Aquarea H-sukupolvi, 9kW T-CAP kokemuksia

[olli_tr]

Sijainti: Uusimaa
Koko: 134 m2, 1-tasoinen
Rakennusvuosi: 1981
Lämmönjako: Lattialämmitys (uritin betoniin joka huoneeseen, en suosittele, hitonmoinen homma)

Panasonic Aquarea 9kw T-CAP
Sisäyksikkö: WH-SXC09H3E8
Ulkoyksikkö: WH-UX09HE8

Noniin, nyt on Aquarea 9kw T-CAP pörissyt parisen viikkoa tuolla pihalla. Ajattelin laittaa vähän kokemuksia tähän, josko ne jotakuta saattaisi kiinnostaa. Täällä on siis öljykattila + ilmalämmitys vaihdettu OSO EPCI 360 -varaajaan, Panasonicin 9kW T-CAP -malliin ja lattialämmitykseen. Lattialämmitystä säätää (rajoittaa) Uponorin langaton systeemi. Betonilaatan alla on ilmeisesti 5-10 cm styroxia, joka ei nykymittapuulla paljoa ole. Paljonkohan lämpöä menee maahan ja paljonkohan säästäisi, jos siellä olisikin 10-20 cm styroxia?

Mittaustietoa yritän hamuta mahdollisimman paljon. Nykyisellään M-Bus tai Modbus-väylän kautta saadaan keskusteltua seuraavien kanssa: VILP:n lisävastuksen sähkömittari (ABB B21), VILP:n energiamittari (Techem Ultra S3, anturit vedessä, näitä saa halvalla eBaystä ja M-Bus moduulikin löytyy kohtuuhinnalla, Sharky 775 on sama laite), kuuman veden vesimittari, IV-kone. Tarkoitus lisätä vielä VILPille sähkömittari sekä varaajaan 4 kappaletta lämpöantureita. Nykyisellään varsinaista taloautomaatiota ei vielä ole, mutta Grafana piirtää käppyröitä aika monesta asiasta.

Asumismukavuus on kyllä parantunut, kun ei tarvi kuunnella ilmalämpöpumpun pöhinää ja lattiatkin ovat lämpimät. COPin suhteen mittaustuloksia alan saamaan vasta huomiselta, jos vaan saan sähkömittarin asennuksen järjestymään. Yritän päivitellä niitä tänne.

Maksoin Panasta 4200 euroa (pumppu tuli Virosta), jota en osannut pahana hintana pitää. Lisäksi tuli kustannuksia maatelineestä, pohjavastuksesta ja wifi-palikasta (aika köpöinen tuo Aquarea Smart Cloud on). Kokonaisuudessaan noin 4400 euroa. Varaajaan upposi 1400 euroa ja Mapress-osiin, kupariputkiin, vaihtoventtiiliin, sulkuihin, energiamittariin, ym. tilpehööriin menikin yllättäen aika paljon, varmaan noin 1500 euroa. Itse tein putkityöt (jos joku palstaveli tarvitsee Mapress-työkalua lainaan asevelihintaan, ota yhteyttä YV:llä), sähköt ja kylmäasennukset teetin (oli muuten vaikea löytää kylmäasentajaa, jota homma olisi kiinnostanut, mutta lopulta sopiva kaveri löytyi).

Varaajassa on siis noin 200 litran käyttövesisäiliö, jonka läpi kulkee latauskierukka sekä noin 100 litran puskurisäiliö lämmitystä varten. Vaihtoventtiilillä (LK Armatur 525 + LK EMV110 moottori, merkittävästi halvempi kuin Kaukon suosittelema Belimo) lämmitetään joko puskurivaraajaa tai käyttövettä. Vastuksilla sitten tulistetaan kv-varaaja kerran viikkoon legionellan tappamiseksi. Ilmeisesti parempi olisi tehdä lämpöpumpulla vain noin 35 asteista vettä ja sitten tulistaa loppu pienellä kv-varaajalla, mutta tähän en ole vielä lähtenyt. Jotkut jopa suosittelevat vaihtoventtiilikäytön unohtamisen kokonaan ja käyttöveden hoitamista pelkillä vastuksilla, mutta en ihan ymmärrä miksi näin, kun pumppu kuitenkin sen tekee ykköstä suuremmalla COPilla ainakin suurimman osan vuodesta.

Tulipa pitkä tarina heti alkuun, mutta jatketaan tästä hieman tiivimmässä muodossa.

 

[kurre orava]

Millaiseen minimiantotehoon tuo T-Cap taipuu jos ulkona vaikka +5C ja pyyntinä 35C?

Itsellänikin oli tuo malli yhtenä vaihtoehtona, hinta oli niin kun itse totesit maltillinen ja luvatut suoritusarvot näyttivät hyviltä. Mielenkiintoista nähdä miten tuo suoriutuu käytännössä.

 

[pjr]

Tämähän kiinnostaa! Kaverilla on starttaamassa samainen keksintö. Oli se normi versio loppu niin laittovat samaan hintaan T-CAP:n viime syksynä. Nyt pitäs n. kk sisällä startata. Kytkentä suoraan öljykattilaan ja käyttövesi kierukan läpi 100L tulistusvaraajaan. Pollucomit tulossa pumpun kiertoon sekä lämmityskiertoon. Lisäksi pumpulle oma sähkömittari niin pystyy arpomaan vähän hyötysuhteita.

 

[iqo]

Kiinnostava projekti, joka selvästi on harkiten toteutettu. Mielenkiinnolla täälläkin odotellaan kokemuksia. Kerrohan ainakin seuraavista:

• Miten ulkoyksikön sulatusvesien pois johtaminen on toteutettu ja millainen on Panasonicin pohjalevy (yksi vai useampi reikä)?
• Panasonicin minimitehoista ja katkokäynnistä. Onko mitään parametriä, jolla näihin voi vaikuttaa?
• Sharky 775 -energiamittarista. Onko kaikissa malleissa laskuri myös jäähdytykselle, vai täytyykö olla tietty versio jotta valikossa näkyy "Tariff loop (5)"? Ks. manuaalin sivu 51
• Kytkennästä, johon päädyit. Tuon voisi liittää kuvana vaikka aloitusviestiin.
• Kokonaiskustannuksista sisältäen myös sähkö- ja kylmämiehen kulut sekä TMA-tavoitteista.

 

[MetaX]

Mielenkiintoinen projekti! Kiinnostaa nähdä tuon T-CAPin todellista suorituskykyä pakkasilla. Tästä saa nyt hyvää dataa heti kun sulla on kunnon anturoinnit.

Oliko ilmalämmityksessä joku isompi ongelma kun et sitä saneerannut? Kuulostaa aika HC-touhulta roilottaa kaikki lattiat, mutta nythän se on tehty niin voi vain nauttia Jos ilmalämmityksessä oli joku pieni kenno, niin lattialämmityksellä päästään ~10 astetta matalampiin veden lämpöihin ja tämä tuo heti ison parannuksen COPiin.

Maalämpöfoorumilta kopsattu lattian lämpövuoto lattialämmityksellä:
Ala 100 m2, 15 cm betoni, 5 cm styrox, U = noin 0,57, lämpövuoto noin 9200 kWh/vuosi.
Ala 100 m2, 15 cm betoni, 10 cm styrox, U = noin 0,31, lämpövuoto noin 5000 kWh/vuosi.

 

[kurre orava]

• Sharky 775 -energiamittarista. Onko kaikissa malleissa laskuri myös jäähdytykselle, vai täytyykö olla tietty versio jotta valikossa näkyy "Tariff loop (5)"? Ks. manuaalin sivu 51

En osaa varmuudella sanoa mutta epäilen ettei näy ellei mittaria ole ohjelmoitu pitämään kirjaa energian menekistä sekä lämmitys että jäähdytyspuolella eli ns "heat/cool" mallinen. Minulla on tuollainen Techem Ultra S3 hyllyssä odottamassa, ostin ebayn kautta kun VesA kehui että hänen mittarinsa erittelee nuo eri saldoihin.

Koitin tuota oman mittarin rekistereitä selata mutta varmasti en osaa sanoa vaikuttaako se että mittari ei ole piirissä kiinni ja E-7 vika makaa päällä.

Tiedä sit pystyisiköhän itse ohjelmoimaan tuota tuon optisen huoltoliittymän kautta? Vaatinee ainakin ohjelmointityökalun, onkohan sellaista saatavilla ja mitähän mahtaa kustantaa? Toinen vaihtoehto olisi tietty että laitan tuon lämmityspiiriin ikään kun väärin päin kuumalle puolelle jolloin se rekisteröisi vain sulatukseen menevän energian ja Itronin mittari saisi kerätä nuo lämmitysenergiat.

 

[Espejot]

Lattialämmitystä säätää (rajoittaa) Uponorin langaton systeemi.

Smatrix? vai joku muu...

 

[olli_tr]

Smatrix? vai joku muu...

Smatrix nimenomaan. Smatrix Wave Plus taitaa olla koko tuotenimi.

 

[olli_tr]

Oliko ilmalämmityksessä joku isompi ongelma kun et sitä saneerannut? Kuulostaa aika HC-touhulta roilottaa kaikki lattiat, mutta nythän se on tehty niin voi vain nauttia Jos ilmalämmityksessä oli joku pieni kenno, niin lattialämmityksellä päästään ~10 astetta matalampiin veden lämpöihin ja tämä tuo heti ison parannuksen COPiin.

Ei huonekohtaista säätöä, keittiön käryt tehokkaasti joka huoneeseen, koneen melu kantautui makkareihin ja bonuksena vielä laitteen poistolla sai lisätilaa kylppäriin kun remontoitiin sekin totaalisesti (otettiin varasto kylppäri/kph käyttöön). Tässä yhteydessä oli tietenkin sitten myös rakennettava IV-kanavisto ja laitettava IV-kone (Swegon Casa W3). Roilottelu oli tosiaan aika pölyistä hommaa, tein sitä aina huoneen kerrallaan kun remontti eteni (useamman vuoden aikana). Nyt tinkisin suosiolla huonekorkeudesta ja käyttäisin vaikka 12mm putkea...

 

[olli_tr]

Miten ulkoyksikön sulatusvesien pois johtaminen on toteutettu ja millainen on Panasonicin pohjalevy (yksi vai useampi reikä)?

Eipä toistaiseksi vielä mitenkään! Tarkoitus on vetää eristetty 32mm viemäriputki seinästä läpi ja johtaa teknisen tilan viemäriin. Tuolle on lämmityskaapelikin hankittuna jo, mutta vielä pään raapimista aiheuttaa se, että miten sen kytkisi päälle aina vain sulatuksen ajaksi. Panasonicin pohjalevyssä on lähemmäs 10 reikää, mutta toimittavat tulppia niiden tulppaamiseksi. En vielä tiedä mikä olisi järkevintä tässä...

Panasonicin minimitehoista ja katkokäynnistä. Onko mitään parametriä, jolla näihin voi vaikuttaa?

Katkokäyntiä käy näillä keleillä kyllä ihan huolella. Käynnistyksiä päivässä 10-20 välillä. En tiedä kuinka haitallista tämä on. Starttaa kyllä tosi pehmeästi, mitä vieressä olen pari kertaa ollut.

Kytkennästä, johon päädyit. Tuon voisi liittää kuvana vaikka aloitusviestiin.

Laitanpa kuvan siihen. On aika amatöörikuva, kun ei oikea piirustustekniikka oikein ole hallussa.

Kokonaiskustannuksista sisältäen myös sähkö- ja kylmämiehen kulut sekä TMA-tavoitteista.

TMA:ta on niin vaikea laskea tässä tapauksessa. Aiemmin öljy + ILP + ilmalämmitys, nyt VILP + lattialämpö + IV-kone lämmön talteenotolla. Öljyn kulutus ei kovin suurta ollut, eikä siitä ole tarkkaan mitattua dataa (öljysäiliötä ei tullut tilattua aivan täyteen kuin varmaan kerran viimeisen 10 vuoden aikana eikä mittaria ollut). ILP:n kulutuksesta ei myöskään ole dataa. Ei tämä luultavasti rahallisesti erityisen kannattavaa ollut, mutta asumismukavuus ja ilman laatu ainakin paranivat kummasti.

 

[iqo]

Kiitos vastauksista @olli_tr!

Viemäriputken sulanapitokaapelin kulutus on melko pientä kaikkeen muuhun verrattuna. Minullakaan ei ole siinä mitään muuta ohjausta, kuin töpselin nykäisy seinästä lauhoilla keleillä (jos muistan). Sydäntalvella annan olla koko ajan päällä. Isommaksi ongelmaksi olen itse kokenut sen, millä vedet saa kerättyä siihen 32mm viemäriputken suulle. Pohjalevyn reikien tulppaamista moni käyttää, mutta minua se vähän mietityttää. Jos vesi pääsee tulvimaan kourustaan (missä sulatusvastus on), alkaa jäätä kyllä kertymään nopeasti pohjalevylle. Tämä jää ei saisi yltää kennoon tai muihin kylpäpiirin putkiin, muuten riskinä on niiden vaurioituminen.

10-20 käynnistystä / vrk ei ole vielä paha, ne tulee jo pelkistä sulatuksista näillä kosteilla keleillä. Nyt kun ulkona on melkein 5 astetta lämmintä, alkaa sulatustarve vähenemään ja katkokäynnistä saa paremman kuvan. Katkokäynnin haitallisuudestahan ei mitään konsensusta ole, ei siitä liikaa kannata huolehtia.

Mitenkäs sinulla tuo Techem, näkyykö valikossa "Tariff loop (5)"? Mitä muuten se M-Bus moduuli tuohon maksoi ja mistä löytyi?

 

[olli_tr]

Eilen saatiin sähkömittari asennettua. Tässä viimeisen 12 tunnin tilannetta. Leuto keli toki, joten pumppu on käynyt vain 4 kertaa suht lyhyen ajan. Minimiantoteho näyttää olevan näillä keleillä noin 4 kW, jolloin pumppu haukkaa karvan alta 1 kW sähköä.

Tuosta näkyy pumpulta lähtevän ja palaavan veden lämpötila vastaavalla jaksolla:

 

[janti]

Minimiantoteho näyttää olevan näillä keleillä noin 4 kW, jolloin pumppu haukkaa karvan alta 1 kW sähköä.

Menee yksiin noiden minun aiempien arvioiden kanssa.

Panan vilppi

Mitä noista Panasonicin arvoista pitäisi ajatella kun esim. 9kW mallille ilmoitetaan 35C vedellä -15C asti sama 9kW:n teho vieläpä yli 2,5 COP:lla. Miten tämä sen tekee kun yleensä sanotaan että teho putoaa puoleen kylmillä keleillä.

lampopumput.info

 

[Espejot]

Smatrix nimenomaan. Smatrix Wave Plus taitaa olla koko tuotenimi.

Itsellä harkinassa... onko toiminut hyvin ja asennus, oliko ongelmia. Osaako pitää lämpötilan vakiona?

 

[iqo]

Tarkoitus on vetää eristetty 32mm viemäriputki seinästä läpi ja johtaa teknisen tilan viemäriin. Tuolle on lämmityskaapelikin hankittuna jo, mutta vielä pään raapimista aiheuttaa se, että miten sen kytkisi päälle aina vain sulatuksen ajaksi.

Olisikohan tuohon kaikista hienostunein ratkaisu, jos hommaisi CZ-NS4P -lisäkortin, jossa on "External compressor SW". Toiminnon nimi voisi viitata siihen, että tuolla voisi ohjata viiverelettä ja sulanapitokaapelia kompressorin käynnin mukaan. Voi se kyllä olla jotain muutakin, ei näistä manuaaleista aina pysty kaikkea päättelemään.

"Base pan heater" toiminta Panassa taitaa olla ihan vakiona valikoista säädettävissä. Tuohon kytkentäänhän voisi myös viritellä jotenkin rinnalle viivereleen, mutta on vähän riskialtista, ettei vikatilanteessa käräytä koko ulkoyksikön ohjainkorttia.

 

[olli_tr]

Itsellä harkinassa... onko toiminut hyvin ja asennus, oliko ongelmia. Osaako pitää lämpötilan vakiona?

On toiminut hyvin ainakin minulla eikä mitään ongelmia ollut asennusvaiheessakaan. Kovin pitkää kokemusta tuosta ei tosin vielä ole.

Olisikohan tuohon kaikista hienostunein ratkaisu, jos hommaisi CZ-NS4P -lisäkortin, jossa on "External compressor SW". Toiminnon nimi voisi viitata siihen, että tuolla voisi ohjata viiverelettä ja sulanapitokaapelia kompressorin käynnin mukaan. Voi se kyllä olla jotain muutakin, ei näistä manuaaleista aina pysty kaikkea päättelemään.

Tuo voisi olla, mutta tuosta lisäkortista joutuu kuitenkin pulittamaan sen 150 euroa, joten voi olla ettei kovin kannattavaksi tule tuokaan. Toinen vaihtoehto olisi joku WiFi-pistorasia, jonka kytkee päälle siinä vaiheessa kun huomaa sulatuksen alkaneen (esim. päättelemällä tämä Techemin antamista lukemista).

Mitenkäs sinulla tuo Techem, näkyykö valikossa "Tariff loop (5)"? Mitä muuten se M-Bus moduuli tuohon maksoi ja mistä löytyi?

Varmistelen tämän vielä. En ole juurikaan laitteen menuun paneutunut, kun Mbus-käyttö oli kuitenkin se tärkein. MBus-moduuli tuli 53 eurolla jostain ranskalaisesta nettikaupasta, eli maksoi noin tuplat itse Techemiin nähden!

Ohessa vielä eiliseltä tilannetta, kun laite alkoi tuottamaan käyttövettä. Ulkona oli toki erittäin lämmintä, mutta ihan kohtuullisella CoPilla tuo tuotakin tekee, kun pikaisella laskutoimituksella tuosta tulee hetkelliseksi CoPiksi lähes 4,5.

 

[MetaX]

Olisikohan tuohon kaikista hienostunein ratkaisu, jos hommaisi CZ-NS4P -lisäkortin, jossa on "External compressor SW". Toiminnon nimi voisi viitata siihen, että tuolla voisi ohjata viiverelettä ja sulanapitokaapelia kompressorin käynnin mukaan. Voi se kyllä olla jotain muutakin, ei näistä manuaaleista aina pysty kaikkea päättelemään.

Se External SW on kompressorin ulkoinen ohjaus/päälle pois, ei siis tilatieto:
When External SW connection select "YES" from remocon installer menu:
- Heating or Cooling system will operate normally if the External Switch signal is ON.
- Once the External Switch turn OFF, System Turn OFF ( Heat pump, water pump, heater etc…)

Tuo voisi olla, mutta tuosta lisäkortista joutuu kuitenkin pulittamaan sen 150 euroa, joten voi olla ettei kovin kannattavaksi tule tuokaan. Toinen vaihtoehto olisi joku WiFi-pistorasia, jonka kytkee päälle siinä vaiheessa kun huomaa sulatuksen alkaneen (esim. päättelemällä tämä Techemin antamista lukemista).

Mikä estää ohjaamasta sitä viemäriputken sulatuskaapelia Panan omasta IO:sta? Siellä on kortilla jopa liitin valmiina, mihin voi sitten laittaa ne sulanapitokaapelin päät.. joutuu ehkä crimppaan? Vai oliko tässä pelkona että yhdessä sen pohjan vastuksen kanssa menee liikaa tehoa sieltä kortilta suoraan? Voihan siihen laittaa releen väliin siinä tapauksessa.

Base Pan Heaterille on muutenkin ihan hyvät parametrit:

 

[olli_tr]

Noniin, laitoin siis tuon HeishaMonin seuraamaan laitteen sielunelämää. Tämä oli se mitä halusin, kun ostin alun perin CZ-TAW1:n, joka on aika kelvoton kötöstys. No, oli tuosta CZ-TAW1:stä se ilo, että samaa kaapelia saattoi käyttää ja kytkeä (valmiina ostetun) HeishaMonin sen tilalle. Täällä lista kaikesta datasta, jota HeishaMon antaa ulos: https://github.com/Egyras/HeishaMon/blob/master/MQTT-Topics.md HeishaMon mahdollistaa myös komentojen antamisen laitteelle, eli lämpötilaa voi säätää, voi pakottaa käyttöveden tuoton tai vaikka sulatuksen käynnistymään jne...

Hieman yllättävää oli se, että kuinka hyvin nuo laitteen ilmoittamat tuotto- ja kulutuslukemat pitävät paikkaansa. Alla olevassa kuvassa on vihreillä viivoilla piirrettynä laitteen ilmoittama tuotto sekä energiamittarin mittaama tuotto ja punaisilla viivoilla laitteen ilmoittama kulutus ja ulkoisen 3-vaihemittarin mittaama kulutus.

Alla olevassa kuvassa siis laite tuottaa lämmintä käyttövettä hetki sitten.

 

[olli_tr]

Mikä estää ohjaamasta sitä viemäriputken sulatuskaapelia Panan omasta IO:sta? Siellä on kortilla jopa liitin valmiina, mihin voi sitten laittaa ne sulanapitokaapelin päät.. joutuu ehkä crimppaan? Vai oliko tässä pelkona että yhdessä sen pohjan vastuksen kanssa menee liikaa tehoa sieltä kortilta suoraan? Voihan siihen laittaa releen väliin siinä tapauksessa.

Joo, tämä oli nimenomaan pelkona ja taitaa Panasonic nimenomaan kieltää siihen minkään muun liittämisen. Tuo olisi muuten kaikkein helpoin vaihtoehto. Rele väliin tai jos olen laiska, niin laitan etäohjattavan pistorasian tuonne tekniseen tilaan ja käsken sen kytkeytymään kun sulatus alkaa (tieto tästä saadaan HeishaMonilta). Onhan tuossa liikaa liikkuvia osia ja sulatukset voi jäädä tekemättä - täytyy nyt miettiä vielä. Toistaiseksi on sulatusvedet valuneet laitteen alle - eivät jäätyneet kertaakaan viime talvena siihen, mutta ehkä ensi talvi olisi oikea talvi...

 

[Sakarikk]

Minulla Panan 9kW monoblocissa on otettu ohjaus releelle panan sulatusliittimestä ja teho laitteen syötöstä. On päällä
automaattisesti sulatuksen ajan ja 10 min sen jälkeen. Sulavedet menee yhteen reikään muut tulpattu. Pohjan sulatuskaapelin kiinnikkeiden reiät eivät ole tiiviit joten sieltä tiputti hiukan ennen tiivistämistä.Vedet menee entiseen sakokaivoon ja sieltä järveen.

 

[olli_tr]

Laitetaan nyt vielä tämän vuoden kulutuslukemat tammikuun alusta lähtien:

Pumppu on käyttänyt 2178 kWh
Käyttöveden vastus 94.19 kWh (lähinnä käytetään legionellan tappoon)
Yhteensä sähkönkulutus 2272.19 Kwh
Tuotto 6712 kWh
CoP 2,95

Tällä tuotetaan siis lämpöä lattiaan sekä käyttöveden lämmitys (50 asteiseksi).

 

[olli_tr]

Minulla Panan 9kW monoblocissa on otettu ohjaus releelle panan sulatusliittimestä ja teho laitteen syötöstä. On päällä
automaattisesti sulatuksen ajan ja 10 min sen jälkeen.

Näin se varmaan kannattaa tehdä. Onko suositusta jostain hyväksi havaitusta kontaktorimallista, jonka saisi jemmattua tuonne laitteen sisään näppärästi ja sähköturvallisesti?

 

[Sakarikk]

Ainakin monoblocissa on hyvin tilaa piirilevyn yläpuolella, eli sinne sopii mikä vain kontaktori,tehonkesto on varmaan kaikissa riittävä. Sulanapitovastus lienee vain muutama kymmenen wattia. Kannattaa laittaa myös sopiva sulake vastuksen syöttöpuolelle niin on sekin lisävarmistuksena.

 

[Linksu]

Olettako käyttänyt Panasonicin omaa pohjavastusta vai ihan sulanapitokaapelia? Itsellä pitäisi lisätä pohjavastus ja 10m sulanapitokaapelia.

 

[olli_tr]

Nyt kun lämmityskausi on alkanut, voisi ruveta miettimään tätä pumpun toimintaa.

Laite käy melkoista katkokäyntiä ja näyttää siltä, että noin tunnin välein paluulämpötila laskee pikaisesti ja pumppu käy hetken ja toteaa, että lämmintä on riittävästi ja pysähtyy.

Minullahan on melkein joka lattiapiirissä termarit (pl. kylppäri) ja sadan litran puskurivaraaja on kytketty kolmella putkella, eli paluu on ns. jaettu. Mietin, että voisiko tässä olla kyse siitä, että puskurivaraajan vettä lämmitetään liikaa ja termarit katkovat piirejä liikaa. Sitten siellä on joku(jotkut) piiri, jossa vesi jäähtyy ja kun termari aukeaa, tulee sieltä kylmä piikki paluuvettä, joka imaistaan suoraan lämpöpumpulle tuon kytkennän vuoksi?

Voisi kokeilla säätää käyrää hieman alemmaksi, ja mahdollisesti napata pari termaria pois.

Kytkentä siis kutakuinkin maahantuojan suosittelema, tosin kolmitieventtiili on lämpimällä puolella:

 

[iqo]

Miten VILPin latauspumppu käyttäytyy tässä Panan tapauksessa? Huilaako se silloin, kun VILP on tauolla? Nuo käyrät näyttävät minusta siltä, että paluuveden jäähtyminen tapahtuu samalla kun VILP käynnistyy. Täten jos latauspumppu käynnistyisi samassa yhteydessä, vetäisee se jostain (säiliöstä tai lattioista) muutaman asteen kylmempää vettä. En nyt tosin edes tiedä, missä nuo anturit sijaitsee, mistä käyrää piirretään.

Lyhyt käyntijakso johtuisi yksinkertaisesti siitä, että joku hystereesiarvo (kiinteä tai aseteltava) ylittyy ja ohjelma viheltää pelin poikki.

 

[olli_tr]

VILPn latauspumppu käy aina. Koska puskuritankissa ei ole lämpötila-anturia, ei VILP voisi muuten tietää kuinka kylmäksi vesi on päässyt.

Tilasin tuon lisäkortin, kun ebaystä halvalla löysin ja sen mukana saa tuon "virallisen" puskuritankkitoiminnon käyttöön ja anturin tankkiin.

 

[iqo]

Noo juu, tuo minun teoria vesittyy siinä tapauksessa, että latauspiirin kierto on jatkuvaa. Noinhan se on, että menovesiohjaus ei voi toimia, jos kierto pysähtyy. Tässä on juuri syy siihen, miksi latauspumppu käy monessa koneessa jatkuvasti. Silloin se myös tuppaa mylläämään kaikki puskurivaraajat, mutta se ei nyt liity oikeastaan käsillä olevaan asiaan.

Voi tosiaan olla, että ne termarit ja Uponorin "äly" tekee jotain temppuja. Jos laitat "delta-T for heating mode" reilusti isommaksi, niin muuttuuko käytös paremmaksi?

 

[Sakarikk]

VILPn latauspumppu käy aina. Koska puskuritankissa ei ole lämpötila-anturia, ei VILP voisi muuten tietää kuinka kylmäksi vesi on päässyt.

Tilasin tuon lisäkortin, kun ebaystä halvalla löysin ja sen mukana saa tuon "virallisen" puskuritankkitoiminnon käyttöön ja anturin tankkiin.

Mistä löysit, paljonko maksoi? Näetkö mikä on vesivirta kun kompura ei käy?

 

[olli_tr]

Mistä löysit, paljonko maksoi? Näetkö mikä on vesivirta kun kompura ei käy?

111 euroa toimitettuna täältä:

Panasonic Pompe à chaleur carte electronique CZ-NS4P | eBay

Finden Sie Top-Angebote für Panasonic Pompe à chaleur carte electronique CZ-NS4P bei eBay. Kostenlose Lieferung für viele Artikel!

www.ebay.de

Kyllä sekä HeishaMon että energiamittari ilmoittavat virtaaman. Näyttävät tarjoavan tuollaista 15 litraa/min lukemaa nyt kun kompura on pois päältä. Käyttövettä tehdessä systeemi laskee sen noin 14 litraan per minuutti ja kompuran käydessä on usein tuollaisia 19-20 l/min lukemia.

 

[Sakarikk]

Minulla n.14 l/min kun kompura ei käy, käydessä 25-33 l/min. Lämmityksen aikaista virtausta voi säätää mutta sille " tyhjälle" virtakselle
en tiedä säätöä.
Minusta se voisi olla pienempi, sehän vain jäähdyttää varaajan yläosaan kun alaosan ja patteripaluun vesi kierrätetään yläkertaan.
Se voisi olla lämpötilan mukaan säätyvä, lauhalla laiskasti ja kovemmalla kelillä reippaammin jos kompura pitää taukoa.

 

[iqo]

Tämä oli itselleni aikalailla ehdoton vaatimus, että varaajan kerrostuman sekoittava hullunkierto on saatava eliminoitua VILPin taukojen aikana. Tämä oli yksi syy, miksi päädyin split-laitteeseen. Mutta ei tuo Mitsussakaan onnistunut ihan out-of-the-box. Siinä on kiertopumpulle eco-mode, jossa pumppua pyöräytetään 1 min kerran 5 minuutissa. Tein oman logiikan, joka "suodattaa" tuonkin pois ja onneksi pumpun oma ohjausjärjestelmä ei pillastu siitä, että virtausvahti antaa "virtaus poikki" -signaalin tuolloin. Muutenhan laite menisi vikatilaan, eikä käynnistyisi enää ollenkaan. Mitsukin on menovesiohjattu, joten tämä ratkaisu toimii vain, jos pumppu on "ulkoinen ohjaus" -tilassa. Sama omatekoinen kontrolleri antaa pumpulle käynnistymisluvan lämmitysverkon shuntin asennon ja muutaman muun ehdon perusteella. Tällä tavoin olen saanut käyttäytymisen about haluamakseni. Mukana oli ihan puhdasta tuuria, että toteutus onnistui. Mistään ei olisi ennen laitteiston hankintaa pystynyt tarkistamaan tällaisia faktoja ohjausjärjestelmän käyttäytymisestä. Toisaalta yleensä kaikki ongelmat on jotenkin ratkaistavissa, joten ratkaisuja on vain pitänyt miettyä olemassaolevien reunaehtojen puitteissa.

Tämäkin tarina nyt tuli taas ihan väärään ketjuun, mutta liittyy kuitenkin jotenkin aiheeseen, niin toivottavasti ok

 

[Sakarikk]

Lähetin maahantuojalle kysymyksen aiheesta, vielä ei ole vastausta kuulunut.
Mietin että saisiko sillä lisäkortilla ja anturilla jotenkin torpattua tuo hullunkierto. Jäätymisen estotoiminto todennäköisesti
estäisi jäätymisvahingot jos virtaus olisi seis pakkasella.
Hyvä ratkaisu olisi oikein vähäinen virtaus mutta mistä säädetään ja taitaisi virtausvahti pistää vikatilan.

 

[iqo]

Mietin että saisiko sillä lisäkortilla ja anturilla jotenkin torpattua tuo hullunkierto.

Voi hyvinkin olla, että kun tuo buffer tank -toiminto aktivoidaan, muuttuu myös kiertopumpun ohjauksen logiikka. Sanoisin, että tämä selviää vain kokeilemalla. Luultavasti edes maahantuoja ei tiedä vastausta kysymykseen, kun ei ole kenellekään uskaltanut ikinä myydä VILPiä varaajan lataukseen...

 

[olli_tr]

Voi tosiaan olla, että ne termarit ja Uponorin "äly" tekee jotain temppuja. Jos laitat "delta-T for heating mode" reilusti isommaksi, niin muuttuuko käytös paremmaksi?

Täytyy kokeilla tätä. En vaan ole kotona tällä hetkellä ja etänä ei HeishaMonin kautta pysty säätämään delta-T:tä. Pistin nyt käyrään korjaukseksi -1 +1:n sijasta, josko termarit pysyisivät enemmän auki näin (eikä vaimo ala valittamaan kylmästä). Katsotaan, mikä on tilanne ensi yön jälkeen.

 

[Sakarikk]

Minä kyllä sanoin että aion lämmittää sillä aurinkovaraajaa, no vastaus oli että tämä on paluuvesiohjattu. En tainnut silloin ymmärtää mitä se edes tarkoittaa.
Toimiiko oheinen kytkentä eli latauspumpulla suoraan suntin kautta osa pattereille osa varaajan. Ohjaus huonelämmön mukaan.
Jäis yksi kiertovesipumppu pois ja hullunkierto varaajasta vähenisi.
Kuinka sulatus, kuuluuko pattereista ääniä kun vesi sulatuksessa liikkuu vauhdikkaasti, riittääkö energiajos vesi tulee pääosin pattereista.

 

[Sakarikk]

Voi hyvinkin olla, että kun tuo buffer tank -toiminto aktivoidaan, muuttuu myös kiertopumpun ohjauksen logiikka. Sanoisin, että tämä selviää vain kokeilemalla. Luultavasti edes maahantuoja ei tiedä vastausta kysymykseen, kun ei ole kenellekään uskaltanut ikinä myydä VILPiä varaajan lataukseen...

Kokeilin alussa lämmittää varaajan yläosaan vaihtoventtilin ja lisäanturin avulla. Mielestäni se hullu kierto ei muuttunut mitenkään. Luovuin siitä kun se alaosa lämpeni samalla turhan kuumaksi ja sulatuspulssi vielä sopivasti sotki homman.
.

 

[iqo]

Mitä muuten täsmälleen tuo "paluuvesiohjaus" tarkoittaa? MLP-puolella tätä olen ainakin kuullut käytettävän. Miten se eroaa menovesiohjauksesta? Osaisiko @fraatti valaista, muistelen että sinun Viessmann-MLP on ainakin paluuvesiohjattu ja joskus naapurifoorumilla näitä asioita on käsitelty?

 

[olli_tr]

Mitä tavasin tuota service manualia, niin buffer tank -ohjaus on aika hölmösti vain kiinteä lämpötila (ja säädettävä hystereesi), jossa puskuritankki pidetään. Pumpun käyttäytymiseen siitä ei ole apua.

Sen sijaan löysin, että jos pumppua käytetään huonelämpötilaohjattuna, niin sivun 107 mukaan sekä vesipumppu että kompura pysähtyvät kun lämmitystarvetta ei ole: "Heat pump and water pump OFF when ROOM Thermo OFF (Zone thermo OFF by Room Th or Room Thermostat)."

Tämän vermeen service manual: https://aquarea.hu/kepek/files/Service Manual WH-SXC09-16H9E8.pdf

Ohjaus yhden huonetermarin avulla ei kyllä oikein yhtään isompaan taloon sovi...

 

[iqo]

Mitä tavasin tuota service manualia, niin buffer tank -ohjaus on aika hölmösti vain kiinteä lämpötila (ja säädettävä hystereesi), jossa puskuritankki pidetään.

Ok, eli vastaa samaa kuin ajaisi varaajaan käyttövesimoodissa. Tätähän monet ainakin ennen harrasti. Mut on tosiaan "kiinteä lauhdutus" silloin. Harmi, itselläkin oli isommat odotukset Panasonicin ohjauksen suhteen, mutta en ole tarpeeksi perusteellisesti tutkinut manuaaleja.

Tosin, jos talvet menee tällaiseksi täällä etelässä, niin ei paljon lämmityskäyriä enää tulevaisuudessa tarvitse. Minulla jäi viime talvena kiinteä lämpötila-asetus päälle kun syksyllä sitä testailin. Jossain kohtaa päätin, että antaa nyt sitten olla koko talven testimielessä kun ei kylmää tullut ollenkaan. Hyvinpä pärjäsi noinkin, muutamaan kertaan taisin nostaa pyyntiä 29 asteeseen, muuten mentiin kiinteällä 28 asteen asetuksella muistaakseni.