Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

rema

Vakionaama
Kattokierto lämpöpumppu 13.01.21 klo 7 ulkona -11 C-ast. Putket varaaja/pannuhoneessa eivät olleet huurteessa. Haen Basic numeroille kohteet, mutta otin arvot ylös. Stellatorit olivat peittyneet lumeen ainoastaan puhaltimien ympäristö oli pieneltä alueelta puhdas lumesta..
Kaikki 4 puhallinta olivat toiminnassa. Reventon puhallinnopeus 2 eli keskimmäinen.
LKV in 11,8 out 43,2 C-ast.
lämpöpumppu
liuos in - 2 out -5 C-ast.
lataus in 44 out 51
Teho 7 kW
103=90 kuumakaasu
112=24 matalapaine
114=54 lauhdutus C-ast.
118=39 virta pehm. käynnistyksessä A
119=0 sulatusajastin ei ole
121=44 latauspumppu moduloiva lähtö
122=80 liuospumppu/ puhallin
124=12 max lauhd.
125=30 kynnistysviive s
126=7 EVD tila
 
Viimeksi muokattu:

rema

Vakionaama
Tällähetkellä ulkolämpötila -9 C-ast. kattokierron lämpöpumpun latauksen in asetusarvo on 48 ja nyt in on 47 ja out 54 C-ast. Kun asetusarvo saavutetaan, niin sen jälkeen käynnistys 46 C-ast. Latauspumppu pyörii kaikenaikaa ja lämmittää LKV:ttä levylämmönvaihtimessa, eli lämpötila vaihtelee, mutta tasataan myöhemmissä vaiheissa. Kattilahuoneen lämpö katoissa n. 26 C-ast.
Varaajan 10 m3 lämpö nostettiin melko nopeasti 20 -> 47 C-ast kattokierron lämpöpumpulla. ( Reventon/ lumi eristys Stellatoreilla )
 

rema

Vakionaama
Ulkolämpötila -7 C-ast. Kattokiertolämpöpumppu nostaa LKV:n lämmön 11,0 C-ast.-> 51,4 C-ast. Lataus lämpöpumppu in 51 out 58 C-ast.Tämä on pahin aika ( melkein kaikki suihkut ovat päällä ) eli klo 8 , muina aikoina levylämmönvaihdin siirtää paremmin lämmön, eli jos on vastaava tapaus , niin mahdollisimman suuri monilevyinen levylämmönvaihdin on paikallaan.
 
Viimeksi muokattu:

tet

Hyperaktiivi
Miten mahtoivat reman lukuisat laitteistot tuottaa lämpöä tuossa 14. - 16. päivä kuluvaa kuuta, kun vuorokauden keskilämpötilat paikkakunnalla pyörivät siinä -20 C molemmin puolin?
 

pökö

Kaivo jäässä
Miten mahtoivat reman lukuisat laitteistot tuottaa lämpöä tuossa 14. - 16. päivä kuluvaa kuuta, kun vuorokauden keskilämpötilat paikkakunnalla pyörivät siinä -20 C molemmin puolin?
Sitä ei voi tietää kun mitään ei mitata, eletään vaan oletuksessa
 

rema

Vakionaama
14-16 päivinä, kun pakkaslukemat olivat yli -22 C-asr. niin IVLP:t ja myös kattokierto LP eivät toimineet. Kun oli saatu 10 m3 varaajaan lämpöä, siitä oli apua. Öljykattila oli pääosassa, näinä päivinä.
CTC :n IVLP:t käynnistyvät pysäyksen jälkee -15 C-ast. josta myös aiheutui lämmönpuutetta. Pysäys -22 C-ast. Ohjelmissa oli myös toivomisen varaa, kun 622:n toisessa ohjelmakohdassa oli käynti sallittu, niin toisessa kohtaa lukittu, toiminta oli lukitun mukaan. Ecoair 622 :n tuottama lämpö oli myös pienempi, kuin Ecoair 420:n kun lähestyttin -22 C-ast.
Meillä myos Ecoair 125 ei toimi, kuten aikaisemmista viesteistä on tullut ilmi, vaihdetaan todennäköisesti ensi syksynä.
Meillä mitataan kulutukset kuukausittain.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kuten tuosta näette on VILP epäluotettava lämmityslaite, kun ne tökkii pahasti juuri silloin kun pitäisi eniten lämpöä tuottaa.

Hommatkaa sen Ecoair 125 tilalle yksi 16-24kW MLP ja poraatte sille kaksi syvää kaivoa. Ja sitten poraatte kolmannen kaivon sille jo ostetulle MLP:lle.

Takaan että nämä tuo teidän lämmitykseen ihan erilaisen pohjan kuin pelkkään VILP pohjautuva systeemi.
 
Viimeksi muokattu:

Hempuli

Töllintunaaja
Kuten tuosta näette on VILP epäluotettava lämmityslaite, kun ne tökkii pahasti juuri silloin kun pitäisi eniten lämpöä tuottaa.
Vilpillä on tietty käyttöalue sekä omat ominaisuudet ja omituisuudet. Käyttöalueen ulkopuolella pitää olla muita lämmitysratkaisuja. Meillä mökillä on kesävesijohto kaivosta terassille. Se ei toimi talvella, mutta ei se silti ole epäluotettava.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Vilpillä on tietty käyttöalue sekä omat ominaisuudet ja omituisuudet. Käyttöalueen ulkopuolella pitää olla muita lämmitysratkaisuja. Meillä mökillä on kesävesijohto kaivosta terassille. Se ei toimi talvella, mutta ei se silti ole epäluotettava.

Kommenttini on oikeastaan vain taloyhtiön näkökulmasta. En pidä tuollaista luotettavana AsOy lämmitysjärjestelmänä, koska ilman jatkuvaa valvontaa ja säätämistä ei tuo toimisi edes tuota vähää. Ostopalveluna tuo säätäminen maksaisi aivan hunajaa.

Jos nuo ehdottamani MLP:t laitettaisiin, olisi taloyhtiöllä käytettävissään noin 30kW lämmitystehoa vaikka -25C pakkasilla. Tuon päälle pelkkä vastusteho voisi olla ihan käypä ratkaisu, kun ko. AsOY sijaitse rannikolla. Yksi tehokas VILP voisi kuitenkin olla, koska sillä voi tuottaa hyvän määrän energiaa leudoilla keleillä ja näin lepuuttaa kaivoja samalla.
 
Viimeksi muokattu:

zadah

Vakionaama
Kokonaisuudessa tässä kohteessa MLP olisi jo tullut edullisemmaksi. Ensimmäisissä viesteissä jo ehdotin sitä MLP + VILP yhdistelmää siitä syystä, että ei nuo VILPit kestä tuommosta rääkkäämistä mitä tässä kohteessa harrastetaan.

Tämä kattokierto menee jo vähän ufoilun puolelle, mutta tärkeintä on se että asiakas on tyytyväinen.
 

rema

Vakionaama
LKV:n esilämmitys kattokierto lämpöpumpulla ja varaajan vedellä 10 m3 , johon on lämpö tehty kattokierron lämpöpumpulla. LKV:n levylämmönvaihdin in 11,4 out 52,4 C-ast.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Käyttöveden esilämmityksen COP ei taida olla teillä selvillä. Kylmä liuos ja osa.energasta sisältä lainattua....

Onkos tammikuulla öljy ollut kokoajan käytössä?
 

Janos

Vakionaama
En kyllä ymmärrä miten voitte olla millään tavalla perillä mistään/minkään toiminnasta/toimimattomuudesta jos ei kulutusmittareita ole missään tai joka paikassa virtausmittareita?
Mitä noista pitäisi päätellä että lämmönvaihdin in/out ero on 40astetta? Onko virtaus 0,1m3/h vai esim 2m3/h siinä on pikkuero tehossa
Jos itse olisin ostamassa asuntoa ja yhtiössä tällainen sekasikiö mikä ei viikkoa toimi ilman säätöä/tarkastusta niin en ikimaailmassa ostaisi asuntoa vaikka se muuten olisi hyvä.
Mitä vuodessa mahtaisi maksaa jos asukkaat ei itse hoitaisi tätä vaan siihen palkattaisiin ulkopuolinen hoitamaan, riittääkö 10k€ että joku suostuisi ottamaan tämän vastuulleen
 

pökö

Kaivo jäässä
Kannataisi ennakoida ja kouluttaa kaikki asukkaat tuota systeemiä käyttämään, ja kertauskurssi kerran kuussa, muuten tulee hätä jos remaan iskee dementia.
 

rema

Vakionaama
Pökön ajatukset ovat ok, mutta nykyiset asukkaat ovat, niinkuin varmasti muuallakin, melko haluttomat tekemään yhtään mitään, muutama tärkeä poikkeus, joka mahdollistaa, edes nykyisen hallinnan. Jos jouduttaisiin ostamaan kaikki palvelut, niin yhtiövastike kasvaisi kohtuuttoman paljon. Ajattelen sitä aikaa, kun asunnot tyhjenevät, eikä saada vuokralaisia, eikä kaupaksi osakkkeita On tärkeää rakentaa esim. lämmitys niin että vuosittaiset kulut ovat mahdollisimman pienet.
 

Mikki

Hyperaktiivi
On tärkeää rakentaa esim. lämmitys niin että vuosittaiset kulut ovat mahdollisimman pienet.

Niin on! Mutta miksi että vie järjestelmää tähän suuntaan?!

Älkää missään nimessä ostako nyt uutta VILP murheeksi, vaan investoikaa edes yhteen MLP pumppuun ja pariin kolmeen kaivoon.

Siihen takapihalle poraatte kaivot viistoon toisiinsa nähden ja sitten 24kW MLP pumppu.
 
Viimeksi muokattu:

tet

Hyperaktiivi
Pökön ajatukset ovat ok, mutta nykyiset asukkaat ovat, niinkuin varmasti muuallakin, melko haluttomat tekemään yhtään mitään, muutama tärkeä poikkeus, joka mahdollistaa, edes nykyisen hallinnan. Jos jouduttaisiin ostamaan kaikki palvelut, niin yhtiövastike kasvaisi kohtuuttoman paljon.
No juuri siksi tässä useampikin sitä maalämpöä teille yrittää puhua. Sen COP kun on melko tasainen läpi vuoden, ja järjestelmä on todella yksinkertainen tällaisiin viritelmiin verrattuna. Säätämiseen ei tarvita omaa eikä vierasta väkeä, maalämmössä on vähemmän tarkkailemista ja huoltamista kuin öljylämmityksessä.
 

rema

Vakionaama
Niin on! Mutta miksi että vie järjestelmää tähän suuntaan?!

Älkää missään nimessä ostako nyt uutta VILP murheeksi, vaan investoikaa edes yhteen MLP pumppuun ja pariin kolmeen kaivoon.

Siihen takapihalle poraatte kaivot viistoon toisiinsa nähden ja sitten 24kW MLP pumppu.
Harkitaan MLP 24 kW:n, kun Ecoair 125 korvataan Meille soveltuu Ecopart XL 24, onko tämä paras valinta ?. Paljonko maksavat viistoon poratut kaivot. ja kuinka syvät ?
Me kun joudutaan käyttämään öljyä, kovimmilla pakkasilla ja sille kertyy hintaa vuosien aikana. Ecoair 622 ei ole tehokas kovilla pakkasilla.
Öljy laitteisto pitää jättää kumminkin varalämmönlähteeksi, vaikka MLP 24 kW hankitaan.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Hienoa Rema. Kaivojen poraus maksaneet noin 30€ per metri. Palstalta voisi tulla vinkkiä millainen kaivo, mutta uskoisin että 3 x 280m pääsisi jo aika pitkälle.

Viistoon poraus ei liene erityisen haastavaa. Sitä tehdään useamman kaivon kanssa varmasti suht usein.

Kulmanhan ei tarvitse jyrkkä olla että kaivot tuolla matkalla erkanee alapäästään jo reilusti.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Öljy laitteisto pitää jättää kumminkin varalämmönlähteeksi, vaikka MLP 24 kW hankitaan.

Onko näin? Nimittäin teillä on jo se 10kW pumppu. Jos venyisitte sillekin poraamaan kaivon niin 34kW olisi jo lämmitystehoa kaikille pakkasille.

Tuon päälle jos jotain vielä tarvii niin suora sähkö on ihan käypä vaihtoehto.

Voisitte saada ison tuen hankkeelle yhteiskunnalta jos luovutte siitä öljystä kokonaan.
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Miksi tässä vinoporausta kaivataan?

Voi olla ettei tarvitse. Jäänyt vain mieleen kuva että teknisen tilan takapiha ei kovin suuri ollut. Että jos kaivot siihen sijoittaa niin sitten vinoporaus voisi olla tarpeen.

Tietty jos kaivot tontille saa muutoin niin mikäs siinä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Öljy laitteisto pitää jättää kumminkin varalämmönlähteeksi, vaikka MLP 24 kW hankitaan.
Omasta mielestäni öljyn jättäminen toistaiseksi varalle on ihan perusteltua ja jos tilasta on pulaa, vastaavalla luovuuden käytöllä kuin tähän mennessä on laitteistoon uhrattu, mlp:n asentaminen jonnekin rakennuksen ulkopuolellekin tehtyyn tilaan voisi olla ratkaisu. Kiinteistönnehän ei liene erityisen tiiviisti rakennetulla alueella, jolloin asteittainen eteneminen olisi perusteltua kustannusten hallitsemiseksi. Toki kannattaa suunnittelun osalta miettiä alusta asti selvästi pitemmälle, jolloin lämmitys voisi joskus perustua kokonaan maalämpöön. Mutta asiaa ei silti tarvitsisi päättää ja toteuttaa kuin askel kerrallaan. Teillä tosiaan kannattaisi lähteä liikkeelle nykyiselle maalämpöpumpulle poratuista asiallisesti mitoitetuista lämpökaivosta toteutettuna niin, että tulevaisuudessa voidaan laajentaa järjestelmää tehtyjen ratkaisujen estämättä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
No ARA tuki öljystä luopumiseen on niin kova tarjous että aika tyhmää olisi se jättää käyttämättä.

Öljy vaan menemään ja avustukset maksimaalisesti käyttöön. Kiinteistöstä saisi varmaan toki hyvän laskelman tehtyä kun on aurinkokeräimet ja matalaenergiapatterit.
 

kotte

Hyperaktiivi
No ARA tuki öljystä luopumiseen on niin kova tarjous että aika tyhmää olisi se jättää käyttämättä.
Tuo vain ei ole taloyhtiölle yhtä suoraviivaista kuin omakotitalossa. Pitää tehdä suunnitelmia ja laskelmia viranomaisen hyväksymällä tavalla ja rahojen saaminen on sidoksissa projektin toteuttamiseen muutenkin. Suunnitteluun sun muuhun uponnee melkoisesti ja suunntelman täytyy olla ammattimaisesti laadittu. Avustuksen määrä voi riippua muustakin, mitä aiotaan toteuttaa ja jopa osa tähänä mennessä tehdystä pitää mahdollisesti ensin purkaa, jotta energiatehokkuuskriteerit saadaan täyttymään? https://www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Energiaavustus/Taloyhtiot, https://www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Energiaavustus/Avustettavat_korjaukset(53755).
 

jmaja

Hyperaktiivi
Tuo vain ei ole taloyhtiölle yhtä suoraviivaista kuin omakotitalossa.
Ei siinä eroa ole, kun puhutaan ARAn energia-avustuksesta. Rivitalossa kriteeri on alempi 4000 €/kämppä tuelle kuin OKT:ssa. Ja kyllä 6000 €/kämppä tukeenkin voisi päästä.

Itse jätin syksyllä hakemuksen omien suunnitelmien perusteella. Saa nähdä koska tulee päätös. Silloin oli 6 kk jonoa, en ole kysynyt uudestaan. DI riitti kuitenkin "asiantuntijaksi" eli en ulkoisilla suunnitelmia teetä. Ainoastaan lopullinen energiatodistus pitää teettää siihen pätevöityneellä.

Ei tuohon nyt kovin kummoisia suunnitelmia vaadita. Toimenpidelupaa varten tarvitaan asemapiirros ja mitat kaivoista muihin kaivoihin ja vastaaviin. Tuonkin hain itse.

Lämmitysjärjestelmämuutokseenkin saatetaan tarvita toimenpidelupa. Mahtaako sitä olla haettu VILP-projektissakaan.

Kun luovutaan öljystä, on tuossa ARAn tuessa vähintään 50% kaikesta maksimina. Itsellä on suora sähkö, joten 25% saa suurimmasta osasta. Suunnittelusta 50%.

Kuten olen tännä ennenkin kirjoittanut, kannattaisi vaan nyt kerralla pistää VILPit mäkeen ja kokonaan uusi MLP. Tukea saa vain kerran, niin kannattaa sitä hyödyntää. Tai usean rakennuksen rivitalossa tukea voi saada kerran/rakennus, joten voihan sitä niinkin edetä.

Onhan laskelmiakin tuosta tehtyt useaan kertaan tänne, mutta ei tunnut kiinnostavan.
 

tet

Hyperaktiivi
Voi olla ettei tarvitse. Jäänyt vain mieleen kuva että teknisen tilan takapiha ei kovin suuri ollut. Että jos kaivot siihen sijoittaa niin sitten vinoporaus voisi olla tarpeen.

Tietty jos kaivot tontille saa muutoin niin mikäs siinä.
Katselin karttapalveluista, että teknisen tilan takaseinästä tontin rajalle on matkaa noin 40 metriä. Reman kiinteistö sijaitsee tasaisella savipellolla, ja GTK:n karttapalvelun mukaan maanpeitepaksuus on suuruusluokkaa 30 metriä. Eli ei ihan halvin mahdollinen porattava kaiketi?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Lienee noin tuplahinta putkituksen osalta. 60-70€ per metri.

Onhan ne kaivot investointi mutta ne on ja pysyy. Koneet tulee ja menee.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ei siinä eroa ole, kun puhutaan ARAn energia-avustuksesta.
Eikös tuossa ole kuitenkin velvollisuus osoittaa, että saavutetaan tietty E-luku ja eikö taloyhtiössä myös toteutunut kulutus vaikuta tuohon? Omakotitalossa ei kai öljyä korvatessa tuollaista laskelmaa tarvita ja vaikka tarvittaisiin, aikaisempi kulutus ei vakuta, vaan rakenteiden pohjalta laaditut laskelmat?

Kiinnostaa siis tarkempi tieto, koska ohjeisto on aika monimutkainen Aran:n sivuilla taloyhtiön kohdalla.

Lieneekö muuten asunto-osakeyhtiössä öljylämmitysavustuksen kuittaamiseksi edes olla välttämätöntä "tuhota" öljylämmitysvalmiutta? Ammattisuunnittelijahan voi speksata osatehoisen järjestelmän ja jos tuo tuottaa riittävän E-luvun, niin huoltovarmuudella voisi perustella vanhan järejstelmän jättämisen paikoilleen, jos suunnitelman perusteella ei aiheuta haittaa? Ara:n säännöksethän painottavat E-lukua ja säännösten mukaista suunnitelmaa ja toteutusta eikä yksinkertaisia "idioottivarmoja" toimenpideohjeistuksia pientalojen öljylämmityksenpoistoavustuksen tapaan.
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
ARAn energia-avustus perustuu vain E-luku -vertailuun. Rakennusvuoden luku vs. muutosten jälkeinen sisältäen kaikki aiemmat muutokset. Mitään todellisia kulutuksia ei mitata.

Tuossa ei mitenkään edellytetä öljystä luopumista, mutta se nostaa tuen maksimimäärän laite- ja työkuluista 25->50%. Siis kannustaa luopumaan kokonaan ellei tuo 4000/6000 asuntoa kohden tule täyteen muutenkin.
 

rema

Vakionaama
Omasta mielestäni öljyn jättäminen toistaiseksi varalle on ihan perusteltua ja jos tilasta on pulaa, vastaavalla luovuuden käytöllä kuin tähän mennessä on laitteistoon uhrattu, mlp:n asentaminen jonnekin rakennuksen ulkopuolellekin tehtyyn tilaan voisi olla ratkaisu. Kiinteistönnehän ei liene erityisen tiiviisti rakennetulla alueella, jolloin asteittainen eteneminen olisi perusteltua kustannusten hallitsemiseksi. Toki kannattaa suunnittelun osalta miettiä alusta asti selvästi pitemmälle, jolloin lämmitys voisi joskus perustua kokonaan maalämpöön. Mutta asiaa ei silti tarvitsisi päättää ja toteuttaa kuin askel kerrallaan. Teillä tosiaan kannattaisi lähteä liikkeelle nykyiselle maalämpöpumpulle poratuista asiallisesti mitoitetuista lämpökaivosta toteutettuna niin, että tulevaisuudessa voidaan laajentaa järjestelmää tehtyjen ratkaisujen estämättä.
Jos 24 kW:n MLP kaivoineen maksaa n. 35000 € , Ecoair 622 asennuksineen n. 7000 € . Meidän järjestelmä on sen jälkeen hyvin toimiva jos valitaan Ecoair 622 ja rahansäästö on merkittävä. Tulemme pääsemään energiakulutuksessa alle 80 MWh/a
Minulla on myös muita ajatuksia, jolla voimme pienentää energiankulutusta ja myös ne vaativat rahaa, eli näyttää siltä että MLP on liian kallis.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Poratkaa YKSI hyvä kaivo sille nykyiselle pumpulle ja saatte 10kW tehon kaikille keleille.

Tarvitsette potkua pakkaskelien lämmitykseen selvästi. Tuo 10kW teho hyvällä COP:lla olisi hyvä alku jo, vaikka se kuluisikin käyttöveden lämmitykseen.

Jos sitä kattokiertoa haluatte käyttää niin vaihtakaa keväällä sille puolelle ja lepuutatte kaivoa sen aikaa.

Vastaavasti loka-maaliskuulla, kun ulkolämmöt tippuu kaivon lämmön alle, niin pumppaatte energian sieltä kaivosta.
 
Viimeksi muokattu:

rema

Vakionaama
Poratkaa YKSI hyvä kaivo sille nykyiselle pumpulle ja saatte 10kW tehon kaikille keleille.

Tarvitsette potkua pakkaskelien lämmitykseen selvästi. Tuo 10kW teho hyvällä COP:lla olisi hyvä alku jo, vaikka se kuluisikin käyttöveden lämmitykseen.

Jos sitä kattokiertoa haluatte käyttää niin vaihtakaa keväällä sille puolelle ja lepuutatte kaivoa sen aikaa.

Vastaavasti loka-maaliskuulla, kun ulkolämmöt tippuu kaivon lämmön alle, niin pumppaatte energian sieltä kaivosta.
Hyvä ajatus, mutta ensin täytyy Ecoair 125 korvata Ecoair 622:lla ,tai jos CTC:llä on parempi vaihtoehto sillä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Siis mistä lämpötilasta alkaen nyt joudutte öljyä käyttämään? Ja jos CTC 622 tulee, niin entäs sitten?

Ihmettelen vain miten lasket. Nimittäin sillä kaivolla saisitte nykyisestä pumpusta 10kW tehon +30 ja -40C välille.

Millään rahalla et saa ostettua sellaista VILP, mikä pystyy samaan.
 
Viimeksi muokattu:

pökö

Kaivo jäässä
Jos 24 kW:n MLP kaivoineen maksaa n. 35000 € , Ecoair 622 asennuksineen n. 7000 € . Meidän järjestelmä on sen jälkeen hyvin toimiva jos valitaan Ecoair 622 ja rahansäästö on merkittävä
Ei se ole yhtään nykyistä toimivampi.
Kannattaa katsoa vähän kauemmas tulevaisuuteen.
 

rema

Vakionaama
Ecoair 622 tai vastaava saamme täytettyä lämpötilat n -7 C-ast ->-20 C-ast, kun meidän taytyy korvata kumminkin vanha Ecoair 125. Kaivon poraaminen 10 kW.n MLP :lle on varmaan seuraava vaihhe, koska niinkuin esille tuotte, niin ongelma on edelleen - 20 C-ast ja kylmemmät ilmat, koska kattokierrolla pääsemme vain n. -12 C-asteeseen.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ecoair 622 tai vastaava saamme täytettyä lämpötilat n -7 C-ast ->-20 C-ast, kun meidän taytyy korvata kumminkin vanha Ecoair 125. Kaivon poraaminen 10 kW.n MLP :lle on varmaan seuraava vaihhe, koska niinkuin esille tuotte, niin ongelma on edelleen - 20 C-ast ja kylmemmät ilmat, koska kattokierrolla pääsemme vain n. -12 C-asteeseen.

Jos muka saatte yhdellä 7kEUR VILP koneella täytettyä taloyhtiön lämmitystarpeen -7C -> -20C, niin saatte sen myös tuolla MLP:llä. Nimittäin nythän se lepää varmati jo tuossa -7C lämmöissä "kattokierron" kanssa.

Ja missään nimessä ette VILP:stä saa 10kW tehoa tuolla -7C --> -20C välillä tasaisesti. Hyvä jos saatte sen tehon edes -7C lämmöissä, ei mielestäni CTC 622 dokumentin mukaan.

Kattokierrollakaan ette pääse OIKEASTI mihinäkän -12C lämpöihin, kun te varastatte konvektorilla lämpöä sisältä, joka on jollain tuotettu. Todennäköisesti öljyllä tällä hetkellä. Jotain järkeä siinä kattokierrossa olisi MLP:n COP:lle, kun ulkolämpötila nousee >4C ylle tms, jossa kaivo pysynee aina. Ja lisäksi toinen järki, että se lepuuttaisi kaivoa kun ulkona on lämmin.

Nyt joku tolkku näihin laskelmiin!
 
Viimeksi muokattu:

Adamooppeli

Vakionaama
Eniten minua ihmetyttää tässä rivitalo lämmityshässäkässä käsitteet ja tiedot, jotka tuodaan esiin kun puhutaan miten laite toimii ja mitä sillä saavutetaan. Vuodesta toiseen samaa tarinaa, jollakin päästään johonkin läpötilaa, lämmönvaihtimen sisään ja ulos menee tämän lämpöistä, virtaus on tuolla tämän verran, kuumakaasu on toisessaa tämän verran.
Tästä hommasta puuttuu se punainen lanka, joka avulla voitaisiin todeta oikeilla mittauksilla mikä on jokun laitteen todellinen lämpökerroin. Lämpökertoimella voidaan sitten tehdä kannattavuuslaskemia ja vertailuja muihin laitteistoihin. Jostakin kumman syystä tässä tapauksessa ei edes haluta selvittää laitteistojen todellista toimintaa, kunnon mittauksilla.
 
Back
Ylös Bottom