Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Taas on kuukausi kulunut ja ilmeisesti edelleen "liian" lämmintä. Eipä silti, parhaan tilin VILPikin tekisi, jos olisi hiukan pakkasella. Vuoden tuloskäyrä edelleen nousussa...
MLP ja VILP cop keskustelua
- Keskustelun aloittaja pökö
- Aloitettu
Ei mua oikeastaan marraskuussa haittaa vaikka onkin 10 lämmintä ja vilppi seisoo, kun ei täällä talvea olisi missään tilanteessa, korkeintaan tilapäonen loskapa*ka.
Tammikuussa sitten alkaa haittaamaan kun tammi-helmikuussa täälläkin vois olla talvi. Ehkä onkin, ehkä ei. Semmoinen kymppi pakkasta sopis sinne kohtaan.
Tammikuussa sitten alkaa haittaamaan kun tammi-helmikuussa täälläkin vois olla talvi. Ehkä onkin, ehkä ei. Semmoinen kymppi pakkasta sopis sinne kohtaan.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
-5 ... 0 °C on meillä VILPillä suurin syömähammas, suunnilleen neljännes vuosituotannosta. Montakos prosenttia MLP tuotosta sinulla siellä Porissa osuu VILPille epäedullisiin olosuhteisiin, semmoisin noin -20 °C pakkasiin ja kireämpiin?
Niimpä juuri, moni luulee että hyöty tapissa kunhan vaan kone kukkuu...no onhan se toisaalta tapissa mutta tappi on vaan matalalla.
MIten mielekästä muuten on vertailla vilp ja mlp coppeja, kun toisella tehdään se käyttövesikin tarpeeksi kuumaksi (yleensä) ja vilpillä tehdään kait vain sitä yhtä tavoitelämpöä? Esim pakkasilla, miltä se hyötysuhde alkaisi näyttämään kun vedettäisiin se käyttövesikin sinne +50 asteeseen asti vilpillä?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Suurimman ilmaisenergiansaannon tuo saa aikaiseksi noin -10 asteessa meidän lämmitystarpeella.
Tässä edellinen 12 kk ja miten lämmitystarve on täällä jakautunut lämpötilan mukaan. Kuinkas paljon teillä on kertynyt lämmitystarvetta noilla kehutuilla t < -20 °C keleillä?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Olisi se varmaan parempi kuin suorasähköllä tulistus. Tasan 3,0 on COP vesi (siis sen tulistus) mukaan lukien nyt alkuvuodelta. Se nyt on tulistettu suorasähköllä erillisessä varaajassa. Toki tulos olisi parempi, jos se olisi esim. vaihtoventtiilillä pumpattu kuumaksi erillisessä varaajassa. Olisihan tulistuksen kulutus joka tapaukessa pienempi, luultavasti alle puolet nykyisestä. Tuo esilämmityskin voisi olla parempi. Eihän tuollainen öljykattilan kierukka nyt varaajien tupla kierukoille pärjää. @pökö on todella optimaalinen varaaja.
Eihän tuota kuumaksi pumppaamista mikään estä tekemästä VILPilläkään, mutta harvalla on investointihaluja siihen. Jos meilläkin tuo veden tulistus kustantaa noin 200 € vuodessa, siitä voisi ehkä säästää noin satasen. Tuo lämpenee vielä öisin käytännössä verojen ja siirtomaksun hinnalla. Tonnia enempää siihen ei kannata siis investostoida ja sillä hinnalla ei tuollaisia varaajia ja vaihtoventtiileitä saa eikä niitä ole käytettyinäkään liikkeellä. Sitten se veden lämpökin on vähän niin ja näin. Olkoon minun puolesta.
Kannattaako menneen talven kulutuksia paljon miettiä? Tuskin (toivottavasti!) samanlaista ei tule pitkään aikaan. Olikohan tammi-huhtikuu lämmitystarveluvultaan n. 20% alempi kuin tyypillinen 2010-luvun talvi? N. 25% alempi kuin 1981-2010 keskiarvo. Lokakuu 2020 lähes 40% alle keskiarvon. Loppuvuosi 2019 oli yli 10% alle keskiarvon.
Tuo @Kellarinlämmittäjä näyttämä jakso ja varsinkin vain tämä vuosi on siis varmasti 20-25% alempi kuin tyypillinen vuosi lämmitystarveluvultaan ja VILPin COPissa reilusti näkyvät kunnon pakkaset puuttuvat kokonaan.
Tuo @Kellarinlämmittäjä näyttämä jakso ja varsinkin vain tämä vuosi on siis varmasti 20-25% alempi kuin tyypillinen vuosi lämmitystarveluvultaan ja VILPin COPissa reilusti näkyvät kunnon pakkaset puuttuvat kokonaan.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No, tässä on neljästä tarkkaillusta talvesta kaksi kylmintä eli kalenterivuodet 2018 ja 2019 ja niiden 24 kk keskiarvo. Nuo näyttävät olleen aika samankaltaisia talvia ja lisäksi tuotanto kumpanakin vuotena heinäkuussa melkein pyöreä nolla. Eroja kyllä on mutta ei taida tuo asia kauhesti muuttua. Näitä on kohtuu helppo tehdä, kun on aineisto tuossa suoraan analysoitavassa muodossa. Tässä on täsmälleen samat tuotetut kWh:t jaoteltu olosuhteiden mukaan kuin mitä on esim. käyttökertomuksen seurannassa raportoitu. Tuo pitää siis sisällään lämmitystarpeen (pumppaus, öljy, veden haalistus ja veden tulistus) mutta ei kiertovesipumppuja.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kuvaan jäi virhe, eli se on vuodet 2018 ja 2019 (24 kk) kuten kirjoitin. Vuosi 2017 ei ollut tuossa mukana.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Eli tuohon nyt jäi sitten vuosi väärin, 8.11.2019 alkaen tietysti.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tässä on vielä 2020 alkuvuosi 1.1.2020 - 8.11.2020, ennen kuin kysytään.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Minkähänlaisia ilmoja siellä etelässä sitten on pidellyt ?
Täällä oli 2019 syksy kylmä ja talvella jäi ne muutama russakantappo pakkaspäivä pois.
Tammikuu 2020 -2,1 °C/ Tammikuu 2019 -12,1 °C (joka on kylmin kuukausi 4 vuoteen). Tässä ero merkittävä
Helmikuu 2020 -3,4 °C/ Helmikuu 2019 -5,8 °C, eroa ruhtinaalliset 2,4 astetta
Huhtikuu ja toukokuu 2020 vastaavasti taas kylmempiä
2018 erot paljon pienemmät, tammikuu 2018 vain -6 astetta. Kaikki löytyy käyttökertomuksesta.
Ei se lämmittäminen täällä ala vasta -20 °C:ssa.
Pumppauksessa 2019 / 2020 alkuvuosi (1-10) eroa noin 750 kWh sähkössä. Toisaalta siinä ei ole sitten öljyllä autettu kuten 2019.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No niin, todellakin. Vettä kaikkien on jotenkin lämmitettävä. Nyt voisimme sitten varmaan rueta pohtimaan, missä olosuhteissa ja kuinka paljon siitä kaivosta saa etua. Ei @pökö sattumalta olisi mahdollista laskea samanlaista jakaumaa - Satakunnan ilmastoon. Veden lämmitystarve olisi siihen hyvä ottaa kanssa mukaan.
pökö
Kaivo jäässä
- Keskustelun aloittaja
- #182
Ei minulla ole enää riittävää kirjanpitoa, eikä oikein osaamistakaan tuollaiseen.
Aikoinaan olikin pollucomit molemmissa lämpölinjoissa ja pumpun tuotossa, kaikkea tuli seurattua. Nyt paikallinen verkkoyhtiö sivuineen uudistui enkä näe enää sähkönkuluakaan kuin parilta vuodelta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No, ehkä minä sitten katsoin jotain vanhaa. 
Tuo lämmitystarpeen painottuminen niille mainostetuille pakkasille olisi kiinnostava kysymys. Kun katsoo lämmitystarpeen jakautumista, kyllä se on täällä jo marraskuussa ~ 4000 kWh ja talvella sitten 6000 kWh on joskus mennyt puhki, mutta yleensä noin 5500 kWh. Siellä joulukuu taitaa vastata suunnilleen meidän marraskuuta.
Tuo lämmitystarpeen painottuminen niille mainostetuille pakkasille olisi kiinnostava kysymys. Kun katsoo lämmitystarpeen jakautumista, kyllä se on täällä jo marraskuussa ~ 4000 kWh ja talvella sitten 6000 kWh on joskus mennyt puhki, mutta yleensä noin 5500 kWh. Siellä joulukuu taitaa vastata suunnilleen meidän marraskuuta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuli mieleen, että voin yksinkertaisesti tuota simuloida. Otin pois tuosta kellarin lämmityksen vakio-osuuden ja nyt tämä on laskettu siten että on vain lämmitys, joka on muotoa P=k*dt+12 kWh/d (vedestä)
Kokonaismäärä muuttuu, mutta ei tuo suhde näissä lämpötilaluokissa juurikaan muutu. Millainenhan sitten mahtaisi olla se "tyypillinen" tapaus? Tässä nyt 4 vuoden ajalta, 2016-2020 kWh muodossa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No, tässäpä on nyt faktaa ja pakkasia tasan 4:n vuoden ajalta, koska VILP tulokseni on dissattu "epänormaalin" lämmitystarpeen varjolla. Alla olevassa kuvassa on lämmitystarpeen jakauma ilman kellarin lämmitystä. Laskin myös vertailun vuoksi lämmitystarpeen veden lämmityksen kanssa ja ilman veden lämmitystä, jotta näkee miten se vaikuttaa. Simuloin myös eristystason vaikutusta muuttamalla lämmitystarpeen alkupistettä. Jossakin passiivitalossa tuo aloituspiste on tietty vielä alhaisempi. Näissä lämmitystarve on lineaarisesti verrannollinen lämmityksen aloituspisteen ja ulkolämpötilan eroon. Mitään kovin merkittävää lämmitystarveosuutta minä en vain millään saa syntymään tuonne pakkaspäähän. Vaikea sanoa, kuinka tuo ilmat sitten ovat olleet tyypillisiä tai normaaleita menneen 4 vuoden aikana.
Kuviin on merkitty:
"Lämmitys alkaen" pisteet +10 °C ja vaihtoehtoisesti +15 °C
"Vesi" 0 kWh/a ja vaihtoehtoisesti 4482 kWh/a
Eihän siellä kovin suurta tarvetta olekaan, mutta sulla taitaa kylmimmät mennät COP 1:llä ja sitä ennenkin varmaan 2:lla vs. kesän 5. Kun ketjun otsikko on COP tuo on varsin oleellinen asia. Aika erilaiselta tuokin käyrästö näyttäisi, jos jakaisit kunkin pylvään keskimääräisellä COPilla.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tietysti pakkaset menee 1:n COP:lla, vai meneekö sitten öljykattilan kanssa peräti 0,9:n COP:lla. Tuo nyt kuitenkin ehkä auttaa hahmottamaan tämän ongelman laajuutta - tai pienuutta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Marraskuu on hyvin edennyt ja aletaan olla puolivälissä
Kylmimpinä päivinä on ollut keskilämpötila aika lailla nollassa. Silloin on tullut COP 3,3
Keskimäärin marraskuun alussa on lämpötila ollut 3,3 °C, pumppaus COP 3,8 ja veden tulistuksen kanssa COP 3,4. (sulatuksilla korjattuna)
Nämä kuvaavat melko hyvin pumppausta näissä olosuhteissa, koska vuorokautista vaihtelua ei ole ollut. Varsinkin öisin pumppaus on ollut aina päällä, kun ovat olleet aika huomattavia nuo sähkön päivä ja yöhintavaihtelut.
Jos joku VILPin käyttäjä haluaa verrata suoraan oman Pollunsa näyttämään, niin suoraan sähköstä ja Pollun lukemasta laskettuna COP on ollut tasan 4,0 ( = ilman sulatusten korjausta)
Kylmimpinä päivinä on ollut keskilämpötila aika lailla nollassa. Silloin on tullut COP 3,3
Keskimäärin marraskuun alussa on lämpötila ollut 3,3 °C, pumppaus COP 3,8 ja veden tulistuksen kanssa COP 3,4. (sulatuksilla korjattuna)
Nämä kuvaavat melko hyvin pumppausta näissä olosuhteissa, koska vuorokautista vaihtelua ei ole ollut. Varsinkin öisin pumppaus on ollut aina päällä, kun ovat olleet aika huomattavia nuo sähkön päivä ja yöhintavaihtelut.
Jos joku VILPin käyttäjä haluaa verrata suoraan oman Pollunsa näyttämään, niin suoraan sähköstä ja Pollun lukemasta laskettuna COP on ollut tasan 4,0 ( = ilman sulatusten korjausta)
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Marraskuu rupeaa olemaan putkessa eikä sääennuste lupaa suuria yllätyksiä.
Marraskuun keskilämpötilaksi muodostuu +1,7 °C. Edelliset marraskuut ovat olleet siinä +0,3 ... -2,5 °C haarukassa, eli onhan tämä lämpimin pumppailun aikaisista ja vain piirun verran kylmempi kuin 2019 lokakuu. Ei tuo ero nyt silti suuri ole ja lämpötilat ovat marraskuulle perin tyypillisiä.
Ilmeisesti edelleen liian lämmintä ja etelässä ei tarvitse lämmittää ollenkaan ? Mihin sitä maalämpöä tarvitaan ?
- COP sisältäen veden koko kuukaudelta tulee olemaan 3,3
- Pelkän pumppauksen osalta COP 3,6
Marraskuun keskilämpötilaksi muodostuu +1,7 °C. Edelliset marraskuut ovat olleet siinä +0,3 ... -2,5 °C haarukassa, eli onhan tämä lämpimin pumppailun aikaisista ja vain piirun verran kylmempi kuin 2019 lokakuu. Ei tuo ero nyt silti suuri ole ja lämpötilat ovat marraskuulle perin tyypillisiä.
Ilmeisesti edelleen liian lämmintä ja etelässä ei tarvitse lämmittää ollenkaan ? Mihin sitä maalämpöä tarvitaan ?
Hempuli
Töllintunaaja
Villi arvaus: talon lämmitykseen.
Eikai pollut kovin helposti pahasti liikaa näytä - hankala sinne on saada liikaa pulsseja tai lämpötilaeroa kun kylmän pään anturi on mötikässä. Tosin jos lämpöanturien kalibrointi on patterin varassa se voinee kadota patterinvaihdossa.Hmmm... eli "hyvällä" pollulla saadaan hyvä koppi
Juurikin pollujen mittaustarkuudesta johtuen en niitä laittanut, minulle riittää kulutuksen ja saatujen arvioitujen arvojen keskenäinen koppelo.
Silti, kivahan näitä on lukea/seurata ihan mielenkiinnosta!
On näissä kaikissa erilaisia. Ei saa laittaa niin että ilma kerääntyy ja on suoran putken vaatimuksia. Pollun laakerointi voi kieltää jotain asentoja, mutta onse sisältä sellainen sokkelo ettei luulisi juuri minkään pystyvän sitä lisää sotkemaan niin että veden vauhti kasvaa - paitsi jos reikä likaantuu ja poikkipinta pienenee.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Jep. Uudella, vuosi tai pari. Pollut vaikuttavat ikääntyvän nopeasti suurilla virtausmäärillä. Roottorin laakerit kuluvat ja pyörimiselle alkaa tulla erilaisia vastustavia hankausmomentteja. Kyllä energiamittari silti kannattaa laittaa mutta senkin näyttämää kannattaa tarkkailla kriittisesti.Hmmm... eli "hyvällä" pollulla saadaan hyvä koppi
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ja itse vaihdoit jo UÄ mittariin.
pökö
Kaivo jäässä
- Keskustelun aloittaja
- #199
Kyllä.
Syy tähän oli että haluan jatkuvuutta, samasta syystä aikanaan vaihdoin vilpin maalämpöön.
Landis & Gyr on asentanut tuohon 16 vuoden patterin ja laitteessa on myös pesä tavallisille AA-pattereille ja johdollakin saa virrat eikä liikkuvia osia ole.
Loppukuusta alkanut olla pakkasia sen verran, että kompura on käynyt tauotta useamman vuorokauden putkeen.
Viime viikonloppuna oltiin poissa kotoa joten sain jollain tarkkuudella raavittua lämmityksen ja käyttöveden lämmityksen copit esille logeista kun ei ollut käyttöveden kulutusta sotkemassa:
27.11. klo 16 -> 29.11. klo 16
Ulkolämpö KA: -0,8 C
Käyttöveden lämmitys: +42 -> +52 C , 2 krt/vrk , viikonloppuna oli yksi legionellatappo +45 -> +57 C (sis. tuohon 2 krt/vrk)
Käyttöveden täyttö KA: +48,1 C
Lämmitys pyynti KA: +29,3 C
Lämmitys meno KA: +35,1 C
Keruu sisään KA: +1,8
Keruu ulos KA: -1,2
Lämmitys cop 5,1
Käyttövesi cop 3,2
Kokonais cop 4,8
MLP:n ulkoinen energiamittari antaa vain 1 kWh resoluutiolla arvoja, joten lämmityksen ja käyttöveden copit voi olla 0,x määrän pielessä suuntaan tai toiseen, riippuen miten niissä on sattunut kWh pyörähtämään arvosta 1 arvoon 2. Mutta kokonaiscoppiin tuolla ei ole vaikutusta.
Viime viikonloppuna oltiin poissa kotoa joten sain jollain tarkkuudella raavittua lämmityksen ja käyttöveden lämmityksen copit esille logeista kun ei ollut käyttöveden kulutusta sotkemassa:
27.11. klo 16 -> 29.11. klo 16
Ulkolämpö KA: -0,8 C
Käyttöveden lämmitys: +42 -> +52 C , 2 krt/vrk , viikonloppuna oli yksi legionellatappo +45 -> +57 C (sis. tuohon 2 krt/vrk)
Käyttöveden täyttö KA: +48,1 C
Lämmitys pyynti KA: +29,3 C
Lämmitys meno KA: +35,1 C
Keruu sisään KA: +1,8
Keruu ulos KA: -1,2
Lämmitys cop 5,1
Käyttövesi cop 3,2
Kokonais cop 4,8
MLP:n ulkoinen energiamittari antaa vain 1 kWh resoluutiolla arvoja, joten lämmityksen ja käyttöveden copit voi olla 0,x määrän pielessä suuntaan tai toiseen, riippuen miten niissä on sattunut kWh pyörähtämään arvosta 1 arvoon 2. Mutta kokonaiscoppiin tuolla ei ole vaikutusta.