MSZ-LN - käyttökokemukset

Velsku

Aktiivinen jäsen
Kun katsoo tuota @velskun sulatuksen kompressoriaikaa niin minun mielestä se on samaa luokkaa FH:n kanssa. FH:ssa sulatus kestää kokonaisuudessaan (läppien käännöstä läppien kääntöön) tyypillisesti reilusta viidestä minuutista reiluun seitsemään minuuttiin, pikkupakkasilla kuiva kenno sulaa vieläkin nopeammin ja umpitukossa olevan lumipallokennon sulatus kestää 10 min. Epäilen että täällä raportoitu LN:n pidempi tauko puhalluksessa sulatuksen yhteydessä johtuu mahdollisesti siitä että vedoneston parametreja muutettu ja/tai kompuran kierrokset rampitetaan hitaammin isolle tehoille.

Mikä tehologgeri velskulla?
Shelly 1PM logittaa.

Näitä parametreja on varmaan muuteltu, samalla kun mekaanistakin rakennetta muuteltu.

Ei RauskiH:lle, vaan kaikille tässä:
Olen aika vahvasti sitä mietä, että sisäyksiköstä ei sulatuksien pituutta voi vertailla keskenään eri pumppujen välillä ja vaatii stabiilin ulkolämpötilan yhdelläkin yksilöllä. Kuten noista aikaisemmista näkyy, niin lämmitysjaksojen muutokset on seurausta ihan sekuntipelin mittauksista. Sisäyksikössä meillä on erejä puhallusnopeuksia. Eli toisella kiihdyttää vain kolmoseen, joten "täydestä puhalluksesta toiseen" mittaaminen on ihan eri hänellä, kuin minulla jolla kiihdyttää askeleittain vitoseen. Samoin käsittääkseni sisäyksikkö kiihdyttää puhallusta aikapohjaisen lisäksi myös perustuen sisäkennon lämpötilaan. Ja siinä on sitten kyse sen hetken ulkolämpötilastakin, kuinka nopeaa pumppu saa sisäyksikön kennoa lämmitettyä --> vaihtelua säätilan mukaan jo yhdessäkin laittessa. (vaikka sulatus olisi tapahtunut samalla nopeudella).

Edelläkuvastusta syystä tässä on ollut hyvin vaikea kenenkään päätellä mitään pumpun logiikasta (= tosi sumeaa ollut). Koska ilman sensorointeja mittaustapa ei vain ole riittävän tarkka.

Pitää jonain päivänä mennä tuohon ulkoyksikölle läppärin kanssa seuraamaan, millaisista asioista tuota edellisen käyrän mukaista aikaa voisi mitata ilman sensorointia. Tai jotain muuta, jolla pystyy tekemään päätelmiä (esim. nelitieventtiilin äänet, jonka muutos voi olla vakioajan kuluttua tuon aktiivisen sulatusvaiheen loppumisesta --> jolloin sekin kertoo minkä aktiivisen sulatusajan kennosta pääteltiin).

Kun tuolle löytää ymmärrettävän ja jaettavan tavan aistia, niin sen perusteella ja visuaalisesti kennon sulamista katselemalla voi mahdollisesti pystyä päättelemään, lukeeko sulatusanturi märän huovan lämpöä, tai esim: toimiiko piirikortti eli jatkaa kun tarve on jatkaa... (eli sulatukset selvästi lyhyempiä, mitä muilla joilla jatkuu lämmitysaika --> kortti vaihtoon takuun kautta)
 

Ilmavaiva

Aktiivinen jäsen
Ulkona kävi pakkanen -15:ssa. Tuolloin pumppu jatkoi lämmitysjaksoa 10min taas.
Sitä ennen toistui sama edelläkuvattu patterni. Aktiivinen sulatusvaihe kesti 3s alle 3min. Kaikki muut parikymmentä tutkimaani sulatusta oli yli 3min, eikä lämmitysjakson pituutta muutettu.
Kyllä on mielenkiintoista. Mielenkiintoista olisi vielä nähdä sulatuksen "yläaikaraja", eli millä sulatusajalla lämmitysjaksot lähtevät lyhenemään. Lisäksi on mielenkiintoista nähdä, että muuttuuko missään vaiheessa tämä 3 min "ala-aikaraja", eli ottaako sumea logiikka mitään muuta laitteesta huomioon, esim. ulkoilman tai ulkoyksikön lämpötilaa. Niillekin kun on nuo anturit.

Lisäys vielä. Jossakin on tainnut olla mainittuna, että sulatusaika vertaisi edelliseen sulatusaikaan. Tämä 3 min alaraja näyttäisi kuitenkin tässä vaiheessa vakiolta.
 
Viimeksi muokattu:

Velsku

Aktiivinen jäsen
Kyllä on mielenkiintoista. Mielenkiintoista olisi vielä nähdä sulatuksen "yläaikaraja", eli millä sulatusajalla lämmitysjaksot lähtevät lyhenemään. Lisäksi on mielenkiintoista nähdä, että muuttuuko missään vaiheessa tämä 3 min "ala-aikaraja", eli ottaako sumea logiikka mitään muuta laitteesta huomioon, esim. ulkoilman tai ulkoyksikön lämpötilaa. Niillekin kun on nuo anturit.
Luulen vahvasti, että ei ota noita muita huomioon. (vaikka ehkä pitäisi). Aika tulee nyt näyttämään tuon, eli seuraillaan. Samalla se tulee näyttämään, missä vaiheessa alkaa lyhentämään kunhan vain kelit sitä vaatii. Tähän mennessä on vain pidentänyt.
 

Juhanisto

Aktiivinen jäsen
Mulla ainakin teki ekoina talvina pikasulatuksia ja silti kävi 30min jaksoa. Että kai jotain muutakin mittailee.. tai sitten tuo vaan jumitti siihen.
 
@Skibidi Weinau älä vaihda anturisi paikkaa vielä mihinkään. Seuraile kerääkö jäätä ja tuottaako lämpöä. Jos kumpikin on ok, todennäköistä on että sulla on täysin hyvä anturin sijoitus vaikka osan aikaa kenno on "tukossa".
No ehkä mie maltan vielä pitää sen anturin keskiputkessa... ;)

Ajattelinki, että vilkaisen nyt illalla onko tänne tullu lisää keskustelua... ja oikein mukavasti olikin :bileet:

Mahtava homma, että tänne on päätyny porukkaa, jolla on tietotaitoa, kokemusta ja vielä intoa jakaa osaamistaan! Ei voi muutaku :hattu: kaikille, jotka jaksaa Mitsua tutkia ja auttaa kohtalotovereita :cool:
 
P

Poistunut käyttäjä 16934

Vieras
Itselläni on Ln25 2 vuotta ollut käytössä lämmityksessä sekä viilennyksessä, Lämmityksessä ehkä vähän innokas sulattelija, joitakin ongelmia olen kohdannut laitteessa ainakin lämmitys puolella, ei kärsi hullunkierrosta muuta kuin kovimmilla pakkasilla elikkä varmaan -20 asteen pakkasissa, asun etelä suomessa missä pakkaset ei ole niin hurjia kuin lapissa, laitteesta sen verran että on asennettu 08.2018 tyyppikilvessä on valmistus vuosi 09.2017, Melcloud on ollut käytössä siitä lähtien kun laite on asennettu ja olen lukenut palstaa innokkaasti, sulatus anturi kiinnostaisi vaihtaa paikkaa ylemmäksi yleisemmin tuo ei ole kuurassa kuin sulatus alkaa tai edes huurussa, puhallus on yleisemmin automaatilla ja siivekkeet myös, se on sitten kevään homma siirtää sulatus anturi ylös, lämpötiloista sen verran että pyynti on 21 kun on pakkasta ja kun menee plussan puolelle niin pidän yleensä 20 pyyntinä, ulkokeleihin vaikuttaa myös lahden salpaus selkä elikkä lämpötila on eri jos asuu lahdesta ylä puolella itse asun alapuolella lahtea elikkä Mäntsälässä.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

VesA

In Memoriam
Nämä anturitulokset ovat selvästi vaikuttavia, mutta en nyt näistä tuloksista hahmota selkeää logiikkaa sen suhteen mitä vaikuttaa paikka, eristys ja pelkkä kuivana pitäminen. Niissä fiksauksissa kun ei käytännössä pysty muuttamaan vain yhtä asiaa kerrallaan - eli riittäisikö esmes se että kuivaa ja suojaa ihan normipaikassa olevan anturin niin että se ja lähiympäristö pysyy kuivana - vai tarvitaanko sitä lämpöeritsystä lisäksi. Ja jos kaiken muun onnistuu tekemään samalla tavalla mikä on paikan vaikutus ?
 
  • Tykkää
Reactions: juu

helmert

Aktiivinen jäsen
Pitemmän aikaa nyt ollut aika vakaita ja kuivia n. -10 °C kelejä tällä perällä, mutta ei tuo perkele osaa vieläkään pidentää lämmitysjaksoa. Buutin jälkeen käy n. 70 min jaksoa niin kauan kun pidän puhallusta 4/5 – täysille kun laittaa niin pyrkii lyhentämään tuonne 50 min pintaan. Anturi eristettynä yläputkessa ja huovat vaihdettu solukumiin; vastaavalla setupilla monilla muilla vetää jopa liiankin tukkoon, mutta tällä laitteella ei olla koskaan oltu lähelläkään.

Itse ohjaan oman FD25 mallin sulatuksia ulkoisen termostaatin ohjaamana ja nytkin esim -10 asteen pakkasilla mennään noin 3-4 tunnin sulatusväleillä. Mutta ilman tuota ulkopuolista oltaisiin tuossa minimi 40 min syklissä. Tuo Mitsun sumea logiikka voisi edes jotenkin toimia jos tuo jakson pitenemiseen vaadittava sulatus aika voisi olla esim. 7-8 min ja lyhentämään ryhdyttäisiin vasta kun sulatus kestää lähes koko sallitun maksimiajan 10min.
Mielenkiintoisen kuuloinen viritys. Oletko kirjoittanut tästä tarkemmin jonnekin muualle?
 
  • Tykkää
Reactions: juu

iro

Vakionaama
Vanhojen Mitsujen sulatusviritelmä-keskustelua löytyy mm. täältä


 

Ilmavaiva

Aktiivinen jäsen
Vanhojen Mitsujen sulatusviritelmä-keskustelua löytyy mm. täältä


On tämä ihan hirveää luettavaa, kun ajattelee, että sama homma jatkuu vuodesta toiseen. Yleensä kun teidän hakkereiden (tämä on kehu) juttuja lukee, niin murtaudutte valmistajan ohjelmaan ja ohjelmoitte sitä uudelleen tai asetatte tilalle uuden räätälöidyn ohjelman ilman mitään ”rauta” muutoksia. Ilmeisesti näiden pumppujen ohjelmistojen suhteen on niin, että näiden ohjelmistoihin ei pääse käsiksi.
 

puu

Aktiivinen jäsen
On tämä ihan hirveää luettavaa, kun ajattelee, että sama homma jatkuu vuodesta toiseen. Yleensä kun teidän hakkereiden (tämä on kehu) juttuja lukee, niin murtaudutte valmistajan ohjelmaan ja ohjelmoitte sitä uudelleen tai asetatte tilalle uuden räätälöidyn ohjelman ilman mitään ”rauta” muutoksia. Ilmeisesti näiden pumppujen ohjelmistojen suhteen on niin, että näiden ohjelmistoihin ei pääse käsiksi.
Onkohan noita koitettu korkata? Voisi olla ihan mielenkiintoista kokeilla, jos saisi käsiinsä irtopiirikortin. Kyllähän noista joku debug-väylä aina löytyy millä pääsee prossuun käsiksi. Eri asia on sitten, kuinka koodi on suojattu. Tosin kuka edes haluaisi kopioida mitsun koodia, kun toimivuus on tätä luokkaa. Tässäkin jos olisi tehty open source -meiningillä, niin valveutuneet kuluttajat voisivat edes korjata kurakoodin toimivaksi.
 
P

Poistunut käyttäjä 16934

Vieras
Hei olen uusi tulokas liityin eilen palstalle.
Itselläni on Ln25 2 vuotta ollut käytössä lämmityksessä sekä viilennyksessä, Lämmityksessä ehkä vähän innokas sulattelija, joitakin ongelmia olen kohdannut laitteessa ainakin lämmitys puolella, ei kärsi hullunkierrosta muuta kuin kovimmilla pakkasilla elikkä varmaan -20 asteen pakkasissa, asun etelä suomessa missä pakkaset ei ole niin hurjia kuin lapissa, laitteesta sen verran että on asennettu 08.2018 tyyppikilvessä on valmistus vuosi 09.2017, Melcloud on ollut käytössä siitä lähtien kun laite on asennettu ja olen lukenut palstaa innokkaasti, sulatus anturi kiinnostaisi vaihtaa paikkaa ylemmäksi yleisemmin tuo ei ole kuurassa kuin sulatus alkaa tai edes huurussa, puhallus on yleisemmin automaatilla ja siivekkeet myös, se on sitten kevään homma siirtää sulatus anturi ylös, lämpötiloista sen verran että pyynti on 21 kun on pakkasta ja kun menee plussan puolelle niin pidän yleensä 20 pyyntinä, ulkokeleihin vaikuttaa myös lahden salpaus selkä elikkä lämpötila on eri jos asuu lahdesta ylä puolella itse asun alapuolella lahtea elikkä Mäntsälässä.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Kun olette vertailleet näitä käyntijaksoja sulatuksien välillä niin oletteko vertailleet paljonko pumppu ottaa verkosta tehoa tällä välillä? Olosuhteet tietenkin vaikuttaa asiaan, mutta tuosta näkisi vähän suuntaa onko pitkät käyntijaksot niillä jotka kuormittaa pumppua vähemmän.
 

Ilmavaiva

Aktiivinen jäsen
Olosuhteet tietenkin vaikuttaa asiaan, mutta tuosta näkisi vähän suuntaa onko pitkät käyntijaksot niillä jotka kuormittaa pumppua vähemmän.
Itsellä ei ole tehonottoon mittaria, mutta sellainen vahva vaikutus on syntynyt, että tehonotolla on suuri merkitys. Lisäksi jos tehonotto on suurta, niin pumpussa olevat viat ja häiriöt tulisivat vielä herkemmin esille.
 

VesA

In Memoriam
Jos ajattelee sulatusten tuomaa riesaa koneelle niin onhan se huima jo pelkkien lämpötilanvaihtelun tuomien toistuvien laajemisten ja kosteuden tiivistymisen kannalta. Sisäyksikön kennon lämpötila voi muuttua 80 astetta hujauksessa eestaas ( +50C -> -30C ) , ulkoyksikön vähän vähemmän. Ei ihme että joskus vähän natisee.
 

Kustaa

Jäsen
Onko tärkeää sammuttaa laite imuroinnin ajaksi. Laite tekee nyt yli kahden tunnin lämmityksiä, enkä haluaisi koskea kaukosäätimeen ettei tule takapakkia. Huomasin jossain vaiheessa, että pelkkä puhallusnopeuden nosto lyhensi pitkäksi ajaksi lämmitysjaksoa.
 
  • Tykkää
Reactions: juu

Timpe

Jäsen
Täällä LN35, 2-sarjalainen, valmistettu 4/2020 ja uudempaa sarjaa.
Sulatusanturi sulatettu, siirretty keskiputkeen ja eristetty Armafelxilla: ollut nyt kesiputkessa eristettynä Armaflexilla noin 1,5 viikkoa.
Käyntijaksot ovat olleet 110-120 min ja siihen 9-11 min sulatus (sisäpuhaltimen sammumisesta -> sisäputaltimen pyyntinopeuden käynnistymiseen). Pakkanen on vaihdellyt noin -2....-22'C väleillä.
Kenno on ollut useimmiten siinä 90 min kohdalla jos ei ihan tukossa, niin melkein.

Täällä LN25 1-sarjalainen vm.2019 ILP näyttäisi toimivan suunnilleen samalla tavoin, sillä nyt -7...-8°C pakkasissa on menty 1h 50min - 2h 00min jaksotuksella ja suunnilleen tuollaisella sulatusajalla. Defrost anturi on siis keskiputkessa, mutta täällä eristämättä ja sopivasti irti huovasta. Toisaalta mittasin pisimmäksi jaksoksi 2h 35min edellisen illan aikana, kun pidin vielä puhallusta kapulan kolmosella ja pyyntiä +21°C lämmöllä. Nyt puhallus on ollut kapulasta nelosella ja pyynti +22°C:ssa. Ja tuo ottotehon nosto on nyt vakioinut laitteen käyntijaksot tuohon mainitsemaasi 110-120 min pituuteen. Kenno menee täällä nyt tuolla tavoin umpeen kuin tuo kuva osoittaa. (Jos tuo kuuran "raitaisuus" pahenee, niin käytän asentajan mittaamassa/täyttämässä tämän ILP:n kylmäaineet vielä takuuseen.)

Kun olette vertailleet näitä käyntijaksoja sulatuksien välillä niin oletteko vertailleet paljonko pumppu ottaa verkosta tehoa tällä välillä? Olosuhteet tietenkin vaikuttaa asiaan, mutta tuosta näkisi vähän suuntaa onko pitkät käyntijaksot niillä jotka kuormittaa pumppua vähemmän.

Tänne voisi ottaa vertailuksi Velskun mittakuvan täällä:
https://lampopumput.info/foorumi/threads/msz-ln.26011/post-454382
Kun Velskun pumppu vie paljon monta astetta suuremmalla pyynnillä (+25 astetta (?) vs. täällä +22 astetta) Etelä-Suomea kovemmissa pakkasissa noin 550...1450W ottotehoa (=pidemmän lämmitusjakson keskitehon pyöriessä jossain 650W-800W välissä), niin täällä pyöritellään tuota samaista ottotehon keskiarvoa 350...450W välissä -7...-8°C pakkasissa samalla viitospuhalluksella. Tällä hetkellä varaava takka ja 500W IV-koneen esilämmitysvastus 70% teholla avustavat ILP:iä tämän talon lämmityksessä. Lisäksi meillä ILP:n sijoitus on talossa lämmönkierrollisesti edullisempi kuin Velskulla. Mutta suuntaa-antavasti ILP:n ottotehot menevät noin.

Olen itse sitä mieltä, että pyyntilämpötilan nosto kohottaa ottotehon tarvetta selvästi enemmän kuin ILP:n puhallusnopeuden nostaminen kolmoselta neloselle (=max. kapulasta). Ja jos täällä selvittäisiin pienemmässä pakkasessa +21 asteen pyynnillä ja kolmospuhalluksella, niin tuo keskimääräinen ILP:n ottoteho pyörisi täällä 270...350W välissä noiden aiempien nollakelimittausteni mukaan. Itselläni on nyt jokin halpa tehomittari ILP:n verkkopistokkeen alla ja Velksulla graafeja piirtävä anturimittaus.

Sulatukseen käytettävät ottotehot ovat toki kaikki pois talon lämmityksestä, joten niitä toivoisi mahdollisimman vähäisessä määrin suhteessa lämmityksen ottotehoihin.

Lämmityksessä ehkä vähän innokas sulattelija, joitakin ongelmia olen kohdannut laitteessa ainakin lämmitys puolella, ei kärsi hullunkierrosta muuta kuin kovimmilla pakkasilla elikkä varmaan -20 asteen pakkasissa, asun etelä suomessa missä pakkaset ei ole niin hurjia kuin lapissa, laitteesta sen verran että on asennettu 08.2018 tyyppikilvessä on valmistus vuosi 09.2017, Melcloud on ollut käytössä siitä lähtien kun laite on asennettu ja olen lukenut palstaa innokkaasti, sulatus anturi kiinnostaisi vaihtaa paikkaa ylemmäksi yleisemmin tuo ei ole kuurassa kuin sulatus alkaa tai edes huurussa, puhallus on yleisemmin automaatilla ja siivekkeet myös, se on sitten kevään homma siirtää sulatus anturi ylös, lämpötiloista sen verran että pyynti on 21 kun on pakkasta ja kun menee plussan puolelle niin pidän yleensä 20 pyyntinä, ulkokeleihin vaikuttaa myös lahden salpaus selkä elikkä lämpötila on eri jos asuu lahdesta ylä puolella itse asun alapuolella lahtea elikkä Mäntsälässä.

Aika lailla samat kokemukset sain omasta pumpusta Hyvinkäällä ennen tuota anturin paikan vaihtamista. Toinen seikka mikä vaikuttaa kennon vähäiseen kuuraantumiseen on sitten ottotehon pieni tarve. Oletko varma, ettet lämmitä taloasi jollakin muulla laitteella enemmän kuin lämpöpumpulla? Mutta kun kuormitat lämpöpumppua enemmän, sen kennolle tulee luonnollisesti enemmän tuota kuuraa. Mutta tuosta huolimatta tuo tehdasasennus anturille jättää minustakin laitteen hyötytehoista osan käyttämättä syystä tai toisesta (esim. kostea huopa anturissa kiinni), koska laiteesta sulatellaan turhan usein llian vähäistä kuuraa pois. Nyt keskiputkeen siirretyllä anturilla ulkoyksikön kenno päästetään täällä säännöllisesti enemmän kuuraan kuin tehdasasennuksella ja lämmitysjaksot ovat tuon muutoksen myötä selvästi pidempiä kuin ennen anturin siirtoa. Mutta saattaapa samaan ideaalitilaan päästä myös pelkästään sen vakiopaikan anturin ongelmakohtia korjaamallakin, kuten Velskun kokemukset osoittavat ;)
 

Liitteet

  • Sulatus_20210131_klo1427.jpg
    Sulatus_20210131_klo1427.jpg
    64,6 KB · Katsottu: 209
Kun olette vertailleet näitä käyntijaksoja sulatuksien välillä niin oletteko vertailleet paljonko pumppu ottaa verkosta tehoa tällä välillä? Olosuhteet tietenkin vaikuttaa asiaan, mutta tuosta näkisi vähän suuntaa onko pitkät käyntijaksot niillä jotka kuormittaa pumppua vähemmän.
Täällä menee nyt reilun parin tunnin jaksoilla kuten muutama viikko sitten, kun oli edelliset kylmemmät kelit. Ulkona -10 ja tehoa ottellee tällaisella kelillä 900-1200W. Lämmitysjakson alussa ottaa hetken yli 1600W ja sitten tasoittuu tuohon tuhannen ympärille. Pyyntinä 23 ja puhallus 4/5. Melcloudi näyttää sisälämpötilaksi tällä hetkellä 22 ja tämän takia vetelee aika kovaa tehoa. Jos sattuu vessan ovi lapsilta jäämään auki käytällä, jonka perällä pumppu on, menee pumppu aika nopeasti katkokäynnille pumpun lämpötilamittauksen (melcloud) noustessa yli 23. Pumppu pääasiallinen lämmönlähde. Täällä siis kova kuormitus ja pitkät jaksot.
 

puu

Aktiivinen jäsen
Tässä kun katselin vähän omia logeja, niin näyttäisi siltä, että aikalailla kolmen minuutin kohdalla sulatuksen aloituksesta sisäkennon lämpötila alkaa nousta (siihen asti laskenut). Eli tuosta voi ilmeisesti päätellä sen aktiivisen sulatuksen ajan.

Itselläni on siis viisi 1-wire lämpöanturia kytkettynä Raspberry Pi:hin mittaamassa seuraavia lämpötiloja:
- sisäyksikön imuilma
- sisäyksikön puhallusilma
- sisäyksikön kenno
- huoneen lämpötila
- ulkolämpötila

Itsetehty softa loggaa arvot 10 sekunnin välein ja tunnistaa sulatuksen aloituksen tuon puhallusilman lämpötilan muutoksesta (-1°C / 10sec). Aikaisemmin otin puhallusilman muutoksesta myös tuon sulatuksen lopun, mutta nyt kokeilin muuttaa sen tarkkailemaan sisäkennon lämpötilaa. Toki olisi hyvä olla antureita myös ulkoyksikössä, mutta näillä mennään toistaiseksi.
 
  • Tykkää
Reactions: juu

Ilmavaiva

Aktiivinen jäsen
Te, joilla on tehonmittaukseen mittarit, niin olisi mielenkiintoista tietää, että paljonko toisiksi suurimmalla puhalluksella MelCloud 4/5 tai kapula 3/4 saa enimmillään tehoja irti ja kuinka paljon suurimmalla puhalluksella? Pyynti niin suureksi, että MelCloudista katsottuna huonelämpö ei varmasti pääse saavuttamaan pyyntilämpöä.

Jälkilisäys. Tai voisiko nämä maksimiarvo nähdä jostakin taulukosta?
 
Viimeksi muokattu:

Tonttuj

Aktiivinen jäsen
Onko tärkeää sammuttaa laite imuroinnin ajaksi. Laite tekee nyt yli kahden tunnin lämmityksiä, enkä haluaisi koskea kaukosäätimeen ettei tule takapakkia. Huomasin jossain vaiheessa, että pelkkä puhallusnopeuden nosto lyhensi pitkäksi ajaksi lämmitysjaksoa.
Kesällä sammutan, mutta talvikausilla en sammuttele imuroinnin ajaksi.
 
  • Tykkää
Reactions: juu
Te, joilla on tehonmittaukseen mittarit, niin olisi mielenkiintoista tietää, että paljonko toisiksi suurimmalla puhalluksella MelCloud 4/5 tai kapula 3/4 saa enimmillään tehoja irti ja kuinka paljon suurimmalla puhalluksella? Pyynti niin suureksi, että MelCloudista katsottuna huonelämpö ei varmasti pääse saavuttamaan pyyntilämpöä.

Jälkilisäys. Tai voisiko nämä maksimiarvo nähdä jostakin taulukosta?
Näillä keleillä en viitsi koskea asetuksiin, mut loppuvuodesta kylmäainelisäyksen jälkeen, kun tein hemmotestin, niin maks. tehot pyöri 1800W tienoilla noin nollan asteen ulkolämpötilassa. Pakkasen kiristyessä -20 maksimiottotehot laskee ehkä 300-400W.
 

Ilmavaiva

Aktiivinen jäsen
Näillä keleillä en viitsi koskea asetuksiin, mut loppuvuodesta kylmäainelisäyksen jälkeen, kun tein hemmotestin, niin maks. tehot pyöri 1800W tienoilla noin nollan asteen ulkolämpötilassa. Pakkasen kiristyessä -20 maksimiottotehot laskee ehkä 300-400W.
Varmistus vielä, että ovatko nämä maksimiottotehot siis suurimmalla puhalluksella?
 
Jos meinaan nukkuakin yöllä niin max puhallus on minulle 3. Sisäyksikkö on makkarin vieressä ja ovea pidettävä luonnollisesti auki.
Pumppu on nyt vedellyt 90min siivuja. Pakkasta -10-15.
En uskalla koskea mihinkään asetuksiin. Toivottavasti ei vain tule sähkökatkosta..
 
Kiitos tiedosta. Lisäksi olisi vielä mielenkiintoista kuulla, jos jollakin olisi esittää, että paljonko toiseksi suurimmalla puhalluksella ovat maksimiottotehot?
No nyt ottaa näköjään tehoa 4/5 puhalluksella ja 24 pyynnillä hetki sulatuksen jälkeen vajaa 2kW. Melcloud näyttää 21,5C sisälämpötilaksi. Eli aikast täysiä vetää sulatuksen jälkeen. Ulkolämpötila -12.

IMG_20210201_083552.jpg
 

Ilmavaiva

Aktiivinen jäsen
No nyt ottaa näköjään tehoa 4/5 puhalluksella ja 24 pyynnillä hetki sulatuksen jälkeen vajaa 2kW. Melcloud näyttää 21,5C sisälämpötilaksi. Eli aikast täysiä vetää sulatuksen jälkeen. Ulkolämpötila -12.
Onpa mielenkiintoista. Eli pumppu ottaa täysiä tehoja ainakin heti sulatuksen jälkeen 4/5 puhalluksellakin. Olisiko tässä kyseessä se niin kutsuttu "alkukiukku". Mahdollisesti se sitten saattaa ottaa myös hetki sulatuksen jälkeen täysiä tehoja kaikilla muillakin puhallusnopeuksilla?

Mitähän tehonotto 4/5 puhalluksella näyttäisi myöhemmin katsottuna, mikäli pyynti pysyisi kokoajan suurempana, kuin MelCloudin näyttämä huoneenlämpö? Ymmärrän kyllä, että mikäli sulatusvälit toimivat hyvin, niin asetuksia ei ole kenelläkään haluja lähteä muuttamaan.

Missähän mittauksessa se lämmitystehon muutos näkyisi toiseksi suurimman ja suurimman puhalluksen välillä, kun esimerkiksi mökkiä ei saa peruslämmöstä lämmitettyä kovemmalla pakkasella toiseksi suurimmalla puhalluksella, mutta suurimmalla puhalluksella saa, jollei mene hullunkierrolle. Näkyisikö se ero vaan lämmitystehon mittauksessa?

PS. Esitän kysymyksiä niin paljon, että tässä tulee mieleen sananparsi, jonka mukaan yksi tyhmä ehtii kysyä enemmän kuin kymmenen viisasta vastata :)
 
Onpa mielenkiintoista. Eli pumppu ottaa täysiä tehoja ainakin heti sulatuksen jälkeen 4/5 puhalluksellakin. Olisiko tässä kyseessä se niin kutsuttu "alkukiukku". Mahdollisesti se sitten saattaa ottaa myös hetki sulatuksen jälkeen täysiä tehoja kaikilla muillakin puhallusnopeuksilla?

Mitähän tehonotto 4/5 puhalluksella näyttäisi myöhemmin katsottuna, mikäli pyynti pysyisi kokoajan suurempana, kuin MelCloudin näyttämä huoneenlämpö? Ymmärrän kyllä, että mikäli sulatusvälit toimivat hyvin, niin asetuksia ei ole kenelläkään haluja lähteä muuttamaan.

Missähän mittauksessa se lämmitystehon muutos näkyisi toiseksi suurimman ja suurimman puhalluksen välillä, kun esimerkiksi mökkiä ei saa peruslämmöstä lämmitettyä kovemmalla pakkasella toiseksi suurimmalla puhalluksella, mutta suurimmalla puhalluksella saa, jollei mene hullunkierrolle. Näkyisikö se ero vaan lämmitystehon mittauksessa?

PS. Esitän kysymyksiä niin paljon, että tässä tulee mieleen sananparsi, jonka mukaan yksi tyhmä ehtii kysyä enemmän kuin kymmenen viisasta vastata :)
Suulakkeiden asento saattaa myös vaikuttaa tuohon lämpeämiseen. Täällä jos suulakkeet on väärässä asennossa, niin pumppu ei lämmitä kunnolla 4/5 puhallusnopeudella, koska lämpö kiertää takaisin pumpulle ja se luulee, että on jo lämpimämpää mitä todellisuudessa. Pumppu sijaitsee hieman pidemmän käytävän perällä. Ottoteho pyörii 1300W paikkeilla tällä hetkellä noin tunti sulatuksesta. Pyynti 24, Melcloud huonelämpötila 22. Ulkona -10.
 
Viimeksi muokattu:

iro

Vakionaama
Onko kukaa kokeilut miten sisälämpötilaa mittaavan anturin siirtäminen sisäyksikön ulkopuolelle vaikuttaa tässä pumpu-mallissa (poistaako tuon edelläkuvatun lämmönkiertämis-ongelman) ?
 

Ilmavaiva

Aktiivinen jäsen
maks. tehot pyöri 1800W tienoilla noin nollan asteen ulkolämpötilassa.
Ottoteho pyörii 1300W paikkeilla tällä hetkellä noin tunti sulatuksesta.
Kiitos näistä tiedoista. Tässä taidan vetää nyt mutkia melko raakasti suoraksi, mutta mahdollisesti 4/5 puhalluksen ja 5/5 puhalluksen välinen maksiottoteho voisi olla jotain luokkaa 500 W. Lämmitystehossa mahdollisesti jotain 1000 - 1500 W. Mahdollisesti tämä saattaisi selittää jo mökin lämpenemisessä selkeästi näkyvän eron ja sulatusväleihin vaikuttavan eron.

Mökin lämmityksessä voisi kokeilla lämmittää 4/5 puhalluksella, jolloin sulatusvälit ovat viimeisen kokemuksen mukaan pysyneet vielä n. 60 minuutissa ja lisäksi mökin toiselle laidalle laittaisi etäkäytettävän 2000 W lisälämmittimen, jolloin se vastaisi jo 5/5 puhalluksen lämmitystehoa. On tämä mökin etälämmittämiseen melko heikko laite. Katsoin VTT testiä, niin sen perusteella LN25:n tulisi lämmittää 60 m2 mökin melko nopeasti.
 

Velsku

Aktiivinen jäsen
Onko kukaa kokeilut miten sisälämpötilaa mittaavan anturin siirtäminen sisäyksikön ulkopuolelle vaikuttaa tässä pumpu-mallissa (poistaako tuon edelläkuvatun lämmönkiertämis-ongelman) ?
Eihän se itse ongelmaa korjaa, mutta toki saat mitattua sillä lämpötilan paikasta josta haluat. Eli jos sinulla on paikka, josta haluat lämpötilan mitattavan, niin se mittaa sitten sieltä ja toimii sen mukaan.

Lämpötilapyynnistä:​

Käyristä näkee, että pumpun logiikka ei pyri pitämään asetettua lämpötilaa. Vaan pitää asetettua lämpötilaa maksimilämpötilana, johon haluaa mennä. Pumppu pyrkii pitämään lämpötilan välillä "Asetettu" - "Asennettu-1". Eli kun laitatte 22, niin saatte 21-22. Pumppu siis leikkaa merkittävästi tehoa pois, kun tavoite lämpötila saavutetaan ja lisää tehoa, kun astetta vajaa lämpötila on käytössä. Ja koska näitä sulatuksia laitteessa on ja merkittävä tehonlasku, kun tavoite säädetty. Itse laskisin, että pumppu pyrkii pitämään astetta pienempää lämpötilaa -> 21 asteella todellisuus on että pumppu pitää taloa 20 asteisena, eikä salli yli 21 astetta. Enemmän ollaan siis 20 asteessa, kuin 21:ssä.
 

Velsku

Aktiivinen jäsen
Kiitos näistä tiedoista. Tässä taidan vetää nyt mutkia melko raakasti suoraksi, mutta mahdollisesti 4/5 puhalluksen ja 5/5 puhalluksen välinen maksiottoteho voisi olla jotain luokkaa 500 W. Lämmitystehossa mahdollisesti jotain 1000 - 1500 W. Mahdollisesti tämä saattaisi selittää jo mökin lämpenemisessä selkeästi näkyvän eron ja sulatusväleihin vaikuttavan eron.

Mökin lämmityksessä voisi kokeilla lämmittää 4/5 puhalluksella, jolloin sulatusvälit ovat viimeisen kokemuksen mukaan pysyneet vielä n. 60 minuutissa ja lisäksi mökin toiselle laidalle laittaisi etäkäytettävän 2000 W lisälämmittimen, jolloin se vastaisi jo 5/5 puhalluksen lämmitystehoa. On tämä mökin etälämmittämiseen melko heikko laite. Katsoin VTT testiä, niin sen perusteella LN25:n tulisi lämmittää 60 m2 mökin melko nopeasti.
5/5 puhallus on aina tehokkaampi tehokkaamman ilmansiirron --> lämpö siirtyy pois kennolta. Mutta se ei välttämättä ole todellinen syy edes miksi 4/5 ottaisi vähemmän tehoja pumpulta. Asennuspaikasta riippuen voi myös tulla pienemmällä puhalluksella enemmän takaisin kiertoa, joka nostaa laitteen mittaamaa sisäilman lämpöä ja laite laskee sen takia tarkoituksella tehoja.

Tuo lisääntynyt takaisinkierto voi jo yksistään selittää erot 4/5 ja 5/5 puhallusten välissä. Eli kyse ei ole välttämättä siitä, ettei 4/5 puhallus kykenis siirtämään lämpöä pois sisäkennolta, vaan siitä että se lämpö ei siirry riittävän kauas pumpusta ja pumppu pienentää tehoja siksi. --> näkyy varmasti testeissä ja siinä, että 4/5 asetuksella pääsee pidempiin vetoihin. (lämmittää talossa pienempää ilmamassaa)

Valitettavasti en voi omalla setupilla testata tuota juuri edelläkuvatusta syystä. 5/5 on ainut teho, jolla saan lämmön pois tuosta porraskäytävästä. 4/5 puhalluksella jos mittaisin tehon, niin huomattavasti vähemmän sen tarvitsisi lämmittää, koska ilma alkaa kiertämään vain porraskäytävässä.
 

Ilmavaiva

Aktiivinen jäsen
@kallionkinko ja @Velsku, kiitos vastauksista. Tässä omassa etälämmitystapauksessa olen takaisinkierron aiheuttaman tehonlaskun poistumiseksi pitänyt pyyntilämpöä kokoajan paljon korkeammalla, kuin MelCloudista nähtävän sisäilmanlämpötilan, jotta laite ei alkaisi vähentämään otto- ja lämmitystehoa. Siivekkeitä olen hieman säätänyt sivuun peräkammarin suuntaa. Siivekkeitä voisi vielä etälämmityksen lämmönnoston aikana suunnata toisin. Suoraan takaseinälle, tai mikä olisikaan "tehokkaimmat" siivekkeiden asennot?
 
P

Poistunut käyttäjä 16081

Vieras
Väittäisin että jos haluaa ilman kulkeutuvan mahdollisimman pitkälle, niin sitten pystysuuntaus lähelle vaakaa, ehkä joku 15-25 astetta alaspäin vaakasuunnasta.
 

Juhanisto

Aktiivinen jäsen
Tuon iseenhän pitäisi kartottaa myös lämpötilaa. En tiedä miten käytännössä sitten toimii. Itselläni on se aina ollut päällä.
 

Velsku

Aktiivinen jäsen
@kallionkinko ja @Velsku, kiitos vastauksista. Tässä omassa etälämmitystapauksessa olen takaisinkierron aiheuttaman tehonlaskun poistumiseksi pitänyt pyyntilämpöä kokoajan paljon korkeammalla, kuin MelCloudista nähtävän sisäilmanlämpötilan, jotta laite ei alkaisi vähentämään otto- ja lämmitystehoa. Siivekkeitä olen hieman säätänyt sivuun peräkammarin suuntaa. Siivekkeitä voisi vielä etälämmityksen lämmönnoston aikana suunnata toisin. Suoraan takaseinälle, tai mikä olisikaan "tehokkaimmat" siivekkeiden asennot?
Nyt on kyllä niin henkimaailman jutusta kiinni, eli pirun paljon muuttujia jotka vaikuttavat. Sen verran itse jouduin taistelemaan, että sain ilman kiertämään edes likikään halutusti ja nytkin mennään siten, että säädän käsillä siivet korkeusasentoon jota ei tehdasasennoista löydy.

Suosittelen menemään mökille siten, että se on kylmillään. Siellä sitten laitat lämmityksen maksimiteholle, eli puhallus 5 ja pyyntiä riittävästi.
Ja alat tuossa peruslämmössä, josta haluat pumpun nostavan lämmön tutkia, millä asetuksilla ilma kiertää parhaiten. Se kai ymmärtääkseni on sinun tapauksessa ongelmallisin asia, eli kuinka saada lämpötila nousemaan nopeasti.

Lämmin ilman nousee yllättävän nopeasti ylös, kun lämpötilaero on riittävän suuri. Siis todella paljon nopeampaa, mitä äkkiä kuvitteleekaan. Jos matkalla on vähänkään esteitä, niin se nousee kattoon.

Jos sulla on pumppu muualla, kuin ylhäältä avoimessa tilassa voi jopa kattoamyöten puskettu lämpö viedä lämmön kauemmas, mitä alaspäin suunnattu. Se selviää vain testailemalla.
 

helmert

Aktiivinen jäsen
Ulkona kävi pakkanen -15:ssa. Tuolloin pumppu jatkoi lämmitysjaksoa 10min taas.
Sitä ennen toistui sama edelläkuvattu patterni. Aktiivinen sulatusvaihe kesti 3s alle 3min. Kaikki muut parikymmentä tutkimaani sulatusta oli yli 3min, eikä lämmitysjakson pituutta muutettu.

--> Aika varma olen, että tuota väliä laite mittaa mitä kerroinkin. Ja kun se menee 3min tai alle, niin lämmitys pitenee 10min. Eli tuo aktiivinen lämmitysvaihe on se muuttuva asia, jonka pituus määrittää sitten myös milloin nelitieventtiili käännetään takaisin lämmityksellekin ja mitä tehdään lämmityspituudelle.
Mulla ei ole edelleenkään muita seurantalaitteita kuin oma kehoni ja kello, mutta olen sellaisissa sulatuksissa joissa jaksoa ei ole muutettu mitannut nelitieventtiilin kääntymisestä kompuran kierrosten laskemiseen aika tarkasti 2 min 40 sek useilla kerroilla. Kyseenalaista on, että loppuuko aktiivinen sulatus juuri tuolloin vai alkaako kompura vain himmailemaan sen verran, ettei sitä enää kuule. Nelitieventtiilin kääntymistä takaisin (joka olisi selvä fixed point) en ainakaan kuule tai tunnista. Suhinaa kuuluu sisäyksikössä em. sulatuksissa noin 3 min 15 sek asti vaikka kompura korvakuulolta höllää 2 min 40 sek kohdalla.

Edit: eikö siinä päivitetyssä piirikortissa ollutkin se ainoa muutos pidentää juuri tuota sulatuksen referenssikestoa? Minulla on sen verran vanha malli, ettei minulla varmasti ole tuota "uutta referenssiä", jolloin (epävarmasti havainnoidut) 2 min 40 sek aktiiviset sulatukseni ilman jakson pidentämistä kävisivät aivan järkeen.

Tuon iseenhän pitäisi kartottaa myös lämpötilaa. En tiedä miten käytännössä sitten toimii. Itselläni on se aina ollut päällä.
I-See ymmärtääkseni mittaa näkökenttänsä lämpötilaeroja, ei lämpötiloja, pääasiallisena tarkoituksenaan antaa automaattitoiminnoille tietoa kuinka toimia. Manuaaliasetuksilla I-Seen vaikutus on edelleen täysi mysteeri; kovin suuri se ei voi olla, sillä siitä ei olla vieläkään saatu yksiselitteistä selkoa. Minulla MELCloudin näyttämä sisälämpötila on ehkä hieman lähempänä totuutta I-Seen ollessa päällä, mutta en ole testaillut niin tarkkaan, että uskaltaisin väittää varmaksi. Tuo voisi toimia näin jos pumppu haistaa imuilman tai oman kylkensä lämpötilan, asettaa sen I-Seen näkemäksi kattolämpötilaksi, sekä laskee siitä aistimansa lämpötilaerojen avulla imuilmaa valistuneemman arvauksen huonelämpötilasta. Pidän tätä kuitenkin todella epätodennäköisenä ottaen huomioon koko kötöstyksen surkean kehitysasteen. Jos kaikki käytön kannalta elintärkeät ohjausominaisuudet ovat niin kuin jostain ysärin Saloratelkkarista, niin tahtoisin kyllä keskustella sen henkilön kanssa joka on päättänyt tuotekehityksen resursoinnista, mikäli I-Seehen olisi pistetty tuon verran paukkuja.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom