pökö
Kaivo jäässä
Veikkaampa että talo olisi jäähtynyt toisetkin pari astetta ja jos käyrä säätää suoraan ulkolämmön mukaan ei se osaa korjata lämmön putoamista niin normaali lämpö saavutetaan heinäkuussa.
(Paitsi jos säätö tehtäisiin paluuvedestä)
Kirein pakkanen takana, mitä tästä opittiin?
- Viestiketjun aloittaja pökö
- Aloituspäivämäärä
(Paitsi jos säätö tehtäisiin paluuvedestä)
Mulla on plääni vähän toisinpäin, kun täällä pakkaset on niin lyhyitä. Jos on tiedossa yhden yön verran pakkasta johon Vilppi ei riitä, niin vastukset pysyy kiellettynä, se kun ei erityisemmin tunnu missään ja sekin vähän kompensoidaan tulisijalla. (no, lisävoimaa se tulivoimakin on tietty...)
Vaikka vilppi sammuis muutamaks tunniksi (kuten eilen), niin silläkään ei ole mitään väliä, kun lämpövarastot jarruttaa jäähtymistä. Kyllä se vilppi sitten varastot takaisin kelaa kun lauhtuu aina päiväksi.
Käyttövesi mulla on tosin erillään tästä priimauksen ansiosta.
Sitte jos olis tiedossa -20 alittavaa pysyvää keliä, olis ihan sama lyödä vastukset heti peliin. Semmoista ei nyt vaan täällä ole vielä ollut, eikä ole varmaa että tuleeko edes ikinä.
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Itse varmaankin tekisin erilliset sunttipiirit jo alkujaan tai ainakin eri jakotukkeihin, jotta ne on helppo eriyttää.
Epäilen, ettei mene samoilla lämmöillä eikä pelkkä virtaamien säätö riitä tasapainoon saamiseen.
Joo omat jakotukit tulee ehdottomasti. 38 C ei kai ole kaukana vanhan talon lattialämmityksen menosta MUTissa.
Ei tuo -1 niin paha lukema ole (eikä asteminuuttien nousukaan), että sen takia pitäisi vastuksia polttaa. Vain oliko siihen joku muu syy, esim. talo alkoi kylmenemään tai keruupiirin säiliön nestepinta alkoi nousemaan?
pökö
Kaivo jäässä
Kaverilla on tuo -1 tullut jo kymmenen talvea eikä ole muuksi muuttunut kun siihen laski
Mulla tulevan liuksen lämpötila on käynyt joka vuonna tuossa jossain -1 asteen korvilla eikä tuo ole mitään haitannut. Ei muutakun kovaa ajoa vaan.
Mistä lämpötilasta olisit huolissasi? Liittyy varmasti myös MLP-mitoitukseen eli onko tuo -1 muutaman tunnin pahimpina pakkaspäivinä vai käykö pumppu täysillä jo pikkupakkasilla ja -1 kuukauden putkeen. Kai tuolla voi jo jäätä keräimeen kertyä.
Tuo tonttiin upotettu 290 metrin vaakapiiri lämpeni kesällä n. 10 asteeseen ja lämmityskauden alettua tulo aika nopeasti laski
nollaan ja koneelta maahan -3. Siinä se sitten pysyi koko talven. Kasvimaalla perunat ja porkkanat kasvoi normaalisti vaikka
keruuputket olivat n. metrin syvyydessä alapuolella.
nollaan ja koneelta maahan -3. Siinä se sitten pysyi koko talven. Kasvimaalla perunat ja porkkanat kasvoi normaalisti vaikka
keruuputket olivat n. metrin syvyydessä alapuolella.
Jos minäkin saan vastata, niin se on -4,5C. Perustuu omaan kokemukseen.
Siis kaivosta tuleva eli kaivoon menevä on vielä 3-4 C kylmempää?
ok. Aloittaja puhui kaivosta lähtevästä ja tuo minun oli kaivolle tuleva luku. Jos nyt oikein muistan, niin se kaivolta lähtevä oli huonoimmillaan -2,3C ja tuleva -4,8C
Kireimmät pakkaset on vielä tulossa niin nyt on hyvä hienosäätää järjestelmät kohilleen.
www.is.fi
Eka lämmityskausi menossa ja jännitti kovasti tämä kahden eripituisen kaivon systeemi, että riittääkö. Kaivot ja pumppu selvisi hyvin -33.7 asteesta. Kaivon tulo oli matalimmillaan 1.0 ja meno -2 luokkaa. Nyt tällä hetkellä tulee kaivolta jo 3.1 ja menee 0. Eli tuntui kaivo elpyvän parissa päivässä loka/marras lukemiin. Pakkasta ulkona enää -2.5.
Lopputalven hyytävä ennuste: ”Siperian-talven” kylmä kurimus jämähtää Suomen ylle
Forecan meteorologi Markus Mäntykannas analysoi Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen maaliskuun ensimmäiseen päivään saakka ulottuvaa ennustetta.
www.is.fi
Eka lämmityskausi menossa ja jännitti kovasti tämä kahden eripituisen kaivon systeemi, että riittääkö. Kaivot ja pumppu selvisi hyvin -33.7 asteesta. Kaivon tulo oli matalimmillaan 1.0 ja meno -2 luokkaa. Nyt tällä hetkellä tulee kaivolta jo 3.1 ja menee 0. Eli tuntui kaivo elpyvän parissa päivässä loka/marras lukemiin. Pakkasta ulkona enää -2.5.
pökö
Kaivo jäässä
Kuinka kylmässä vastusta alko tarviimaan?
Se perjantain paha keli mentiin ihan varaajan 8Kw vastuksella, ei viitti kotiin ajella kesken päivää.
Pakkanen oli aamulla -24 ja suunnilleen siinä pumppu sammuu muutenkin.
Eilen laitoin vastuksen kokeeksi päälle -18, jotta näkee vaikutuksen mittauksista.
Täytyy tuo syöttö muutta 20A ja laittaa vastus päälle -20 kohdalla.
Mulla on latauspiirissä lämpötilan seuranta ja 8Kw nosti varaajan lämpöä, vilpillä se laski väkisin.
Arvioisin vilpin tehon olevan jossain 3-4Kw ja sähköä kului koko talossa alle 3Kw/h yön aikana.
Eli ei se ihan yhteen putoa cop, mutulla.
Pakkanen oli aamulla -24 ja suunnilleen siinä pumppu sammuu muutenkin.
Eilen laitoin vastuksen kokeeksi päälle -18, jotta näkee vaikutuksen mittauksista.
Täytyy tuo syöttö muutta 20A ja laittaa vastus päälle -20 kohdalla.
Mulla on latauspiirissä lämpötilan seuranta ja 8Kw nosti varaajan lämpöä, vilpillä se laski väkisin.
Arvioisin vilpin tehon olevan jossain 3-4Kw ja sähköä kului koko talossa alle 3Kw/h yön aikana.
Eli ei se ihan yhteen putoa cop, mutulla.
Vain kovimmilla pakkasilla ja koneen käydessä on keruu kaivosta -1, kaivoon -4. Käyntiä n. puolet vuorokaudesta.
Koneen ollessa sammuksissa tulee tällä hetkellä ivk etulämmitykselle +1.
Ehkä olin turhaan huolissani.
Kai se tuossa kun sisälle alkaa tulemaan -2 alkaa jäätämään enemmän. En ole niin tarkkaan seurannut miten tuo liuoksen lämpötila on käyttäytynyt mutta kiristyvä pakkanen ja lattian runsas massa saa koneen käymään pitkiä jaksoja jotka laskevat liuoksen tulolämpötilan pakkasen puolelle. Toki lämpötila on jatkuvasti pakkasella kuukausikaupalla niin ei siitä ainakaan mitään hyötyä ole.
Minusta riippumattomista syistä kaivoa tuli vähemmän kuin mitä oli tarkoitus porata ja tehokas kone kurittaa sitä melko tehokkaasti.
Kone tallentaa automaattisesti aina matalimmat viikottaiset liuoksen lämpötilat. Täytyy käydä kattomassa huvikseen mitä sielä löytyy.
Kuitenkin itse jäätymisongelmaa lienee liioiteltu.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kattilan kuumentaminen öljyllä toi taas vaihteeksi kuuman suihkun. Tuo sekoitusventiili ei sitten näköjään toimi niin pätevästi, että taas VILPin lämmöillä se 35 asteinen pääsisi siitä läpi vaan se päästää kylmää haalistetun sekaan ja lämpötila jää tarpeettoman alas. Eli tuota haalistetun nuppia pitäisi mielellään muistaa käydä kääntämässä takaisin lämpimämmälle, kun poltin ei enää pakkasten jälkeen pyöri.
Hillotus
Jäsen
Invertteri-mlp ja hirsitalo, pakkasten aikana säädin kiertovesipumpun täysille aina lämmityksen aikana, niin sai tiputettua menoveden lämpöä hieman. Nyt pikkupakkasille menee ehkä 31 asteinen vesi laattaan. Kulmahuoneet selkeästi viileät lattialämmityssuunnitelman mukaisilla virtauksilla niiden osalta(MUT -32/40). Todellisuudessa kyllä ei tuo 40 asteinen riitä kovimmilla pakkasilla. Pitäsi nostaa taas pumpusta menoa asteella tai parilla ja sitten kuristaa aika monta muuta piiriä, mutta eipä ole jaksanut alkaa säätämään tässä kohti. Sellainen oppima myös, että ilmeisesti hirsiseinät varaavat sitä kylmyyttäkin jonkun verran, eli lauhtuessa talo on jonkun aikaa kylmempi, kuin tarvisi.
Semmoinen on tässä paljastunut, että ei mitään helvetin järkeä laittaa kahta erillisellä käyttötarkoituksella olevaa tilaa samaan lattialämmityspiiriin. Tätä(kään) en tajunnut suunnitelma-vaiheessa. Sisäseiniin rajoittuva pikkuvessa ja ulkoseinään rajoittuva arkieteinen samassa piirissä. Arkieteisessä pitäis mieluusti lämpöä, että kamppeet kuivaa, mutta jos siellä on se 22-23, niin pikkuveskissä on jo lähemmäs 25. Sauna ja pesuhuone ei nyt niin haittaa samassa piirissä, kun saunassa saa ollakin vähän viileämpi käyttöaikojen ulkopuolella.
Mielestäni painotin LVI-suunnittelijalle, että haluan kesällä lämpimäksi pesuhuoneen ja kodarin lattiat, mutta eipä se onnistu, kun ei ole shunttia ja samassa tukissa on kaikkia muitakin tiloja. Melkein tekisi mieli laitattaa se shuntti, kun siinä tukissa on vaan laatalla ja paljaalla betonilla olevia tiloja. Samalla kyllä vois siitä tukista jakaa erilleen pesuhuone/sauna ja kodarin piirit, mutta tekniseen tilaan ei kyllä mahdu puskurivaraajaa, jos semmosen tarvis kesäksi.
No onpahan tiivis talo verrattuna 80-lukulaiseen ja lämmintä saa tarpeen mukaan ja sähkölasku silti puolet.
Semmoinen on tässä paljastunut, että ei mitään helvetin järkeä laittaa kahta erillisellä käyttötarkoituksella olevaa tilaa samaan lattialämmityspiiriin. Tätä(kään) en tajunnut suunnitelma-vaiheessa. Sisäseiniin rajoittuva pikkuvessa ja ulkoseinään rajoittuva arkieteinen samassa piirissä. Arkieteisessä pitäis mieluusti lämpöä, että kamppeet kuivaa, mutta jos siellä on se 22-23, niin pikkuveskissä on jo lähemmäs 25. Sauna ja pesuhuone ei nyt niin haittaa samassa piirissä, kun saunassa saa ollakin vähän viileämpi käyttöaikojen ulkopuolella.
Mielestäni painotin LVI-suunnittelijalle, että haluan kesällä lämpimäksi pesuhuoneen ja kodarin lattiat, mutta eipä se onnistu, kun ei ole shunttia ja samassa tukissa on kaikkia muitakin tiloja. Melkein tekisi mieli laitattaa se shuntti, kun siinä tukissa on vaan laatalla ja paljaalla betonilla olevia tiloja. Samalla kyllä vois siitä tukista jakaa erilleen pesuhuone/sauna ja kodarin piirit, mutta tekniseen tilaan ei kyllä mahdu puskurivaraajaa, jos semmosen tarvis kesäksi.
No onpahan tiivis talo verrattuna 80-lukulaiseen ja lämmintä saa tarpeen mukaan ja sähkölasku silti puolet.
Taitaa olla erityisesti uudehkojen hirsitalojen ongelma. Niin valtava ero erinomaisesti eristettyjen ylä- ja alapohjan ja varsin huonosti eristetyn ulkoseinän välillä. Tuosta tulee valtava ero tehontarpeeseen.
Hirsitalossa ulkoseinien U-arvo 0,53, AP 0,15 ja YP 0,09. Muissa ulkoseinät 0,15. 80-luvun taloissa ulkoseinät 0,25, AP 0,3 ja YP 0,2.
Ei taida riittää putkijaon laittaminen 150 mm ulkoseinällä ja 300 keskellä? Onko edes sitä tehty?
Samaa ongelmaa tietysti myös vanhoissa taloissa huonoilla isoilla ikkunoilla, mutta niissä harvemmin on lattialämmitystä.
Viimeksi muokattu:
Hillotus
Jäsen
Toki on 150mm välillä kaikki ulkoseinien vierustat, nurkkahuoneet käytännössä kokonaan. Tääkään ei tosiaan olisi ongelma, jos olisi tajunnut ajoissa tuon kaksi huonetta samaan piiriin muuttaa.
Isojen ikkunoiden kanssahan tuo on samanlainen hankaluus riippumatta lämmitystavasta tai seinärakenteesta, aina ne vaatii isomman energiamäärän lämmitykseen, kun u arvot taitaa olla normaaleissa paremman luokan kiinteissä siinä 0,6 mailla.
Totta, jos ihan akvaarioista puhutaan. Yleensä kuitenkin seinää on paljon enemmän kuin ikkunaa, varsinkin nurkkahuoneissa. Hirsitalossa seinän ja ikkunan U-arvo nykyään voi olla täysin sama. Ikkunoita saa U-arvolla 0,5.
Oishan tuon eteisenkin voinut tehdä kokonaan 150 mm väleillä. Mutta ei kai se kamalaa ole, vaikka vessassa on muutama aste lämpimämpi?
Alf
Aktiivinen jäsen
Tarkoitatko, että käyrällä ajaen on talossa liian lämmintä? Kyllähän veden virtauksilla saadaan kylppäri / muu asunto tilannetta muutetettua vaikka olisi vain yksi kierto. Muun asunnon virtaus voi olla hyvinkin pienellä.
Ei vaan tarkoitan sitä, että se minimilämpö mitä halutaan märkätiloihin on sen verran korkea, ettei varsinaista lämpökäyrää tunnu ns. tarvittavan ainakaan -20C pakkasiin asti. Voisi mennä samalla lämmöllä kokoajan. Huonetermarit sitten säätää lämpöjä.
Aika paljon täällä aina ehdotetaan, että säädettäisiin lämmöt kaikki termarit auki. No sitten on takuuvarmasti märkätilojen lattiat kylmät, kun menolämmöt termarit auki jäisi meillä tosi matalaksi paitsi jossain -25C pakkasessa.
Onko tuo 28C menolämpö?
Toki joo... ei se huonelämpö tietty +28C ole. Jalalle miellyttävä lämpö on tuohon hujakoille asettunut. Makuasioita tietty.
Tietenkin on menolämpö, mutta siis tuon olette sopivaksi havainnut. Lienee huonekin sitten aika lämmin? 25C?
Tuo meidän -76 sähkösysteemi näytti nostavan kovilla pakkasilla lattiat yli 30 C paikoin. Huoneissa ei kuitenkaan kuin 20-22 C. Mietin vaan millaisille menolämmöille tuo vesikiertoinen sitten tulee. Aika suuri ero eristyksessä tietysti uusi vs. -76.
Olisikohan kylppärissä joku 23-24C lämmintä. Ei se korkeammaksi juuri nouse, kun sieltä on aika tehokas IV-poisto. Ja ihan hyvä on, että on pikkuisen tavallista lämpimämpi.
Tavoitteena on, että makuuhuoneissa pidetään 19-20C, muissa tiloissa 21-22 ja märkätiloissa tuo 23-24. Ja aika hyvin on tuossa pysytty huonetermareilla kiertoja rajoittaen.
Tavoitteena on, että makuuhuoneissa pidetään 19-20C, muissa tiloissa 21-22 ja märkätiloissa tuo 23-24. Ja aika hyvin on tuossa pysytty huonetermareilla kiertoja rajoittaen.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Älähän nyt, johan juuri luvattiin vuosikymmenen kovimmat pakkaset. Silloin jo totesin itsekseni että tämä talvi taisi olla siinä...
Ja toisaalta, mitäpä on luvata kovimmat talvipakkaset vuosiin kun ei moneen vuoteen ole kunnollista talvea ollutkaan.
Muoks: ensi viikon alkupuolella voisi lämpötilat laskea taas reippaisiin pakkaslukemiin. Jos ennuste pysyy ja siihen on uskomista. Jos...
Tuo saatto-, ja sulanapitolämmitys on varmasti aihe, josta moni VILPin uusi tai vähän vanhempikin omistaja on saanut tänä talvena "koulutusta". Vielä ei ole edes ollut sitä pahinta keliä, jolloin on kylmää ja suhteellisen kuivaa. Silloin kennosta tulee vain pieni liru vettä, joka ei välttämättä ehdi edes putkeen asti, vaan kasvattaa vain jääpaarretta kaukaloon tms. Vettä tulee kuitenkin tarpeeksi, että parissa päivässä ongelmat eskaloituvat.