MSZ-LN - käyttökokemukset

[Ilmavaiva]

Etäkäyttäjänäkin ”pääsin” lauantaina tekemään lähityötä LN25:n kanssa ja tarkastamaan anturit (pakkasta -21). Pumppu kävi ennen anturien kopelointia 1 h sulatusväleillä. Katkaisin virrat turvakytkimestä (en tiedä katkeaa tällöin ulkoyksiköstä kaikki virrat?). Alhaalla oleva defrost anturi oli sula ja kuiva kuten aikaisemmalla kerralla viime keväänäkin. Lämpöeristyshuovassa oli vain muutama jäätynyt vesipisara. Sain nyt käännettyä defrost anturia enemmän sisäänpäin. Nostin sitä vähän, niin silloin se kääntyi enemmän sisään. Todennäköisesti se aiemmin tökkäsi kuvassa näkyvään nippusiteen lukkoon. Tällä defrost anturin käännöllä haluan vain varmistaa, että anturi ei olisi huopaa vasten.

Ylhäällä oleva outdoor heat exchanger anturi oli myös minulla syvällä putkessa ja ihan jäässä, toisin kuin viime keväänä, jolloin se oli ihan märkä ja vihreä anturinjohdon suojaputkikin oli täynnä vettä. Anturin päässä oli myös jäätynyt ”touhutippa”. Vihreässä suojaputkessa ei ollut nyt vettä, eikä jäätä. Sulatin anturin ja kuivasin anturin ja anturikotelon sekä teippasin vihreän suojaputken umpeen, mutta en keksinyt ”tähän hätään” mitään, millä olisin lämpöeristänyt anturin. Käynnistin pumpun turvakytkimestä. Alkoi tehdä 1 h 20 min sulatusvälejä. Sitä ei nyt tiedä jatkoiko pumppu 20 minuutilla sulatusvälejä anturien koplauksien vuoksi vai uudelleen käynnistyksen vuoksi. Näillä sulatusväleillä sulatteli sunnuntai-iltaan, jolloin laitoin pumpun peruslämmölle +12. Tulevat sulatusvälit tulee näkemään loppuviikosta, kun alan nostamaan lämpötilaan peruslämmöstä.

Tiedoksi muillekin sähköjohtoja karttaville tuunaajalle, että mielestäni olisin voinut tehdä defrost anturin siirron sähköjohtoja irrottamatta ja pelkästään päätypeltiä raottamalla (irrotin kaikki päätypellin ruuvit). Alhaalta olisin voinut irrottaa defrost anturin ja ylhäältä olisin voinut nostaa anturin ylös anturin valkoisesta johdosta. Ainakin yläputkeen siirto olisi mielestäni onnistunut. En ajatellut olisiko saanut myös keskiputkeen. Kuvien perusteella todennäköisesti olisi onnistunut.

Sunnuntaina mökiltä lähtiessä huomasin lämpöistuinalustan, niin kiireessä vielä leikkelin (vaimon jo odottaessa autossa ) lämpöistuimesta lämpöeristettä outdoor heat exchanger anturia ympäröivään tilaan. Anturi oli vuorokaudessa jäätynyt taas kiinni koteloonsa, mutta en ennättänyt nyt sulattaa sitä uudelleen edellä mainitusta syystä , vaan laitoin pelkästään eristeet. Järkevämpää varmaankin olisi eristää itse anturi ja putki kuten täällä monet ovat tehneetkin.

 

[helmert]

Hyvältä näyttää! Mielenkiinnolla jään seuraamaan onko tuolla vaikutuksia toimintaan.
Varsinkin jos huopasi olivat aivan kuivat, eikä sulatusanturin käännöllä ollut hirveästi merkitystä

 

[Ilmavaiva]

Oman kokemukseni mukaan termareissa voi tulla helposti +/-5 asteen heittoja niiden ikääntyessä. Tuollainen heitto ei vielä hyppää silmille resistanssia mitattaessa eikä välttämättä ilmene edes samoin eri lämpötiloissa.

Tuossa taitaa olla kolme samanlaista termaria. Noita voisi kokeilla vaihtaa päikseen, ellei sitten vaihda koko sarjaa kerralla uusiin.

Tähän kuitenkin lainaus Scanofficen huoltokoulutuksesta:
"Laitteisto toimii kuten valmistaja on suunnitellut – ei niin kuin asiakas haluaa."

Minulla ja viestien perusteella usealla muullakin LN on toiminut ensimmäisen talven kuten asiakaskin haluaa, mutta sulatustiheyttä ja 30 min hullunkiertoa on tullut jo seuraavana talvena. Jokin näissä ikääntyessä alkaa vaivaamaan. Olisiko tosiaan nuo anturit itsessään? Kortteja näihin kuulee vaihdetun, mutta en ole kuullut, että onko antureita vaihdettu myyjän tai omistajan toimesta?

Saapa nähdä kiihtyykö LN2 keskustelu ensitalvena.

Syyskuussa Rovaniemelle asennettu Mitsubishi MSZ-LN25-VGHZ2. Tällä hetkellä pakkasta -10 c ja ilp puhaltaa 30 min, sulattaa 10 min. Ulkoyksikön kennolle ei kerry mainittavasti sulatettavaa ja sulatusvettäkin kertyy hyvin vähänlaisesti nyt kun pakkasta on vähän enemmän. Ulkoyksikön päällä on pieni katos. En seurannut erityisemmin sulatusjaksojen tiheyttä.

Tila toki haastava/pieni. Sisäyksikkö olohuoneessa jonka pinta-ala n. 15 m2. Sisäyksikköä vastakkaisella seinällä vähän normaalia suurempi oviaukko josta lämpöä yritetään levittää laajemmalle. Puhallus suunnattu suoraan oviaukkoon. Isee pois käytöstä.

Kaukosäätimestä pyynti päiväsaikaan 23...24 c ja puhallus 2/4. Puhallusteho 3/4 tuottaa sen verran paljon ääntä ettei sitä tohdi käyttää kun tilassa oleskelee. Jos sohva tms. on suoraan sisäyksikön alla niin puhallusteho 1/4 voi olla tarpeen matalemman äänen takia.

Harmittavan huono tuo i-see, wifi ja ohjelmoitavuus/ajastus:

• i-seen toimintaa ei voi juuri vaikuttaa. Voisi olla hyödyllisempi jos lämpötilan ja puhallustehon voisi valita iseen havaitsemaan läsnäoloon perustuen (esim. liikettä havaittu = puhallusteho 2/4, ei liikettä = puhallusteho 4/4).
• wifi on melko turhake, koska antaa tietoja vain melcloudiin. Olisi hyödyllisempi lukea tiedot suoraan laitteesta. Ja toisaalta olisi hyödyllistä saada paljon enemmän tietoja/tilastoja, mm. laitteen toiminnasta esim. tämä puhallus-sulatus-syklitys ja sen seuranta/tilasto.
• Kaukosäätimen ajastimella ei pysty valitsemaan puhallustehoa. Ei onnistu esim. yöksi automaattisesti puhallusteho 4/4. Ajastin määrittää vain on/off ja lämpötilan.
• Laitteen automaatio-taso/-mahdollisuudet vastaa lähinnä vuotta 2000, eivät tätä päivää

 

[jarkko_h]

Noiden antureiden toiminnan voi mitata yleismittarilla.

Toki näiden 30 minuutin hullusulatuskiertoa joka olosuhteessa tahkoavien paskojen mitsushittien anturimittaukset ja vikasevitykset pitäisi tehdä maahantuojan toimesta. Mutta koska maahantuojaa ei selvästi kiinnosta, niin lienee pienimmän riesan tie että joku täällä tekee mittauksen vialliselle koneelle ja jos anturien arvot pielessä jakaa ohjeet tänne ja huoltoliikkeille.

Service manuaaleissa on yleensä ohjeet anturien mittauksiin. Joskus anturien arvot saattavat vaeltaa erinäisten häiriöiden ja anturien liitäntävikojen vuoksi. Tuommoiset viat ovat kovatöisempi löytää, mutta onnistuu toki, mutta vaativat ajonaikaisen loggauksen.

 

[Ylialokas]

Ei mun mielestä tätäkään olis tarvinnut sulatella. Vettä tuli ehkä desin kaksi. Sulatusväliä en töiden takia osaa sanoa. Aijemmin oli 90min. Käytin virrat pois ja seuraan.

Hemmotestillä vedettynä koneesta saa kyllä potkua tosi hyvin mutta soitin kuitenkin asentaneelle firmalle, jos tulisivat katsomaan kylmäainemäärän tässä tällä viikolla.

 

[Ottaa_pumpusta]

Kävin töissä mutkin ja palatessa oli pumppu jo hyvin omatoimisesti menny tuohon lyhyeen lämmitysjaksoon. Ei kärsi tätä laitetta näemmä heittää hetkeksikään yksin. Alkaa käyttämään omia aivojaan ja ne ei kovin välkyt näytä olevan

 

[Ilmavaiva]

Minulla oli Mökissä lämpötila jo laskenut lämpötila pyynnille +12, eli peruslämmölle. Näytti siltä, että pumppu käy välillä katkokäyntiä, koska valvontakameralla ei oikein saanut selvää sulatusajoista.

Nostin pyynnin + 20 ja puhallus täysille, jonka jälkeen seuraavat kaksi kokonaista sulautusväliä olivat 40 min. Sulatuksen lopussa otin pumpun MELCloudilla pois päältä ja kytkin sen takaisin päälle 20 min kuluttua. Seuraava kokonainen sulatusväli oli 60 min. Olen nyt kahdesti onnistunut jatkamaan sulatusväliä yhteen tuntiin MELCloudin pois päältä ja päälle -toiminnolla. Tälläkin jo pärjäilisin, kun vain jatkossakin toimisi näin.

Mitä tulee tähän Mitsun fuzzy logiikkaan, niin mielenkiintoista on, että minkä vuoksi logiikka lyhensi sulatusväliä 80 min -> 40 min kun pudotin pyynnin +24 -> +12 ja pumppukin näytti käyvän katkokäyntiä? Ajatteliko logiikka esim., että mökistä ei saa peruslämmöllä tarpeeksi sulautusenergiaa. Mene ja tiedä.

 

[Ylialokas]

Ei mun mielestä tätäkään olis tarvinnut sulatella. Vettä tuli ehkä desin kaksi. Sulatusväliä en töiden takia osaa sanoa. Aijemmin oli 90min. Käytin virrat pois ja seuraan.

Hemmotestillä vedettynä koneesta saa kyllä potkua tosi hyvin mutta soitin kuitenkin asentaneelle firmalle, jos tulisivat katsomaan kylmäainemäärän tässä tällä viikolla.

Tasan tarkkaan 90min edelleen.

 

[helmert]

Noiden antureiden toiminnan voi mitata yleismittarilla.

Toki näiden 30 minuutin hullusulatuskiertoa joka olosuhteessa tahkoavien paskojen mitsushittien anturimittaukset ja vikasevitykset pitäisi tehdä maahantuojan toimesta. Mutta koska maahantuojaa ei selvästi kiinnosta, niin lienee pienimmän riesan tie että joku täällä tekee mittauksen vialliselle koneelle ja jos anturien arvot pielessä jakaa ohjeet tänne ja huoltoliikkeille.

Service manuaaleissa on yleensä ohjeet anturien mittauksiin. Joskus anturien arvot saattavat vaeltaa erinäisten häiriöiden ja anturien liitäntävikojen vuoksi. Tuommoiset viat ovat kovatöisempi löytää, mutta onnistuu toki, mutta vaativat ajonaikaisen loggauksen.

Tässä ketjussa on kokeiltu jo niin monenmoista kikkaa, että ajan myötä häiriintyvät huonolaatuiset anturit kelpaisivat kyllä aivan hyvin juurisyyksi näille ongelmille. Service manualissa on ohjeet antureiden tarkistamiseen, jonka ajattelin suorittaa seuraavan kerran kun käytän koppaa auki. Lämpimällähän tuota mukavin olisi rassata, mutta koska nuokaan virheet eivät välttämättä käyttäydy lineaarisesti lämpötilan suhteen, kuten Torsas aiemmin mainitsi, olisi hyödyllisintä mitata ne sellaisella "ongelmakelillä" tai vaihtoehtoisesti irroittaa ja tuoda sisälle esim. pakastimeen.

 

[VesA]

Lämpimällähän tuota mukavin olisi rassata, mutta koska nuokaan virheet eivät välttämättä käyttäydy lineaarisesti lämpötilan suhteen

Eine käyttäydy, ei. Eivätkä muutenkaan ole mitään tarkkuusvehkeitä - osa siellä anturissa ei monta senttiä maksa, mutta vesi väärässä paikassa muuttaa kortin näkemää vastusarvoa. Tosin NTC:ssä pitäisi mennä lämpimään päin. Vaan jos se ulkolämpöanturi kastuu niin sillä voi olla tämmöistä vaikutusta.

 

[Velsku]

On tämä logiikka hienoa ratkottavaksi. Tuntuu, että moni asia vaikuttaa mutta sitten ei vaikutakkaan.

@Ilmavaiva , Kerrohan tarkasti millaisella patternilla onnistut pidentämään on/off käytöllä sulatusväliä. Jotenkin nuo eri moodillakäytöt, lämpötilan vaihdot, sammutukset vaikuttaa. Tarkka vaikutusmekanismi ei ole selvä, mutta tuo 60 min on kai laitteen joku default sulatusväli. Joten tuolla poiskäytöllä vaikuttaisi menneen sille.

Minulla meni hienosti 90min väleillä, sitten tiputti 80min väleihin aamuyöllä. Tänään aamulla nostin pyynnön 22:sta 23:n, kesken lämmitysvaiheen. Se ei muuttanut lämmitysvaiheen pituutta, vaan tuli sillä samalla 80min. Eli keskenkaiken ei muuttunut.
Seuraava lämmitysvaihe olikin sitten kymenen minuuttia lyhyempi, 70min ja seuraavat kaikki 60min.

Lunta sadellut, lämpötila noussut. Onhan se kelinkin puolesta varmaan säätänyt.
Selkeästi pyynnin nosto vaikutti laitteen tehonantoon. Puski kuumempaa sisälle --> joko kenno kävi kylmemmällä ja sulatuksen tiheni sen takia(?) tai jäätä alkoi kertyä ja sulatukset piteni...

Ehkä joku päivä saan riittävästi aikaan toteuttaa logituksen tuonne ulkoyksikköön. Katselin, että mulla oli tuolla elektroniikka kamoissa myös "Hall effect sensoreita" (pelkkiä sensoreita, ei klamppeja), joten todennäköisesti saan toteutettua myös kompressorinkäynnille anturoinnin johtoon kajoamatta (johdon ulkopuolelta). Eli mahdollista saada dataa myös miten kompressori käy, vähintäänkin on/off tasolla. Sama toki myös flektille.

Tässä käyrää tältä päivältä. Ei mitään ihmeellistä...

Lisäys:
Unohdin yläanturin eristyksen jälkeen säädellä käsin ilmanpuhalluksen väliasentoon, joka parantaa minulla asennuspaikasta johtuen ilmankiertoa talossa todella paljon. Joten talon lämpötila laski ja siksi korotin pyyntiä samalla kun väänsin kaariläpän eriin asentoon.

 

[OpaR6]

Ei se kyllä ihme oo, että jaksotus on vain 50min ja vettä tulee 6-8 desiä sulatuksella.

 

[helmert]

Tuolla kelillä tavaraa luulisi jo kertyvän. Meillä on tänään sulateltu pakkaskelillä niin kuivaa kennoa, että piti ihan tarkistaa puhalluslämmöt, että tekeekö tämä pumppu edes enää mitään. Jaksot eivät ole kuitenkaan olleet sen kummempia kuin muillakaan keleillä.

Edit: tuolta löytyvät osakoodit Mitsun antureille.
Edit 2: juuri päätti lyhentää 10 minuutilla, vaikka kenno näyttää 70 min lämmityksen jälkeen tältä:

 

[Ilmavaiva]

@Ilmavaiva , Kerrohan tarkasti millaisella patternilla onnistut pidentämään on/off käytöllä sulatusväliä.

Mökin sisällä on valvontakamera, jota näen reaaliajassa. Itse pumppua en näe kameralla, mutta mökiltä lähtiessä olen vaihtanut vaimon lyhdyn tilalle - joka on ilmalämpöpumpun edessä - muovipussin . Kun muovipussi lakkaa heilumasta, niin tiedän, että sulatusvaihe alkaa. Tarkastan varalta vielä MELCloudista, että pyynti on tällöin varmasti ja selvästi suurempi kuin MELCloudin antama ”huoneenlämpö”, jotta kyseessä ei ole katkokäynnistä johtuva pussin pysähtyminen .

Noin 8 min kuluttua sulattamisvaiheen alkamisesta pussi alkaa sievästi heilua. Tiedän että tällöin on käynnistynyt ”hengitysvaihe”. Tästä noin 1 min kuluttua olen MELCloudilla laittanut pumpun pois päältä. MELCloudhan ilmoittaa vielä vähän viivettä, ennen kuin komento tulee käyttöön. Olen tähdännyt siihen, että täysi puhallus ei ole vielä ehtinyt kuitenkaan käynnistyä.

Ensimmäisellä kerralla noin 15 min kuluttua laitoin MELCloudilla pumpun päälle. Toisella kerralla noin 20 min kuluttua. Noin 10 min käynnistymisvaiheen jälkeen on alkanut tekemään 60 min sulatusvälejä.

Voihan kyseessä olla vielä sattumakin, koska kyseessä on fuzzy logiikka

 

[Timpe]

Joten se teoria:
Kun sulatuksen pitäisi kellon mukaan alkaa, käyttääköhän se tuota ylempää anturia aistiakseen kennon kylmyyden, vertaa sitä ulkolämpötilaan ja/tai defrost anturiin ja jos ei ole tehon oton kannalta liian lämmin tai kylmä, niin se päättelee että kenno ei ole vielä täysin jäässä joten jatkaa lämmitystä.
Eli tuolloin olisi kaksi asiaa, jotka vaikuttaa lämmitysjakson pituuteen: ennakkoon asetettu sulamisaikaperusteinen lämmitysvaiheen pituus. Ja kun se täyttyy, niin kennon tilanne tarkistetaan antureista ja arvuutellaan olisko tullut jo liikaa jäätä kennoon. Jos ei, niin jatketaan lämmitystä jonkin tietyn ajan verran, jottei sulatettaisi kuivaa, tarkistetaan taas, verrataan,... jne.

Jotenkin alkaa tuntumaan siltä, että Velsku on tässä teoriassaan oikeilla jäljillä.

Mittasin taas tänään yhden sulatusjakson pituuden, kun ulkona oli pakkanen lauhtunut -2°C tienoille ja koko päivän oli pyryttänyt lunta. Pumppu näytti vievän sellaiset 250W ottotehoa (pyynti +21°C ja puhallus kapulasta 3:ssa), jonka rinnalle tuli IV-laitteen esilämmityksen kautta 55% teho 500W:sta. Aloitin sulatusseurannan klo 17:40 (ks. kuva #1) ja totesin sulatuksen vievän aikaa tällä kertaa 9 minuuttia (ulkona kennon sulatus katkesi noin 3-4 minuutissa, 7 minuutissa tuli ½ teholla puhallus sisäyksiköstä ja 9 minuutissa pyyntipuhallus). Tiesin tuon mukaan odottaa pitkää lämmitysjaksoa, koska tuo sulatusaika oli nyt lyhyen puoleinen ja kenno saatiin sulaksi ennakoitua nopeammin (tuo mittaus tapahtunee anturi-tiedon mukaan). Lämmitys alkoi siis klo 17:49.

Seuraavaa sulatusta tuli odotettua (ja odotettua) ja otin lopulta tilannevälikuvan klo 20:40, jolloin kennoon ei ollut vieläkään kertynyt tarpeellista määrää kuuraisuutta potkaisemaan sulatusta liikkeelle, vaikka aikaa oli edellisestä sulatuksesta kulunut melkein kolme tuntia. Sulatus päätettiin tehdä vasta 3h 21min kuluttua lämmityksen aloittamisesta eli klo 21:10.

Tällä kertaa sulatustarve oli edellistä kertaa suurempi ts. kenno oli hiukan enemmän kuurassa kuin tuolla edelliskerralla (klo 17:40) ja nyt sulatuksen kokonaiskestoksi tuli 12 minuuttia (ulkona kennon sulatus katkesi noin vasta 6-7 minuutissa, 10 minuutissa tuli ½ teholla puhallus sisäyksiköstä ja 12 minuutissa pyyntipuhallus). Jos nyt pitäisi arvata, niin seuraava sulatus tulee taas lyhyemmän lämmitysjakson jälkeen. Käytännössä se voisi olla jotain 2h 30min luokkaa, mikä tarkoittaisi jotain klo 23:40 aikaa (nyt klo 23:20 ILP oli käymässä samaa lämmitysjaksoa eli nyt on kulunut parisen tuntia edellisestä sulatuksesta).

Miksi tämä laite toimisi noin esimerkillisesti, kun muut vastaavat laitteet tekevät paljon lyhyempää lämmitys/sulatus -jaksotusta? Tähän lienee pari syytä: 1.) pumpun suhteellisen pieni ottotehon tarve ja kokonaiskuormitus talon sisälämmön pitämiseksi +21 asteessa. Tuon seurauksena on luonnollisesti hidas kuuran kertyminen kennoon ja siitä johtuvat pitkät sulatusvälit. Toinen syy saattaisi olla tuossa ylemmän anturin tyveen tehdyssä teippauksessa (mutta pitäisi oikeasti vaivautua purkamaan ILP-kotelon katto pois ja tarkistaa kuinka tuo rakenne on kerännyt kosteutta).

Anyway, tuossa sulatusjakson pituudessa näyttäisi täällä olevan vahva korrelaatio seuraavaan lämmitysjakson pituuteen. Toisin sanoen, jos sulatus saadaan tehtyä nopeasti valmiiksi, pumppu toteaa että voidaan seuraavaksi lämmittää edelliskertaa kauemmin, koska kuuraisuus suli kennosta noin nopeasti (anturien mittamaa tietoa tämä jälkimmäinen). Simppeli logiikka siis.

Niin... ja nämä kokemukset näyttävät laittavan uusiksi myös nuo aiemmat Mitsun-tiedot sulatuksen maksimikestosta (10 min ?), mikä huomioitaisiin yhtenä sulatuksen automaattisena lopetusehtona. LN-sarjan fuzzy logic näyttäisi siis korvanneen tuon kiinteän lopetuskellotuksen, mikä oli aiemmissa Mitsu-pumpuissa (?).

Täällä defrost-anturi on nyt keskiputkessa ja taivutettu putken yläpuolella hiukan sivulle ja sekin on teipattu tuolla tavoin juurestaan. Ilmeisen oikeat loitsut tuli tehtyä tuolle asennukselle, jos ILP:n toimivuus on noista asioista kiinni (en silti jaksa uskoa, että tämä asia pätisi suoraan muille).

 

[Velsku]

@Timpe On kyllä pitkiä lämmitysvetoja sulla! Ja jos pystyt päättelemään sulatusajan kestosta muutosreaktion seuraavaan lämmitysvaiheeseen, niin kyllä se silloin on siitä riippuvainen ja olet siltä osalta murtanut koodin. Jos listaisit taulukkona tuon, eli nykyiset näkemyksesi miten reagoi, niin me muutkin voidaan kellottaa ja katsoa vastaako meillä samaa. Ehkä saadaan siten kiinnitettyä jokin data faktana ja selvittää muita osia fuzzy logiikasta.

Tuo keskiputki vaikuttaa kyllä sinun kohdallasi aika optimipaikalta.

Sellainenkin tässä tuli mieleen, että se aikaisempi fuzzy logiikan käyttö sulatuksessa patentti ei käyttänyt fiksattua kellonaikaa, vaan fiksasi kompressorin käyttöajan. Olisko mitsussa sittenkin samoin.

--> Jos sinulla pienen tehontarpeen vuoksi kompressori toimii katkokäynnillä (eli käy hetken lämmittäen sisäkennon, joka jakaa pidemmän aikaa lämpöä sen jälkeen, käy taas hetken, ja sisäyksikkö taas jakaa lämpöä kauemmin kennosta...), niin sinulla tulee pidempiä jaksoja sen takia kun kompressorin kello ei täyty yhtä nopeaa, mitä kokoajan käydessä.

Eli kun tehontarve on suurempi, niin me joilla kompressori on sen johdosta ehkä koko ajan päällä, nähdään näitä lyhyempiä lämmitysvälejä ja tasakymmenminuuttisia. Ja jos sulla vaikka pumppu käy 1/3 ajasta, niin 10min muuttuu 30min --> isompia muutoksia myös suuntaan ja toiseen.

Tokihan mitsussa on invertteri, jolla säädetään pumpun tehoa. Sulatusaika voi olla kytketty myös sen tehontarpeeseen jollain fuzzylogiikalla.

Ei tuo lauhdutin sinullakaan ihan umpeen jäätyneenä näytä olevan kuvien perusteella.

 

[Velsku]

Tilasin itselleni kulutusmittarin lämpöpumpulle: Shelly 1pm

Kun tuo tulee, alkaa saamaan selville tuota virrankulutusta myös. Josta voi päätellä puhalluslämpötilan perusteella jotain COP:sta (eli huononeeko ennen sulatusta, jolloi vie virtaa enemmän ja puhaltaa kylmempää)

 

[Torsas]

Noiden antureiden toiminnan voi mitata yleismittarilla.

Toki näiden 30 minuutin hullusulatuskiertoa joka olosuhteessa tahkoavien paskojen mitsushittien anturimittaukset ja vikasevitykset pitäisi tehdä maahantuojan toimesta. Mutta koska maahantuojaa ei selvästi kiinnosta, niin lienee pienimmän riesan tie että joku täällä tekee mittauksen vialliselle koneelle ja jos anturien arvot pielessä jakaa ohjeet tänne ja huoltoliikkeille.

Service manuaaleissa on yleensä ohjeet anturien mittauksiin. Joskus anturien arvot saattavat vaeltaa erinäisten häiriöiden ja anturien liitäntävikojen vuoksi. Tuommoiset viat ovat kovatöisempi löytää, mutta onnistuu toki, mutta vaativat ajonaikaisen loggauksen.

https://www.mmc.co.jp/adv/dev/english/contents/sensor/t_sensors/ach.html

Vahva epäilys/arvaus että tuossa olisi mitsun defrost termari. Tuolta löytyy myös tarkka taulukko resistansseista eri lämpötiloissa. Termarin oletustarkkuus on +/- 3% mikä tarkoittaa nollalämpötilassa +/-2 astetta.

 

[dbwarrior]

Kun tuo tulee, alkaa saamaan selville tuota virrankulutusta myös. Josta voi päätellä puhalluslämpötilan perusteella jotain COP:sta (eli huononeeko ennen sulatusta, jolloi vie virtaa enemmän ja puhaltaa kylmempää)

Kuva ei ole mitsusta mutta tuon näköinen kenno vielä läpäisee hz25tke panassa sen verran hyvin ilmaa että vielä lämmittää. Tuossa kohtaa on käyty 110min 0.9 kastepiste erolla. Tosin tuossa kohtaa lamellien välit on niin lähellä sitä pistettä jossa ilmanläpäisy estyy täysin, että sulatus sallittiin ulkoisella ohjauksella 15min kuvan ottamisen jälkeen.
Panan oma logiikka ottaa varovaisemmin eikä anna mennä noin pitkälle kuuraantumisen -8 pakkasessa. Tähän päätymistä ei mielestäni voi perustella kokonais Copilla vaan sillä, että näin saadaan varmistettua varsinaiset jäätymis ongelmat vähän haastavimmissa käyttökohteista.
Ts. impacti kokonais coppiin tehtaan asetuksilla on sen verran pieni että normi käyttäjällle ja ennen kaikkea tehtaalle on turvallisempaa sulattaa jo 80min kohdalla kuin antaa venyä siihen pisteeseen asti mihin Cop:n puolesta se kannattaa(jos voidaan olla varmoja että se sitten kans saadaan sulaksi)

Minu yksilö on muutenkin speciaali tapaus tällä foorumilla, ettei sitä ehkä kannata pitää muutenkaan referenssinä kaikkine "lämpöakkuinneen" ja kikkailuineen

 

[OpaR6]

Jotenkin alkaa tuntumaan siltä, että Velsku on tässä teoriassaan oikeilla jäljillä.

Mittasin taas tänään yhden sulatusjakson pituuden, kun ulkona oli pakkanen lauhtunut -2°C tienoille ja koko päivän oli pyryttänyt lunta. Pumppu näytti vievän sellaiset 250W ottotehoa (pyynti +21°C ja puhallus kapulasta 3:ssa), jonka rinnalle tuli IV-laitteen esilämmityksen kautta 55% teho 500W:sta. Aloitin sulatusseurannan klo 17:40 (ks. kuva #1) ja totesin sulatuksen vievän aikaa tällä kertaa 9 minuuttia (ulkona kennon sulatus katkesi noin 3-4 minuutissa, 7 minuutissa tuli ½ teholla puhallus sisäyksiköstä ja 9 minuutissa pyyntipuhallus). Tiesin tuon mukaan odottaa pitkää lämmitysjaksoa, koska tuo sulatusaika oli nyt lyhyen puoleinen ja kenno saatiin sulaksi ennakoitua nopeammin (tuo mittaus tapahtunee anturi-tiedon mukaan). Lämmitys alkoi siis klo 17:49.

Seuraavaa sulatusta tuli odotettua (ja odotettua) ja otin lopulta tilannevälikuvan klo 20:40, jolloin kennoon ei ollut vieläkään kertynyt tarpeellista määrää kuuraisuutta potkaisemaan sulatusta liikkeelle, vaikka aikaa oli edellisestä sulatuksesta kulunut melkein kolme tuntia. Sulatus päätettiin tehdä vasta 3h 21min kuluttua lämmityksen aloittamisesta eli klo 21:10.

Tällä kertaa sulatustarve oli edellistä kertaa suurempi ts. kenno oli hiukan enemmän kuurassa kuin tuolla edelliskerralla (klo 17:40) ja nyt sulatuksen kokonaiskestoksi tuli 12 minuuttia (ulkona kennon sulatus katkesi noin vasta 6-7 minuutissa, 10 minuutissa tuli ½ teholla puhallus sisäyksiköstä ja 12 minuutissa pyyntipuhallus). Jos nyt pitäisi arvata, niin seuraava sulatus tulee taas lyhyemmän lämmitysjakson jälkeen. Käytännössä se voisi olla jotain 2h 30min luokkaa, mikä tarkoittaisi jotain klo 23:40 aikaa (nyt klo 23:20 ILP oli käymässä samaa lämmitysjaksoa eli nyt on kulunut parisen tuntia edellisestä sulatuksesta).

Miksi tämä laite toimisi noin esimerkillisesti, kun muut vastaavat laitteet tekevät paljon lyhyempää lämmitys/sulatus -jaksotusta? Tähän lienee pari syytä: 1.) pumpun suhteellisen pieni ottotehon tarve ja kokonaiskuormitus talon sisälämmön pitämiseksi +21 asteessa. Tuon seurauksena on luonnollisesti hidas kuuran kertyminen kennoon ja siitä johtuvat pitkät sulatusvälit. Toinen syy saattaisi olla tuossa ylemmän anturin tyveen tehdyssä teippauksessa (mutta pitäisi oikeasti vaivautua purkamaan ILP-kotelon katto pois ja tarkistaa kuinka tuo rakenne on kerännyt kosteutta).

Anyway, tuossa sulatusjakson pituudessa näyttäisi täällä olevan vahva korrelaatio seuraavaan lämmitysjakson pituuteen. Toisin sanoen, jos sulatus saadaan tehtyä nopeasti valmiiksi, pumppu toteaa että voidaan seuraavaksi lämmittää edelliskertaa kauemmin, koska kuuraisuus suli kennosta noin nopeasti (anturien mittamaa tietoa tämä jälkimmäinen). Simppeli logiikka siis.

Niin... ja nämä kokemukset näyttävät laittavan uusiksi myös nuo aiemmat Mitsun-tiedot sulatuksen maksimikestosta (10 min ?), mikä huomioitaisiin yhtenä sulatuksen automaattisena lopetusehtona. LN-sarjan fuzzy logic näyttäisi siis korvanneen tuon kiinteän lopetuskellotuksen, mikä oli aiemmissa Mitsu-pumpuissa (?).

Täällä defrost-anturi on nyt keskiputkessa ja taivutettu putken yläpuolella hiukan sivulle ja sekin on teipattu tuolla tavoin juurestaan. Ilmeisen oikeat loitsut tuli tehtyä tuolle asennukselle, jos ILP:n toimivuus on noista asioista kiinni (en silti jaksa uskoa, että tämä asia pätisi suoraan muille).

Paljonko sulatuksessa suunnilleen tuli vettä?? Tuo kennosi näyttää ainakin ulkopinnaltaan samanlaiselta kuin minullakin ennenkuin lähtee sulattamaan.
Oliko kenno sisäpuolelta minkä näköinen??

 

[p306]

Minu yksilö on muutenkin speciaali tapaus tällä foorumilla, ettei sitä ehkä kannata pitää muutenkaan referenssinä kaikkine "lämpöakkuinneen" ja kikkailuineen

Missä vaiheessa tuo lämpöakku asennettiin? Pumpun asennuksen yhteydessä vai myöhemmin. Onko sen vaikutus sulatuksiin mitattu?

 

[dbwarrior]

Tämä viimeinen versio on ollut reilun vuoden. Vakiosta ei kunnon lukuja tallessa, mutta mulla noin litran sulatusvettä tuottava sulatussykli nappaa 50wh suorasähköä. Ja kennolta valuva ilma jäähtyy vain +12 asteiseksi. Kesto noin 6min(mitattu 4tie venan äänestä)
Aiheesta lisää:

Askeleen lähempänä unelma ilppiä

Askeleen lähempänä unelma ilppiä Tosi pumppaaja tarvii ilpin joka tuottaa mahdollisimman paljon lämpötehoa maksimaalisella hyötysuhteella. Talon muut lämmölähteet on tosi pumppaajalla minimoitu ja ilppi hoitaa mieluusti kaiken. Unelmien ilppihän puskisi lämpöä tasaiseen ja tekisi sulatukset...

lampopumput.info

Pitäisi tietty malttaa tyhjentää akku ja mitata vimosen päälle verrokki luvut

 

[helmert]

Tuossa vedettynä päällekkäin Service Manualin sekä ACH-40/42/45/60 -anturin arvot. Mulla ei riitä kokemus sanomaan onko tämä tarpeeksi lähellä, tai että kuinka vasurilla tuo manuaalin taulukko on mahdollisesti nakattu, vaikka anturina käytettäisiinkin tuota ACH:ta. Joka tapauksessa oikea anturi löytyy osa- tai mallikoodilla Scanofficelta tai huoltoliikkeestä ja maksaa paljon

Aika isoa heittoa tosiaan saa olla, että yleismittarilla tuolla pakkasessa rävöstellessä uskaltaisi täydellä varmuudella rikkinäiseksi julistaa.

Edit: täällä on nyt älyttömän kuiva ilma, -20 °C ja RH 80 % eli NOAA:n laskurin mukaan ilmassa on vettä n. 0,9 g/m^3. Kenno on 80 min lämmitysjaksonkin jälkeen lähes saman näköinen kuin sulatuksen loputtua

 

[p306]

Olen katkaissut sulatusanturin kaapelin, laittanut katkaistuihin johdon päihin riviliittimet ja kytkenyt nelinapaisen kaapelin liittimiin ja tuonut tuon kaapelin toisen pään seinän sisäpuolelle.

 

[helmert]

Olen tänään pitänyt i-Seetä päällä ja puhallusta täysillä, jonka seurauksena LN25 on MELCloudin mukaan haistellut huonelämpötilan käytännössä juuri oikein. Normaalisti pidän puhallusta toiseksi kovimmalla sekä i-See välillä päällä ja välillä ei (jotta saisi jotain käryä tuon vaikutuksesta, en ole juuri viisastunut), jolloin pyynti "toteutuu" pumpulla aika helposti ja sitä täytyy pitää jopa neljä astetta haluttua korkeampana. Teho ei meinaa näin isossa ja horossa talossa kahden kympin pakkasilla oikein riittää, joten tuota 24 °C pyyntiä ei maksimipuhalluksella edes saavuteta ennen sulatusta, mutta saapahan pumpun tekemään kaikkensa jotta suorasähköpattereita tarvisi käyttää mahd. vähän. Tuosta isosta "oviaukosta" johon omani puhaltaa on siis aika vaikea tuutata ilmaa läpi muulla kuin maksimipuhalluksella.

Joka tapauksessa: pumppu on tänään tehnyt hyvin töitä, mutta erittäin kuivasta ilmasta johtuen kenno on 70-80 min lämmityksen jäljiltä edelleen käytännössä kuiva. Silti mennään vieläkin niillä 70-80 min väleillä ja seuraaviksi päiviksi on luvattu parhaimmillaan -35 °C

 

[Timpe]

Paljonko sulatuksessa suunnilleen tuli vettä?? Tuo kennosi näyttää ainakin ulkopinnaltaan samanlaiselta kuin minullakin ennenkuin lähtee sulattamaan.
Oliko kenno sisäpuolelta minkä näköinen??

Kennon sisäpuoli on ollut täällä aina puhdas, kun olen sitä joskus katsonut ts. sinne ei näytä kertyvän kuuraa sitä pikaisesti vilkaisten. Voin tarkistaa tuon paremmassa kelissä kuin tänään oli saatavilla (täällä raivoaa se Uudenmaan lumimyrsky). Vettä kertyy noin 4.5-5 dl, kun tyhjennän pulkan välittömästi ennen sen jäätymistä.

Ja jos pystyt päättelemään sulatusajan kestosta muutosreaktion seuraavaan lämmitysvaiheeseen, niin kyllä se silloin on siitä riippuvainen ja olet siltä osalta murtanut koodin. Jos listaisit taulukkona tuon, eli nykyiset näkemyksesi miten reagoi, niin me muutkin voidaan kellottaa ja katsoa vastaako meillä samaa. Ehkä saadaan siten kiinnitettyä jokin data faktana ja selvittää muita osia fuzzy logiikasta.
(CLIP)
--> Jos sinulla pienen tehontarpeen vuoksi kompressori toimii katkokäynnillä (eli käy hetken lämmittäen sisäkennon, joka jakaa pidemmän aikaa lämpöä sen jälkeen, käy taas hetken, ja sisäyksikkö taas jakaa lämpöä kauemmin kennosta...), niin sinulla tulee pidempiä jaksoja sen takia kun kompressorin kello ei täyty yhtä nopeaa, mitä kokoajan käydessä.

Minusta täällä ei käydä katkokäyntiä enää lainkaan, kun on ollut pakkasia ja laitteen pyynti nostettu +21°C:een. Tuo jälkimmäinen arvaus meni sikäli ohitse. Mutta ekasta aiheesta "hiukan" lisää...

Täällä tuo ILP on tehnyt vakiona jotain 7-10 min sulatuksia ja vain muutamaan kertaan olen huomioinut sulatuksen pituuden tarkemmin paperille. Mutta silloin kuin olen tuota sulatusaikaani verrannut tulevaan lämmitysjaksoon, niin näyttäisi että nuo ovat jossain määrin riippuvaisia toisistaan. Kerron alle tämän päivän käytöksen tarkemmin, niin asia selvinnee.

Huomasin lumitöiden ohessa, että ILP oli sulattamassa ja kirjasin ajan suunnilleen ylös (n. klo 15:55), mutten noteerannut sulatuksen kestoa. Piti siis arpoa seuraavan sulatuksen alkamisaika ja katsoa tuon tiedot tarkemmin. Kävin ottamassa kennokuvan klo 17:28 ja tuosta menikin vain kahdeksan minuuttia lisää ILP:n seuraavaan sulatukseen (klo 17:36, mistä tuli vaivaiset 1h 30min lämmitysjakson kestoksi näissä lumimyrskyn olosuhteissa). Nyt tämä sulatus käytti aikaa normaalit 10 minuuttia.

Seuraava sulatus tuli klo 19:27 ja kesti nyt 9 minuuttia (klo 19:36 saakka), koska tuolloin lumipyry oli hiukan tauonnut ja kennon tausta pysyi paremmin puhtaana tuikuttavasta lumesta (kakkoskuva tästä sulatuksesta). Jos teoriani pitää paikkaansa, niin nyt seuraava sulatus tulisi viivästyä hiukan edellisestä eli pumpun pitäisi tehdä pidempi lämmitysjakso kuin tuo 1h 30min... 1h 35min, minkä arvelin kuluneen edellisestä sulatuksesta.

Arvelin, että seuraava sulatus tulisi vaikka 1h 40min päästä eli noin klo 21:16. Jäin siis kyttäämään sulatuksen tuloa ja otin taas välikuvan kennosta (klo 21:12). Arvaukseni 1h 40min jaksopituudesta ei nyt natsannut eli pumppu jatkoi lämmitystä tuosta ajankohdasta ohitse.
Viimeisin sulatus tapahtui tällä kertaa klo 21:26 ts. sen kesto oli nyt 10 minuuttia ja lämmitysjakson pituudeksi tuli 1h 50min. Lumipyry oli taas yltynyt, mutta pumppu teki kumminkin parhaansa pidentääkseen lämmitysjaksoa edellisestä eli nyt +15..+20 minutin pituudella.
Ei tuo ainakaan romuttanut teoriaani, mutta seurataan aihetta lisää

Tuolla tavoin sulatuksia kellottamalla jokainen voisi arvioida oman pumppunsa fuzzy logic toimintaa ja tehdä itselleen tuon pyytämäsi taulukon. Minulle riittää se, että aikamuutoksen suunta on oikeaan suuntaan. Käytännössä täällä liikutaan hyvin pienessä vaihteluvälissä tuon sulatuksen keston suhteen (9...10min) ja luultavasti tuokin on muuttuja, joka on riippuvainen pumpun tehotarpeesta, kuormituksesta ympäristön olosuhteista yms. asioista. Tällöin mahdollisesti syntyvä taulukko pätisi vain tähän laitteeseen näissä käyttötavoissa/olosuhteissa.
Mutta seuratkaa oman pumppunne toimintaa myös tuon asian suhteen.

Itseäni kiinnostaa nyt tietää kuinka tämä ILP osaa pidentää lämmitysaikaansa tuonne 2h 30min tasolle, jossa oltiin ennen tämän lumimyrskyn tuloa? Pitää silti varmaan käyttää aikaa ILP:n ylläpitoon huomenna ja hankkiutua huomenna eroon noista tuiskulumen aiheuttamista jääpaakuista kennossa. (Tuli samalla mieleeni, että laitetta voinee myös tietoisesti huijata sulattamaan itsensä aiempaa nopeammin vaikka lämmityspuhaltimella kennoa lämmittäen oikean sulatuksen aikana, jolloin tämän teoriani mukaan seuraavan lämmitysjakson tulisi pidentyä edellisestä (olikohan se nyt 10 minuutin portaissa?).) Tämä kaikki tietysti olettaa, että saatavilla oleva anturidata on laiteelle kelvollista.

 

[Velsku]

Tuossa vedettynä päällekkäin Service Manualin sekä ACH-40/42/45/60 -anturin arvot. Mulla ei riitä kokemus sanomaan onko tämä tarpeeksi lähellä, tai että kuinka vasurilla tuo manuaalin taulukko on mahdollisesti nakattu, vaikka anturina käytettäisiinkin tuota ACH:ta. Joka tapauksessa oikea anturi löytyy osa- tai mallikoodilla Scanofficelta tai huoltoliikkeestä ja maksaa paljon

Aika isoa heittoa tosiaan saa olla, että yleismittarilla tuolla pakkasessa rävöstellessä uskaltaisi täydellä varmuudella rikkinäiseksi julistaa.

Merkitystä kai tuolla sensorilla on eniten sulatuksen tarkkailussa.
Nuo käyrät on mitä on, eli kun tarkempaa ei ole tiedossa tai oikeellisuutta, noihin pitää luttaa. Datasheetistä tuohon service manuaaliin on kuvat kopioitu, tuskin ovat piirtäneet erikseen sitä varten samaa kuvaa vähän väärin.

Eniten noissa ACH sensoreissa taitaa haitata se, että noilla ACH käyrillä pumppu luulee kennon olevan kylmempi ja sulattaa kauemmin. Ja seurauksena pidemmät sulatusvälit. (kuvien mukaan käy noin päin)

@Timpe
Minusta täällä ei käydä katkokäyntiä enää lainkaan, kun on ollut pakkasia ja laitteen pyynti nostettu +21°C:een. Tuo jälkimmäinen arvaus meni sikäli ohitse. Mutta ekasta aiheesta "hiukan" lisää..
--> En tarkoittanut koko pumpun katkokäyntiä. Pelkän kompressorin. Eli jos invertterillä tulee pisteeseen, että tehoja ei voi laskea, käyttääkö silloin kompressoria päällä ja pois? (ja sisäyksikkö puhaltaa sen lämpenergian pois koko ajan, ei vielä siirry katkokäynnille eli täysin lepäämään)

Eilen myöhäisillalla juotin ESPhen kiinni kolme dallasin koteloitua lämpötila-anturia ulkoyksikön lämpötilojen anturointia varten. Nukkumaan mennessä "heitin" ne sisäyksikön päälle usb powerbankin avulla testiin ja yhden anturin tugin puhallusilma-aukosta sisään, räpylöiden väliin. Kuva todistaa ehkä hienoimman asennuksen ikinä. (Ja tuo lehti on tuolla välissä sitä varten että testasin vaikuttaako tuolta tapahtuva ilmankierto LN;n mittaamaan lämpötilaan. En huomannut eroa...) Onneksi vaimo ei ole vielä huomannut tätä... Olisihan tuon voinut nätimminkin "asentaa", eikä "heittää", mutta oli aikomus tänään istuttaa tuo värkki ulkoyksikköön.

Tänään laittelin käyrät näkyviin ruokatunnilla niistä ja huomasin, että reagoin nyt niin paljon nopeampaa kuin ulkopuolinen anturi, että tuolla pystyy näkemään jokaisen sulatuksen pituuden. (noin +-20s tarkkuudella, josta ehkä 10s tarkkuus 90%). Siitä, kun puhallus lakkaa, siihen kun puhallus hiljaisimmalla nopeudella alkaa.

Tässä sulatuksien kestot sen jälkeen, jotka ei vaikuttaneet lämmitysvaiheen kestoon:
8min,
8min 10s
8min
8min 20s
8min 20s
8min 30s
8min 10s
8min 20s
8min 40s
8min 20s
8min 30s
8min 40s
8min 20s

Yllättävän tasakestoisia on sulatukset olleet, vaikka ulkolämpötila laskenut -10,2:sta -17,2:een. Sulatusaikaan tulut ehkä noin reilu parikymmentä sekuntia lisää.

Ja taulukolla meinasin jotain tällaista: Nyt nuo ajat on ihan arvailua, 8-9min tulee siitä "pysyy samana", kun mulla pysynyt tunnissa koko ajan sulatusväli... Ja tässähän on vain ajatus, että viimeisin sulatus vaikuttaisi, eikä kaksi viimeistä.

Sulatusaika [min]	Vaikutus lämmitysvaiheeseen
0-6	Pitenee paljon
6-8	Pitenee
8-9	Pysyy samana
9-11	Lyhenee
11-x	Romahtaa

Nyt ollaan tällä tuulella ja lämpötilalla pisteessä, että Takka + Kylmällä oleva Ilto440 + LN35 ei riitä pitämään talossa lämpöä. Laskee koko ajan, vaikka pyyntiä nostaa. Yöllä kotiautomaatio laittaa havimmat tunnit käyttöön ja varaa lattialämmityksellä lämpöä huomiseksi lattiaan, jotta ei tule palelluskylmä.

Tällä pakkasella ja kovalla tuulella ei viitsi lähteä availemaan tuota ulkoyksikköä, jotta saa tuon kolmen lämpötila-anturi loggerin lähettämään sensoreiden kohdilta lämpötilat.

 

[p306]

Olen katkaissut sulatusanturin kaapelin, laittanut katkaistuihin johdon päihin riviliittimet ja kytkenyt nelinapaisen kaapelin liittimiin ja tuonut tuon kaapelin toisen pään seinän sisäpuolelle.

Minulla on FH35. Kun sen sulatusanturin tilalle kytkee 33k vastuksen, niin ulkokennoa ei lainkaan sulateta.
Kun sulatusanturin rinnalle kytkee 200k niin sulatus voi alkaa kun ulkokennon lämpötila laskee alle -6 asteen ja edellisestä sulatuksesta on yli 30 minuuttia ja kompura on käynyt yli 5 minuuttia. Sulatus päättyy, kun ulkokennon lämpötila nousee +3 asteeseen tai 10 minuuttia tulee täyteen. Kun sulatusanturin tilalle kytkee vaikkapa 100k vastuksen, niin sulatus alkaa välittömästi, kun edellisestä sulatuksesta on yli 30 minuuttia ja kompura on käynyt yli 5 minuuttia.

 

[helmert]

Edit: täällä on nyt älyttömän kuiva ilma, -20 °C ja RH 80 % eli NOAA:n laskurin mukaan ilmassa on vettä n. 0,9 g/m^3. Kenno on 80 min lämmitysjaksonkin jälkeen lähes saman näköinen kuin sulatuksen loputtua

Ilma oli yön aikana kuivunut entisestään (-22 °C & RH 78 %), ilmassa on em. laskurin mukaan vettä enää n. 0,7 g/m^3. Silti pumppu oli jostain yön aikana keksinyt lyhentää jaksot puoleen tuntiin - mulla on alakerran sähköpatterit säädetty 15 °C ja aamulla alakertaan tullessa lämpötila oli lämpötila n. 16 °C. Eipä ole ennen sämähtänyt tulia kamiinaan noin nopeasti Tämän modauksen aikana (sulatusanturi yläputkeen) on kyllä pitänyt parin kympin pakkasilla lämmitysjaksoja aiemmin pitempinä, joten en tiedä mistä tämä nyt johtuu. Ainoa muutos edellisiin pakkasiin verrattuna on ulkokennoanturin löysä eristys, mikä taas tuntui marginaalisesti parantavan tai vakauttavan toimintaa pienemmillä -5...-15 °C pakkasilla. Jätin yöksi puhalluksen täysille kun yleensä se on 4/5. Jäätä ei täysillä puhallettaessakaan kertynyt mainittavasti, tällä kelillä paljon vähemmän mitä yleensä, mutta jokin korrelaatio tuolla tehon käytöllä taitaa olla vaikkei se ulkokennon pinnassa näykkään. Tietysti kun sisälämpötila noiden nilkutusten myötä laskee, on energiaa vähemmän siirrettäväksi sulatusta varten, mikä ei ainakaan paranna edellytyksiä nopeisiin sulatuksiin ja sitä kautta jaksojen pidentämiseen, mutta aiemmin laite ei ole päästänyt kerrosta näin kylmäksi noilla n. tunnin jaksoilla.

Yksinkertaisin selitys on varmaan edelleenkin se, että kireämmillä pakkasilla sulatuslämpöä ei vain piisaa antureille asti tai ne jostain muusta syystä aistivat liian kylmää. Kun tämä keli lauhtuu, niin vaihdan kotelon huovat solukumiin ja mikäli huovat ovat lähtöjäänkin kuivat, oletan ettei niillä ole ollut vaikutusta ja eristän samalla sulatusanturin. Samalla yritän saada antureiden resistanssit mitattua.

Edit: buuttasin pumpun aamulla, muttei silti suostu tekemään 30-40 min pitempiä lämmityksiä. Ulkoyksikön kenno vain rätisee sulatusten aikana kun on niin kuiva. Sulatukset puhalluksesta puhallukseen lähes sekunnilleen 7 min. Voi helevetti mikä vehje.

 

[Mika karvajalka]

Laitoin tänään testimielessä itsekin molempien antureiden ympärille eristettä. Nyt kahdesti olen ollut paikalla kun sulatusvälit lähtee lyhenemään kohti 30 min. Yhteistä säässä ollut että pakkanen kiristyi jotain 4-5 astetta. Mitään isompaa sulatustarvetta ei ollut. Mutta muutaman päivän jälkeen viisaampi onko noilla eristyksillä mitään merkitystä.

 

[helmert]

Sen verran hermostuin, että puhalsin sulatuksen aikana 2 kW kuumailmapuhaltimella suoraan sisäyksikön kennolle. Puhalsin ehkä liikaakin yhteen kohtaan, josta kärähtivät pölyt. Sulatus puhalluksesta puhallukseen oli pituudeltaan 6 min 35 sek, eli noin puoli minuuttia normaaliani (jolla jakson pituus ei ainakaan yleensä muutu) nopeampi. Aktiivisen sulatuksen kestoa oli mahdoton kuumailmapuhaltimen metelissä korvakuulolla tarkkailla. Ulkolämpötila -24 °C. Katsotaanpas pitenisikö seuraava lämmitysjakso

Edit: Eipä pidentynyt, koetin vielä uudestaan.
Edit 2: Ei pidentynyt toisellakaan yrityksellä.
Edit 3: Tuo sulatus kesti 7 min ja seuraavat sulatukset 7 min 30 sek, eli jotain vaikutusta lämmityksellä oli, mutta alle 7 min sulatus ei nähtävästi oman Mitsuni mielestä ole vielä tarpeeksi nopea pidentämään lämmitysjaksoa.

 

[jäähdyttäjä]

Mitenkähän noissa putkiantureissa toimisi kontaktin parantajana lämpötahna mitä laitetaan auton säteilylämmittäjän
ja öljypohjan väliin. Kovettuuko tuo tahna ajan kanssa vai pysyykö notkeana ettei ainakaan liimaisi antureita pysyvästi.

Tuolla tahnalla saisi varmaankin anturit paketoitua niin, että eivät kondensoisi vettä yhtään.

 

[p306]

Minulla on FH35. Kun sen sulatusanturin tilalle kytkee 33k vastuksen, niin ulkokennoa ei lainkaan sulateta.
Kun sulatusanturin rinnalle kytkee 200k niin sulatus voi alkaa kun ulkokennon lämpötila laskee alle -6 asteen ja edellisestä sulatuksesta on yli 30 minuuttia ja kompura on käynyt yli 5 minuuttia. Sulatus päättyy, kun ulkokennon lämpötila nousee +3 asteeseen tai 10 minuuttia tulee täyteen. Kun sulatusanturin tilalle kytkee vaikkapa 100k vastuksen, niin sulatus alkaa välittömästi, kun edellisestä sulatuksesta on yli 30 minuuttia ja kompura on käynyt yli 5 minuuttia.

Kovemmilla pakkasilla ajastan lämmitysjakson pituuden ja vaihdan rinnankytkentään, kun haluan sulatuksen. Ennen sulatusta nostan sisäkennon lämmön ylös MELCloudilla, jolloin se ei ehdi laskea alle 30 asteen sulatuksen aikana ja laite alkaa välittömästi puhaltaa lämmintä sulatuksen jälkeen. Sulatusanturi ja viritysvastukset on kytketty releen vaihtokärkien kautta. Releen ohjaus etänä verkosta.

 

[Ilmavaiva]

Sen verran hermostuin, että puhalsin sulatuksen aikana 2 kW kuumailmapuhaltimella suoraan sisäyksikön kennolle. Puhalsin ehkä liikaakin yhteen kohtaan, josta kärähtivät pölyt. Sulatus puhalluksesta puhallukseen oli pituudeltaan 6 min 35 sek, eli noin puoli minuuttia normaaliani (jolla jakson pituus ei ainakaan yleensä muutu) nopeampi. Aktiivisen sulatuksen kestoa oli mahdoton kuumailmapuhaltimen metelissä korvakuulolla tarkkailla. Ulkolämpötila -24 °C. Katsotaanpas pitenisikö seuraava lämmitysjakso

Edit: Eipä pidentynyt, koetin vielä uudestaan.
Edit 2: Ei pidentynyt toisellakaan yrityksellä.

Tämänkin perusteella jokin vika ainakin näissä 30 min hullunkiertovehkeissä on, jos ei kerran nopeampi sulatuskaan ala aikaa pidentään. Kun vain tietäis , että mikä

 

[helmert]

Hoksasin, että Mitsun osaluettelossa on kolmea eri service referenceä samalle ulkoyksikölle: mallikoodin perässä on joko E1, ER1 tai ET1. Osaako kukaan sanoa mihin tuolla viitataan, kun osakoodit ovat kuitenkin mallin sisällä kaikissa täysin samat riippumatta service reffistä? Omassani on MUZ-LN25VGHZ-E1, valmistettu 02/2017.

 

[Mika karvajalka]

Minulla on sama E1 merkintä ja 08/2019 valmistus. Ei mitään tietoa tuosta merkinnästä mutta minulla selvästi uudempaa tuotantoa ja näyttää siltä että pojasta ei ole polvi parantunut.

 

[helmert]

Olisivatkohan markkina-alueita tai tehtaita sitten ja Mitsulla on tapana merkata nuo aina eri service reffillä vaikka olisikin sama kampe samasta tehtaasta joka mantereelle Minulla on valmistusmaaksi merkitty Thaimaa.

Pakkanen sekä vanne pääni ympärillä ovat kirimään päin. Nyt mennään -28 °C ja Vaisalan laskurin sekä Ilmatieteen laitoksen antaman RH:n mukaan vettä pitäisi olla ilmassa selvästi alle puoli grammaa kuutiossa ja sen kyllä näkee ulkoyksikön kennosta. Yöllä pitäisi käydä -39 °C, onneksi on puita.

Miten muuten näissä "nykyvehkeissä" joissa COPpi romahtaa vasta -30 °C jälkeen, kannattaako niitä pitää silti päällä? Onko komponenteille parempi olla toiminnassa kun lähestytään miinus neljääkymppiä, vai sammuttaa ja raapaista käyntiin taas -30 °C tienoilla?

 

[Arimax]

Minulla ja viestien perusteella usealla muullakin LN on toiminut ensimmäisen talven kuten asiakaskin haluaa, mutta sulatustiheyttä ja 30 min hullunkiertoa on tullut jo seuraavana talvena. Jokin näissä ikääntyessä alkaa vaivaamaan

Moro!
Mulla nyt ensimmäistä talvee pumppu käytössä ja sellasia n.1.5-2.5h tunnin vetoja perä perään, kun tuota takkaa lämmittelen niin pääasiassa 2.5h vetoja jatkuvasti ja kennoo kun kattelee vois vetää pidempäänki.

Ens talvee odotellessa....

 

[Skibidi Weinau]

Morjesta tänne lämpöpumppufoorumille!

On tullu lueskeltua tätä foorumia syksystä lähtien, mutta nyt tuli sitte rekattua viimein tänne. Asiantuntemusta tuntuu löytyvän ja näköjään on myös merkkikohtaiset keskustelut, eli paljon tietoa mistä ammentaa Hienompi homma, ettäon tämmönen pumppuihin erikoistunu yhteisö!


Syksyllä tuli hommattua Mitsubishi Electric LN35 malli ja Lapissa pumppu majailee.

Onko porukalla minkälaisia kokemuksia sisääntulolämpötiloista, eli paljonko teillä on pumpusta sisääntuleva lämpö mitattuna esim. IR-mittarilla, kun pyynti on esim. 24, 26 tai täysillä 31?


Nyt kun on rapsakat kelit, eli bout -30'C, niin tuntuu, että sisälle tuleva hönkä on viilentynyt

Puhallusnopeus tietenkin vaikuttaa vähän, mutta suurin piirtein?


Ulkona on pakkasta tosiaan -29,2'C ja Mitsu puhalsi nyt sisälle max. 34,9'C, kun mittasin IR-mittarilla. Pyynti oli 25'C ja puhallusnopeus 5/5.
Melcloud näytti lämpötilaksi 22'C. Melcloudin oikealla puolella edestä päin katsottuna seinä lämpötila on se 22'C, eli pitää Melcloudin kanssa kutinsa.

Kun käytin pyynnin aiemmin täysillä (POWERFUL-nappi), niin korkein lukema, minkä sain oli 38'C huitteilla. Pakkasta oli tällöin n. -29.7.C

Naaman kun työnsi tuohon alle, niin tuo tuntuu enemmän haalealta hönkäsyltä, kun vertaa aiempaan. Harmi, ku ei tullu mitattua aiemmin nuita puhalluslämpötiloja, niin ei nyt osaa sanoa toimiiko tuo oikein.

Vai onko tosi, että Mitsua ei saa puhaltamaan kuumempaa ilmaa? Olisko tähän apuja?



Entä I-see: kannattaako lämmitys- ja tai jäähdytyskäytössä pitää päällä?

Vaikuttaako I-seen säätö sivusiivekkeen ylös/alassäätöön, jos se on automaatilla, vai vaikuttaako se pelkästään puhallusnopeuteen?

Aiemmin mulla on I-see ollut normaali asennossa päällä, eli ei sitä talosymbolia eikä Off-symbolia. Otin nyt kokeeksi pois päältä I-seen.



Sulatusväleistä ja sen optimoinnista näköjään löytyy jokseenki reilusti juttua, joten pitää siihen perehtyä ajan kanssa

Hienompi homma, jos tähän löytys porukalta tietoa. Vielen danke jo etukätteen.

 

[Qotscha]

Edit: buuttasin pumpun aamulla, muttei silti suostu tekemään 30-40 min pitempiä lämmityksiä. Ulkoyksikön kenno vain rätisee sulatusten aikana kun on niin kuiva. Sulatukset puhalluksesta puhallukseen lähes sekunnilleen 7 min. Voi helevetti mikä vehje.

Sama tullut huomattua viikonloppuna ja tänään. Eli kun pakkasta on reilusti, ei pumpun buuttaus edes virta kokonaan katkaisten pidennä lämmitysjaksoja. Alkuviikosta, kun pakkanen pyöri viidentoista asteen hujakoilla, teki pumppu buutin jälkeen puolentoista tunnin lämmitysjakson, josta taas mentiin 10 minuutin pykälin puolen tunnin jaksoihin. Eihän tämä erityisen hauskaa ole, että pakkaslukema asteina taitaa kohta ylittää lämmitysjakson pituuden minuutteina.