiivi
Janos sanoi:
Mistä @fraatti nuo paneelit ja invertterin hankit?
Klikkaa laajentaaksesi..

Panelit k-rauta merituulen tarjouksesta 109€/kpl 310 Wp (nämä myyty jo loppuun)

K-rauta

www.k-rauta.fi www.k-rauta.fi

Telineet ja piuhat onniselta

Aurinkosähköjärjestelmän komponenteista höpinää

Miten näiden aurinkoinvertterien tuottama sähkö näkyy talon sähkönlaadussa? Löytyyköhän tutkimuksia. On/Off MLP:n kompura voi ottaa siipeensä sen sähkömoottorin lisääntyneiden lisähäviöiden myötä. Riippuu toki sähkönlaadusta ja sähkömoottorista. Invertteri vehkeet sitten eri juttu. Ja kyllä se...
lampopumput.info lampopumput.info

invertterin saksasta:

Aurinkosähköjärjestelmän komponenteista höpinää

Jossain mainittiin että pitää mitoittaa mm tuulikuorman mukaan. Veikkaan että moni firma kyllä vetää ihan perinteisellä hihavakiolla. Juu niin varmaan tekee. Mieluummin kannattaa kuitenkin laittaa pari ylimääräistä kuin pari liian vähän. Ja tuulikuorman lisäksi pitää huomioida lumikuorma. Lumen...
lampopumput.info lampopumput.info

Kaikkineen kokonaiskustannus noin 5k€


Tänään livahti muutama wattitunti naapureillekin (myyntiin) vaikka hiukan olikin puita ja pilviä edessä. >200W tehoa tuli klo 10 - 15.15
rY5MyEQ.png
 
R

roots

Hyperaktiivi
Fixulta näyttää Froniuksen kuvat....
Tuosta näkee hyvin mitä se pystyisi tekemään jos olisis lisukkeena invertteri MLP ja se ymmärtäisi käyttää tuon ylijäämä osuuden, lisäksi siihen vielä 1000L varaaja (=~25kWh akku)
 
Viimeksi muokattu:
S

sundanic

Aktiivinen jäsen
Täällä meni 3kwh päivätuotto rikki. Kuvassa huomaa hyvin metsän vaikutuksen, olisi varmaan noussut lähelle 2 kwh hetkellinen tuotto ilman varjostusta.. Myyntiin ei vielä mene oman kulutuksen vuoksi mut aei sen kaukana ole 1,5-3 kwh on vaihdetuväli tuntikulutuksessa.

3300.jpg
 
S

sundanic

Aktiivinen jäsen
Kuvassa tuo metäs joka on mäen päällä, omaa kylläkin josko joskus tulis harvennettua. Kaikkea en tule koskaan kaatamaan kun olen metsäihmisiä ja haluan että metsässä on puita.
varjo.jpg
 
S

Seppaant

Aktiivinen jäsen
Laitetaanpas oman paneeliston tämän päivän tuotanto näkyviin
20 x 275 W puolet kaakkoon ja puolet lounaaseen, asennuskulma 22 astetta
Puut varjostaa vielä suuren osaa päivästä, olisi metsurille töitä.
 

Liitteet

  • Aurinko 25.1.2020.JPG
    Aurinko 25.1.2020.JPG
    42,1 KB · Katsottu: 337
M

Mikki

Hyperaktiivi
Ei nyt tammikuun varjostusten takia kannata metsää parturoida. Näyttäähän nuo sen verran kaukana olevan ettei oikeana tuottoaikana nuo varjosta.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom