Kirein pakkanen takana, mitä tästä opittiin?

pökö

Kaivo jäässä
Et siis tiedä mitä olisi tapahtunut 28 menolämmöllä ilman takkaa?
Veikkaampa että talo olisi jäähtynyt toisetkin pari astetta ja jos käyrä säätää suoraan ulkolämmön mukaan ei se osaa korjata lämmön putoamista niin normaali lämpö saavutetaan heinäkuussa.
(Paitsi jos säätö tehtäisiin paluuvedestä)
 

pamppu

Vakionaama
Herkästi vaan lisävoima käyttöön, näin tekisin minäkin ja teenkin jos tarvii.
Mulla on plääni vähän toisinpäin, kun täällä pakkaset on niin lyhyitä. Jos on tiedossa yhden yön verran pakkasta johon Vilppi ei riitä, niin vastukset pysyy kiellettynä, se kun ei erityisemmin tunnu missään ja sekin vähän kompensoidaan tulisijalla. (no, lisävoimaa se tulivoimakin on tietty...)

Vaikka vilppi sammuis muutamaks tunniksi (kuten eilen), niin silläkään ei ole mitään väliä, kun lämpövarastot jarruttaa jäähtymistä. Kyllä se vilppi sitten varastot takaisin kelaa kun lauhtuu aina päiväksi.

Käyttövesi mulla on tosin erillään tästä priimauksen ansiosta.

Sitte jos olis tiedossa -20 alittavaa pysyvää keliä, olis ihan sama lyödä vastukset heti peliin. Semmoista ei nyt vaan täällä ole vielä ollut, eikä ole varmaa että tuleeko edes ikinä.
 

Hhartikainen

Aktiivinen jäsen
Mietin tuota putkijaon suunnittelua, kun tarkoitus olisi laittaa katto- ja lattialämmitykset samaan kiertoon. Saahan ne toki helpohkosti muutettua eri kierroiksi. Kattolämmityksen MUTiksi tulee enintään 38 C. Meneekö vaikeaksi?
Itse varmaankin tekisin erilliset sunttipiirit jo alkujaan tai ainakin eri jakotukkeihin, jotta ne on helppo eriyttää.
Epäilen, ettei mene samoilla lämmöillä eikä pelkkä virtaamien säätö riitä tasapainoon saamiseen.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Itse varmaankin tekisin erilliset sunttipiirit jo alkujaan tai ainakin eri jakotukkeihin, jotta ne on helppo eriyttää.
Epäilen, ettei mene samoilla lämmöillä eikä pelkkä virtaamien säätö riitä tasapainoon saamiseen.
Joo omat jakotukit tulee ehdottomasti. 38 C ei kai ole kaukana vanhan talon lattialämmityksen menosta MUTissa.
 

staari

Aktiivinen jäsen
Vahvistui että kaivo ei ole kovin hyvätuottoinen, 20+ pakkasilla keruusta tulo -1.

Vastusten käyttöönoton porrasväliä säädin pienemmäksi. Kun asteminuutit rommaa niin paras että hoidetaan pois tehokkaasti ja nopeasti.

Ei muita toimenpiteitä.
 
Viimeksi muokattu:

STM

Jäsen
Vahvistui että kaivo ei ole kovin hyvätuottoinen, 20+ pakkasilla keruun tulo -1.

Vastusten käyttöönoton porrasväliä säädin pienemmäksi. Kun asteminuutit rommaa niin paras että hoidetaan pois tehokkaasti ja nopeasti.

Ei muita toimenpiteitä.
Ei tuo -1 niin paha lukema ole (eikä asteminuuttien nousukaan), että sen takia pitäisi vastuksia polttaa. Vain oliko siihen joku muu syy, esim. talo alkoi kylmenemään tai keruupiirin säiliön nestepinta alkoi nousemaan?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vahvistui että kaivo ei ole kovin hyvätuottoinen, 20+ pakkasilla keruun tulo -1.

Vastusten käyttöönoton porrasväliä säädin pienemmäksi. Kun asteminuutit rommaa niin paras että hoidetaan pois tehokkaasti ja nopeasti.

Ei muita toimenpiteitä.
Mulla tulevan liuksen lämpötila on käynyt joka vuonna tuossa jossain -1 asteen korvilla eikä tuo ole mitään haitannut. Ei muutakun kovaa ajoa vaan.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Mulla tulevan liuksen lämpötila on käynyt joka vuonna tuossa jossain -1 asteen korvilla eikä tuo ole mitään haitannut. Ei muutakun kovaa ajoa vaan.
Mistä lämpötilasta olisit huolissasi? Liittyy varmasti myös MLP-mitoitukseen eli onko tuo -1 muutaman tunnin pahimpina pakkaspäivinä vai käykö pumppu täysillä jo pikkupakkasilla ja -1 kuukauden putkeen. Kai tuolla voi jo jäätä keräimeen kertyä.
 

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Tuo tonttiin upotettu 290 metrin vaakapiiri lämpeni kesällä n. 10 asteeseen ja lämmityskauden alettua tulo aika nopeasti laski
nollaan ja koneelta maahan -3. Siinä se sitten pysyi koko talven. Kasvimaalla perunat ja porkkanat kasvoi normaalisti vaikka
keruuputket olivat n. metrin syvyydessä alapuolella.
 

STM

Jäsen
Mistä lämpötilasta olisit huolissasi? Liittyy varmasti myös MLP-mitoitukseen eli onko tuo -1 muutaman tunnin pahimpina pakkaspäivinä vai käykö pumppu täysillä jo pikkupakkasilla ja -1 kuukauden putkeen. Kai tuolla voi jo jäätä keräimeen kertyä.
Jos minäkin saan vastata, niin se on -4,5C. Perustuu omaan kokemukseen.
 

pökö

Kaivo jäässä
Minun koneessa on kaivoon palaavan litkun minimilämpö tehdasasetuksena -8 astetta, sit pysää kompura. Tuon arvon saa muutettua.
 

rawpower

Aktiivinen jäsen
Kireimmät pakkaset on vielä tulossa niin nyt on hyvä hienosäätää järjestelmät kohilleen.


Eka lämmityskausi menossa ja jännitti kovasti tämä kahden eripituisen kaivon systeemi, että riittääkö. Kaivot ja pumppu selvisi hyvin -33.7 asteesta. Kaivon tulo oli matalimmillaan 1.0 ja meno -2 luokkaa. Nyt tällä hetkellä tulee kaivolta jo 3.1 ja menee 0. Eli tuntui kaivo elpyvän parissa päivässä loka/marras lukemiin. Pakkasta ulkona enää -2.5.
 

5epi

Aktiivinen jäsen
Tuli testattua se että 16A sulake ei kestä kovin pitkään vilp+1 vastus kuormalla.
Ihan rajalla on, mutta tunnissa paloi.
 

5epi

Aktiivinen jäsen
Se perjantain paha keli mentiin ihan varaajan 8Kw vastuksella, ei viitti kotiin ajella kesken päivää.
Pakkanen oli aamulla -24 ja suunnilleen siinä pumppu sammuu muutenkin.
Eilen laitoin vastuksen kokeeksi päälle -18, jotta näkee vaikutuksen mittauksista.
Täytyy tuo syöttö muutta 20A ja laittaa vastus päälle -20 kohdalla.

Mulla on latauspiirissä lämpötilan seuranta ja 8Kw nosti varaajan lämpöä, vilpillä se laski väkisin.
Arvioisin vilpin tehon olevan jossain 3-4Kw ja sähköä kului koko talossa alle 3Kw/h yön aikana.
Eli ei se ihan yhteen putoa cop, mutulla.
 

staari

Aktiivinen jäsen
Mistä lämpötilasta olisit huolissasi? Liittyy varmasti myös MLP-mitoitukseen eli onko tuo -1 muutaman tunnin pahimpina pakkaspäivinä vai käykö pumppu täysillä jo pikkupakkasilla ja -1 kuukauden putkeen. Kai tuolla voi jo jäätä keräimeen kertyä.
Vain kovimmilla pakkasilla ja koneen käydessä on keruu kaivosta -1, kaivoon -4. Käyntiä n. puolet vuorokaudesta.
Koneen ollessa sammuksissa tulee tällä hetkellä ivk etulämmitykselle +1.

Ehkä olin turhaan huolissani.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Turhaan huolissasi luulisin. Tuolla IVK etulämmityksellä voi elvyttää kaivoa sitten kun kelit lämpenee.

Vaikka toki suht viileä kaivo.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Mistä lämpötilasta olisit huolissasi? Liittyy varmasti myös MLP-mitoitukseen eli onko tuo -1 muutaman tunnin pahimpina pakkaspäivinä vai käykö pumppu täysillä jo pikkupakkasilla ja -1 kuukauden putkeen. Kai tuolla voi jo jäätä keräimeen kertyä.

Kai se tuossa kun sisälle alkaa tulemaan -2 alkaa jäätämään enemmän. En ole niin tarkkaan seurannut miten tuo liuoksen lämpötila on käyttäytynyt mutta kiristyvä pakkanen ja lattian runsas massa saa koneen käymään pitkiä jaksoja jotka laskevat liuoksen tulolämpötilan pakkasen puolelle. Toki lämpötila on jatkuvasti pakkasella kuukausikaupalla niin ei siitä ainakaan mitään hyötyä ole.

Minusta riippumattomista syistä kaivoa tuli vähemmän kuin mitä oli tarkoitus porata ja tehokas kone kurittaa sitä melko tehokkaasti.
Kone tallentaa automaattisesti aina matalimmat viikottaiset liuoksen lämpötilat. Täytyy käydä kattomassa huvikseen mitä sielä löytyy.

Kuitenkin itse jäätymisongelmaa lienee liioiteltu.
hd4QHjl.png


FiXNCoQ.png


Tc854bu.png


6My6UOy.png

 

fraatti

Hyperaktiivi
Nyt kun tuo aparaatti hörähti tulille niin muutaman minuutin jälkeen näytti tulevan 0,7 lientä ylös. Sen pidempään en jaksanut asiaa ihmetellä.

Viime vuoden helmikuusta eteenpäin ->
1610895501075.png

Kesä 2020
1610895551593.png

Nykyinen talvi
1610895625931.png
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kattilan kuumentaminen öljyllä toi taas vaihteeksi kuuman suihkun. Tuo sekoitusventiili ei sitten näköjään toimi niin pätevästi, että taas VILPin lämmöillä se 35 asteinen pääsisi siitä läpi vaan se päästää kylmää haalistetun sekaan ja lämpötila jää tarpeettoman alas. Eli tuota haalistetun nuppia pitäisi mielellään muistaa käydä kääntämässä takaisin lämpimämmälle, kun poltin ei enää pakkasten jälkeen pyöri.
 

Hillotus

Jäsen
Invertteri-mlp ja hirsitalo, pakkasten aikana säädin kiertovesipumpun täysille aina lämmityksen aikana, niin sai tiputettua menoveden lämpöä hieman. Nyt pikkupakkasille menee ehkä 31 asteinen vesi laattaan. Kulmahuoneet selkeästi viileät lattialämmityssuunnitelman mukaisilla virtauksilla niiden osalta(MUT -32/40). Todellisuudessa kyllä ei tuo 40 asteinen riitä kovimmilla pakkasilla. Pitäsi nostaa taas pumpusta menoa asteella tai parilla ja sitten kuristaa aika monta muuta piiriä, mutta eipä ole jaksanut alkaa säätämään tässä kohti. Sellainen oppima myös, että ilmeisesti hirsiseinät varaavat sitä kylmyyttäkin jonkun verran, eli lauhtuessa talo on jonkun aikaa kylmempi, kuin tarvisi.

Semmoinen on tässä paljastunut, että ei mitään helvetin järkeä laittaa kahta erillisellä käyttötarkoituksella olevaa tilaa samaan lattialämmityspiiriin. Tätä(kään) en tajunnut suunnitelma-vaiheessa. Sisäseiniin rajoittuva pikkuvessa ja ulkoseinään rajoittuva arkieteinen samassa piirissä. Arkieteisessä pitäis mieluusti lämpöä, että kamppeet kuivaa, mutta jos siellä on se 22-23, niin pikkuveskissä on jo lähemmäs 25. Sauna ja pesuhuone ei nyt niin haittaa samassa piirissä, kun saunassa saa ollakin vähän viileämpi käyttöaikojen ulkopuolella.

Mielestäni painotin LVI-suunnittelijalle, että haluan kesällä lämpimäksi pesuhuoneen ja kodarin lattiat, mutta eipä se onnistu, kun ei ole shunttia ja samassa tukissa on kaikkia muitakin tiloja. Melkein tekisi mieli laitattaa se shuntti, kun siinä tukissa on vaan laatalla ja paljaalla betonilla olevia tiloja. Samalla kyllä vois siitä tukista jakaa erilleen pesuhuone/sauna ja kodarin piirit, mutta tekniseen tilaan ei kyllä mahdu puskurivaraajaa, jos semmosen tarvis kesäksi.

No onpahan tiivis talo verrattuna 80-lukulaiseen ja lämmintä saa tarpeen mukaan ja sähkölasku silti puolet.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Sisäseiniin rajoittuva pikkuvessa ja ulkoseinään rajoittuva arkieteinen samassa piirissä.
Taitaa olla erityisesti uudehkojen hirsitalojen ongelma. Niin valtava ero erinomaisesti eristettyjen ylä- ja alapohjan ja varsin huonosti eristetyn ulkoseinän välillä. Tuosta tulee valtava ero tehontarpeeseen.

Hirsitalossa ulkoseinien U-arvo 0,53, AP 0,15 ja YP 0,09. Muissa ulkoseinät 0,15. 80-luvun taloissa ulkoseinät 0,25, AP 0,3 ja YP 0,2.

Ei taida riittää putkijaon laittaminen 150 mm ulkoseinällä ja 300 keskellä? Onko edes sitä tehty?

Samaa ongelmaa tietysti myös vanhoissa taloissa huonoilla isoilla ikkunoilla, mutta niissä harvemmin on lattialämmitystä.
 
Viimeksi muokattu:

Hillotus

Jäsen
Ei taida riittää putkijaon laittaminen 150 mm ulkoseinällä ja 300 keskellä? Onko edes sitä tehty?

Samaa ongelmaa tietysti myös vanhoissa taloissa huonoilla isoilla ikkunoilla, mutta niissä harvemmin on lattialämmitystä.
Toki on 150mm välillä kaikki ulkoseinien vierustat, nurkkahuoneet käytännössä kokonaan. Tääkään ei tosiaan olisi ongelma, jos olisi tajunnut ajoissa tuon kaksi huonetta samaan piiriin muuttaa.

Isojen ikkunoiden kanssahan tuo on samanlainen hankaluus riippumatta lämmitystavasta tai seinärakenteesta, aina ne vaatii isomman energiamäärän lämmitykseen, kun u arvot taitaa olla normaaleissa paremman luokan kiinteissä siinä 0,6 mailla.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Isojen ikkunoiden kanssahan tuo on samanlainen hankaluus riippumatta lämmitystavasta tai seinärakenteesta, aina ne vaatii isomman energiamäärän lämmitykseen, kun u arvot taitaa olla normaaleissa paremman luokan kiinteissä siinä 0,6 mailla.
Totta, jos ihan akvaarioista puhutaan. Yleensä kuitenkin seinää on paljon enemmän kuin ikkunaa, varsinkin nurkkahuoneissa. Hirsitalossa seinän ja ikkunan U-arvo nykyään voi olla täysin sama. Ikkunoita saa U-arvolla 0,5.

Oishan tuon eteisenkin voinut tehdä kokonaan 150 mm väleillä. Mutta ei kai se kamalaa ole, vaikka vessassa on muutama aste lämpimämpi?
 

Alf

Aktiivinen jäsen
Sellainen oppi on tässä tullut, että ns. käyrällä ajo ei oikeastaan toimi kovin hyvin tämmöisessä uudessa matalaenergiatalossa.

Näin siis kun on märkätilat samassa kierrossa kun muutkin tilat. Taitaa olla käytännössä vakiotapa millä uudet perustalot tehdään.

Kun miellyttävä lattialämpö kylppärissä vaatii sellaisen 28C menoveden niin näyttäisi siltä että oikeastaan mitään käyrää ei tarvi.

Huonetermarit on siis käytössä kuivissa tiloissa.

Että täällä usein esitetty ohje lattialämmön säätöön (termarit auki ja käyrän haku sitten)... ei toimi.
Tarkoitatko, että käyrällä ajaen on talossa liian lämmintä? Kyllähän veden virtauksilla saadaan kylppäri / muu asunto tilannetta muutetettua vaikka olisi vain yksi kierto. Muun asunnon virtaus voi olla hyvinkin pienellä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tarkoitatko, että käyrällä ajaen on talossa liian lämmintä? Kyllähän veden virtauksilla saadaan kylppäri / muu asunto tilannetta muutetettua vaikka olisi vain yksi kierto. Muun asunnon virtaus voi olla hyvinkin pienellä.

Ei vaan tarkoitan sitä, että se minimilämpö mitä halutaan märkätiloihin on sen verran korkea, ettei varsinaista lämpökäyrää tunnu ns. tarvittavan ainakaan -20C pakkasiin asti. Voisi mennä samalla lämmöllä kokoajan. Huonetermarit sitten säätää lämpöjä.

Aika paljon täällä aina ehdotetaan, että säädettäisiin lämmöt kaikki termarit auki. No sitten on takuuvarmasti märkätilojen lattiat kylmät, kun menolämmöt termarit auki jäisi meillä tosi matalaksi paitsi jossain -25C pakkasessa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Toki joo... ei se huonelämpö tietty +28C ole. Jalalle miellyttävä lämpö on tuohon hujakoille asettunut. Makuasioita tietty.
Tietenkin on menolämpö, mutta siis tuon olette sopivaksi havainnut. Lienee huonekin sitten aika lämmin? 25C?

Tuo meidän -76 sähkösysteemi näytti nostavan kovilla pakkasilla lattiat yli 30 C paikoin. Huoneissa ei kuitenkaan kuin 20-22 C. Mietin vaan millaisille menolämmöille tuo vesikiertoinen sitten tulee. Aika suuri ero eristyksessä tietysti uusi vs. -76.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Olisikohan kylppärissä joku 23-24C lämmintä. Ei se korkeammaksi juuri nouse, kun sieltä on aika tehokas IV-poisto. Ja ihan hyvä on, että on pikkuisen tavallista lämpimämpi.

Tavoitteena on, että makuuhuoneissa pidetään 19-20C, muissa tiloissa 21-22 ja märkätiloissa tuo 23-24. Ja aika hyvin on tuossa pysytty huonetermareilla kiertoja rajoittaen.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Eikös tuossakin tapauksessa käyrä haeta kohdilleen kuten on neuvottu: kaikki termarit/kuristukset auki, haetaan käyrällä kylppäriin tasainen haluttu lämpö ja sitten kuristellaan liian kuumat huoneet halutun viileiksi.
 

pökö

Kaivo jäässä
Persiilleen meni hyvät testi- ja säätökelit, ilmat lämpenee taas eikä ennusteissa näy kovia pakkasia. Normaali talvi lumitöineen on kiva juttu.
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Persiilleen meni hyvät testi- ja säätökelit, ilmat lämpenee taas eikä ennusteissa näy kovia pakkasia. Normaali talvi lumitöineen on kiva juttu.
Älähän nyt, johan juuri luvattiin vuosikymmenen kovimmat pakkaset. Silloin jo totesin itsekseni että tämä talvi taisi olla siinä...

Ja toisaalta, mitäpä on luvata kovimmat talvipakkaset vuosiin kun ei moneen vuoteen ole kunnollista talvea ollutkaan.

Muoks: ensi viikon alkupuolella voisi lämpötilat laskea taas reippaisiin pakkaslukemiin. Jos ennuste pysyy ja siihen on uskomista. Jos...
 

5epi

Aktiivinen jäsen
Pieni lisäys tuohon oppimiseen, saattolämmityksen laitoin sulatusvesille.
Ehkä jo ensi kesänä kunnon viemäröinti...
 

iqo

Vakionaama
Tuo saatto-, ja sulanapitolämmitys on varmasti aihe, josta moni VILPin uusi tai vähän vanhempikin omistaja on saanut tänä talvena "koulutusta". Vielä ei ole edes ollut sitä pahinta keliä, jolloin on kylmää ja suhteellisen kuivaa. Silloin kennosta tulee vain pieni liru vettä, joka ei välttämättä ehdi edes putkeen asti, vaan kasvattaa vain jääpaarretta kaukaloon tms. Vettä tulee kuitenkin tarpeeksi, että parissa päivässä ongelmat eskaloituvat.
 

-ww-

Aktiivinen jäsen
Olisi hyvä jos lämmityskoneessa olisi monen pisteen käyrävalinta mahdollisuus. Vstaava kuin oumannissa, ei siis suoraa viivaa. Ja toki erillispiiri kosteille tiloille, ja iso korkea varaaja, ja pitempi letku lammessa(tai2 piiriä ja pitemmät). Ilppi päälle yläkertaan avuksi ni hyvin meni.
Olishan noita....
1612448679969.png
 
Back
Ylös Bottom