Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
On silti päästy alle spot keskihinnan ja huomattavasti alle tarjottujen kiinteähintaisten, mitä itse olen saanut. Näin talvellahan tuota vuorokauden sisäistä lämpötilanvaihtelua ei ole.
MLP ja VILP cop keskustelua
- Keskustelun aloittaja pökö
- Aloitettu
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tämä on ollut yli 20 vuoteen lämpimin vuosi Hyvinkäällä ja taitaa olla sitä myös muualla Suomessa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No selittäpäs kuinka tuosta taulukostasi asia on pääteltävissä kun siinä on vain min, maks ja keskiarvo. Mistä se on ja miltä ajalta?
Täällä ainakin lämpötilat ovat näyttäneet riippuvan lähinnä yleisestä säätilasta. Usein vaihtelu näyttää olleen vain asteen pari koko vuorokauden aikana.
Niin, ajatukseni lähti siitä, mitä on kerrottu lähellä nollaa olevissa kosteissa keleissä tapahtuvien toistuvien huurteen kertymisen, nopean sulatuksen, veden jäämiseen lamellien ja putkien rakoihin ja uudelleenkäyynistyksen seurauksista vilpeille ja ilpeille. Jos höyrystin pimahtaa ja aineet vuotavat ulos, laite on yleensä entinen ja tätä on kerrottu lukuisia kertoja tapahtuneen ennen esimerkiksi kompressorin laukeamista kulumisen tms. syyn seurauksena. Mutta tätähän ei tilastollisesti tiedetä melko uuden laitekannan osalta, mutta tuottolaskelmiin asialla voisi olla erittäin huomattava vaikutus, koska laite tyypillisesti menee kokonaan uusittavaksi, jos kylmäpiiri pääsee vuotamaan höyrystimestä.
Mutta siis itseäni hiukan epäilyttää liukuvan keskiarvon muodostaminen tavoitelämpötilasta eristämällä lämpöanturi. Onhan yleisesti tiedossa, mitä tuo aiheuttaa säädön kannalta: Säätö reagoi hitaasti, mutta niinpä ohjattava suurekin heiluu huomattavati tavoitteen ympärillä (lämpötila on sisällä välillä huomattavan pitkään liian alhainen tai liian korkea). Pörssisähköä käytettäessä laitteen ohjaus sähkön hinnan perusteella mahdollistaa säästöjä, mutta tuollaisen monitavoitesäädön toteuttaminen on käytännössä hankalaa niin, ettei välillä tulisi haitallisia sivuvaikutuksia (tai ainakin säätöperiaatteista muodostuu suoranainen viidakko paikkaa paikan päälle). Eli tuosta saa helposti itselleen päättymättömän savotan.
Sinällään järjestelysi vilp + öljy ulkolämpötilan (ja sähkön hinnan) mukaan toisiaan täydentäen on hyvä (ja voisi olla fiksumpi kansantaloudellisesti, huoltovarmuuden kannalta parempi verrattuna hallituksen rahalla tukemaan öljylämmityksen purkamiseen kokonaan), mutta tuo vaatii aika paljon laitteita ja tilaa, joten on omimmillaan suurehkon talon lämmityksen saneerauksessa öljylämmitystä edullisemmaksi ratkaisuksi käyttökustannusten kannalta. Uuteen taloon tuskin kukaan asentaa täysitehoista öljylämmitystä tänä päivänä, joten sinne kannattaisi ajatella yksinkertaisempaa kokonaisratkaisua.
Adamooppeli
Vakionaama
Miksi ehdottelet tulistusvaraajaa vilp perään kun juuri itse kerroit, että vilp tekee lämmitä käyttövettä mlp tehollaammin / pätevämmin ainakin osan vuodesta. Mikähän tässä yhtälössä nyt mättää kun kukaan ei ehdottele mlp suunnittelun yhteydessä mistään suorasähkövaraajasta yhtään mitään? päin vastoin pidetään itsestään selvänä että kaikki lämpö tehdään mlp tapauksessa kompressorilla?
Eiköhän noita ammeita varten ole ainakin MLP-forumilla ollut useampikin joissa on perässä toinen varaaja nimenomaan jotta saadaan enemmän vettä, eikä ne mallit tunnu aina olevan mitään muita kuin sähkövastuksilla lämpeäviä.
Tuollainen määrä vettä vaatii ison varaajan, ei sellaista missään esiasennetussa MLP:ssäkään yleensä ole, vaikka tällaisen ihanan riitathreadin halusit saada aikaan (eikö tämän voisi liittää tuohon MLP / VILP COP keskusteluun takaisin tai kuumarinkiin).
Onhan noita 300 ja 500 litran varaajia jotka nimenomaan tarkoitettu täysin mlp:llä lämmitettäväksi. Tarkoitettu omakotitaloihin joissa iso vedenkulutus tai muuten isoihin kohteisiin, tietenkin se on oma valinta haluaako mlp:n kylkeen sähkövaraajan vai tuollaisen "mlp-varaajan".
Millaisesta ammeesta puhutaan? Vaikkapa Nibe F1255 MLP:lle ilmoitetaan, että siitä saa kerralla 240-245 l mallin tehosta riippuen 40 C vettä. Thermia ilmoittaa suurempia arvoja. Eikö tuo riitä normaaliin ammeeseen? Tietysti riippuu valitusta käyttövesivaraajan lämpötilasta, mutta se on sama, jolla COP ilmoitetaan.
F2120 VILPille en löytänyt vastaavaa ilmoitusta, mutta taitaa VVM320:ssa olla sama käyttövesivaraaja kuin F1255:ssä, joten kai siitäkin saa sen 240 l.
F2120 VILPille en löytänyt vastaavaa ilmoitusta, mutta taitaa VVM320:ssa olla sama käyttövesivaraaja kuin F1255:ssä, joten kai siitäkin saa sen 240 l.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ammetta varten alun perin ehdoteltu GTV 500:n 300 litran yläosakin voi jäädä pieneksi. Jos on oikeasti vaikkapa 300 litraa vettä ottava poreamme tai isompikin, niin vielä isompi varaaja ja siihen sitten VILP vaihtoventiiliilillä kiinni. Mutta ei paljon jää vajaaksi. Meillä tuommoinen täytetään nimen omaan haalistetulla vedellä eikä tuo tulistusvarajan kulutus siitä juurikaan pomppaa eli se täytyy sillä samalla hyvällä pumppausCOPilla. Amme ei kuitenkaan "heti" täyty joten olen koettanut vaimoakin valistaa, että vähän pienemmällä virtaamalla jos täyttelis niin ehtii lämpenemään. Mielestäni ei iso ongelma jos kestää 15 minuuttia pidempään. Ei kovin energiatehokasta vääntää sitä vettä 55 asteiseksi ja sitten sekoittaa se kylmään. Eipä ole tullut tutkittua paljonko tuohon meillä menee mutta tuo 300 litraa voisi olla aika hyvä arvaus ja sehän ei 250 litran kattilasta heti suoraan irtoa vaan pitää tehdä uutta lämmintä koko ajan.
MLP hommissa varmaan keskimäärin, että tehdään semmoiset systeemit että toimii ja hyvin onnistuu ammeen täyttö niinkin mutta vielä suurempi varaaja tarvitaan, kun se MLP teho on mikä on kesällä ja talvella. VILPistä saa aika paljon kovemman tehon suurimman osan vuotta ellei ole mitoitettu nollakelin mukaan. Etelä-Suomessa ei varmaan montaa kertaa vuodessa osu ihmeempää pakkasta tuohon ellei tarkoitus ole juuri pakkaspäiviä siinä jäätyneitä varpaita sulatella.
MLP hommissa varmaan keskimäärin, että tehdään semmoiset systeemit että toimii ja hyvin onnistuu ammeen täyttö niinkin mutta vielä suurempi varaaja tarvitaan, kun se MLP teho on mikä on kesällä ja talvella. VILPistä saa aika paljon kovemman tehon suurimman osan vuotta ellei ole mitoitettu nollakelin mukaan. Etelä-Suomessa ei varmaan montaa kertaa vuodessa osu ihmeempää pakkasta tuohon ellei tarkoitus ole juuri pakkaspäiviä siinä jäätyneitä varpaita sulatella.
Tavallinen amme on minusta jotain 200-300 litraa, mutta ei siihen kylpyvettä tarvita kuin 150-200 litraa, pitää sinne se kylpijäkin mahtua, eikä sitä piripintaan täytetä.
Jos on enemmän pitkätukkia ja joku vielä haluaa ammeillakin, niin laittaisin perusintegroitua isomman pytyn, olipa pumppu mikä tahansa, koska veden loppuessa tatti on otsassa joka tapauksessa.
Joillakin valmistajillahan on isompi integroitukin, oliko nyt Oilon MLP? Joku semmoisen just täällä laittoi. Mutta GTV tai mikä tahansa muu käy ihan minkä tahansa pumpun kaveriksi. Tai erillinen kierukallinen lämmityspuskuri, joka tarjoaa tukea sille pienelle integroidulle.
Jos on enemmän pitkätukkia ja joku vielä haluaa ammeillakin, niin laittaisin perusintegroitua isomman pytyn, olipa pumppu mikä tahansa, koska veden loppuessa tatti on otsassa joka tapauksessa.
Joillakin valmistajillahan on isompi integroitukin, oliko nyt Oilon MLP? Joku semmoisen just täällä laittoi. Mutta GTV tai mikä tahansa muu käy ihan minkä tahansa pumpun kaveriksi. Tai erillinen kierukallinen lämmityspuskuri, joka tarjoaa tukea sille pienelle integroidulle.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ainakin oma vaikutelma, että amme ei vähennä sitä suihkuttelun tarvetta. Lisäksi se amme ainakin meillä pestään käytön jälkeen. Yhtäaikaa taitaa harvemmin osua suihkua ja ammeen täyttöä, tyhjennystä kylläkin. Mitä pienempi lämmöntarve ja pienemmät koneet, sitä tärkempää, että on ISO varaaja. Toisaalta jos nyt kerta systeemit laittaa, kannattaa tehdä varmaan sellaiset, mitkä tarvetta vastaavat. Eli tarkoitan sitä, että jos veden käyttö on isossa osassa niin sitten kannattaa laitella vaihtoventtiilivaraaja. Meillä nyt on menty lämmitys edellä mutta tuo vesi nyt tulee näköjään ihan kohtuullisesti siinä sivussa ja sen merkitys on nykyisellään niin pieni, että mikään lisäpanostus siihen ei tuo säästöjä.
Itse ratkaisisin ison vedentarpeen aina pelkällä sähkövaraajalla lämpöpumpun perään. Helppo, halpa ja toimintavarma ratkaisuna.
Hyvin riittäisi joku "jääpaappi" lämpöpumppu, jos perässä olisi 300l tavallinen varaaja.
Kaksi moduulikokoista kaappia vierekkäin on kuitenkin elegantti ratkaisuna vrt. joku putkihärvelihirvitys.
Ja käytännössä esilämmitetyllä vedellä tuollainen 300l käyttövesivaraaja ei vie vuositasolla yhtään mitään.
Hyvin riittäisi joku "jääpaappi" lämpöpumppu, jos perässä olisi 300l tavallinen varaaja.
Kaksi moduulikokoista kaappia vierekkäin on kuitenkin elegantti ratkaisuna vrt. joku putkihärvelihirvitys.
Ja käytännössä esilämmitetyllä vedellä tuollainen 300l käyttövesivaraaja ei vie vuositasolla yhtään mitään.
Jos amme täytetään, kai siinä myös ollaan? MLP tekee puolessa tunnissa suuruusluokkaa 100 l lisää suihkuvettä. Onko veden loppuminen oikeasti ongelma?
@Mikki ehdottama 300 l varaaja nyt sentään jotain vie. Varaajahäviö luokkaa 1000 kWh/a ja kaipa tuo joskus myös lämmittää vastuksilla. Millä lämpötila-asetyksella tuota käytetään? Miten legionella hoidetaan siinä? Sisäiseen varaajaan legionella-ajo määräajoin, mutta eihän se tuota ulkoista auta.
@Mikki ehdottama 300 l varaaja nyt sentään jotain vie. Varaajahäviö luokkaa 1000 kWh/a ja kaipa tuo joskus myös lämmittää vastuksilla. Millä lämpötila-asetyksella tuota käytetään? Miten legionella hoidetaan siinä? Sisäiseen varaajaan legionella-ajo määräajoin, mutta eihän se tuota ulkoista auta.
Joo voi se "häviö" (olettaen, ettei se hyödytä mitenkään lämmityksessä) olla 1000kWh/a, eli ~100€/vuosi. Ja vastustakin se käyttää varmasti ainakin 100€ edestä. Tähän kohtaan kuitenkin sopisi se vanha Speden vitsi Neuvostoliiton rajaloukkauksista: "No entäs sitten?".
Jos taloudessa on suurehko vedenkulutus, tai kaksi suihkua, ei sellainen integroitu ~170 litran varaaja vain yksinkertaisesti riitä. Valjua vettä tulee ALLE kymmenen minuutin sisään, jos kahdella suihkulla suihkuttaa (tai yksi suihku + ammeen täyttö).
Tai riippuu tietenkin mihin on tottunut. Kaukolämmöstä jos vaikkapa siirtyy tuollaiseen lämpumppuun, niin tiputus on aika jyrkkä.
Legionella? Tuollaisen sähkövaraajan voi pitää hyvin +65C lämmössä kokoajan. Ei se legionella sellaisessa viihdy.
Jos taloudessa on suurehko vedenkulutus, tai kaksi suihkua, ei sellainen integroitu ~170 litran varaaja vain yksinkertaisesti riitä. Valjua vettä tulee ALLE kymmenen minuutin sisään, jos kahdella suihkulla suihkuttaa (tai yksi suihku + ammeen täyttö).
Tai riippuu tietenkin mihin on tottunut. Kaukolämmöstä jos vaikkapa siirtyy tuollaiseen lämpumppuun, niin tiputus on aika jyrkkä.
Legionella? Tuollaisen sähkövaraajan voi pitää hyvin +65C lämmössä kokoajan. Ei se legionella sellaisessa viihdy.
Aika moneen uuteen taloon tehdään kompakti tekninen tila. Sellaiseen voi olla vaikea sovitella muuta kuin moduulimittaisia laitteita.
Nuo 500 litran tai suuremmat varaajat ovat melkoisia kooltaan kuitenkin.
Lisäksi jos kustannuksia miettii, niin tuollainen varaajallinen MLP on aika edullinen. Jos sen rinnalle törkkää 300 litran sähkövaraajan, niin aika pätevä paketti on näinkin kasassa.
Ammeet ja paljut on arjen "luksusta", mikä saakin vähän maksaa. Sen puoleen joku parisataa vuodessa veden tulistuksesta on ihan pähkinöitä kustannukissa.
Nuo 500 litran tai suuremmat varaajat ovat melkoisia kooltaan kuitenkin.
Lisäksi jos kustannuksia miettii, niin tuollainen varaajallinen MLP on aika edullinen. Jos sen rinnalle törkkää 300 litran sähkövaraajan, niin aika pätevä paketti on näinkin kasassa.
Ammeet ja paljut on arjen "luksusta", mikä saakin vähän maksaa. Sen puoleen joku parisataa vuodessa veden tulistuksesta on ihan pähkinöitä kustannukissa.
Adamooppeli
Vakionaama
Nimimerkit: burmanm, Mikki, Kellarinlämmittäjä. Teidän kirjoituksista voisi päätellä, että teillä on ilmeisen kevyet tiedot lämpöpumpulla tapahtuvasta käyttöveden lämmityksestä. Mlp pumpuista puhumattakaan. Keskeisin sana tuntuu olevan "helppo" ja siihen helppo vastaus "suorasähkövaraaja".
Esimerkki: MLP Thermian Atlas 12 kompressorin lämminkäyttövesikapasiteetti 488 L patteritalossa ja 307 L lattialämmityksen kanssa. Tämä on yhden jääkaapin kokoinen laitos. Suoraa sähköä mukana 0 kWh. Tähän saa toisen "jääkaapin" 300 L viereen, eikä ole tarvetta tehdä mitään "putkihärvelihirvitystä". Käytännössä siistit ja yksinkertaiset kytkennät ovat koneen päällä piilossa. Laajennuksenkin jälkeen edelleen lämmitetään vain kompressorilla. Kompressorin lämminkäyttövesikapasiteetti 488 L / 307 L + 286 L.
Esimerkki: MLP Thermian Atlas 12 kompressorin lämminkäyttövesikapasiteetti 488 L patteritalossa ja 307 L lattialämmityksen kanssa. Tämä on yhden jääkaapin kokoinen laitos. Suoraa sähköä mukana 0 kWh. Tähän saa toisen "jääkaapin" 300 L viereen, eikä ole tarvetta tehdä mitään "putkihärvelihirvitystä". Käytännössä siistit ja yksinkertaiset kytkennät ovat koneen päällä piilossa. Laajennuksenkin jälkeen edelleen lämmitetään vain kompressorilla. Kompressorin lämminkäyttövesikapasiteetti 488 L / 307 L + 286 L.
Noo, meillä on tuo 300 litrainen Jäspi, joka aiemmin oli ainoa vedentuottaja sähköaikana, nyt se siis priimaa.
Varsinaista kulutusmittausta mulla ei siihen ole, mutta se on yösähkökytketty vanhastaan ja kesäaikana kun öisin on tasapaksu kulutus, on tuon varaajan kulutus helppo eritellä tuntimittauksesta. Meillä se on yleensä vajaa 3kWh vuorokaudessa, pois kotoa ollessa puolet tuosta.
Eli se häviö on 500-600kWh luokkaa tai n. 60-70W. Kokonaiskulutus on tonnin hujakoilla, eli priimaukseen menee toinen 500kWh.
Pytty nousee siis joka yö 60 asteiseksi, mitään legioona-ajoja enää tarvita erikseen.
Meillä lienee veden käyttö nuukanpuoleista (80m3/ 4 hlö) ja käyttövesi on säädetty niin että valtaosa energiasta tuleekin pumpulta esilämmitettynä. Noita häviöitä se ei silti miksikään muuta... Ammekin täytetään lähinnä pojille aina toisinaan.
Mutta kaikkein isoimmat säästöt voi tehdä kun opettelee käyttämään niitä hanoja. Niissä on muitakin asentoja kuijån kiinni ja täysillä. En käsitä juttuja 12-15 litran minuuttivauhdeista tai 15 min. kestävistä suihkulorotuksista. Ei, en vaan käsitä.
Voi toki. Voi laittaa vaikkapa +90C. Mutta kyllä sitten alkaa sähköäkin kulumaan, jos pumpulla lämmitetystä varaajasta tulee kuumimmillaan 50 C ja siitä usein lämpö loppuu kesken eli tulee pahimmillaan jopa +5 C. Ja vettähän kului paljon, kun kerran tuo 170-220 l sisäinen ei riitä.
Kai tuolla käytöllä (vaikka sillä +65C) menee jo aika monta satasta vuodessa. Kun tässä nyt COPista puhutaan, niin kyllähän ne suorasähkösataset aika nopeasti sen hyvän COPin romuttaa.
Jos ei sähköä kulu, niin sitten ei sitä vettäkään olla paljoa tarvittu eli varaaja on ollut turha. Voihan siihen sisäiseenkin varaajaan ajastaa tai käydä näppäilemässä tarpeen mukaan kuumennuksen vaikka 70 tai 80 asteeseen, jolloin vettä riittää paljon enemmän kuin normaalilla 55 C tai mitä kukakin käyttää. Lisäksi voinee laittaa asetukset sellaisiksi, että kaikki vastukset lykätään päälle, jos käyttövesi uhkaa loppua. Silloin sitä käyttövettä tulee pienelläkin MLP:llä 15 kW teholla. Silti lienee selvästi COP-tehokkaampi ja varsinkin investointitehokkaampi kuin ulkoinen sähkövaraaja.
Muutama satanen vuodessa on tietysti pikkusumma, mutta kuitenkin suurempi kuin yleensä COP 3 vs. 4 tai jopa 5, joten tässä keskustelussa varsin suuri juttu.
Hih... Voin vain kuvitella kun meillä selittäisi vaimolle, että jos se haluaa kylpyyn, pitää mennä paria tuntia ennen näppäilemään lämpöpumppua. Ja jos syyksi sanoo että COP pitää olla 3,5 eikä 3 niin ainakin meillä näkyisi takavalot autosta kun se ajaisi hotelliin missä tulee kuumaa vettä heti hanasta ja riittävästi.
Meillä on vielä talo kokonaan suorasähköllä. Näyttää 300l Haato vievän n. 2,5 kWh/vrk kun talo on tyhjillään. Lienee melko kuuma, en tiedä. Lämpenee yösähköllä ja en muista, että olisi montaa kertaa loppunut.
Ei kai siitä @Kellarinlämmittäjä haaleasta öljykattilasta sen enempää riitä käyttövettä kuin 170-220 l MLP:n sisäisestä varaajasta, joka sentään on helposti ainakin 50 C.
Ei kai siitä @Kellarinlämmittäjä haaleasta öljykattilasta sen enempää riitä käyttövettä kuin 170-220 l MLP:n sisäisestä varaajasta, joka sentään on helposti ainakin 50 C.
Joo eipä tuo mikään hyvä ratkaisu ole. Ajaksi riittänee puoli tuntia. Eihän tuossa kuitenkaan ole tarkoitus kuin lämmittää se 200 l 10-20 C tavallista kuumemmaksi, mikä vaatii 2,5-5 kWh. Ei siis lämmittämistä +5C->55C, joka vaatii 12 kWh eli syntyy tunnissa tehokkaalla MLP:llä tai VILPillä. Tuolla ylilämmöllä kuitenkin voinee tuplata 40 C veden saatavuuden.
Joillekin voi toimia, toisille ajastus ja kolmansille jatkuvasti päällä oleva "luxus" tms. asetus. Ehkä sitten ne neljännet tosiaan tarvitsevat sen ulkoisen 300 l pöntön, joka yleensä on tarpeen vain pelkästään yösähköllä vettä tekevillä.
Meillä lapset ovat jo muuttaneet pois, joten en ole huolissani riittävyydestä, vaikka uima-allas sitä varmasti lisääkin. Toisaalta se myös venyttää kulutusta pidemmälle ajalle.
Olen sitä ihmetellyt, että miksei tämmöisessä vaihtoventiilikoneessa, kuten Niben invertterit, ole mahdollisuutta asettaa käyttövedelle selkeää pumppausrajaa ja sitten erikseen lämmityksen pysäytysrajaa. Mahdollinen erotus tehtäisiin aina vastuksilla ja halutulla teholla.
Näin voisi nostaa varaajan pumpulla vaikka 50C ja sitten sähköllä 50 -> 65C. Veikkaan että aika moni olisi valmis maksamaan sen tulistuksen hinnan, jos sillä välttäisi erillisen varaajan asennuksen.
Näin voisi nostaa varaajan pumpulla vaikka 50C ja sitten sähköllä 50 -> 65C. Veikkaan että aika moni olisi valmis maksamaan sen tulistuksen hinnan, jos sillä välttäisi erillisen varaajan asennuksen.
Miksei sitä voi tehdä pumpulla, jos pumppu siihen pystyy? Onhan noissa joku logiikka, jolla vastuksilla tekevät loput, jos on tarpeen. Saahan Nibessä laitettua käyttöveden lämmitysrajat miksi haluaa.
Vai tarkoitatko, että käyttäjän pitäisi määritellä erikseen pumpulla tehty ja vastuksilla tehty. Miksi? Kai sillä valmistajalla on parempi ymmärrys pumppunsa kyvyistä ja kestosta. Tietysti saattaa olla energiatodistuslukemia pyritty optimoimaan käyttöiän kustannuksella eli pumppaamalla pidempään kuin on järkevää. Mutta eihän noi 60C ja korkeammat lämmöt liity mitenkään edes energiatodistukseen.
Ei mielestäni Nibessä ole mitään selkeää rajaa milloin se menisi vastukselle ja lopettaisi pumppaamisen. Enkä halua rääkätä pumppua niillä viimeisillä asteilla muutenkaan.
Ihmettelen kyllä miksei tuota logiikkaa ole tehty, koska se menisi ihan ohjelmallisesti. Ja mikäänhän ei pakottaisi käyttämään vastuksia, kun laittaisi kompurarajan ja pysäytysrajan samaksi. Vain jos niissä olisi eroa, tehtäisiin se vastuksilla.
Tähän käytötapaukseen voisi toimia nuo suoralämmittimetkin (vai pelaako niiden säätö noin kuumasta?). Antaa pumpun vääntää 45-50 ja pistää suoralämmittimen tekemään loput. Voi jopa valita että haluaako sitä tosi kuumaa kaikkialle, vaiko vain keittiöön esimerkiksi. Itse en ole keksinyt mitään käyttöä kyllä yli 45 asteiselle.
Normipropuilla suoralämmitin jaksaisi tehdä 5 astetta lisää helposti.
Siinä säästäisi pumppua. Tekee minullakin pumpulla 60C legionellat, mutta olen ainakin pari kertaa nähnyt Uplinkissä herjoja liian kuumasta lauhduttimen menolämpötilasta.
Ei varmaan tekisi hyvää jos joka päivä yrittäisi tehdä vedet tuohon lämpöön asti pumpulla.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ei siitä paljon riitäkään. 300 litraa jos lämmitetään 32 astetta lämpimämmäksi, tekee 11,2 kWh. Sitä saa 6 kW teholla takoa melkein 2 tuntia. 15 kW teholla 45 min. Tuosta ei puoltaan löydy siitä kattilasta vaan se pitää tuottaa ja hiukan tarvitaan sitä tulistusvaraajaakin. Kovin kummoista VILPiä ei tarvita, kun antaa nollakelissä jo 10 kW ja kai sen pitäää joku 6-7 kW jossakin @-15 °C antaa, että edes se talo lämpenee. On siitä VILPin suuremmasta tehosta joskus jotain hyöytyäkin. Minulla kattilan sisältö kiertää VILPin läpi noin 8 minuutissa, joten se sitten elpyykin nopeasti.
Koska tämä ei uudessa energiatehokkaassa talossa ilman varaajaa pienellä pumpulla onnistu, siksi se varaaja tarvitaan. Siis nyt ainakin se lämmityksen vettä täynnä oleva.
Meillä vanhoissa paljon lämmitystehoa tarvitsevissa taloissa on tässä suhteessa helpompaa, kun koneiden tehot melkein riittävät tuon lennosta tekemään.
Aletaanpas valmistautua tämän vuosikymmenen päätökseen.
Kiinnostavimpia suorituskyvyn vertailun kannalta ovat talvikuukaudet. Talvi on etelässä ja rannikoilla ollut tänä vuonna vähän hakusessaan mutta näyttäisi että se on vastaavasti täällä ollut melko lähellä semmoista tyypillistä eteläisten rannikkoalueiden tasoa talven osalta.
Oman seurantani perusteella täällä keskilämpötilat 2020:
1/2020 ..... -2,1 °C
2/2020 ......-3,4 °C
3/2020 ......-1,4 °C
12/2020 ...-2,3 °C (Vaikuttaisi ettei ennusteiden valossa oleellisesti muutu loppukuun aikana, kun pikku pakkasia on luvattu vuoden loppuun).
Tässä vastaavasti keskilämpötilat Porin rautatieasemalta reilun 10 vuoden ajalta.
katso liitettä 67587
-Tammikuussa on ollut täällä lämpimämpää. 3 tammikuuta neljästä on ollut Porissa kylmempiä.
-Helmikuussa tuo minun -3,4 °C taitaa olla perin tyypillinen lämpötila. Noit puoliksi kylmempiä, puoliksi lämpimämpiä Porissa.
-Maaliskuun osalta näyttäisi menevän samoissa
-Joulukuu 2020 on ollut täällä jonkin verran porilaista kylmempi. Vain yksi joulukuu neljästä on ollut Porissa kylmempi
=> Eli väittäisin, että VILPillä nyt tänä vuonna täällä lauhana vuotena saavutettu tulos on ilmeisesti aika suoraan rinnastettavissa tyypilliseksi länsi- ja etelärannikon VILP tulokseksi olosuhteiden puolesta.
Omaksi VILP COPiksi tulee koko vuodelle 2020:
- Pumppauksen osalta........... 3,4 (sulatukset huomioituna)
- Veden tulistuksen kanssa... 3,0 (tukilämmitystä ei ole tarvittu)
- Eli aika kaukana ollaan niistä VILPien 1,x COPeista.
Taulukkosi on rautatieasemalta. Kaupunkialueilla on yleensä lämpimämpää kuin muualla jossa on lämpöpumpulla lämmitettyjä omakotitaloja.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No, tässä olisi lentoasemalta Porista. Hiukan repaleinen ja siksi valitsin tuon toisen alun perin. Totta tosiaan, käry kävi. Marraskuussa on ollut 0,1 °C kylmempää tuolla Porin lentoasemalla kuin rautatieasemalla.
Voinet tarkastaa itse nuo muut kuukaudet
Kyllä tuohon 7kW @-15 °C tarvitaan jo jonkinmoinen VILP jos se ilman vastuksia halutaan tehdä, esim. tällä foorumilla hehkutetusta Nibe:n F2120 malleista siihen kykenee 16 tai 20.
Tai katselee suosiolla Panasonic T-CAP / Fujitsu:n malleja..
Taitaa Nibe olla poikkeus noissa omissa numeroissaan. Panasonicilta tuohon riittää 7kW T-CAP malli kuitenkin, ei tarvi olla Nibe 16kW. Mun 2010 (vai oliko 2009 - no vanha paska kuitenkin) 10kW Technibelikin kykenee -15C:ssä tuohon n. 7kW (virallinen taulukko sanoisi 7,04kW 35C vedellä, mutta mulla ei mene noin kuumaa vettä tuossa lämpötilassa ja olen mitannut Pollucomilla että tuonne 7kW päästään ilman sulatuksia).
Eli mitään kovin kummoista ei tarvitse kuin F2120 mallistosta VILPpien suhteen. Veikkaan että vanhat Ultimatetkin on tuohon päässeet jos kiertolämpötilat on maltilliset (haalesta vedestähän Kellarilämmittäjä puhui).