MSZ-LN - käyttökokemukset

[helmert]

Nyt teki kolmannen sulatuksen n. 80 min kohdalla, kun kenno oli vasta pintahuurteessa. En vieläkään kellottanut aktiivisen sulatuksen kestoa, mutta tuntui aika pitkään jatkavan vielä sen jälkeenkin kun kenno oli jo kauttaaltaan kuiva. Koko sulatuksen kesto tosin saattoi rannekellon perusteella olla hieman sitä perinteistä 7 minuuttia nopeampi. Toistaiseksi tuo outdoor heat exchanger -anturin muiluttaminen ei ole siis tuonut minulle mitään muutoksia.

Edit: neljäskin lämmitysjakso oli sama 80 min mitä yleensä. Ennen tuota toimenpidettäkin on pidemmän aikaa tehnyt juuri noin, että buutin jälkeen käy 5 min heitolla jonkin aikaa 80 min ja sitten lyhentää 70 min pintaan.

Tämän perusteella päättelen nyt (olettaen, että firmis toimii suunnitellusti), että joko sulatusanturi on häiriintynyt tai huovat ovat märät. Yläkautta kurkatessa sulatusanturissa ei näkynyt kyllä mitään omituista, ja tuon yläputken rivi on kyllä se ensimmäinen joka sulaa. Matot taas vastaavat aika suurelta pinta-alalta putkistoon häiriten niitä mikäli ne ovat umpijäässä, mutta aika vaikea olisi uskoa niiden vaikuttavan noin paljoa.

Jos telineessäsi on nuo kuvassa näkyvät kovat kumi rikat ulkoyksikön ja telineen välissä niin ääniä saa vähennettyä todella paljon pelkästään noiden vaihdolla laadukkaisiin kumisiin värinänvaimentimiin. Minulle laitettiin syksyllä autotalliin Alpic Air:n pumppu enkä hyväksynyt noiden alkuperäisten kumien asennusta. Asennusfirma kävi myöhemmin mukisematta vaihtamassa nuo parempiin ja ero oli todella merkittävä. Mitä pari päivää ehdin pumppua käyttämään ennen kumien vaihtoa niin tuolloin ei meinannut pysyä työkalut seinällä kun resonanssi oli niin kova. Uusilla kumeilla ulkoyksikön ääntä ei edes kuule jos ei erikseen kiinnitä huomiota.

Tuommoiset nailonnupit siinä on, eli aika kovat ja oikein patent pending Pitääpäs juonia tuohon alle/tilalle jotkin pehmeämmät tassut.

 

[PolyEsko]

Teinpäs omaan LN:ään virtaresetin tänään aamusta sulatuksen jälkeen.
Ei, ei ollut nytkään sulatuksissa ongelmaa, sulatteli 2,5-3,5 h:n välein, mutta...

Teki "taas" sen, minkä jokusen kerran aiemmin, eli jumitti läpät yläasentoon koko ajaksi ja puhalluksen sille asetetulle puhallinnopeudelle, eli vaikka oli katkolla kompressori, niin puhallus oli sillä samalla asennetulla 3/5 nopeudella, mitä kompuran päällä ollessakin eikä siis pudonnut 1/5 nopeudelle. Pari viimeistä päivää koko ajan näin ja läpät oli puolestaan koko ajan yläasennossa, vaikka kompuran toimiessa toisen puolen piti lasketua pari pykälää.

Pikkutehoilla lämmitteli kyllä koko ajan kämppää, kompuran ollessa päällä 10-40 min ja sitten huilitauko 10 min ja taas 10-30 min päällä.

Kuuraa muodostui ulkoyksikön taakse vaihtelevasti, eli välillä koko matkalle hyvinkin tasaisesti ja välillä vain kompuran puoleiseen päätyyn 10-20 cm leveydelle. Sulatusten aikana katosi kuurat. Välillä oli enemmän ja välillä vähemmän siis, mutta ei tosiaan vielä tarvitse koko aikaa kompuran päällä olla, niin ei mitään hirveitä määriä tietystikään.

Sulatuksen jälkeen laitoin värkin reiluuksi minuutiksi MelCloudilla viilennyksellä ja taas reippaan minuutin pästä lämmitykselle ja reippaan minuutin päästä pariksi minuutiksi virrat pois sulakkeella. Sitten virrat sulakkeelta takaisin. Läpät teki heti alkuveryttelyt ääriasennosta toiseen.

Alkoi taas läpät toimimaan ja puhalluksen nopeus vaihtumaan sen mukaan onko lämmitystouhu päällä vai huilaillaanko. Eiköhän se taas tottele muutaman kuukauden.

 

[OpaR6]

Nyt ehkäpä uskaltais jo sanoa, että anturin eristys auttoi pidentämään jaksotusta 20 min, eli on nyt hyvin pysynyt tuossa 90min kun aikaisemmin se oli 70min.

Aikaisemmin ei virtojen katkaisu vaikuttanut jaksotukseen, niin eiköhän tuo anturin eristys ollut se muuttava tekijä
Hyvin näkee, että pakkanen kiristyi yöllä ja pumpun teho jo vähän laski ja sulatuksella dippi on syvempi.

 

[OpaR6]

Nyt ehkäpä uskaltais jo sanoa, että anturin eristys auttoi pidentämään jaksotusta 20 min, eli on nyt hyvin pysynyt tuossa 90min kun aikaisemmin se oli 70min.

Aikaisemmin ei virtojen katkaisu vaikuttanut jaksotukseen, niin eiköhän tuo anturin eristys ollut se muuttava tekijä
Hyvin näkee, että pakkanen kiristyi yöllä ja pumpun teho jo vähän laski ja sulatuksella dippi on syvempi.

 

[Ottaa_pumpusta]

Täällä pumppu tekee vain 30-40 minsan jaksoja -26 pakkasella. Pitää vielä eristää yläanturi (kuivasin sen viikolla ja sijoitin paremmin) ja katsoa mitä tekee. Melko sietämätöntä kuunnella kylmissään tuota perunakattilan kiehumista.

Minkälaisia lämpöjä tuossa yläputkessa liikkuu, pystyykö solumuovinkiinnityksen varmistamaan esim nippusiteellä?

 

[Velsku]

Eiköhän nuo nippusiteet kestä kesälläkin jäähdytyskäytössä tulevat maksimilämpötilat. Nyt siellä mennään komeille pakkaslukemille eikä kovin monille lämpöasteille sulatuksen aikana.

Mulla 22 astetta pyynti ja pumpun puhaltama ilma ihan ihmekäyrää.
Eli joidenkin tuntien aikana jättää lämmittämättä täydellä teholla.
Mutta noista voi päätellä patterinin, miksi se noin tekee.

Eli kuva, alapuolen vaaleansininen kanttiviiva on pumpun itse mittaama ja raportoima huonelämpötila. (ihan oikein mittaa)
Punainen sahaviiva pumpun päältä mitattu imuilma.
Keltainen ulkolämpötila (ei merkitystä, mutta reilu -18 nyt)
Pyynti 22 astetta.

Ja tuosta näkee, ,että pumpun hystereesi säätö toimii perustuen historiaan. Kun on paljon edellisen lämmitysvaiheen aikana ollut lämpö tuossa tavoitessa tai ylitse, niin seuraavalla lämmitysvaiheella on lämmittänyt pienemmällä teholla.
--> Katsokaapa hyvä esimerkki tuosta 05:00 lämmitysjaksosta, jossa lähes kook ajan +22 astetta vaaleansininen ja seuraavalla lämmitysvaiheella klo 06:00 alkaen on pumppu tuottanut vain "puolitehoa" vaikka ei sisälämpötila ole edes noussut pyydettyyn 22 asteeseen. --> Edellinen kierto vaikuttaa tässäkin.

Sulatuksia nyt tunnin välein koko ajan.
Viimeisimmän kennontilanteen kävin tarkistamassa. Läpi näkyi ja ilma taatusti menee tehokkaasti läpi. Eli kyllä voisi pidempiä jaksoja tällä hetkellä vetää.
--> Veikkaan vahvasti, että tällä lämpötilalla minun jäinen huopa ei eristä mitään, ja hidastaa vain lämpeämistä --> sensorit mittaa haluttua kylmempiä lämpötiloja eikä aika jatku siksi. Lämpenisi vain keli, jotta viitsisi lähteä avaamaan pumppua ja korjaamaan eristystä...

 

[helmert]

Nyt ehkäpä uskaltais jo sanoa, että anturin eristys auttoi pidentämään jaksotusta 20 min, eli on nyt hyvin pysynyt tuossa 90min kun aikaisemmin se oli 70min.

Mulla on nyt jurnuttanut reippaan 80 min jaksoja n. vuorokauden ajan tuon toimenpiteen jälkeen. Aikaisemmin olivat noita samoja 70 minuutin, eli minulla näyttää pidentyneen 10 minuuttia Ensi viikolla saattaa keli käydä hieman lämpimämpänä, että kehtaisi ruveta päätykoteloa aukomaan ja vaihtamaan huopia. Sulatusanturille tekisi mieli tehdä samalla myös jotain (eristää?), mutta ehkä kokeilen nuo huovat ensin, niin saadaan parempi varmuus niiden vaikutuksesta.

Täällä pumppu tekee vain 30-40 minsan jaksoja -26 pakkasella. Pitää vielä eristää yläanturi (kuivasin sen viikolla ja sijoitin paremmin) ja katsoa mitä tekee. Melko sietämätöntä kuunnella kylmissään tuota perunakattilan kiehumista.

Minkälaisia lämpöjä tuossa yläputkessa liikkuu, pystyykö solumuovinkiinnityksen varmistamaan esim nippusiteellä?

Mulla yläanturin sulatusanturin siirto muutti käyttäytymisen noista 30-40 min jaksoista tuonne 70-80 min nurkille lähes olosuhteista riippumatta. Tätä lukuunottamatta meillä on siis melko samankaltainen tilanne. Jaksojen lyhentyminen kovemmilla pakkasilla ilman että kenno kerää sen enempää jäätä kielisi tosiaan ehkä siitä, että sulatukseen käytettävää lämpöä karkaa johonkin muualle (märkiin huopiin?) tai se ei jostain syystä kulje antureille asti.

Omani ei siis osaa vieläkään mukauttaa sulatusvälejä suunnitellun kaltaisesti, vaikka jaksot ovat toki pidentyneet. Yläanturin "parantelu" ei myöskään tuottanut merkittäviä eroja, eli jokin tässä vielä häiritsee toimintaa. Reilun tunnin vedot ovat toki hurjasti parempia kuin puolen tunnin, mutta tavoitteena olisi saada vekotin toimimaan siten, että se aidosti osaisi mukauttaa jaksoja olosuhteiden mukaan - niin kuin tämän mallin pitäisi. Minulla on viimeaikaisilla keleillä ollut lähes joka kerta tuon näköinen kenno kuin Velskun edellisessä viestissä.

 

[Velsku]

Jatko kondensoitumisen estämiseksi nämä anturit olisi hyvä koteloida eristää mahdollisimman ilmatiiviisti. Eli jottei käy niin että jonkin ajan kuluttua eristeen ja putkien/anturin väliin on kerääntynyt kondensiovettä, jolloinka ollaan ihan samassa lähtöpisteessä.

Viimeviikolla puuilossa käydessä pistisilmään tällaiset Putkieristeet:

LVI-eristeet

Putkieristeet, solukumieristeet sekä monet muut laadukkaat LVI-tarvikkeet löydät Puuilon laajasta valikoimasta. Nopea ja varma toimitus!

www.puuilo.fi

Pitääpä käydä ostamassa summassa jotain kokoa. Ostan vähän oletettua paksumpaa putkea, jolloinka on helppo viiltää auki, asentaa ja sitten ohentaa tarkoituksella, jos tarve ja teipata umpeen siten että putki kennolta lähtöpaikasta anturille, anturi ja putken toiseenpäähän menee eristeen alle. Tuon vielä luulisi saavan aika hyvin ilmatiiviiksi ihan teipillä sulkemalla.
--> Olisikohan tuo 9x42mm sitten sopivaa...

 

[Ottaa_pumpusta]

Nyt pistin solumuovia yläanturiin. Katson miltä näyttää onko vaikutusta sulatuksiin. Pakkasta edelleen rajusti.
Kesällä sitten päätyä auki ja katsoa miltä ala-anturi näyttää. Sieltä varmaan löytyy ongelma jos tämä ei nyt auttanut

 

[OpaR6]

Jatko kondensoitumisen estämiseksi nämä anturit olisi hyvä koteloida eristää mahdollisimman ilmatiiviisti. Eli jottei käy niin että jonkin ajan kuluttua eristeen ja putkien/anturin väliin on kerääntynyt kondensiovettä, jolloinka ollaan ihan samassa lähtöpisteessä.

Ite laitoin tätä: https://www.k-rauta.fi/tuote/solukumieristenauha-3mmx50mmx15m/8018458007276
Leikkailin erikokoisia siivuja, liimailin niitä niin että koko anturi ja tuleva johto on tiiviissä paketissa, eli pitäisi olla kohtuu ilmatiivis.

Kuivasin anturin, sen kotelon ja putken hyvin, niin tuo tuntui ottavan hyvin kiinni kun sitä siihen puristeli.

 

[helmert]

Edellisellä sivulla oleva eristysrävöstykseni on tehty juuri tuosta Puuilon 9x15 mm Armacellistä. Paremmalla kelillä olisi ehkä jaksanut taiteilla holistisemman eristyksen tuon päälle; tuo on vain aukileikattu palanen joka on tungettu tuonne mutkaan siten, että se jää ympäröimään anturikoteloa. Puuilosta saa samaa tavaraa myös 13 mm paksuna liimattavana mattona, jolla ajattelin säiden salliessa korvata huovat. Äänieristys tuossa on varmasti heikompi kuin (litimärässä) huovassa, mutta tuskimpa tuo kovin suuri ongelma on - varsinkaan jos jättää siinä kompurakompartmentin ympärillä olevan huovan paikalleen ja korvaa vain sen päätypellin ja putkien välissä olevan "irtonaisen" huopamaton.

 

[Velsku]

Ja tajusinpa, että yksi tuollainen vaimon jumppa-alusta on käyttämättömänä... Joten mulla oli solumuovia vapaana käytettäväksi jo nyt.

Kävin eristämässä nyt siten, miten yläkautta pystyi tuossa pakkasessa.
Jätin alhaalta avoimeksi, jotta kondensiovedelle on tie pois. Mutta eristin joka sivulta ja päältä.

Virrat otin pääkytkimestä pois ja tuon 5min, mitä operaatioon meni se oli virraton. Aikaisemmin sillä ei ollut merkitystä, joten oletan ettei nytkään. (vaikka on kuivempi ja kylmempi keli)

Katselin myös mitsun eristeitä. Mitsu ei halua, että tuulettimen aiheuttama alipaine vetää ilmavirtaa tuolle osastolle jossa putket ja kompura. Siinä on kannessa solukumi eristettä ja joka rakoon sitä on laitettu josta ilma voi virrata.

Mutta ei mitsu myöskään halua, että tuo osasto olisi aina mahdollisimman lämmin. Koska siinä ei ole ulkopellille mitään eristettä tuossa yläosassa. --> ehkä viilennyskäyttöävarten tuolta halutaan lämpöä haihtuvan pois peltiseinien läpi. Eriste on vain alaosassa (se suunnittelukukkanen, huopa...), jolloin kylmä ilma on kerrostunut tuonne alas ja se huopa eristää touta aluetta, jossa sulatusanturi sijaitsee.

Vain ylimmän putken eristäminen solukumieristeellä taitaa olla mahdotonta. Sillä anturin kotelon ja sitä alemman putken väliin jäävä rako on niin pieni. Joten yllä linkittämäni solukumiputkieriste ei mahdu sinne.

Niin ja katsokaapa, mihin se kondensiovedestä kertyvä jäätippa nyt kehittyy... Anturi oli siis jäätynyt kiinni, joten en tuon solumuovin asennuksen ajaksi voinut poistaa anturia ja reiän kautta laittaa takaisin. Mutta on se näinkin joka sivulta eristetty, paitsi alhaalta.

 

[VesA]

Anturi kerää vesitippaa vain jos sen ympärillä pääsee ilmaa liikkumaan isompia määriä - ilmastahan se kosteuden erottelee. Parasta olisi jos sille voisi väkertää solumuovista ahtaan taskun joka työnnetään mutkan päälle. Ja sitten vielä pala eristettä korkiksi sisäpuolelle.

 

[Ottaa_pumpusta]

Mulla ei ollut vesitippaa enää ollenkaan tuon liikuttamisen jälkeen, ennen eristystä jo siis.
Nyt näyttää sama 40 minsan sykli taas toistuvan. Ainakaan tämä yksilö ei tullut yhtään sen paremmaksi tuolla ylä-anturin muokkauksella.
Uus piirikorttikin kun tässä on, niin sitten ainoa oljenkorsi enää tuo ala-anturi.

Eilen kun tein muutoksen niin tyhjennin paljun. Nyt vrk myöhemmin ei siellä ollut mitään. Parit jääpuikot vaan näytti olevan laitteen alla. Ei ole siis ollut mitä edes sulatella, mutta silti tämä vain sulattelee

 

[Torsas]

Mulla ei ollut vesitippaa enää ollenkaan tuon liikuttamisen jälkeen, ennen eristystä jo siis.
Nyt näyttää sama 40 minsan sykli taas toistuvan. Ainakaan tämä yksilö ei tullut yhtään sen paremmaksi tuolla ylä-anturin muokkauksella.
Uus piirikorttikin kun tässä on, niin sitten ainoa oljenkorsi enää tuo ala-anturi.

Eilen kun tein muutoksen niin tyhjennin paljun. Nyt vrk myöhemmin ei siellä ollut mitään. Parit jääpuikot vaan näytti olevan laitteen alla. Ei ole siis ollut mitä edes sulatella, mutta silti tämä vain sulattelee

Vaihdettiinko anturit samalla kun tuo piirikorttikin?

 

[Mika karvajalka]

Takaisin alkupisteeseen. LN25 meni eilen sekaisin. Tulin kotiin iltapäivällä, 90 min sulatusväli. Siitä lähtien 80-70-60-50-40min. Eli väli pieneni 10 min kerrallaan. Ylimmäinen anturi oli jäässä mutta sulatus ei enää auttanut. Tänään taas kotiin tultaessa 30 min sulatusväli Jotain tuolla nyt tapahtui eilen iltapäivällä. Mitään sulatettavaa ei ollut, 70 min kohdalla kävin katsomassa niin oikeasti pari tippaa putosi pohjalta. Mutta eihän tälle voi kuin nauraa. Täytyy minunkin yrittää eristää antureita jossain välissä jos siitä olisi apua.

 

[Ottaa_pumpusta]

Vaihdettiinko anturit samalla kun tuo piirikorttikin?

Antureille ei tehty mitään

 

[helmert]

Takaisin alkupisteeseen. LN25 meni eilen sekaisin. Tulin kotiin iltapäivällä, 90 min sulatusväli. Siitä lähtien 80-70-60-50-40min. Eli väli pieneni 10 min kerrallaan. Ylimmäinen anturi oli jäässä mutta sulatus ei enää auttanut. Tänään taas kotiin tultaessa 30 min sulatusväli Jotain tuolla nyt tapahtui eilen iltapäivällä. Mitään sulatettavaa ei ollut, 70 min kohdalla kävin katsomassa niin oikeasti pari tippaa putosi pohjalta. Mutta eihän tälle voi kuin nauraa. Täytyy minunkin yrittää eristää antureita jossain välissä jos siitä olisi apua.

Mulla on tehnyt muutaman kerran samoin tavoin, että on lähtenyt lyhentämään, mutta ei osaa enää nostaa. Sulakkeesta kun käyttää hetken hengettömänä niin nostaa takaisin sinne 90 minuuttiin. Pelkkä sulatusanturin siirto ei siis näytä monellekaan olevan lopullinen ratkaisu, eikä outdoor heat exchanger -anturillakaan ole näyttänyt suurta vaikutusta olevan. Jatketaan tätä heuristista joukkopsykoosia siis koteloiden ja anturien eristämisellä

 

[Ottaa_pumpusta]

Onko kukaan päällystänyt sisähuopia jollain materiaalilla tai ihan vaihtanut ne vettymättömiin?

 

[janti]

Onko kukaan päällystänyt sisähuopia jollain materiaalilla tai ihan vaihtanut ne vettymättömiin?

Itse leikkasin huovan kokonaan pois tuolta taka kulmasta.

 

[Ylialokas]

Nyt varmaan on sulatus ihan paikallaan. Osittain tukossa. Lämpötila laski - 7 noin. - 1 pakkaseen.

 

[Ottaa_pumpusta]

Alkaa olee mies ja perunat melko kypsiä tähän pumppuun jo....

 

[Velsku]

Takaisin alkupisteeseen. LN25 meni eilen sekaisin. Tulin kotiin iltapäivällä, 90 min sulatusväli. Siitä lähtien 80-70-60-50-40min. Eli väli pieneni 10 min kerrallaan. Ylimmäinen anturi oli jäässä mutta sulatus ei enää auttanut. Tänään taas kotiin tultaessa 30 min sulatusväli Jotain tuolla nyt tapahtui eilen iltapäivällä. Mitään sulatettavaa ei ollut, 70 min kohdalla kävin katsomassa niin oikeasti pari tippaa putosi pohjalta. Mutta eihän tälle voi kuin nauraa. Täytyy minunkin yrittää eristää antureita jossain välissä jos siitä olisi apua.

Eipä sitä missään paikassa ole ollut viitettä että tämä kennon lämpötila-anturi vaikuttaisi sulatukseen. Onneksi nyt moni on modannut, niin saadaan sekin varmistettua

Huomasitko kellottaa kuinka kauan sulatukset kesti, kun alkoi lyhentämään?

Tuohan puhtaasti vaikutti siltä, että sulla alkoi kone mittaamaan pitkää sulatusta, joka johti tuohon.

Jos sulatusanturi vetää kondensiovettä sisäänsä tai piuhojen väliin, siinä tulee resistanssia rinnalle, joka laskee laitteen näkemää resistanssia. Jolloin anturi antaa lämpimämpää lämpötilaa. Eli ei voi olla sellaisesta kosteudestakaan kyse.

Ainut, vedestäjohtuva, mitä voi tapahtua on että anturin kontaktipintoihin menee kosteutta ja jäätä, joka huonontaa kontaktia jossain tilanteessa ja kasvattaa resistanssia. Silloin laite luulee että kenno ei sula ja alkaa jäähdytys.

Sulatus lämpötilasensorin kunnon voi mitata. Katsoo vastaako sen resistanssi jo aikaisemmin ollutta taulukkoa.

 

[helmert]

Olisi erittäin hyödyllistä pyrkiä poissulkemaan viallisten antureiden mahdollisuus. Tämän mukaan liittimiin ei taida päästä käsiksi kuin alakautta, eli vaatisi julkisivupellinkin irroituksen

 

[Mika karvajalka]

Huomasitko kellottaa kuinka kauan sulatukset kesti, kun alkoi lyhentämään?

En ole ikinä tarkemmin sulatuksen kestoa mitannut kun tuntuu että se aina vie sen n 10 min kokonaisajaltaan. Tuossahan pakkanen kiristyi 5 astetta mutta jos tuo oli se syy niin aikamoinen ylireagointi.

 

[Torsas]

Olisi erittäin hyödyllistä pyrkiä poissulkemaan viallisten antureiden mahdollisuus. Tämän mukaan liittimiin ei taida päästä käsiksi kuin alakautta, eli vaatisi julkisivupellinkin irroituksen

Oman kokemukseni mukaan termareissa voi tulla helposti +/-5 asteen heittoja niiden ikääntyessä. Tuollainen heitto ei vielä hyppää silmille resistanssia mitattaessa eikä välttämättä ilmene edes samoin eri lämpötiloissa.

Tuossa taitaa olla kolme samanlaista termaria. Noita voisi kokeilla vaihtaa päikseen, ellei sitten vaihda koko sarjaa kerralla uusiin.

Tähän kuitenkin lainaus Scanofficen huoltokoulutuksesta:
"Laitteisto toimii kuten valmistaja on suunnitellut – ei niin kuin asiakas haluaa."

 

[OpaR6]

Hyvin huomaa kun rupesi keli lauhtumaan, eli parhaimmillaan viime yönä oli -11 ja nyt on enään -2

Jaksotus ei ole enään kuin tunnin, mutta nyt kävin ennen sulatusta katsomassa kennoa ja se oli aivan ummessa ulkopuolelta, hyvä kun valo edes läpi näkyi, eli kuuraa oli huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin vaikka silloin jaksotus oli 90-95min.

Eli mielestäni kone toimii vieläkin ihan loogisesti, kosteampi ilma, niin sitä enemmänhän se kennoa myöskin "tukkii"

Loppuviikosta pitäisi taas pakkasen kiristyä, niin nyt ajattelin, että en tee mitään muutoksia enkä ota virtoja pois, niin katsotaan miten rupeaa käyttäytymään kun pakkanen kiristyy ja ilma on taas kuivempaa, kaiken järjen mukaanhan jaksotuksen pitäisi myös pikkuhiljaa ruveta kasvamaan

 

[kallionkinko]

Nyt varmaan on sulatus ihan paikallaan. Osittain tukossa. Lämpötila laski - 7 noin. - 1 pakkaseen.

Sulla saattaa olla hieman vajausta kylmäaineen määrässä, jos tollaset rinkulat vain huurtuu. Kannattaa ehkä tarkastuttaa. Itsellä oli reilusti vähissä ja teki aika pahat ja kapeat rinkulat sekä käytti kompuraa täysillä jo 0 asteen ulkolämpötiloissa. Myös sulatteli melkoisen useasti. Nyt kun tyhjennetty ja laitettu noin kilo ainetta sisään, toimii aivan eri tavalla. Vuotoja ei löytynyt. On saattanut olla jo uudesta hiukan vajausta ja nyt sitten kesän aikana jostain päästänyt sen verran karkuun tms., että joku tietty kriittinen raja ylittyi. Maksimiottotehoja ei ottanut kuin reilu 1000W ja puhalluslämpötilat alle 40.

 

[Ottaa_pumpusta]

Missä kohtaa on tullut tommonen lisäkalteri takapuolelle? Mulla ei sitä ole koskaan ollut

 

[JKra]

Tähän kuitenkin lainaus Scanofficen huoltokoulutuksesta:
"Laitteisto toimii kuten valmistaja on suunnitellut – ei niin kuin asiakas haluaa."

Tuo pitää kyllä paikkansa, laite toimii juuri kuten valmistaja haluaa. Laite on toiminut vtt testissä eri tavalla kuin mitä se käytännössä toimii(jos osaan käppyröitä oikein lukea). Ja tämä on vaikittanut monen laitteen ostopäätökseen(luulisin niin). Vtt testin lopputulos saattaisi olla erilainen jos testi olisi tehty käytössä olevasta laitteesta. Eipä nämä foorumit sinänsä ole niitä paikkoja, missä näitä laitteita laitevalmistajan toimesta kehitetään paremmaksi. Laitevalmistajalla lienet syynsä, miksi laite toimii kyseisellä tavalla, ei ne meille sitä kerro. En oikein usko laiterikkoihin kun kuulostaa että aika monella laite toimii samalla tavalla. Luulisi että valmistaja korjaa laitteissa ilmeneviä "oninaisuuksia" aina uudempiin laitteisiin ja ansimmäisen polven "ominaisuudet" olisi paranneltu toisen polven koneeseen. Sitä ei ilmeisemmin ole tehty joten eipä tähän varmaan saada mitään vastausta, miksi laite toimii kuten toimii. Minun järkeen käy se että anturien eristyksellä anturi mittaa paremmin putken lämpötilaa ja pakkanen ei vaikuta esim. Siihen sulatuslämpöanturin arvoon siten että laite ei ymmärrä että kenno sulaa kokonaan kun/jos anturin mittaama arvo jää pakkasen puolelle sulatuksen päätteeksi. Onpa epäselvää ajattelua siinä, koittakaa ymmärtää

 

[Velsku]

No jopas. Mulla meni 90 minuutin sulatusvälille nyt, kun eristin yläanturin. Virrat laitoin pois, eli kaksi asiaa tapahtui, joka ei ole hyvä analysoinnin kannalta. Mutta, viimeksi ei virtojen alhaallakäyttö saanut tätä aikaan...

Ja tuon anturin merkityksestä mulla on nyt yksi uusi teoria, joka voi taas pitää paikkaansa tai olla huuhaata.

Puhallusimman lämpötilakäyrä näyttää mulla nyt erilaiselta, kuin "koskaan".

Käyrästä näyttäisi, että ensin puhallusilman lämpötila nousee huippuun (jonka nopeus päätetty edellisellä lämmitysvaiheella). Kun sisälämpötila tavoitteessa pumppu laskee tehoja. Kaikki tapahtuu kuin ennenkin minulla kun pyynti nyt 22... Mutta kohdassa, jossa sulatus pitäisi alkaa, eli laite puhaltanut jo kylmempää (tavoite sisällä saavutettu), laite ei sulatakaan, vaan lähtee uudelleen kasvattamaan lämmitystehoa!

Joten se teoria:
Kun sulatuksen pitäisi kellon mukaan alkaa, käyttääköhän se tuota ylempää anturia aistiakseen kennon kylmyyden, vertaa sitä ulkolämpötilaan ja/tai defrost anturiin ja jos ei ole tehon oton kannalta liian lämmin tai kylmä, niin se päättelee että kenno ei ole vielä täysin jäässä joten jatkaa lämmitystä.

Eli tuolloin olisi kaksi asiaa, jotka vaikuttaa lämmitysjakson pituuteen: ennakkoon asetettu sulamisaikaperusteinen lämmitysvaiheen pituus. Ja kun se täyttyy, niin kennon tilanne tarkistetaan antureista ja arvuutellaan olisko tullut jo liikaa jäätä kennoon. Jos ei, niin jatketaan lämmitystä jonkin tietyn ajan verran, jottei sulatettaisi kuivaa, tarkistetaan taas, verrataan,... jne.

Tämä teoria mahdollistaa sen, että pumppu lähtee heti resetin jälkeen tekemään pidempiä jaksoja, kuin default "60min"

Ps. Tuo punainen vaakaviiva 24 asteessa on asiaan liittymätön.

 

[Timpe]

Onkohan täällä ketjun ainokainen LN25 pumppu, mikä toimii jotenkin loogisesti ja tuon Mitsun fuzzy logic -ajattelun mukaan?

Ennätin tänään seuraamaan sulatuksia tarkemmin koko päivän ajan ja kun mainitsin pumpusta eilen näin...
Ulkona -5°C ja pumppu näkyi vievän 267W (IV esilämmitys 56% / 500W), kun kuljin mittarin ohitse ja kuvasin kennoston 19 minuuttia ennen sen sulatusta. Sulatusväli oli tällä kertaa 2h 25min, sulatuksen kesto ennen 9 minuuttia ja käynnin jälkeen 10 minuuttia. Edellinen seuranta oli täällä keskiviikolta, jolloin laite kävi 2h 35min yhteen menoon.
Täällä on näet jatkettu tuon 2h 25min syklin ajamista, mutta sinne on tehty anturitarpeen mukaan väliin yksi hiukan lyhyempi 2h 10min jakso väliin.

Tarkemmin siis näin:
Aamulla klo 9:30 lähti ensimmäinen seuraamani sulatus, sen kesto noin 9-10 minuuttia (päättyi klo 9:40). Tuon päälle tehtiin vakio 2h 25min lämmitys samaan aikaan kun ulkolämpötila lauhtui -11°C pakkanen lauhtui -8°C pakkaseksi. Pumppu keräsi kuuraa täkäläistä "normaalia" enemmän eli alkoi jo menemään paikoitellen umpeen ennen sulatushetkeä. (Liitekuvissa näkyy muuten samanlaista alustavaa kylmäainekatoa, jos nuo kuuran juovat kertovat siitä.)
Klo 12:05 tuli siis toinen sulatus kuuraiselle kennolle ja se kesti nyt noin 11 minuuttia (puhalluksen loppumisesta sen täys-käynnistymiseen, eli sulatus loppui klo 12:16). Tuli siis normaalia pidempikestoinen sulatus ja mitä pumppu teki tuon jälkeen? No, se lyhensi hiukan seuraavaa lämmitysjaksoa, kuten kuuluukin logiikan mukaan toimia.
Klo 14:17 tuli kolmas sulatus, mutta nyt se tuli "vain" 2h 10min lämmityksen päätteeksi. Nyt sulatus oli 9 minuuttia pituudeltaan ja se loppui noin klo 14:26. Pakkanen oli edelleen lauhtunut -6°C lukemaan.
Neljäs sulatus jatkoi vanhaa tuttua rutiinia ts. 2h 25min lämmityksen jälkeen oltiin ajassa 16:51. Nyt sulatus kesti tasan 10 minuuttia.
Jokaisen sulatuksen jälkeen kenno on ollut täysin puhdas ja on tuntunut käsin kokeillen lämpimältä ts. ei tuonne jäänyt piilevää kosteutta mihinkään rakoseen. Tuon jälkeen ulkoilmassa oli -5°C pakkasta. En jatkanut enää tuon jälkeen ILP:n sulatusten seuraamista, mutta minusta tuon logiikka toimi nyt (hiukan yllättäen) Mitsun insinöörien haluamalla tavalla. (Itse odotin ongelmia, koska tällaiset nopeat lämpötilan vaihtumiset saattaisivat tuoda niitä.)

 

[Velsku]

Hyvin sulla Timpe säätänyt tuo!

Minä analysoin tietokoneella tuota käyrää. Pumpun voi tosiaan toimia noin, mitä kirjoitin.
Ensimmäinen kohta resetin jälkeen, jossa pumppu "alkaa uudestaan lämmittämään" tapahtuu tasan 60min kuluttua aloituksesta.
Kaikki seuraavat 50min. Tässä on ihmeellistä se, että säätää ensimmäisen sulatuksen jälkeen jo. Eli ei tarvitse kahta.

Vaikuttaisi siltä, että resetin jälkeen sulatusjakso oli 60min, mutta sen päättyessä laite sai antureilta tiedon (eristeen ansiosta?) ettei tarvitse vielä sulattaa ja jatkoi 40min lisää. Tuon jälkeen testasi ja totesi sulatustarpeen, sulatti ja sulatus oli "pitkä" joten laski lämmitysvaiheen pituutta 10min. Seuraavilla jaksoilla 50min kuluttua se tarkisti uudestaan, jatkoi taas 40min... Ja tuota on jatkunut tähän hetkeen saakka. Lämpötila noussut -15:sta -9:n asteeseen nyt kymmenen tunnin aikana.

Kävin viimeisen sulatuksen kuvaamassa. Vielä olis 90min jälkeenkin kennon mukaan voinut jatkaa lämmitystä...

 

[helmert]

Tähän kuitenkin lainaus Scanofficen huoltokoulutuksesta:
"Laitteisto toimii kuten valmistaja on suunnitellut – ei niin kuin asiakas haluaa."

Minä muotoilisin tämän ennemminkin siten, että "Laitteisto toimii kuten valmistaja on suunnitellut – ei niin kuin sen on mainostettu toimivan." Klassista toimintaa: "Hankintaturva", "Parasta laatua Pohjolaan", "takaamme tuotteidemme jälkimarkkinoinnin" ja mitä lie muuta paskapuhetta. Saattaisin joskus tulevaisuudessa ostaakin jotain Scanofficelta jos olisivat hoitaneet tämän "LN-gaten" kunnialla, mutta on kyllä niin selkärangaton maku jäänyt koko puulaakista, että saapa nähdä sitten kun on taas ajankohtaista.

 

[VesA]

Eipä nämä foorumit sinänsä ole niitä paikkoja, missä näitä laitteita laitevalmistajan toimesta kehitetään paremmaksi. Laitevalmistajalla lienet syynsä, miksi laite toimii kyseisellä tavalla, ei ne meille sitä kerro

No ei - täällä on esmes iteroitu Amitimen pikkuvilpin softat aikoinaan kuntoon, kiinalainen lähetti uutta prommia ja sitten foorumilaiset kokeilivat aika monta kierrosta. Eikä 'valmistaja' tee näitä softia - sen näkee aika hyvin vaikka Mitsubishista jonka uuden mallin käytös on aina ihan arpapeliä - firman sisällä ei selvästikään ole näille osastoa. Joka malliin alihankitaan softa jostain mistä halvalla saa ja asiakas testaa ja sen algoritmin arpoo joku lämpimän maan kooderi aika tyhjästä aina uudelleen. Näin on ollut viimeiset 20 vuotta. Takavuosina uudet mallit tulivat Suomeen aivan raakileina, nyt niitä testataan ilmeiseti vähän jossain - mutta ei tarpeeksi. Tilannetta voisi parantaa melcloud ja vastaavat - valmistaja saa testidataa mielin määrin ja siksi se palvelu on ilmaista - mutta jähmeää on. Jos näihin alkaisi saada OTA-päivityksiä homma ehkä helpottuisi, mutta myynnin jälkimarkkinointi ei todellakaan halua näitä ilmaiseksi päivittää - eikä seuraava(t) porras korvaa vaivoja, siltä se näyttää.

 

[Ylialokas]

Sulla saattaa olla hieman vajausta kylmäaineen määrässä, jos tollaset rinkulat vain huurtuu. Kannattaa ehkä tarkastuttaa. Itsellä oli reilusti vähissä ja teki aika pahat ja kapeat rinkulat sekä käytti kompuraa täysillä jo 0 asteen ulkolämpötiloissa. Myös sulatteli melkoisen useasti. Nyt kun tyhjennetty ja laitettu noin kilo ainetta sisään, toimii aivan eri tavalla. Vuotoja ei löytynyt. On saattanut olla jo uudesta hiukan vajausta ja nyt sitten kesän aikana jostain päästänyt sen verran karkuun tms., että joku tietty kriittinen raja ylittyi. Maksimiottotehoja ei ottanut kuin reilu 1000W ja puhalluslämpötilat alle 40.

katso liitettä 68143

Mulla kone kyllä ottaa tarvittaessa tehoja, eikä sulattele kuin 90min väleillä ja lämpöä piisaa.

Pitäsköhän silti tarkastaa

Täytyy tänään kokeilla hemmotestiä ja kokeilla, mitä tehoja pumppu käyttää täysillä.

Edit. Hemmotestillä kone vie 1956w ja puhaltaa 56-astetta. Nämä lienee kuitenkin ok?

 

[Ottaa_pumpusta]

No jopas. Mulla meni 90 minuutin sulatusvälille nyt, kun eristin yläanturin. Virrat laitoin pois, eli kaksi asiaa tapahtui, joka ei ole hyvä analysoinnin kannalta. Mutta, viimeksi ei virtojen alhaallakäyttö saanut tätä aikaan...

Ja tuon anturin merkityksestä mulla on nyt yksi uusi teoria, joka voi taas pitää paikkaansa tai olla huuhaata.

Puhallusimman lämpötilakäyrä näyttää mulla nyt erilaiselta, kuin "koskaan".

Käyrästä näyttäisi, että ensin puhallusilman lämpötila nousee huippuun (jonka nopeus päätetty edellisellä lämmitysvaiheella). Kun sisälämpötila tavoitteessa pumppu laskee tehoja. Kaikki tapahtuu kuin ennenkin minulla kun pyynti nyt 22... Mutta kohdassa, jossa sulatus pitäisi alkaa, eli laite puhaltanut jo kylmempää (tavoite sisällä saavutettu), laite ei sulatakaan, vaan lähtee uudelleen kasvattamaan lämmitystehoa!

Joten se teoria:
Kun sulatuksen pitäisi kellon mukaan alkaa, käyttääköhän se tuota ylempää anturia aistiakseen kennon kylmyyden, vertaa sitä ulkolämpötilaan ja/tai defrost anturiin ja jos ei ole tehon oton kannalta liian lämmin tai kylmä, niin se päättelee että kenno ei ole vielä täysin jäässä joten jatkaa lämmitystä.

Eli tuolloin olisi kaksi asiaa, jotka vaikuttaa lämmitysjakson pituuteen: ennakkoon asetettu sulamisaikaperusteinen lämmitysvaiheen pituus. Ja kun se täyttyy, niin kennon tilanne tarkistetaan antureista ja arvuutellaan olisko tullut jo liikaa jäätä kennoon. Jos ei, niin jatketaan lämmitystä jonkin tietyn ajan verran, jottei sulatettaisi kuivaa, tarkistetaan taas, verrataan,... jne.

Tämä teoria mahdollistaa sen, että pumppu lähtee heti resetin jälkeen tekemään pidempiä jaksoja, kuin default "60min"

Ps. Tuo punainen vaakaviiva 24 asteessa on asiaan liittymätön.


katso liitettä 68146

Käytin vielä uudestaan pumppua virrattomana nukkumaanmennessä. Nyt näyttää vähä samalta käyrät kuin sinulla. Lämmitysjaksot pidentyi. Mutta eiköhän tämä sulatus taas tiuhene...
Mutta pakkanen täällä on laskenut -26c ---> -18c
Seuraan tilannetta.
Torstaiksi lupasi -30c

 

[PolyEsko]

Missä kohtaa on tullut tommonen lisäkalteri takapuolelle? Mulla ei sitä ole koskaan ollut

Onhan nuo tehtaan jäljiltä kaikissa Mitsuissa ainakin. Asentaja ne kyllä usein ottaa pois ja pitäisikin ottaa, sillä ei tuolta ritilän takaa pysty ulkokennoa putsaamaan kaikesta siemennöyhdästä ja muustakaan pölystä.

 

[Ottaa_pumpusta]

Onhan nuo tehtaan jäljiltä kaikissa Mitsuissa ainakin. Asentaja ne kyllä usein ottaa pois ja pitäisikin ottaa, sillä ei tuolta ritilän takaa pysty ulkokennoa putsaamaan kaikesta siemennöyhdästä ja muustakaan pölystä.

Näin on tämän asentaja sitten varmaan tehnyt.
Hyvä niin

 

[kallionkinko]

Mulla kone kyllä ottaa tarvittaessa tehoja, eikä sulattele kuin 90min väleillä ja lämpöä piisaa.

Pitäsköhän silti tarkastaa

Täytyy tänään kokeilla hommetestiä ja kokeilla, mitä tehoja pumppu käyttää täysillä.

Edit. Hemmotestillä kone vie 1956w ja puhaltaa 56-astetta. Nämä lienee kuitenkin ok?

On kyllä ok.