Mika karvajalka
Jäsen
Sää plusssalla, ei tarvitse huolehtia sulatuksista kun niitä ei ole 
MSZ-LN - käyttökokemukset
- Keskustelun aloittaja aseve
- Aloitettu
Mika karvajalka
Jäsen
Minulla joskus torstaina petti anturisuojaus. 30 min hullunkierre alkoi taas. Ulkoyksikkö avointa peltomaisemaa kohti ja lumimyräkkä kovalla tuulella. Lämpötila jotwin -10 astetta. Putkien pinnoilla vettä ja anturiin olin päässyt vesi ja jäätynyt. Piti tehdä suojaus nyt paremmin kun säätkin suosi.
Velsku
Aktiivinen jäsen
Minulla: Keskiputki + eristys = liian pitkät lämmitykset ja kertyvä jää, joka ei sula pois.
Lyhentää tämä lämmitysvaihetta osaa, muttei riittävästi lyhennä tälla anturin sijoituksella keskiputkeen ja eristyksellä. 1h20min oli nyt käytössä ja se oli liian pitkä aika.
Eilen piti ritiläkylki sulatella vedellä. Oli peltiritilöiden välit jo pankkojäässä ja ilmaa pääsi vain takaa. Sielläkin ritilässä oli jäätä kiinni hidastamassa ilmankiertoa. Jäätä on myös kertynyt muutamaan muuhunkin paikkaan, takaosan pohjaan etc.
Varmaankin tämä extreme keli, vaakasossa satanut lumi, joka täällä ollut tämän testin aikana on vaikuttanut osaltaan. Mutta nytkin oli kenno jo ihan täysin tukossa. 20min ennenkuin sulatus alkoi ja puhalluslämpötila laskee joka lämmitysjaksolla parikymmentä minuuttia, kun kennosta ei ilma pääse läpi.
Nyt tulee hyvä. Sirsin anturin alkyuperäiselle paikalle. Alaputkessa sain siihen eristettyä parhaiten. Eli nyt on koko alaputki eristetty hyvin armaflexillä.
Alaputken yläpuolella menee vastaava lyhyempi putki, joka voisi olla helpompi eristää ja lyhyytensä ansiosta vähemmän matkaa lämpötilan muuttua. Eli tuo eristeen yläpuolinen putki allaolevassa kuvassa.
Jonku värkkäilijän kannattaisi kokeilla sitäkin eristetyllä anturilla ja putkella. Alkuperäinen ja ko. Putki kulkevat ihan vierekkäin, eli samaa lämpöä mittaavat. Eli etuna siinä putkessa olisi todennäköisesti helpompi eristystyö.
Kuvan jälkeen lisäsin teipillä suojauksen ylhäältä valuvalle vedelle. Ettei valu suoraan tuonne armaflexin sisään anturille.
Lyhentää tämä lämmitysvaihetta osaa, muttei riittävästi lyhennä tälla anturin sijoituksella keskiputkeen ja eristyksellä. 1h20min oli nyt käytössä ja se oli liian pitkä aika.
Eilen piti ritiläkylki sulatella vedellä. Oli peltiritilöiden välit jo pankkojäässä ja ilmaa pääsi vain takaa. Sielläkin ritilässä oli jäätä kiinni hidastamassa ilmankiertoa. Jäätä on myös kertynyt muutamaan muuhunkin paikkaan, takaosan pohjaan etc.
Varmaankin tämä extreme keli, vaakasossa satanut lumi, joka täällä ollut tämän testin aikana on vaikuttanut osaltaan. Mutta nytkin oli kenno jo ihan täysin tukossa. 20min ennenkuin sulatus alkoi ja puhalluslämpötila laskee joka lämmitysjaksolla parikymmentä minuuttia, kun kennosta ei ilma pääse läpi.
Nyt tulee hyvä. Sirsin anturin alkyuperäiselle paikalle
. Alaputkessa sain siihen eristettyä parhaiten. Eli nyt on koko alaputki eristetty hyvin armaflexillä.Alaputken yläpuolella menee vastaava lyhyempi putki, joka voisi olla helpompi eristää ja lyhyytensä ansiosta vähemmän matkaa lämpötilan muuttua. Eli tuo eristeen yläpuolinen putki allaolevassa kuvassa.
Jonku värkkäilijän kannattaisi kokeilla sitäkin eristetyllä anturilla ja putkella. Alkuperäinen ja ko. Putki kulkevat ihan vierekkäin, eli samaa lämpöä mittaavat. Eli etuna siinä putkessa olisi todennäköisesti helpompi eristystyö.
Kuvan jälkeen lisäsin teipillä suojauksen ylhäältä valuvalle vedelle. Ettei valu suoraan tuonne armaflexin sisään anturille.
Viimeksi muokattu:
Käänsin ton anturin alla olevan puristusklipsin toistepäin. Oli mielestäni myös muuten väärin asennettu, ei puristanut kunnolla. Johdon puolella näkyvä väkänen oli anturin kärkipuolella ja nyt kärjen alla näkyvä "c":n alaosa oli ulkona. Nyt on todella tiukka.
Viimeksi muokattu:
Täällä Mitsu on selvittänyt ja sulattanut tuon kiinteän jään mikä kertyi alaputken kohdalle. Käyntiväleistä ei tiedä mutta pitkiä on. Kai tuo yön aikana lyhennellyt tai keli parantunut. Nyt plussalla eikä oikeastaan sada mitään. Kenno tasaisessa kuurassa ja jäärannut hävinneet. Eilen oli kolme jäärantua ja sulatus pystyi täysin sulattamaan vaan kaksi ylintä.
Velsku
Aktiivinen jäsen
PU pillivaahdosta sen verran kokemusta, että en suosittele edes kokeilemaan. Ainut millä sen tietääkseni saa pois on mekaanisesti kaivelu.
Velsku
Aktiivinen jäsen
Nyt vähän raporttia tuosta uudesta anturin paikasta ja sen vaikutuksista.
Kun laitoin anturin, en kerennyt seurailla sen enempää koska oli kiire taas remontoimaan, mutta ensimmäinen sulatus tuli 40min kuluttua käynnistyksestä. Alku ei siis ollut lupaava... Miksi lie lähti noin lyhyellä asetuksella taas liikkeelle, ajattelin...
Hetki sitten, remontoimasta kotiin tullessa, kävelin esimmäisenä ulkoyksikölle ja totesin kennon olevan lähes tukossa.
Käytönnössä ilma ei enää kulkenut kennon läpi juurikaan... Mietin, että sulattaahan tuo pitäisi... Kuvat kertoo jo tilanteen.
Ja niinpä, kun pääsin sisälle, eli aikaa oli kuvista kulunut noin 5min, laite alkoi sulattamaan.
Mielestäni aika nappisuoritus...
Ja sulatusvälit olivat olleet jo monta tuntia 1h, eli 50/10 kierto...
Vaikuttaapa siltä, että nyt on hyvin kuuraakeräävä keli ja pumppu toimi juuri niinkuin pitikin.
Ennen anturin siirtoa originaali paikalle ja eristämistä sinne, pumppu oli sulatellut 1h20min välein. Niissä oli käytännössä puhallusilman lämpötila aina laskenut kennon tukkoisuuden takia.
Kulutusmittaria minulle ei ole vielä tullut, joka mittaisi pelkästään pumpun kulutuksen, mutta olen yrittänyt koko talon kulutusmittarin käyriä laittaa puhalluslämpötilakäyrän kanssa rinnakkain. Niistä näyttää siltä, että noissa pitkissä lämmitysjaksoissa, jota mulla pumppu teki anturin ollessa keskiputkessa, puhalluslämpötila laski, mutta pumppu ei kuluttanut enempää energiaa. Ja se johtui siitä, että talossa lämpötila ei laskenut koskaan pumpun puhaltaessa alemmas, vaan pumppu toimi koko ajan samalla teholla. Eli : "Sama teho", mutta "kylmenevä puhalluslämpötila" --> "huononeva hyötysuhde".
Tarkempaa tutkimusta jatkan, kun saan yksilöityä pumpun kulutuksen, mutta nyky-ymmärryksellä, ylläoleva kenno alkaa jo mennä liian tukkoon. Ja se vaikuttaa pumpun hyötysuhteeseen negatiivisesti, jolloin alkaa olla parempi ratkaisu sulattaa.
Kun laitoin anturin, en kerennyt seurailla sen enempää koska oli kiire taas remontoimaan, mutta ensimmäinen sulatus tuli 40min kuluttua käynnistyksestä. Alku ei siis ollut lupaava... Miksi lie lähti noin lyhyellä asetuksella taas liikkeelle, ajattelin...
Hetki sitten, remontoimasta kotiin tullessa, kävelin esimmäisenä ulkoyksikölle ja totesin kennon olevan lähes tukossa.
Käytönnössä ilma ei enää kulkenut kennon läpi juurikaan... Mietin, että sulattaahan tuo pitäisi... Kuvat kertoo jo tilanteen.
Ja niinpä, kun pääsin sisälle, eli aikaa oli kuvista kulunut noin 5min, laite alkoi sulattamaan.
Mielestäni aika nappisuoritus...
Ja sulatusvälit olivat olleet jo monta tuntia 1h, eli 50/10 kierto...
Vaikuttaapa siltä, että nyt on hyvin kuuraakeräävä keli ja pumppu toimi juuri niinkuin pitikin.
Ennen anturin siirtoa originaali paikalle ja eristämistä sinne, pumppu oli sulatellut 1h20min välein. Niissä oli käytännössä puhallusilman lämpötila aina laskenut kennon tukkoisuuden takia.
Kulutusmittaria minulle ei ole vielä tullut, joka mittaisi pelkästään pumpun kulutuksen, mutta olen yrittänyt koko talon kulutusmittarin käyriä laittaa puhalluslämpötilakäyrän kanssa rinnakkain. Niistä näyttää siltä, että noissa pitkissä lämmitysjaksoissa, jota mulla pumppu teki anturin ollessa keskiputkessa, puhalluslämpötila laski, mutta pumppu ei kuluttanut enempää energiaa. Ja se johtui siitä, että talossa lämpötila ei laskenut koskaan pumpun puhaltaessa alemmas, vaan pumppu toimi koko ajan samalla teholla. Eli : "Sama teho", mutta "kylmenevä puhalluslämpötila" --> "huononeva hyötysuhde".
Tarkempaa tutkimusta jatkan, kun saan yksilöityä pumpun kulutuksen, mutta nyky-ymmärryksellä, ylläoleva kenno alkaa jo mennä liian tukkoon. Ja se vaikuttaa pumpun hyötysuhteeseen negatiivisesti, jolloin alkaa olla parempi ratkaisu sulattaa.
Viimeksi muokattu:
Kuinka suuri sisäyksikön puhallus sinulla on käytössä?
Kiitos tiedosta. Kysyin tätä sen vuoksi, koska itsellä sulatusongelmat näyttäisivät liittyvän vain siihen, kun nostan mökin lämpöä peruslämmöstä täydellä teholla 5/5 puhalluksella. Mökille saavuttua, kun tulee lattialämpöä ja takkaa mukaan, niin pystyn laskemaan 4/5 puhallukselle ja sulatusvälien kanssa ei ole enää ongelmia.
Teidän erinomaisia viestejä sulatusanturien siirroista lukiessa alkoi vaikuttamaan siltä, että mikäli käyttää tai joutuu käyttämään 5/5 puhallusta, niin silloin ei myöskään kestä mennä siirtämään sulatusanturia ylemmäksi, mutta alle tämän näyttäisi kestävän. Mutta sinun kohdalla tämä ”teoria”
ei näyttäisi pätevän, koska rajoille näyttäisi menevän jo tällä 4/5 puhalluksella.Tehojen otostahan tässä on kysymys, mutta karkeaa vertausta tehonottoon saanee jo tällä puhalluksen voimakkuudella (katkokäynti pois lukien). Kuten täällä on useaan kertaan todettukin, niin 4/5 ja 5/5 puhalluksen välinen ero on suuri. Itse joudun käyttämään pumppua myös täydellä teholla 5/5 puhalluksella, niin ei näköjään ainakaan vielä uskalla lähteä siirtämään sulatusanturia ylemmäksi.
Velsku
Aktiivinen jäsen
Mulla oli tuolla keskiputkiasennuksella lähes aina noin 2-5mm paksu tasainen kuurakerros ritilöiden päällä. Eli ei välissä, vaan päällä. Täysin tukossa. Sormella sai kaivaa kuuraa, että ritilät sai näkyviin!
Suoranainen ihme siis, että pumppu mitään lämpöä kykeni siitä siirtämään edes. Todennäköisin lämmönsiirtomekanismi oli sisäpuolinen kenno, jossa "ei läpimenevä" - vaan puhaltimesta johtuva pyörteilevä ilmavirta toi lämpöä kennolle. (Mutta ei riittävästi, kun sisälle puhallettava lämpötila laski koko ajan, kun sisäkennokin veti kuuraa).
Nyt en voi vielä arvioida tehon/COP laskua, mitä lämmönlaskusta johtui. Pitää mietiskellä sitä tarkemmin, kun kulutusmittaus pumpulla. Puhalluslämpötila laski noin 10%, eli yllättävänkin vähän.
Viimeksi muokattu:
Sama täällä. Paksu matto ritilöiden päällä. Ei siitä ilma läpi mennyt. Jos anturi olisi alaputkessa niin varmaan 40min käyntijaksoilla mentäisiin. Pitää katsella ja miettiä anturin siirtoa takaisin alaputkeen ja suojata se jäätymiseltä. Mutta aika erikois olosuhteet ollu sään puolesta. Nythän tuo yläputki asennus huijaa sulatusta. Ehtii kyllä sulattamaan mutta väliä ei lyhennä vaikka tarvetta olisi.
Timpe
Jäsen
Täältä "keskiputkimiehen" päivitys nollakeleistä (tai no, +2°C ... 0°C).
Ensimmäisessä kuvassa on sunnuntain superkuura-kelin kenno eli tuolloin oli 100% ilmankosteus ja lämmöt parisen astetta plussan puolella. En ole ennen nähnyt kennon menevän samaan tapaan umpikuuraan tässä asennuksessa, mutta niinpähän tuli nähtyä tuokin poikkeustapaus.
Puhallus täällä on kapulan 3:lla (taitaa olla MelCloudissa 4/5) ja pyyntilämpötila +21°C (ollut pitkään noin). Laite sulatteli tuon tosikuuraisen kennon pitkällä 12-13 min sulatuksella ja teki sitten sen jatkoksi kertaalleen oudon "seko-sulatuksen" tuon oikean sulatuksen päälle. Oikea sulatus oli suunnilleen klo 11:45-11:57 ja tämä ILP lopetti yllättäen lämmityksen sisäyksikön täyspysähdykseen klo 12:09 (12min päästä sulatuksesta). Menin pihalle katsomaan, niin laitteen ottotehot olivat lepotilassa (14W) heti tuon stopin aloitusaikaan. Noin klo 12:13 ulkoyksikkö aloitti puhalluksen (60W ottotehot), jolloin kennosta tippui vettä alla olevaan pulkkaan. Sitten klo 12:15-12:19 sisäyksikkö käynnistyi normaalirutiinin mukaan eli ensin pari minuuttia hitaalla puhalluksella, sitten 3/4 puhallus ja viimein pyyntipuhallusnopeus.
Tuo oli siis joko katkokäynti tai jotenkin outo kennon kuivatus (?) tuollaisen superkuuran sulatuksen jälkeen. Loppupäivän aikana laite ei enää kerännyt kuuraa kuin nimeksi, mutta kävi kumminkin hyvin pitkiä jaksoja (sisäyksikköä seuraten) plussakelissä. Ja kun kävin muutaman tunnin jälkeen ulkona katsomassa pulkkaa, niin sinne oli kertynyt vaivihkaa lisää vettä. Olisikohan tehontarve ollut niin pieni, ettei pumpulla ollut juurikaan tarvetta aktiivilämmitykseen ja tuollainen luppoteho-kennoisen kennon kuura suli itsekseen pois noissa plussakeleissä vai sulattikohan tuo hissukeen itseään ikänn kuin "lennosta"? Jätin kumminkin laitteen touhuamaan normaalisti ilman resettiä tai muuta häiriötä, koska illan tullen tuonne kennoon alkoi taas kertyä kuuraakin ja lämmitys toimi täysaikaisesti. Kaikki oli siis ok, vaikka alkuun ajattelin, että "Nytkös tuo meni siihen hullunluuppiin?".
Tänään maanantaina kuvasin taas normaalin noin 2½ tunnin lämmitysjakson, jonka aikana kenno veti kuuraan normaalisti ja sulatus käynnistyi/käyttäytyi normaalisti tälle laitteelle. Kuvakollaasissa on mukana pari ottotehomittarin lukemaa ts. täällä tuo vakiintuu ajamaan lämmitystä hitutehoilla (165-170W) plussakelissä, kun lämmitysjakson alkuvaiheessa kuluu jotain 20...30 wattia enemmän (lämmityksen vakiinnuttua sen alkukiukun jälkeen). Otin vielä lopuksi kuvan ulkoyksikön kennosta siinä sulatusvaiheessa, kun veden tulo suunnilleen loppuu laitteesta ja kenno alkaa olemaan puhtaaksi sulatettu. Ei mitään jäämiä kuurasta/jäästä eli täällä tuo sulatus sulattaa kennon täydellisesti liikoja viivyttelemättä, juuri kuten sen kuuluukin tehdä. (Tuon päälle tulee sitten ulkoyksikön puhaltimella kennon kuivatus ja uuden lämmitysjakson aloittaminen ts. kennon lamellit viilentyvät ja vetävät vähitellen huurteeseen.) Toimii siis keskiputkiasennuksessa tässä asennuksessa täydellisen hyvin, kuten tuon kuuluukin toimia.
Ensimmäisessä kuvassa on sunnuntain superkuura-kelin kenno eli tuolloin oli 100% ilmankosteus ja lämmöt parisen astetta plussan puolella. En ole ennen nähnyt kennon menevän samaan tapaan umpikuuraan tässä asennuksessa, mutta niinpähän tuli nähtyä tuokin poikkeustapaus.
Puhallus täällä on kapulan 3:lla (taitaa olla MelCloudissa 4/5) ja pyyntilämpötila +21°C (ollut pitkään noin). Laite sulatteli tuon tosikuuraisen kennon pitkällä 12-13 min sulatuksella ja teki sitten sen jatkoksi kertaalleen oudon "seko-sulatuksen" tuon oikean sulatuksen päälle. Oikea sulatus oli suunnilleen klo 11:45-11:57 ja tämä ILP lopetti yllättäen lämmityksen sisäyksikön täyspysähdykseen klo 12:09 (12min päästä sulatuksesta). Menin pihalle katsomaan, niin laitteen ottotehot olivat lepotilassa (14W) heti tuon stopin aloitusaikaan. Noin klo 12:13 ulkoyksikkö aloitti puhalluksen (60W ottotehot), jolloin kennosta tippui vettä alla olevaan pulkkaan. Sitten klo 12:15-12:19 sisäyksikkö käynnistyi normaalirutiinin mukaan eli ensin pari minuuttia hitaalla puhalluksella, sitten 3/4 puhallus ja viimein pyyntipuhallusnopeus.Tuo oli siis joko katkokäynti tai jotenkin outo kennon kuivatus (?) tuollaisen superkuuran sulatuksen jälkeen. Loppupäivän aikana laite ei enää kerännyt kuuraa kuin nimeksi, mutta kävi kumminkin hyvin pitkiä jaksoja (sisäyksikköä seuraten) plussakelissä. Ja kun kävin muutaman tunnin jälkeen ulkona katsomassa pulkkaa, niin sinne oli kertynyt vaivihkaa lisää vettä. Olisikohan tehontarve ollut niin pieni, ettei pumpulla ollut juurikaan tarvetta aktiivilämmitykseen ja tuollainen luppoteho-kennoisen kennon kuura suli itsekseen pois noissa plussakeleissä vai sulattikohan tuo hissukeen itseään ikänn kuin "lennosta"? Jätin kumminkin laitteen touhuamaan normaalisti ilman resettiä tai muuta häiriötä, koska illan tullen tuonne kennoon alkoi taas kertyä kuuraakin ja lämmitys toimi täysaikaisesti. Kaikki oli siis ok, vaikka alkuun ajattelin, että "Nytkös tuo meni siihen hullunluuppiin?".
Tänään maanantaina kuvasin taas normaalin noin 2½ tunnin lämmitysjakson, jonka aikana kenno veti kuuraan normaalisti ja sulatus käynnistyi/käyttäytyi normaalisti tälle laitteelle. Kuvakollaasissa on mukana pari ottotehomittarin lukemaa ts. täällä tuo vakiintuu ajamaan lämmitystä hitutehoilla (165-170W) plussakelissä, kun lämmitysjakson alkuvaiheessa kuluu jotain 20...30 wattia enemmän (lämmityksen vakiinnuttua sen alkukiukun jälkeen). Otin vielä lopuksi kuvan ulkoyksikön kennosta siinä sulatusvaiheessa, kun veden tulo suunnilleen loppuu laitteesta ja kenno alkaa olemaan puhtaaksi sulatettu. Ei mitään jäämiä kuurasta/jäästä eli täällä tuo sulatus sulattaa kennon täydellisesti liikoja viivyttelemättä, juuri kuten sen kuuluukin tehdä. (Tuon päälle tulee sitten ulkoyksikön puhaltimella kennon kuivatus ja uuden lämmitysjakson aloittaminen ts. kennon lamellit viilentyvät ja vetävät vähitellen huurteeseen.) Toimii siis keskiputkiasennuksessa tässä asennuksessa täydellisen hyvin, kuten tuon kuuluukin toimia.
Liitteet
Velsku
Aktiivinen jäsen
@Timpe Näissä laitteissa on varmasti yksilökohtaisia eroja, joko softassa tai antureissa. Eli voivat olla säätäneet algoritmeja/yrittäneet korjata hullunkiertoa. Minulla viimevuoden alun laite jonka jälkeen tuli LN2 markkinoille. Ja se voi selitää, että minulla ja @Skibidi Weinau n koneessa on aika samankuuloinen käyttäytyminen, kun anturi keskiputkessa.
Tänään saapui Shelly 1 PM:t postista, joten pääsemme aika pian vertaamaan tehonkulutusta ja miten ne eroavat meillä ja vaikuttavat sulatuksiin/kennon kuurautumiseen.
Ja oli kyllä ihmeellisen kuuloinen pikasulatus ja niin lyhyen lämmityksen jälkeen, että olikohan lie katkokäyntiä... näet melcloudin kautta ehkä laitteen mittaaman sisälämpötilahistorian tuolta ajalta. Onkohan se pyyntilämpötila, vai lämpimämpi, joka voisi vihjata katkokäynnin suuntaan.
Hyvä, että olet löytänyt noin hyvin toimivan modin koneeseesi!
Äskön huomasin sulatuksen alkavan, joten kävin tarkkailemassa kennoa. Taas oli oudosti raitaiseksi huurtunut ja osittain täysin tukossa. Aina ei huurru noin, vaan tasaisesti. Joten epäilen että on tilanteesta, eikä aineen vähyydestä kyse (kennon mennessä umpeen, se kerää loppuvaiheessa nopeampaa kuuraa niihin kohtiin, joista kuura ensimmäisenä alkaa ylettyä toisen ritilän kuuraan, tjsp. Eli ilmankiertoa/kiteytymistä tapahtuu loppuvaiheessa eri tavalla ja aina putkenkohdat ovat vähän kylmempiä). Ei tuosta enää ilma kulkenut järkevästi läpi, joten sulatus oli juurikin oikea-aikainen.
Samalla kaadoin ämpärillisen lämmintä vettä jääköntteihin ja yritin sulatella sitä isoa jäämäärä, jota laitteessa vielä on kiinni keskiputkianturin ja lumimyrskyjen jäljiltä. Ne peitti ainakin 10% kennosta, jos ei enemmänkin.
Tänään saapui Shelly 1 PM:t postista, joten pääsemme aika pian vertaamaan tehonkulutusta ja miten ne eroavat meillä ja vaikuttavat sulatuksiin/kennon kuurautumiseen.
Ja oli kyllä ihmeellisen kuuloinen pikasulatus ja niin lyhyen lämmityksen jälkeen, että olikohan lie katkokäyntiä... näet melcloudin kautta ehkä laitteen mittaaman sisälämpötilahistorian tuolta ajalta. Onkohan se pyyntilämpötila, vai lämpimämpi, joka voisi vihjata katkokäynnin suuntaan.
Hyvä, että olet löytänyt noin hyvin toimivan modin koneeseesi!
Äskön huomasin sulatuksen alkavan, joten kävin tarkkailemassa kennoa. Taas oli oudosti raitaiseksi huurtunut ja osittain täysin tukossa. Aina ei huurru noin, vaan tasaisesti. Joten epäilen että on tilanteesta, eikä aineen vähyydestä kyse (kennon mennessä umpeen, se kerää loppuvaiheessa nopeampaa kuuraa niihin kohtiin, joista kuura ensimmäisenä alkaa ylettyä toisen ritilän kuuraan, tjsp. Eli ilmankiertoa/kiteytymistä tapahtuu loppuvaiheessa eri tavalla ja aina putkenkohdat ovat vähän kylmempiä). Ei tuosta enää ilma kulkenut järkevästi läpi, joten sulatus oli juurikin oikea-aikainen.
Samalla kaadoin ämpärillisen lämmintä vettä jääköntteihin ja yritin sulatella sitä isoa jäämäärä, jota laitteessa vielä on kiinni keskiputkianturin ja lumimyrskyjen jäljiltä. Ne peitti ainakin 10% kennosta, jos ei enemmänkin.
Viimeksi muokattu:
Joissain olosuhteissa täälläkin tekee tuota että aloittaa lämmityksen tehokkaasti ja sitten 10min jälkeen lyö jarrut päällä. Pitää hetken tauon ja jatkaa jakson loppuun yhteen menoon. Luulisin että silloin lämmöntarve on pieni. Näin ainakin itselläni. Harvinaista tuo on. Viime keväänä teki tuota muutaman kerran.
Katselin tuota youtuben ln25 purkuvideota. Taidan huomenna kokeilla saanko roottorin käteen. Pitää kummallista pientä ääntä pyöriessä. Joku ottaa johonkin. Loppuu hetkeksi kun kopautta. Näytti pölyä aikalailla sinne kertyneen. Vinkkejä otetaan vastaan jos joku on tuon operaation tehnyt.
Katselin tuota youtuben ln25 purkuvideota. Taidan huomenna kokeilla saanko roottorin käteen. Pitää kummallista pientä ääntä pyöriessä. Joku ottaa johonkin. Loppuu hetkeksi kun kopautta. Näytti pölyä aikalailla sinne kertyneen. Vinkkejä otetaan vastaan jos joku on tuon operaation tehnyt.
Purkuvideosta saa vaikutelman, että kyseessä on nopea homma. Ainakin itsellä kyllä otti aikaa ja varsinkin, kun pumppu on vielä asennettu ahtaaseen paikkaan. Videon tekijöille kiitokset, olis jäänyt tekemättä ilman tuota!
Jätin kasatessa sormisuojana toimivan verkon pois, eipä sillä ole paljoa virkaa. Samaten tuon jälkeen ei ole tullut sähkösuodatinta pidettyä päällä, jotenkin jäänyt sellainen vaikutelma, että kennoon tulisi enemmän pölyä, kun sitä käyttää. Voin olla väärässäkin, kuten aina.
Jätin kasatessa sormisuojana toimivan verkon pois, eipä sillä ole paljoa virkaa. Samaten tuon jälkeen ei ole tullut sähkösuodatinta pidettyä päällä, jotenkin jäänyt sellainen vaikutelma, että kennoon tulisi enemmän pölyä, kun sitä käyttää. Voin olla väärässäkin, kuten aina.
Joo.. eipä sitten kantti kestänyt purkaa loppuunasti Jätin suosiolla noi sähköosat purkamatta. Pitää katsoa jos jonain kauniina kesäiltana sitten. Aika paljon on pölyä ehtinyt sisään kertymään. Katsotaan jos tuo sen verran otti itseensä että toi ääntely hetkeksi loppui. Toimii kuitenkin vielä
Jätin suosiolla noi sähköosat purkamatta. Pitää katsoa jos jonain kauniina kesäiltana sitten. Aika paljon on pölyä ehtinyt sisään kertymään. Katsotaan jos tuo sen verran otti itseensä että toi ääntely hetkeksi loppui. Toimii kuitenkin vielä 
puu
Aktiivinen jäsen
Nyt on reilut kolme päivää meny eristetyllä anturilla yläputkessa. Ei ole ainakaan huonompaan suuntaan muuttunut eristämättömästä. Keli on ollut koko ajan plussan puolella, joten pakkastestiä ei ole vielä tehty. Sulatukset ovat olleet suht' tiheään, mutta vettä sieltä on tullutkin, joten mielestäni ihan hyvää sykliä. Laite on ainakin itse osannut säätää sulatusjaksoa kumpaankin suuntaan. Tässä sulatusjaksojen pituudet viimeiseltä vuorokaudelta (tulkittu itsetehdyllä softalla anturitiedoista automaattisesti):
00:40:10
00:50:00
00:56:30
00:45:50
00:46:30
00:51:00
00:45:00
00:41:00
00:39:50
00:41:50
00:54:10
00:43:00
00:52:48
00:58:49
01:02:40
01:00:10
01:06:30
00:49:50
00:55:50
00:46:40
00:42:30
00:50:09
00:45:30
00:42:30
00:35:50
00:39:20
00:43:40
00:46:10
00:40:10
00:50:00
00:56:30
00:45:50
00:46:30
00:51:00
00:45:00
00:41:00
00:39:50
00:41:50
00:54:10
00:43:00
00:52:48
00:58:49
01:02:40
01:00:10
01:06:30
00:49:50
00:55:50
00:46:40
00:42:30
00:50:09
00:45:30
00:42:30
00:35:50
00:39:20
00:43:40
00:46:10
kannu
Jäsen
0-kelissä mennään ilman sulatuksia, tämä nykyinen lämmitysjakso on tähän mennessä kestänyt 3,5h. Kenno toki tasaisesti huurussa mutta kyllä tuolta vielä läpi näki kun kävin mielenkiinnosta vilkaisemassa. Pitääpä koittaa ehtiä mittakannun kanssa sulatuksen alkaessa paikalle niin näkisi paljonko sulatettavaa on todellisuudessa kertynyt
Tämän asennuksesta ja toimintakuntoon saattamisesta olisi mielenkiintoista kuulla lisää. Varmaankin monia muitakin kiinnostaisi, joilla ei ole ilppi töpseliliitännällä. En toki itse olisi sitä kytkemässä, mutta sähkömiehen käydessä olisi vermeet hyvä olla valmiina ja jonkinlainen ymmärrys asiasta.
Ei näytä.
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Energian seuranta melcloudista, ln35w ilppi
Saisinko selkeät ohjeet, jonka avulla energiankulutus raportit alkavat antamaan jotain järkevämpiä lukemia? Nyt lukemat ln35w ilpillä on 1,5- 4kwh/ päivä, pakkasta kuitenkin -10--25. Kiitos
Ottaa_pumpusta
Jäsen
Velsku
Aktiivinen jäsen
No niin, nyt on Shelly 1PM asennettuna logittamaan pumpun tehontarvetta. Shellystä aktivoin MQTT:n, joten en käytä shellyn cloudia, vaan suoraan kotiautomaatiojärjestelmään, josta tietokannan kautta Grafanalle.
Shellyn asennus sähköihin näytti yksinkertaiselta, ei ollut 15min kummempi homma. Minulla se mahtui ulkoyksikön erillisen päävirtakatkaisijan laatikon sisään. Tulovaihe Shellyyn, josta releen ulostulosta pumpulle. Nolla kaapeli myös haaralla shellyyn. Lisäksi laitoin shellyn kytkinjohtojen tilalle pelkän hyppylangan (shelly voidaan asentaa valokytkimen alle ohjaamaan valoja manuaalisesti kytkimen kautta tai etänä/automaattisesti), mutta wifiasetuksista päätellen se oli turha. Sieltä olisi voinut invertoida kytkimen asennon.
Shellyn oma firmware oli tosi hyvä, ei tarvitse laittaa Tasmotaa tai ESPHomea. Kytkennän jälkeen se muodosti wifiverkon, johon liittymällä pääsi asettamaan oman kotiverkon tiedot, säätämään halutut releen vakioasetukset yms. ja aktivoimaan MQTT moodin, jolloin Shelly cloudiin ei raportoida mitään.
Allakuvassa sitten kolme jaksoa, jota shellyn kanssa nyt kerennyt tulla.
Violetilla kuvassa puhallusilmanlämpö, Punaisella pumpun ottoteho ja keltaisella lämpötila Melcloudista.
Enpä ole kerennyt analysoimaan juuri lainkaan tätä. Tuo sulatuspiikki on ns. aktiivinen sulatus kompuralla. Jolloin sisäkennosta siirretään lämpö ulkokennoon. Eli sen pituudet näkyy tällä aika tarkasti.
Neljästi olen viimepäivityksen jälkeen käynyt tarkistamassa kennon ennen sulatusta. Kolmesti ollut ihan täysin tukossa tunnin lämmityksen jälkeen, ritilöitä ei siis ole enää erottanut (yöllä, + 2x aamulla). Nyt juuri äskön oli osittain tukossa, eli putkien kohdalta jo tukossa, niiden välistä vielä auki, kuten yhdessä vanhemmassa kuvassani.
Shellyn asennus sähköihin näytti yksinkertaiselta, ei ollut 15min kummempi homma. Minulla se mahtui ulkoyksikön erillisen päävirtakatkaisijan laatikon sisään. Tulovaihe Shellyyn, josta releen ulostulosta pumpulle. Nolla kaapeli myös haaralla shellyyn. Lisäksi laitoin shellyn kytkinjohtojen tilalle pelkän hyppylangan (shelly voidaan asentaa valokytkimen alle ohjaamaan valoja manuaalisesti kytkimen kautta tai etänä/automaattisesti), mutta wifiasetuksista päätellen se oli turha. Sieltä olisi voinut invertoida kytkimen asennon.
Shellyn oma firmware oli tosi hyvä, ei tarvitse laittaa Tasmotaa tai ESPHomea. Kytkennän jälkeen se muodosti wifiverkon, johon liittymällä pääsi asettamaan oman kotiverkon tiedot, säätämään halutut releen vakioasetukset yms. ja aktivoimaan MQTT moodin, jolloin Shelly cloudiin ei raportoida mitään.
Allakuvassa sitten kolme jaksoa, jota shellyn kanssa nyt kerennyt tulla.
Violetilla kuvassa puhallusilmanlämpö, Punaisella pumpun ottoteho ja keltaisella lämpötila Melcloudista.
Enpä ole kerennyt analysoimaan juuri lainkaan tätä. Tuo sulatuspiikki on ns. aktiivinen sulatus kompuralla. Jolloin sisäkennosta siirretään lämpö ulkokennoon. Eli sen pituudet näkyy tällä aika tarkasti.
Neljästi olen viimepäivityksen jälkeen käynyt tarkistamassa kennon ennen sulatusta. Kolmesti ollut ihan täysin tukossa tunnin lämmityksen jälkeen, ritilöitä ei siis ole enää erottanut (yöllä, + 2x aamulla). Nyt juuri äskön oli osittain tukossa, eli putkien kohdalta jo tukossa, niiden välistä vielä auki, kuten yhdessä vanhemmassa kuvassani.
@Velsku
Kyllä tulee hienoja diagrammeja ja lisäksi ovat vielä samalla näytöllä. Tulkitsenko oikein, että tehonotto on ”normaali” lämmityksen aikana n. 1000 k? Mikäli tulkitsin oikein, niin täällä aiemmista viesteistä olen lukenut, että joillakin pitkiä lämmitysjaksoja vetävillä näyttäisivät oleva jopa neljäs- tai viidesosakin tästä tehonotosta.
Kyllä tulee hienoja diagrammeja ja lisäksi ovat vielä samalla näytöllä. Tulkitsenko oikein, että tehonotto on ”normaali” lämmityksen aikana n. 1000 k? Mikäli tulkitsin oikein, niin täällä aiemmista viesteistä olen lukenut, että joillakin pitkiä lämmitysjaksoja vetävillä näyttäisivät oleva jopa neljäs- tai viidesosakin tästä tehonotosta.
Tuosta kuvasta vähän zoomailemalla hyvin näkee tuon kun TEV säätö aktivoidaan. Tuossa tapauksessa keretään kelaamaan TEV säätöä sen aikaa, että lämmitysteho ehti nousta jo about 13%. Tuossa lakipisteessä(22:10) on tehty hommia noin 30min. Jos tuossa kohtaa ois lähdetty tyhjänpäiväisesti sulattamaan ois tuo nyt saavutetttu 30minsaa(22:10-22:40) huippu copilla jäänyt tapahtumatta.
Liitteet
Niin jos pakkasilla käy lyhyttä jaksoa niin sulattaa 6 tuntia vuorokaudessa. Eli kone on kylmänä käytännössä 4 osan vrk. Kun käy normaalisti niin kun pitääkin sulatuksia on alle 2 tuntia vrk. Kyllähän tuon eron jo huomaa. Ja käytännössä ero vielä suurempi kun kone lämmittää tuosta lyhyestä vedosta vaan 20min kunnolla. Pakkasillahan tuo eron on kaikkein suurin kun lämpöä tarvittaisiin. Paljon tulee turhia "kylmäkäynnistyksiä" lyhyellä jaksolla. Ja kiihdytyksiä nollasta sataan. Siitä voi sitten päätellä kukin mitä haluaa. Maahantuoja on kuitenkin sanonut että noin se on suunniteltu toimimaan
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Siitä voi sitten päätellä kukin mitä haluaa. Maahantuoja on kuitenkin sanonut että noin se on suunniteltu toimimaan
Jep jep, ja ilmeisesti se "ei sitten toiminut oikein" siinä VTT testissä
VTT testissä ei varmaan ollut kone joka oli suomen syksyssä huopatossunsa kastellut ja siitä jatkanut pakkasiin.
Vähän niin kun torikauppiaan myyntipuhe. VTT on testannut hanskan vesitiiviiksi upottamalla hanskan vesisaaviin. Sitä testi ei kerro kauanko hanskaa pidettiin vedessä
Vähän niin kun torikauppiaan myyntipuhe. VTT on testannut hanskan vesitiiviiksi upottamalla hanskan vesisaaviin. Sitä testi ei kerro kauanko hanskaa pidettiin vedessä
kannu
Jäsen
Pakkanen laskenut -4c tienoille ja kierto tuttu ja turvallinen 30/100-kelissä mennään ilman sulatuksia, tämä nykyinen lämmitysjakso on tähän mennessä kestänyt 3,5h. Kenno toki tasaisesti huurussa mutta kyllä tuolta vielä läpi näki kun kävin mielenkiinnosta vilkaisemassa. Pitääpä koittaa ehtiä mittakannun kanssa sulatuksen alkaessa paikalle niin näkisi paljonko sulatettavaa on todellisuudessa kertynyt
jarkko_h
Vakionaama
On aika erikoista että Suomessa kuitenkin myydään vielä Mitsubisheja siitä huolimatta että suuri osa LN sarjan pumpuista ei selvästi sovellu Suomen talveen.
Maailma on pumppumerkkejä täynnä (panasinic, cree...) ja varmaan löytyy malli toisilta valmistajilta, jossa ei näin epideemistä vikaa.
Suomalaiset ovat kovapäistä kansaa. Ostetaan LN siinä toivossa josko se ehkä sittenkin pelais ja jos ei pelaa otetaan maahantuojan toimimattomuus tyynesti vastaan ja viritellään talvi viallista.pumppua siinä toivossa että se tulis kuntoon -
Ja seuraavalla kerralla suomalainen menee taasen Mitsubishi -kauppaan.
---
Tämä säie ja foorumi on kyllä mahtava. Osa nähnyt paljon vaivaa toisia auttaakseen. Toivotaan että kaikki saavat Mitaubishit toimimaan.
Maailma on pumppumerkkejä täynnä (panasinic, cree...) ja varmaan löytyy malli toisilta valmistajilta, jossa ei näin epideemistä vikaa.
Suomalaiset ovat kovapäistä kansaa. Ostetaan LN siinä toivossa josko se ehkä sittenkin pelais ja jos ei pelaa otetaan maahantuojan toimimattomuus tyynesti vastaan ja viritellään talvi viallista.pumppua siinä toivossa että se tulis kuntoon -
Ja seuraavalla kerralla suomalainen menee taasen Mitsubishi -kauppaan.
---
Tämä säie ja foorumi on kyllä mahtava. Osa nähnyt paljon vaivaa toisia auttaakseen. Toivotaan että kaikki saavat Mitaubishit toimimaan.
Viimeksi muokattu: