Help! Vilpin liittäminen aurinkokierrukalliseen 2000 l varaajaan

B

Bakkis

Jäsen
Ei oo ollu varavastusta vaan puuta on poltettu tunnollisesti. Panassa (split) siis vahvuutena tuo vastus valmiina ja jos monoblock tulee niin se on varmaan tuo nibe omine vahvuuksineen (mm. etäluku). Jos ja kun tuo vapaakierto tosiaan syntyy mikä on kyllä edellytys monoblokin valintaan niin estyykö se esim. mutasihdin lisäyksellä joka myyjän mukaan kuuluu tuohon laittaa? Niben kohdalla ei maininnu mitään epäilyitä että saako olla puukattilan kanssa samassa varaajassa kytkettynä. Panassa pieni varaus oli mutta uskoi kylläkin ettei estettä em. Kytkennälle ole? Nibessä ehka vähemmän epävarmuustekijöitä pl. Tuo vapaakierron syntymisen varmuus?
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Bakkis sanoi:
Jos ja kun tuo vapaakierto tosiaan syntyy mikä on kyllä edellytys monoblokin valintaan niin estyykö se esim. mutasihdin lisäyksellä joka myyjän mukaan kuuluu tuohon laittaa?
Klikkaa laajentaaksesi..
Se syntyy väkisin eikä esty mutasihdeillä tai kiertopumpuilla, tästä on omaa kokemusta kun varaajia on ollut pitkin rakennusta. Vain takaiskuventtiili estää sen jos sitä esim aurinkolämmössä tarvitaan ettei (ilmainen) lämpö karkaa ulos.
 
B

Bakkis

Jäsen
Joo. Aurinkokiertoon mag.vena piti laittaa ja itseasiassa jousikuormitteinen piti laitta puukattilaan paluupuolelle kun yllätin senkin rullaamasta hurunkiertoa!
 
B

Bakkis

Jäsen
Joo ei siis nuihin vilp kytkentoihin mitään ylimääräistä. Muistelin vain että onhan tuota vapaakiertoa tosiaan muuallekkin päässy syntymään ihan yrittämättä.
 
R

roots

Hyperaktiivi
Hempuli sanoi:
F2120 säätää asteminuuttien mukaan vilpin käyntiä ja välillisesti myös karkeasti kompuran kierroksia. Lisäksi kompuran käynnistysviivettä ja sammuttamista saa säädettyä. Tuo antaa kaikenlaista säätömahdollisuutta tarpeen mukaisesti. Joissakin vilpeissä ohjaus tapahtunee suoraan anturien antaman lämpötilan mukaan, jos olen asian oikein ymmärtänyt.

Anturien kanssa eri kombinaatioissa oli sellaista hässäkkää, jotta mukana tulee nippu irtoantureita ja osa antureista on ulkoyksikössä ja mahdollisessa Niben omassa varaajassa valmiiksi kiinni. Eri käyttötapojen mukaan ovat eri anturit pakollisia ja joskus pakolliselle anturille ei keksi syytä sen pakollisuuteen. Oleellisimmat anturit vilpin ohjaukseen ovat ulkolämpötilan ja lämmitysverkkoon menevän veden lämpötilan anturit. Meillä lämmitysverkkoon menevän veden lämpötila-anturi on varaajan keskiosissa, kuten varmaan monella muullakin. Perusteita anturin sijoitukselle meidän kombinaatiossa löytyy käyttökertomuksesta, johon on linkki allekirjoituksella sinisellä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Olikos se niin että se varaajassa oleva anturi, BT25:kö se oli, laskee ne asteminuutit ja määrää sen käynnin ja sammumisen?

Kuinkas se lauhdutuspumppu käyttäytyy kun on seisakin aika lähinnä talvella, onkos siihen paussikäyttäytymiseen mitä säätöjä?
 
Hempuli

Hempuli

Töllintunaaja
roots sanoi:
Olikos se niin että se varaajassa oleva anturi, BT25:kö se oli, laskee ne asteminuutit ja määrää sen käynnin ja sammumisen?
Kuinkas se lauhdutuspumppu käyttäytyy kun on seisakin aika lähinnä talvella, onkos siihen paussikäyttäytymiseen mitä säätöjä?
Klikkaa laajentaaksesi..
BT25 on meillä varaajassa ja juuri sen lämpötilasta vs. lämpökäyrään lasketaan asteminuutit. Vilpin käynnistys tapahtuu minimissään, kun asteminuutit on pudonnut -30:een (eli varaaja on ollut 30 min asteen alle tavoitelämmön tai 15 min 2 astetta alle). Olisiko oletusarvo -60 ja usein tuota kasvattavat esim. -120:een, jolloin vilpillä on enemmän kirittävää ja käyntijaksot pitenevät. Vilp sammuu, kun asteminuutit saavuttavat nollan varaajan ollessa lämpimämpi kuin tavoitelämpö tai sitten kun parametrilla asetettava tavoitelämmön ylitys saavutetaan (oletus 10 astetta). Teoriassa vilpin saa käymään jatkuvasti, koska kun asteminuutit menevät riittävän alas, niin vilp nostaa kompuran kierroksia reilusti ja kun päästään lähemmäs nollaa, niin kierroksia pudotetaan. Viime ns. talven aikana meillä ei jatkuva käynti onnistunut, koska mentiin ihan pintakaasulla.

Vilpin latauspumppu käynnistyy hieman (20s?) ennen kompuran käynnistystä ja sammuu suunnilleen saman verran kompuran sammumisen jälkeen. Paussilla latauspumppu pyörähtelee omia aikojaan ilmeisesti vilpin ulkoyksikön lämpöantureiden antaman tiedon mukaan. Talven aikana huomasin kerran tuollaisen tilanteen.

Paussikäyttäytymisen säätö tapahtuu asteminuuttien mukaisen käynnistymisen ja tehonlisäysten sekä ulkolämpötilan mukaisen kompurakäyrän yhdistelmän kanssa. Oletuksena kompurakäyrä on jyrkkä, jolloin minimikierrokset on asetettu jossa +7C ja maksimit muutamalle pakkasasteelle. Tyypillisesti tuota on säädetty loivemmaksi (svenska forumilla) varsinkin, jos on tehokas pumppu lämmitystarpeeseen nähden. Itse olen hyvin epätietoinen siitä, onko parempi antaa pumpun käydä esim. 60% tehoilla ja paussittaa vai saada se käymään 30% tehoilla (lähes) jatkuvasti.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Hempuli sanoi:
Itse olen hyvin epätietoinen siitä, onko parempi antaa pumpun käydä esim. 60% tehoilla ja paussittaa vai saada se käymään 30% tehoilla (lähes) jatkuvasti.
Klikkaa laajentaaksesi..

Käy paremmalla COPilla osateholla. Ero on merkittävä ainakin silloin kun sulatuksia ei tarvita.
Sulatuksilla on tuohon sitten vaikutusta. Kovemmilla kierroksilla sulatustarve voi alkaa aikaisemmin. Pakkasella sulatuksia ei kuitenkaan voi välttää ja jos kone sulattaa tietyn ajan välein, tuo sulattelu osittain vesittää tuotta pienemmän kuorman tuomaa etua. Jos kone pidentää sulatusväliä, silloinhan tätä ongelmaa ei ole. Mahtaako kovin kylmässä edes käydä minimikierroksilla ?

Tuo on näkynyt mittauksissa selvästi ns. lämmityskäynnin aikana. Ilmeisesti lämpötilaerot kasvavat tehon noustessa ja kierrosten nosto tuo kai jotain häviöitä sinne kompressorin päähän. Itse olen tuota mitannut tuottolämpötilan pysyessä vakiona. Jotta se tuotto voi pysyä vakiona, kovemmalla kierroksilla pitää saada kylmempää sitten sisällekin ja silti tulos jää heikommaksi.
 
R

roots

Hyperaktiivi
Hempuli sanoi:
Vilpin latauspumppu käynnistyy hieman (20s?) ennen kompuran käynnistystä ja sammuu suunnilleen saman verran kompuran sammumisen jälkeen. Paussilla latauspumppu pyörähtelee omia aikojaan ilmeisesti vilpin ulkoyksikön lämpöantureiden antaman tiedon mukaan. Talven aikana huomasin kerran tuollaisen tilanteen.

Paussikäyttäytymisen säätö tapahtuu asteminuuttien mukaisen käynnistymisen ja tehonlisäysten sekä ulkolämpötilan mukaisen kompurakäyrän yhdistelmän kanssa. Oletuksena kompurakäyrä on jyrkkä, jolloin minimikierrokset on asetettu jossa +7C ja maksimit muutamalle pakkasasteelle. Tyypillisesti tuota on säädetty loivemmaksi (svenska forumilla) varsinkin, jos on tehokas pumppu lämmitystarpeeseen nähden.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ok, se on sitten BT25 siellä varaajassa joka on käyntiä hallitseva anturi...

Tuota lauhdutus piirin toimintaa ajattelin että mitä tapahtuu kun @Bakkis on ladannu talvella pöntön täyteen 80ºC vettä puilla tai sitten kesällä vastaavasti auringolla...onko siis mahdollista jotkut turhat hälytykset tai vehkeen kestorajat kuumuuden suhteen eli siis miten ne estetään vahinkojen estämiseksi tai kuinkas se on hoidettu?

Tämmöset hälyt oli esim 20xx Vilpeissä, 21xx vilpeissä noita ei näkynyt mutta kai silläkin semmoset on mutta ei hälytyksiä ole listattu:
1594469938711.png


Aina vaan tämä niben ohjeistus on tämä kytkentä lämmityspiirin paluuseen, eikä toisen lämmönlähteen 'rinnalle':
Hoituukos nyt tällä se ylilämmön meneminen koneelle, tai riski ainakin pienenee...
1594471562999.png
 
Hempuli

Hempuli

Töllintunaaja
roots sanoi:
Tuota lauhdutus piirin toimintaa ajattelin että mitä tapahtuu kun @Bakkis on ladannu talvella pöntön täyteen 80ºC vettä puilla tai sitten kesällä vastaavasti auringolla...onko siis mahdollista jotkut turhat hälytykset tai vehkeen kestorajat kuumuuden suhteen eli siis miten ne estetään vahinkojen estämiseksi tai kuinkas se on hoidettu?
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuo kiinnostaa minuakin, kun on häiveinen ajatus mahdollisuudesta kytkeä puukattila varaajaan rinnalle.
Lähinnä lienee kysymys, miten F2120 kestää kuumaa vettä kierrossaan.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Ainakaan Setä ei ole kattilan lämmöstä koskaan valittanut. Kuuma vesi kiertää luonollisesti lämmönvaihtimelle. Eikös nuo kuumakaasun lämpötilat voi olla jopa yli 100 astetta käynnin aikana kun kuumaa vettä tehdään ja kompressorikin on niin kuuma että kättä poltaa.

Niben ohjaukesta en tiedä. Olettaisin sen ymmärtävän pysyvän hiljaa kunnes varaajan lämpötila laskee.
 
R

roots

Hyperaktiivi
pökö sanoi:
Kestää se, miksei kestäisi.
Klikkaa laajentaaksesi..
Periaatteessa varmaan näin...mutta minkälaisista kaluista kasattu, mitenkään ääriarvoja ei ole speksattu vain nuo pumpun tuottorajat näkyy...vähän huono kun äärispeksi puuttuu...
Siihen jää semmonen pelikortin paksuinen aukko, eli takuurekkulassa jää mahdollisuus vetää tommonen kortti noiden tuottolämpöjen muodossa kun on ainut speksi!?
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
CTC:n manuaalissa ainakin puhutaan puukattilan liittämisestä lisälämmönlähteeksi. Mitään puhetta kattilan tuottaman max lämmön rajoittamisesta ei ole. Eikös noita maalämpöpumppujakin ole maalla yleisesti puulämmityksen rinnalla.
Äkillistä kuumaa ja tai kylmää ei pitäisi johtaa lämmönvaihtimeen, mutta sellaista siihen ei tule kun lämpötilahan seuraa suoraan kattilan tai varaajan lämpötilaa.
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Minulla nibe maalämpöpumpussa on manuaalissa kytkentäohjeet varaajiin ja kattiloiden kaveriksi. Useita vaihtoehtoja.
 
R

roots

Hyperaktiivi
Kellarinlämmittäjä sanoi:
CTC:n manuaalissa ainakin puhutaan puukattilan liittämisestä lisälämmönlähteeksi. Mitään puhetta kattilan tuottaman max lämmön rajoittamisesta ei ole. Eikös noita maalämpöpumppujakin ole maalla yleisesti puulämmityksen rinnalla.
Äkillistä kuumaa ja tai kylmää ei pitäisi johtaa lämmönvaihtimeen, mutta sellaista siihen ei tule kun lämpötilahan seuraa suoraan kattilan tai varaajan lämpötilaa.
Klikkaa laajentaaksesi..
CTC ei auta tähän mitään vaikka samaa konsernia onkin ja maalämmöllä moinen juttu on helppo hoitaa pois.
 
R

roots

Hyperaktiivi
pökö sanoi:
Minulla nibe maalämpöpumpussa on manuaalissa kytkentäohjeet varaajiin ja kattiloiden kaveriksi. Useita vaihtoehtoja.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ajat on muuttunu, nykyään Nibe on yks-avioinen...pelkkää paluuliitäntää tyrkyttävät.
Ja tosiaan maalämpö on tuossa suhteessa helpompi jos vaan latauspumppu ei tee tyhmyyksiä...
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
roots sanoi:
Ok, se on sitten BT25 siellä varaajassa joka on käyntiä hallitseva anturi...

Tuota lauhdutus piirin toimintaa ajattelin että mitä tapahtuu kun @Bakkis on ladannu talvella pöntön täyteen 80ºC vettä puilla tai sitten kesällä vastaavasti auringolla...onko siis mahdollista jotkut turhat hälytykset tai vehkeen kestorajat kuumuuden suhteen eli siis miten ne estetään vahinkojen estämiseksi tai kuinkas se on hoidettu?
Klikkaa laajentaaksesi..

Eihän se pumppu (MLP tai VILP ilman varaajaa) tee mitään jos lämpöä pusketaan jostakin toisesta kattilasta joten ei ole tarvetta hälyillekään. Vai minkälainen skenario tässä on mielessä? Niben softassa max menolämpötila on 70C sekä VILP että MLP:llä. Kuumepi alkaa olla jo turvalisuusriski.
 
Viimeksi muokattu:
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
roots sanoi:
Mikä turvallisuusriski, onhan siinä vieressä laitteet jotka voi olla vielä kuumempia? :oops:

F21xx min/max menovesi:
katso liitettä 65291
Klikkaa laajentaaksesi..

Tarkista asia käyttöohjeista. Sekä F2120 ja F1255 max lämpötila 70C. Mutta mikä se ongelma oli, jäi epäselväksi?
nibe-lv-suurin käyttövesi.jpg



roots sanoi:
Mikä turvallisuusriski, onhan siinä vieressä laitteet jotka voi olla vielä kuumempia? :oops:
Klikkaa laajentaaksesi..

Laita pattereille vaikka 80C ja nukahda nojaamaan pattereihin.
 
Viimeksi muokattu:
R

roots

Hyperaktiivi
Espejot sanoi:
Laita pattereille vaikka 80C ja nukahda nojaamaan pattereihin.
Klikkaa laajentaaksesi..
o_O Pattereille oli tässä shuntti ja max menovesi oli jotain 60C nurkilla! Mitään tekemistä sen kuumuuden kanssa siellä pannuhuoneessa...

Kyllä tuo asentajan kirja sen paremmin tietää kuin käyttöohjeen yleiset lämpörajat:
1594486085033.png
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
pökö sanoi:
Niimpä, voihan sitä kaataa vaikka kiehuvaa vettä munilleen , kaikkea tapahtuu.

Mutta tuo 70 astetta lienee maksimi mitä nuo pumput pystyy tekemään, eikä mikään hajoamisen rajalämpö.
Klikkaa laajentaaksesi..

Toi on Niben ohjelman rajoitus. Kaukolämmössä lämmityverkoston maximit on 80C.

Mutta on edelleen epäselväksi mikä se ongelma oli... selviskö se sinulle?
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
roots sanoi:
Ja tosiaan maalämpö on tuossa suhteessa helpompi jos vaan latauspumppu ei tee tyhmyyksiä...
Klikkaa laajentaaksesi..

CTC:ssä on latauspumppu pakkasella aina päällä. Ja vaikka ei olisikaan, vesi kiertää sinne ja lämmönvaihdin on aina kattilan lämpötilassa eli pakkasella se saavuttaa sen 85 °C.

Millä tavalla tilanne muuttuu, jos puukattilan on maalämpöpumppu ? Tietysti jää se kerettiläinen ilmasta veteen lämmönsiirto pois.
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
roots sanoi:
o_O Pattereille oli tässä shuntti ja max menovesi oli jotain 60C nurkilla! Mitään tekemistä sen kuumuuden kanssa siellä pannuhuoneessa...

Kyllä tuo asentajan kirja sen paremmin tietää kuin käyttöohjeen yleiset lämpörajat:
katso liitettä 65293
Klikkaa laajentaaksesi..

Toi on käänös kämmi. 65C on käyttöveden maksimit. Mutta Niben softasta saa verkostoon 70C.

pökö sanoi:
No mites kauko tähän liittyy?
Klikkaa laajentaaksesi..

Liittyy siihen että rajoitus ei ole tekniikasta johtuva.
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Kyllä saa
roots sanoi:
Usko pois, ei todellakaan vilp F21xx saa ulos 70C lämpöistä vettä!
Klikkaa laajentaaksesi..

Kummasakin, F1255 ja F2120 saa määriteltyä softassa menolämpötilaksi 70C, tarkista vaikka käyttöohje. Olen tarkistanut sekä VVM320 etä SMO40 käyttöohjeet. Se mitä kompura jaksaa tehdä on asia erikseen.
 
Viimeksi muokattu:
R

roots

Hyperaktiivi
Espejot sanoi:
Kyllä saa


Kummasakin, F1255 ja F2120 saa määriteltyä softassa menolämpötilaksi 70C, tarkista vaikka käyttöohje. Olen tarkistanut sekä VVM320 etä SMO40 käyttöohjeet.
Klikkaa laajentaaksesi..
F1255:sta ei ole kysymys...eli ihan sama, se on eri vehe mikä tässä @Bakkis :lla ajatuksissa.
Sama koskee VVM320 :aa...
Sama koskee SMO40, se lienee moneen tarkoitukseen...

Sekin on ihan sama mitä SMO40 päätteestä saa valittua, koneesta ei kumminkaan lähde tuota 65C enempää...meinaat sitten että nuo tyskentelyalueet ei pidä paikkaansa vaan se on se SMO40 mikä sen lämmön kehittää ;)
Onhan toisessa SMO40 manuaalissa:
1594487917247.png
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
roots sanoi:
F1255:sta ei ole kysymys...eli ihan sama, se on eri vehe mikä tässä @Bakkis :lla ajatuksissa.
Sama koskee VVM320 :aa...
Sama koskee SMO40, se lienee moneen tarkoitukseen...

Sekin on ihan sama mitä SMO40 päätteestä saa valittua, koneesta ei kumminkaan lähde tuota 65C enempää...meinaat sitten että nuo tyskentelyalueet ei pidä paikkaansa vaan se on se SMO40 mikä sen lämmön kehittää ;)
Onhan toisessa SMO40 manuaalissa:
Klikkaa laajentaaksesi..

Kyse oli kaiketi mitä F2120 sisuskalut kestää vai mikä se ongelma oli? Ohjelmallisesti saat ulos sen 70-80C riippuen softan versiosta, se miten se vesi lämmitetään on eri asia. Uusimassa softassa maximit on näköjään noussut 80C vaikka vanha käyttöohje sanoo 70C (tarkistin omasta F1255). Toi 80C on myös maximit kaukolämmössä eikä se ole tekninen rajoitus.
 
R

roots

Hyperaktiivi
Espejot sanoi:
Kyse oli kaiketi mitä F2120 sisuskalut kestää vai mikä se ongelma oli? Ohjelmallisesti saat ulos sen 70-80C riippuen softan versiosta, se miten se vesi lämmitetään on eri asia. Uusimassa softassa maximit on näköjään noussut 80C vaikka vanha käyttöohje sanoo 70C (tarkistin omasta F1255). Toi 80C on myös maximit kaukolämmössä eikä se ole tekninen rajoitus.
Klikkaa laajentaaksesi..
Sanotaan nyt vielä kerran sinun sanoja käyttäen, softarajat on mitä on, ne ei tuota lämpöä ja F2120 tekninen ulostuskyky on 65C eli sen se ainakin kestää nikottelematta.
 
J

Jolberious

Vakionaama
Tyhmä kysymys, miksi sinne F2120 pitää tunkea 80asteista vettä?
Jos varaajan pohjasta on otto ja paluu lämpöpumpulta on sitten x-korkeudelle, niin moniko korventaa (itseni lisäksi) varaajan pohjia myöten +90asteiseksi?
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
roots sanoi:
Sanotaan nyt vielä kerran sinun sanoja käyttäen, softarajat on mitä on, ne ei tuota lämpöä ja F2120 tekninen ulostuskyky on 65C eli sen se ainakin kestää nikottelematta.
Klikkaa laajentaaksesi..

Kerta vielä, jos softa antaa tehdä 80C vettä niin laite kestää myös sen. Tekninen suorituskyky on pelkästään F2120 stand-alone rajoite, kompuran vai vastusten sitä en tiedä. Kun isket siihen VVM325 kylkeen niin softa antaa ulostaa sen 70-80C ihan reaalimaailmassa.

Jolberious sanoi:
Tyhmä kysymys, miksi sinne F2120 pitää tunkea 80asteista vettä?
Jos varaajan pohjasta on otto ja paluu lämpöpumpulta on sitten x-korkeudelle, niin moniko korventaa (itseni lisäksi) varaajan pohjia myöten +90asteiseksi?
Klikkaa laajentaaksesi..


Jotta päästään vääntämään jostakin mitä ei voi tehdä ja mille ei ole tarvetta.

janti sanoi:
Auttaisikohan takaisku(t) sopiviin kohtiin?
Klikkaa laajentaaksesi..

Mulle on jäänyt epäselväksi mikä on ongelma - oletko sinä sen ymmärtänyt?
 
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tämä nyt on ihan näiden hopottajien epätoivoista hämmentämistä. Pitäisi saada piippu nurin että pääsisi poraamaan. Kaikissa lämpöpumpuissa lauhdutumislämpötila on jo vähintään 5 astetta yli koneen tuotto lämpötilan, lisäksi kuumakaasussa on toinen 5 astetta tulistusta. Vanhoissa koneissa joissa ei ollut EEV:ta voi olla tulistusta paljon enemmänkin. Muistelen Lämpö-Ässän käyttöohjeessa puhutun 120 asteen kuumakaasulämmöstä jolla sitten saadaa pieni määrä vettä tulistettua hyvinkin kuumaksi ja tukittua tuo tulislämmönvaihdin kalkkisaostumilla vesipuoleta parin vuoden käytöllä.

Ainakin CTC:n asennusohjeissa on kerrottu kuinka aurinkokeräimet ja puukattilat kytketään ja miten Ecologic niitä ohjaa. 95 °C näkyi olevan jonakin turvallisuusrajana mainittu.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom