Help! Vilpin liittäminen aurinkokierrukalliseen 2000 l varaajaan

Bakkis

Jäsen
Ei oo ollu varavastusta vaan puuta on poltettu tunnollisesti. Panassa (split) siis vahvuutena tuo vastus valmiina ja jos monoblock tulee niin se on varmaan tuo nibe omine vahvuuksineen (mm. etäluku). Jos ja kun tuo vapaakierto tosiaan syntyy mikä on kyllä edellytys monoblokin valintaan niin estyykö se esim. mutasihdin lisäyksellä joka myyjän mukaan kuuluu tuohon laittaa? Niben kohdalla ei maininnu mitään epäilyitä että saako olla puukattilan kanssa samassa varaajassa kytkettynä. Panassa pieni varaus oli mutta uskoi kylläkin ettei estettä em. Kytkennälle ole? Nibessä ehka vähemmän epävarmuustekijöitä pl. Tuo vapaakierron syntymisen varmuus?
 

pökö

Kaivo jäässä
Jos ja kun tuo vapaakierto tosiaan syntyy mikä on kyllä edellytys monoblokin valintaan niin estyykö se esim. mutasihdin lisäyksellä joka myyjän mukaan kuuluu tuohon laittaa?
Se syntyy väkisin eikä esty mutasihdeillä tai kiertopumpuilla, tästä on omaa kokemusta kun varaajia on ollut pitkin rakennusta. Vain takaiskuventtiili estää sen jos sitä esim aurinkolämmössä tarvitaan ettei (ilmainen) lämpö karkaa ulos.
 

Bakkis

Jäsen
Joo. Aurinkokiertoon mag.vena piti laittaa ja itseasiassa jousikuormitteinen piti laitta puukattilaan paluupuolelle kun yllätin senkin rullaamasta hurunkiertoa!
 

Bakkis

Jäsen
Joo ei siis nuihin vilp kytkentoihin mitään ylimääräistä. Muistelin vain että onhan tuota vapaakiertoa tosiaan muuallekkin päässy syntymään ihan yrittämättä.
 

roots

Hyperaktiivi
F2120 säätää asteminuuttien mukaan vilpin käyntiä ja välillisesti myös karkeasti kompuran kierroksia. Lisäksi kompuran käynnistysviivettä ja sammuttamista saa säädettyä. Tuo antaa kaikenlaista säätömahdollisuutta tarpeen mukaisesti. Joissakin vilpeissä ohjaus tapahtunee suoraan anturien antaman lämpötilan mukaan, jos olen asian oikein ymmärtänyt.

Anturien kanssa eri kombinaatioissa oli sellaista hässäkkää, jotta mukana tulee nippu irtoantureita ja osa antureista on ulkoyksikössä ja mahdollisessa Niben omassa varaajassa valmiiksi kiinni. Eri käyttötapojen mukaan ovat eri anturit pakollisia ja joskus pakolliselle anturille ei keksi syytä sen pakollisuuteen. Oleellisimmat anturit vilpin ohjaukseen ovat ulkolämpötilan ja lämmitysverkkoon menevän veden lämpötilan anturit. Meillä lämmitysverkkoon menevän veden lämpötila-anturi on varaajan keskiosissa, kuten varmaan monella muullakin. Perusteita anturin sijoitukselle meidän kombinaatiossa löytyy käyttökertomuksesta, johon on linkki allekirjoituksella sinisellä.
Olikos se niin että se varaajassa oleva anturi, BT25:kö se oli, laskee ne asteminuutit ja määrää sen käynnin ja sammumisen?

Kuinkas se lauhdutuspumppu käyttäytyy kun on seisakin aika lähinnä talvella, onkos siihen paussikäyttäytymiseen mitä säätöjä?
 

Hempuli

Töllintunaaja
Olikos se niin että se varaajassa oleva anturi, BT25:kö se oli, laskee ne asteminuutit ja määrää sen käynnin ja sammumisen?
Kuinkas se lauhdutuspumppu käyttäytyy kun on seisakin aika lähinnä talvella, onkos siihen paussikäyttäytymiseen mitä säätöjä?
BT25 on meillä varaajassa ja juuri sen lämpötilasta vs. lämpökäyrään lasketaan asteminuutit. Vilpin käynnistys tapahtuu minimissään, kun asteminuutit on pudonnut -30:een (eli varaaja on ollut 30 min asteen alle tavoitelämmön tai 15 min 2 astetta alle). Olisiko oletusarvo -60 ja usein tuota kasvattavat esim. -120:een, jolloin vilpillä on enemmän kirittävää ja käyntijaksot pitenevät. Vilp sammuu, kun asteminuutit saavuttavat nollan varaajan ollessa lämpimämpi kuin tavoitelämpö tai sitten kun parametrilla asetettava tavoitelämmön ylitys saavutetaan (oletus 10 astetta). Teoriassa vilpin saa käymään jatkuvasti, koska kun asteminuutit menevät riittävän alas, niin vilp nostaa kompuran kierroksia reilusti ja kun päästään lähemmäs nollaa, niin kierroksia pudotetaan. Viime ns. talven aikana meillä ei jatkuva käynti onnistunut, koska mentiin ihan pintakaasulla.

Vilpin latauspumppu käynnistyy hieman (20s?) ennen kompuran käynnistystä ja sammuu suunnilleen saman verran kompuran sammumisen jälkeen. Paussilla latauspumppu pyörähtelee omia aikojaan ilmeisesti vilpin ulkoyksikön lämpöantureiden antaman tiedon mukaan. Talven aikana huomasin kerran tuollaisen tilanteen.

Paussikäyttäytymisen säätö tapahtuu asteminuuttien mukaisen käynnistymisen ja tehonlisäysten sekä ulkolämpötilan mukaisen kompurakäyrän yhdistelmän kanssa. Oletuksena kompurakäyrä on jyrkkä, jolloin minimikierrokset on asetettu jossa +7C ja maksimit muutamalle pakkasasteelle. Tyypillisesti tuota on säädetty loivemmaksi (svenska forumilla) varsinkin, jos on tehokas pumppu lämmitystarpeeseen nähden. Itse olen hyvin epätietoinen siitä, onko parempi antaa pumpun käydä esim. 60% tehoilla ja paussittaa vai saada se käymään 30% tehoilla (lähes) jatkuvasti.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Itse olen hyvin epätietoinen siitä, onko parempi antaa pumpun käydä esim. 60% tehoilla ja paussittaa vai saada se käymään 30% tehoilla (lähes) jatkuvasti.

Käy paremmalla COPilla osateholla. Ero on merkittävä ainakin silloin kun sulatuksia ei tarvita.
Sulatuksilla on tuohon sitten vaikutusta. Kovemmilla kierroksilla sulatustarve voi alkaa aikaisemmin. Pakkasella sulatuksia ei kuitenkaan voi välttää ja jos kone sulattaa tietyn ajan välein, tuo sulattelu osittain vesittää tuotta pienemmän kuorman tuomaa etua. Jos kone pidentää sulatusväliä, silloinhan tätä ongelmaa ei ole. Mahtaako kovin kylmässä edes käydä minimikierroksilla ?

Tuo on näkynyt mittauksissa selvästi ns. lämmityskäynnin aikana. Ilmeisesti lämpötilaerot kasvavat tehon noustessa ja kierrosten nosto tuo kai jotain häviöitä sinne kompressorin päähän. Itse olen tuota mitannut tuottolämpötilan pysyessä vakiona. Jotta se tuotto voi pysyä vakiona, kovemmalla kierroksilla pitää saada kylmempää sitten sisällekin ja silti tulos jää heikommaksi.
 

roots

Hyperaktiivi
Vilpin latauspumppu käynnistyy hieman (20s?) ennen kompuran käynnistystä ja sammuu suunnilleen saman verran kompuran sammumisen jälkeen. Paussilla latauspumppu pyörähtelee omia aikojaan ilmeisesti vilpin ulkoyksikön lämpöantureiden antaman tiedon mukaan. Talven aikana huomasin kerran tuollaisen tilanteen.

Paussikäyttäytymisen säätö tapahtuu asteminuuttien mukaisen käynnistymisen ja tehonlisäysten sekä ulkolämpötilan mukaisen kompurakäyrän yhdistelmän kanssa. Oletuksena kompurakäyrä on jyrkkä, jolloin minimikierrokset on asetettu jossa +7C ja maksimit muutamalle pakkasasteelle. Tyypillisesti tuota on säädetty loivemmaksi (svenska forumilla) varsinkin, jos on tehokas pumppu lämmitystarpeeseen nähden.
Ok, se on sitten BT25 siellä varaajassa joka on käyntiä hallitseva anturi...

Tuota lauhdutus piirin toimintaa ajattelin että mitä tapahtuu kun @Bakkis on ladannu talvella pöntön täyteen 80ºC vettä puilla tai sitten kesällä vastaavasti auringolla...onko siis mahdollista jotkut turhat hälytykset tai vehkeen kestorajat kuumuuden suhteen eli siis miten ne estetään vahinkojen estämiseksi tai kuinkas se on hoidettu?

Tämmöset hälyt oli esim 20xx Vilpeissä, 21xx vilpeissä noita ei näkynyt mutta kai silläkin semmoset on mutta ei hälytyksiä ole listattu:
1594469938711.png


Aina vaan tämä niben ohjeistus on tämä kytkentä lämmityspiirin paluuseen, eikä toisen lämmönlähteen 'rinnalle':
Hoituukos nyt tällä se ylilämmön meneminen koneelle, tai riski ainakin pienenee...
1594471562999.png
 

Hempuli

Töllintunaaja
Tuota lauhdutus piirin toimintaa ajattelin että mitä tapahtuu kun @Bakkis on ladannu talvella pöntön täyteen 80ºC vettä puilla tai sitten kesällä vastaavasti auringolla...onko siis mahdollista jotkut turhat hälytykset tai vehkeen kestorajat kuumuuden suhteen eli siis miten ne estetään vahinkojen estämiseksi tai kuinkas se on hoidettu?
Tuo kiinnostaa minuakin, kun on häiveinen ajatus mahdollisuudesta kytkeä puukattila varaajaan rinnalle.
Lähinnä lienee kysymys, miten F2120 kestää kuumaa vettä kierrossaan.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Ainakaan Setä ei ole kattilan lämmöstä koskaan valittanut. Kuuma vesi kiertää luonollisesti lämmönvaihtimelle. Eikös nuo kuumakaasun lämpötilat voi olla jopa yli 100 astetta käynnin aikana kun kuumaa vettä tehdään ja kompressorikin on niin kuuma että kättä poltaa.

Niben ohjaukesta en tiedä. Olettaisin sen ymmärtävän pysyvän hiljaa kunnes varaajan lämpötila laskee.
 

roots

Hyperaktiivi
Kestää se, miksei kestäisi.
Periaatteessa varmaan näin...mutta minkälaisista kaluista kasattu, mitenkään ääriarvoja ei ole speksattu vain nuo pumpun tuottorajat näkyy...vähän huono kun äärispeksi puuttuu...
Siihen jää semmonen pelikortin paksuinen aukko, eli takuurekkulassa jää mahdollisuus vetää tommonen kortti noiden tuottolämpöjen muodossa kun on ainut speksi!?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
CTC:n manuaalissa ainakin puhutaan puukattilan liittämisestä lisälämmönlähteeksi. Mitään puhetta kattilan tuottaman max lämmön rajoittamisesta ei ole. Eikös noita maalämpöpumppujakin ole maalla yleisesti puulämmityksen rinnalla.
Äkillistä kuumaa ja tai kylmää ei pitäisi johtaa lämmönvaihtimeen, mutta sellaista siihen ei tule kun lämpötilahan seuraa suoraan kattilan tai varaajan lämpötilaa.
 

pökö

Kaivo jäässä
Minulla nibe maalämpöpumpussa on manuaalissa kytkentäohjeet varaajiin ja kattiloiden kaveriksi. Useita vaihtoehtoja.
 

roots

Hyperaktiivi
CTC:n manuaalissa ainakin puhutaan puukattilan liittämisestä lisälämmönlähteeksi. Mitään puhetta kattilan tuottaman max lämmön rajoittamisesta ei ole. Eikös noita maalämpöpumppujakin ole maalla yleisesti puulämmityksen rinnalla.
Äkillistä kuumaa ja tai kylmää ei pitäisi johtaa lämmönvaihtimeen, mutta sellaista siihen ei tule kun lämpötilahan seuraa suoraan kattilan tai varaajan lämpötilaa.
CTC ei auta tähän mitään vaikka samaa konsernia onkin ja maalämmöllä moinen juttu on helppo hoitaa pois.
 

roots

Hyperaktiivi
Minulla nibe maalämpöpumpussa on manuaalissa kytkentäohjeet varaajiin ja kattiloiden kaveriksi. Useita vaihtoehtoja.
Ajat on muuttunu, nykyään Nibe on yks-avioinen...pelkkää paluuliitäntää tyrkyttävät.
Ja tosiaan maalämpö on tuossa suhteessa helpompi jos vaan latauspumppu ei tee tyhmyyksiä...
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ok, se on sitten BT25 siellä varaajassa joka on käyntiä hallitseva anturi...

Tuota lauhdutus piirin toimintaa ajattelin että mitä tapahtuu kun @Bakkis on ladannu talvella pöntön täyteen 80ºC vettä puilla tai sitten kesällä vastaavasti auringolla...onko siis mahdollista jotkut turhat hälytykset tai vehkeen kestorajat kuumuuden suhteen eli siis miten ne estetään vahinkojen estämiseksi tai kuinkas se on hoidettu?

Eihän se pumppu (MLP tai VILP ilman varaajaa) tee mitään jos lämpöä pusketaan jostakin toisesta kattilasta joten ei ole tarvetta hälyillekään. Vai minkälainen skenario tässä on mielessä? Niben softassa max menolämpötila on 70C sekä VILP että MLP:llä. Kuumepi alkaa olla jo turvalisuusriski.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Mikä turvallisuusriski, onhan siinä vieressä laitteet jotka voi olla vielä kuumempia? :oops:

F21xx min/max menovesi:
katso liitettä 65291

Tarkista asia käyttöohjeista. Sekä F2120 ja F1255 max lämpötila 70C. Mutta mikä se ongelma oli, jäi epäselväksi?
nibe-lv-suurin käyttövesi.jpg



Mikä turvallisuusriski, onhan siinä vieressä laitteet jotka voi olla vielä kuumempia? :oops:

Laita pattereille vaikka 80C ja nukahda nojaamaan pattereihin.
 
Viimeksi muokattu:

roots

Hyperaktiivi
Laita pattereille vaikka 80C ja nukahda nojaamaan pattereihin.
o_O Pattereille oli tässä shuntti ja max menovesi oli jotain 60C nurkilla! Mitään tekemistä sen kuumuuden kanssa siellä pannuhuoneessa...

Kyllä tuo asentajan kirja sen paremmin tietää kuin käyttöohjeen yleiset lämpörajat:
1594486085033.png
 

Espejot

Hyperaktiivi
Niimpä, voihan sitä kaataa vaikka kiehuvaa vettä munilleen , kaikkea tapahtuu.

Mutta tuo 70 astetta lienee maksimi mitä nuo pumput pystyy tekemään, eikä mikään hajoamisen rajalämpö.

Toi on Niben ohjelman rajoitus. Kaukolämmössä lämmityverkoston maximit on 80C.

Mutta on edelleen epäselväksi mikä se ongelma oli... selviskö se sinulle?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Ja tosiaan maalämpö on tuossa suhteessa helpompi jos vaan latauspumppu ei tee tyhmyyksiä...

CTC:ssä on latauspumppu pakkasella aina päällä. Ja vaikka ei olisikaan, vesi kiertää sinne ja lämmönvaihdin on aina kattilan lämpötilassa eli pakkasella se saavuttaa sen 85 °C.

Millä tavalla tilanne muuttuu, jos puukattilan on maalämpöpumppu ? Tietysti jää se kerettiläinen ilmasta veteen lämmönsiirto pois.
 

Espejot

Hyperaktiivi
o_O Pattereille oli tässä shuntti ja max menovesi oli jotain 60C nurkilla! Mitään tekemistä sen kuumuuden kanssa siellä pannuhuoneessa...

Kyllä tuo asentajan kirja sen paremmin tietää kuin käyttöohjeen yleiset lämpörajat:
katso liitettä 65293

Toi on käänös kämmi. 65C on käyttöveden maksimit. Mutta Niben softasta saa verkostoon 70C.

No mites kauko tähän liittyy?

Liittyy siihen että rajoitus ei ole tekniikasta johtuva.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kyllä saa
Usko pois, ei todellakaan vilp F21xx saa ulos 70C lämpöistä vettä!

Kummasakin, F1255 ja F2120 saa määriteltyä softassa menolämpötilaksi 70C, tarkista vaikka käyttöohje. Olen tarkistanut sekä VVM320 etä SMO40 käyttöohjeet. Se mitä kompura jaksaa tehdä on asia erikseen.
 
Viimeksi muokattu:

roots

Hyperaktiivi
Kyllä saa


Kummasakin, F1255 ja F2120 saa määriteltyä softassa menolämpötilaksi 70C, tarkista vaikka käyttöohje. Olen tarkistanut sekä VVM320 etä SMO40 käyttöohjeet.
F1255:sta ei ole kysymys...eli ihan sama, se on eri vehe mikä tässä @Bakkis :lla ajatuksissa.
Sama koskee VVM320 :aa...
Sama koskee SMO40, se lienee moneen tarkoitukseen...

Sekin on ihan sama mitä SMO40 päätteestä saa valittua, koneesta ei kumminkaan lähde tuota 65C enempää...meinaat sitten että nuo tyskentelyalueet ei pidä paikkaansa vaan se on se SMO40 mikä sen lämmön kehittää ;)
Onhan toisessa SMO40 manuaalissa:
1594487917247.png
 

Espejot

Hyperaktiivi
F1255:sta ei ole kysymys...eli ihan sama, se on eri vehe mikä tässä @Bakkis :lla ajatuksissa.
Sama koskee VVM320 :aa...
Sama koskee SMO40, se lienee moneen tarkoitukseen...

Sekin on ihan sama mitä SMO40 päätteestä saa valittua, koneesta ei kumminkaan lähde tuota 65C enempää...meinaat sitten että nuo tyskentelyalueet ei pidä paikkaansa vaan se on se SMO40 mikä sen lämmön kehittää ;)
Onhan toisessa SMO40 manuaalissa:

Kyse oli kaiketi mitä F2120 sisuskalut kestää vai mikä se ongelma oli? Ohjelmallisesti saat ulos sen 70-80C riippuen softan versiosta, se miten se vesi lämmitetään on eri asia. Uusimassa softassa maximit on näköjään noussut 80C vaikka vanha käyttöohje sanoo 70C (tarkistin omasta F1255). Toi 80C on myös maximit kaukolämmössä eikä se ole tekninen rajoitus.
 

roots

Hyperaktiivi
Kyse oli kaiketi mitä F2120 sisuskalut kestää vai mikä se ongelma oli? Ohjelmallisesti saat ulos sen 70-80C riippuen softan versiosta, se miten se vesi lämmitetään on eri asia. Uusimassa softassa maximit on näköjään noussut 80C vaikka vanha käyttöohje sanoo 70C (tarkistin omasta F1255). Toi 80C on myös maximit kaukolämmössä eikä se ole tekninen rajoitus.
Sanotaan nyt vielä kerran sinun sanoja käyttäen, softarajat on mitä on, ne ei tuota lämpöä ja F2120 tekninen ulostuskyky on 65C eli sen se ainakin kestää nikottelematta.
 

Jolberious

Vakionaama
Tyhmä kysymys, miksi sinne F2120 pitää tunkea 80asteista vettä?
Jos varaajan pohjasta on otto ja paluu lämpöpumpulta on sitten x-korkeudelle, niin moniko korventaa (itseni lisäksi) varaajan pohjia myöten +90asteiseksi?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Sanotaan nyt vielä kerran sinun sanoja käyttäen, softarajat on mitä on, ne ei tuota lämpöä ja F2120 tekninen ulostuskyky on 65C eli sen se ainakin kestää nikottelematta.

Kerta vielä, jos softa antaa tehdä 80C vettä niin laite kestää myös sen. Tekninen suorituskyky on pelkästään F2120 stand-alone rajoite, kompuran vai vastusten sitä en tiedä. Kun isket siihen VVM325 kylkeen niin softa antaa ulostaa sen 70-80C ihan reaalimaailmassa.

Tyhmä kysymys, miksi sinne F2120 pitää tunkea 80asteista vettä?
Jos varaajan pohjasta on otto ja paluu lämpöpumpulta on sitten x-korkeudelle, niin moniko korventaa (itseni lisäksi) varaajan pohjia myöten +90asteiseksi?


Jotta päästään vääntämään jostakin mitä ei voi tehdä ja mille ei ole tarvetta.

Auttaisikohan takaisku(t) sopiviin kohtiin?

Mulle on jäänyt epäselväksi mikä on ongelma - oletko sinä sen ymmärtänyt?
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tämä nyt on ihan näiden hopottajien epätoivoista hämmentämistä. Pitäisi saada piippu nurin että pääsisi poraamaan. Kaikissa lämpöpumpuissa lauhdutumislämpötila on jo vähintään 5 astetta yli koneen tuotto lämpötilan, lisäksi kuumakaasussa on toinen 5 astetta tulistusta. Vanhoissa koneissa joissa ei ollut EEV:ta voi olla tulistusta paljon enemmänkin. Muistelen Lämpö-Ässän käyttöohjeessa puhutun 120 asteen kuumakaasulämmöstä jolla sitten saadaa pieni määrä vettä tulistettua hyvinkin kuumaksi ja tukittua tuo tulislämmönvaihdin kalkkisaostumilla vesipuoleta parin vuoden käytöllä.

Ainakin CTC:n asennusohjeissa on kerrottu kuinka aurinkokeräimet ja puukattilat kytketään ja miten Ecologic niitä ohjaa. 95 °C näkyi olevan jonakin turvallisuusrajana mainittu.
 
Back
Ylös Bottom