MSZ-LN - käyttökokemukset
- Keskustelun aloittaja aseve
- Aloitettu
Velsku
Aktiivinen jäsen
Shelly 1PM logittaa.
Näitä parametreja on varmaan muuteltu, samalla kun mekaanistakin rakennetta muuteltu.
Ei RauskiH:lle, vaan kaikille tässä:
Olen aika vahvasti sitä mietä, että sisäyksiköstä ei sulatuksien pituutta voi vertailla keskenään eri pumppujen välillä ja vaatii stabiilin ulkolämpötilan yhdelläkin yksilöllä. Kuten noista aikaisemmista näkyy, niin lämmitysjaksojen muutokset on seurausta ihan sekuntipelin mittauksista. Sisäyksikössä meillä on erejä puhallusnopeuksia. Eli toisella kiihdyttää vain kolmoseen, joten "täydestä puhalluksesta toiseen" mittaaminen on ihan eri hänellä, kuin minulla jolla kiihdyttää askeleittain vitoseen. Samoin käsittääkseni sisäyksikkö kiihdyttää puhallusta aikapohjaisen lisäksi myös perustuen sisäkennon lämpötilaan. Ja siinä on sitten kyse sen hetken ulkolämpötilastakin, kuinka nopeaa pumppu saa sisäyksikön kennoa lämmitettyä --> vaihtelua säätilan mukaan jo yhdessäkin laittessa. (vaikka sulatus olisi tapahtunut samalla nopeudella).
Edelläkuvastusta syystä tässä on ollut hyvin vaikea kenenkään päätellä mitään pumpun logiikasta (= tosi sumeaa ollut). Koska ilman sensorointeja mittaustapa ei vain ole riittävän tarkka.
Pitää jonain päivänä mennä tuohon ulkoyksikölle läppärin kanssa seuraamaan, millaisista asioista tuota edellisen käyrän mukaista aikaa voisi mitata ilman sensorointia. Tai jotain muuta, jolla pystyy tekemään päätelmiä (esim. nelitieventtiilin äänet, jonka muutos voi olla vakioajan kuluttua tuon aktiivisen sulatusvaiheen loppumisesta --> jolloin sekin kertoo minkä aktiivisen sulatusajan kennosta pääteltiin).
Kun tuolle löytää ymmärrettävän ja jaettavan tavan aistia, niin sen perusteella ja visuaalisesti kennon sulamista katselemalla voi mahdollisesti pystyä päättelemään, lukeeko sulatusanturi märän huovan lämpöä, tai esim: toimiiko piirikortti eli jatkaa kun tarve on jatkaa... (eli sulatukset selvästi lyhyempiä, mitä muilla joilla jatkuu lämmitysaika --> kortti vaihtoon takuun kautta)
Kyllä on mielenkiintoista. Mielenkiintoista olisi vielä nähdä sulatuksen "yläaikaraja", eli millä sulatusajalla lämmitysjaksot lähtevät lyhenemään. Lisäksi on mielenkiintoista nähdä, että muuttuuko missään vaiheessa tämä 3 min "ala-aikaraja", eli ottaako sumea logiikka mitään muuta laitteesta huomioon, esim. ulkoilman tai ulkoyksikön lämpötilaa. Niillekin kun on nuo anturit.
Lisäys vielä. Jossakin on tainnut olla mainittuna, että sulatusaika vertaisi edelliseen sulatusaikaan. Tämä 3 min alaraja näyttäisi kuitenkin tässä vaiheessa vakiolta.
Viimeksi muokattu:
Velsku
Aktiivinen jäsen
Luulen vahvasti, että ei ota noita muita huomioon. (vaikka ehkä pitäisi). Aika tulee nyt näyttämään tuon, eli seuraillaan. Samalla se tulee näyttämään, missä vaiheessa alkaa lyhentämään kunhan vain kelit sitä vaatii. Tähän mennessä on vain pidentänyt.
Skibidi Weinau
Jäsen
No ehkä mie maltan vielä pitää sen anturin keskiputkessa...
Ajattelinki, että vilkaisen nyt illalla onko tänne tullu lisää keskustelua... ja oikein mukavasti olikin
Mahtava homma, että tänne on päätyny porukkaa, jolla on tietotaitoa, kokemusta ja vielä intoa jakaa osaamistaan! Ei voi muutaku
kaikille, jotka jaksaa Mitsua tutkia ja auttaa kohtalotovereita
P
Poistunut käyttäjä 16934
Vieras
Itselläni on Ln25 2 vuotta ollut käytössä lämmityksessä sekä viilennyksessä, Lämmityksessä ehkä vähän innokas sulattelija, joitakin ongelmia olen kohdannut laitteessa ainakin lämmitys puolella, ei kärsi hullunkierrosta muuta kuin kovimmilla pakkasilla elikkä varmaan -20 asteen pakkasissa, asun etelä suomessa missä pakkaset ei ole niin hurjia kuin lapissa, laitteesta sen verran että on asennettu 08.2018 tyyppikilvessä on valmistus vuosi 09.2017, Melcloud on ollut käytössä siitä lähtien kun laite on asennettu ja olen lukenut palstaa innokkaasti, sulatus anturi kiinnostaisi vaihtaa paikkaa ylemmäksi yleisemmin tuo ei ole kuurassa kuin sulatus alkaa tai edes huurussa, puhallus on yleisemmin automaatilla ja siivekkeet myös, se on sitten kevään homma siirtää sulatus anturi ylös, lämpötiloista sen verran että pyynti on 21 kun on pakkasta ja kun menee plussan puolelle niin pidän yleensä 20 pyyntinä, ulkokeleihin vaikuttaa myös lahden salpaus selkä elikkä lämpötila on eri jos asuu lahdesta ylä puolella itse asun alapuolella lahtea elikkä Mäntsälässä.
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Nämä anturitulokset ovat selvästi vaikuttavia, mutta en nyt näistä tuloksista hahmota selkeää logiikkaa sen suhteen mitä vaikuttaa paikka, eristys ja pelkkä kuivana pitäminen. Niissä fiksauksissa kun ei käytännössä pysty muuttamaan vain yhtä asiaa kerrallaan - eli riittäisikö esmes se että kuivaa ja suojaa ihan normipaikassa olevan anturin niin että se ja lähiympäristö pysyy kuivana - vai tarvitaanko sitä lämpöeritsystä lisäksi. Ja jos kaiken muun onnistuu tekemään samalla tavalla mikä on paikan vaikutus ?
Pitemmän aikaa nyt ollut aika vakaita ja kuivia n. -10 °C kelejä tällä perällä, mutta ei tuo perkele osaa vieläkään pidentää lämmitysjaksoa. Buutin jälkeen käy n. 70 min jaksoa niin kauan kun pidän puhallusta 4/5 – täysille kun laittaa niin pyrkii lyhentämään tuonne 50 min pintaan. Anturi eristettynä yläputkessa ja huovat vaihdettu solukumiin; vastaavalla setupilla monilla muilla vetää jopa liiankin tukkoon, mutta tällä laitteella ei olla koskaan oltu lähelläkään.
Mielenkiintoisen kuuloinen viritys. Oletko kirjoittanut tästä tarkemmin jonnekin muualle?
Vanhojen Mitsujen sulatusviritelmä-keskustelua löytyy mm. täältä
lampopumput.info
Pimp my pump a.k.a Mitsubishi FH35 sulatuksen optimointi
Jantin pyynnöstä ja innoittamana avasin uuden topicin tälle. Tarkoituksena olisi nyt viimein ryhtyä tuumasta toimeen ja saada tuosta pumpusta puristettua viimeisetkin kilowatit irti saattamalla sulatus ja sulatusvastuksen ohjaus tapahtumaan vain tarpeen mukaan. Tämä minun yksilö oli alkujaan...
On tämä ihan hirveää luettavaa, kun ajattelee, että sama homma jatkuu vuodesta toiseen. Yleensä kun teidän hakkereiden (tämä on kehu) juttuja lukee, niin murtaudutte valmistajan ohjelmaan ja ohjelmoitte sitä uudelleen tai asetatte tilalle uuden räätälöidyn ohjelman ilman mitään ”rauta” muutoksia. Ilmeisesti näiden pumppujen ohjelmistojen suhteen on niin, että näiden ohjelmistoihin ei pääse käsiksi.Vanhojen Mitsujen sulatusviritelmä-keskustelua löytyy mm. täältä
Pimp my pump a.k.a Mitsubishi FH35 sulatuksen optimointi
Jantin pyynnöstä ja innoittamana avasin uuden topicin tälle. Tarkoituksena olisi nyt viimein ryhtyä tuumasta toimeen ja saada tuosta pumpusta puristettua viimeisetkin kilowatit irti saattamalla sulatus ja sulatusvastuksen ohjaus tapahtumaan vain tarpeen mukaan. Tämä minun yksilö oli alkujaan...
puu
Aktiivinen jäsen
Onkohan noita koitettu korkata? Voisi olla ihan mielenkiintoista kokeilla, jos saisi käsiinsä irtopiirikortin. Kyllähän noista joku debug-väylä aina löytyy millä pääsee prossuun käsiksi. Eri asia on sitten, kuinka koodi on suojattu. Tosin kuka edes haluaisi kopioida mitsun koodia, kun toimivuus on tätä luokkaa. Tässäkin jos olisi tehty open source -meiningillä, niin valveutuneet kuluttajat voisivat edes korjata kurakoodin toimivaksi.
P
Poistunut käyttäjä 16934
Vieras
Hei olen uusi tulokas liityin eilen palstalle.
Skibidi Weinau
Jäsen
Teretulemas
Täältä löytyy kyllä hyvin tietoa pumppuihin liittyen.Kun olette vertailleet näitä käyntijaksoja sulatuksien välillä niin oletteko vertailleet paljonko pumppu ottaa verkosta tehoa tällä välillä? Olosuhteet tietenkin vaikuttaa asiaan, mutta tuosta näkisi vähän suuntaa onko pitkät käyntijaksot niillä jotka kuormittaa pumppua vähemmän.
Itsellä ei ole tehonottoon mittaria, mutta sellainen vahva vaikutus on syntynyt, että tehonotolla on suuri merkitys. Lisäksi jos tehonotto on suurta, niin pumpussa olevat viat ja häiriöt tulisivat vielä herkemmin esille.
Jos ajattelee sulatusten tuomaa riesaa koneelle niin onhan se huima jo pelkkien lämpötilanvaihtelun tuomien toistuvien laajemisten ja kosteuden tiivistymisen kannalta. Sisäyksikön kennon lämpötila voi muuttua 80 astetta hujauksessa eestaas ( +50C -> -30C ) , ulkoyksikön vähän vähemmän. Ei ihme että joskus vähän natisee.
Timpe
Jäsen
Täällä LN25 1-sarjalainen vm.2019 ILP näyttäisi toimivan suunnilleen samalla tavoin, sillä nyt -7...-8°C pakkasissa on menty 1h 50min - 2h 00min jaksotuksella ja suunnilleen tuollaisella sulatusajalla. Defrost anturi on siis keskiputkessa, mutta täällä eristämättä ja sopivasti irti huovasta. Toisaalta mittasin pisimmäksi jaksoksi 2h 35min edellisen illan aikana, kun pidin vielä puhallusta kapulan kolmosella ja pyyntiä +21°C lämmöllä. Nyt puhallus on ollut kapulasta nelosella ja pyynti +22°C:ssa. Ja tuo ottotehon nosto on nyt vakioinut laitteen käyntijaksot tuohon mainitsemaasi 110-120 min pituuteen. Kenno menee täällä nyt tuolla tavoin umpeen kuin tuo kuva osoittaa. (Jos tuo kuuran "raitaisuus" pahenee, niin käytän asentajan mittaamassa/täyttämässä tämän ILP:n kylmäaineet vielä takuuseen.)
Tänne voisi ottaa vertailuksi Velskun mittakuvan täällä:
https://lampopumput.info/foorumi/threads/msz-ln.26011/post-454382
Kun Velskun pumppu vie paljon monta astetta suuremmalla pyynnillä (+25 astetta (?) vs. täällä +22 astetta) Etelä-Suomea kovemmissa pakkasissa noin 550...1450W ottotehoa (=pidemmän lämmitusjakson keskitehon pyöriessä jossain 650W-800W välissä), niin täällä pyöritellään tuota samaista ottotehon keskiarvoa 350...450W välissä -7...-8°C pakkasissa samalla viitospuhalluksella. Tällä hetkellä varaava takka ja 500W IV-koneen esilämmitysvastus 70% teholla avustavat ILP:iä tämän talon lämmityksessä. Lisäksi meillä ILP:n sijoitus on talossa lämmönkierrollisesti edullisempi kuin Velskulla. Mutta suuntaa-antavasti ILP:n ottotehot menevät noin.
Olen itse sitä mieltä, että pyyntilämpötilan nosto kohottaa ottotehon tarvetta selvästi enemmän kuin ILP:n puhallusnopeuden nostaminen kolmoselta neloselle (=max. kapulasta). Ja jos täällä selvittäisiin pienemmässä pakkasessa +21 asteen pyynnillä ja kolmospuhalluksella, niin tuo keskimääräinen ILP:n ottoteho pyörisi täällä 270...350W välissä noiden aiempien nollakelimittausteni mukaan. Itselläni on nyt jokin halpa tehomittari ILP:n verkkopistokkeen alla ja Velksulla graafeja piirtävä anturimittaus.
Sulatukseen käytettävät ottotehot ovat toki kaikki pois talon lämmityksestä, joten niitä toivoisi mahdollisimman vähäisessä määrin suhteessa lämmityksen ottotehoihin.
Aika lailla samat kokemukset sain omasta pumpusta Hyvinkäällä ennen tuota anturin paikan vaihtamista. Toinen seikka mikä vaikuttaa kennon vähäiseen kuuraantumiseen on sitten ottotehon pieni tarve. Oletko varma, ettet lämmitä taloasi jollakin muulla laitteella enemmän kuin lämpöpumpulla? Mutta kun kuormitat lämpöpumppua enemmän, sen kennolle tulee luonnollisesti enemmän tuota kuuraa. Mutta tuosta huolimatta tuo tehdasasennus anturille jättää minustakin laitteen hyötytehoista osan käyttämättä syystä tai toisesta (esim. kostea huopa anturissa kiinni), koska laiteesta sulatellaan turhan usein llian vähäistä kuuraa pois. Nyt keskiputkeen siirretyllä anturilla ulkoyksikön kenno päästetään täällä säännöllisesti enemmän kuuraan kuin tehdasasennuksella ja lämmitysjaksot ovat tuon muutoksen myötä selvästi pidempiä kuin ennen anturin siirtoa. Mutta saattaapa samaan ideaalitilaan päästä myös pelkästään sen vakiopaikan anturin ongelmakohtia korjaamallakin, kuten Velskun kokemukset osoittavat
Liitteet
kallionkinko
Jäsen
Täällä menee nyt reilun parin tunnin jaksoilla kuten muutama viikko sitten, kun oli edelliset kylmemmät kelit. Ulkona -10 ja tehoa ottellee tällaisella kelillä 900-1200W. Lämmitysjakson alussa ottaa hetken yli 1600W ja sitten tasoittuu tuohon tuhannen ympärille. Pyyntinä 23 ja puhallus 4/5. Melcloudi näyttää sisälämpötilaksi tällä hetkellä 22 ja tämän takia vetelee aika kovaa tehoa. Jos sattuu vessan ovi lapsilta jäämään auki käytällä, jonka perällä pumppu on, menee pumppu aika nopeasti katkokäynnille pumpun lämpötilamittauksen (melcloud) noustessa yli 23. Pumppu pääasiallinen lämmönlähde. Täällä siis kova kuormitus ja pitkät jaksot.
puu
Aktiivinen jäsen
Tässä kun katselin vähän omia logeja, niin näyttäisi siltä, että aikalailla kolmen minuutin kohdalla sulatuksen aloituksesta sisäkennon lämpötila alkaa nousta (siihen asti laskenut). Eli tuosta voi ilmeisesti päätellä sen aktiivisen sulatuksen ajan.
Itselläni on siis viisi 1-wire lämpöanturia kytkettynä Raspberry Pi:hin mittaamassa seuraavia lämpötiloja:
- sisäyksikön imuilma
- sisäyksikön puhallusilma
- sisäyksikön kenno
- huoneen lämpötila
- ulkolämpötila
Itsetehty softa loggaa arvot 10 sekunnin välein ja tunnistaa sulatuksen aloituksen tuon puhallusilman lämpötilan muutoksesta (-1°C / 10sec). Aikaisemmin otin puhallusilman muutoksesta myös tuon sulatuksen lopun, mutta nyt kokeilin muuttaa sen tarkkailemaan sisäkennon lämpötilaa. Toki olisi hyvä olla antureita myös ulkoyksikössä, mutta näillä mennään toistaiseksi.
Itselläni on siis viisi 1-wire lämpöanturia kytkettynä Raspberry Pi:hin mittaamassa seuraavia lämpötiloja:
- sisäyksikön imuilma
- sisäyksikön puhallusilma
- sisäyksikön kenno
- huoneen lämpötila
- ulkolämpötila
Itsetehty softa loggaa arvot 10 sekunnin välein ja tunnistaa sulatuksen aloituksen tuon puhallusilman lämpötilan muutoksesta (-1°C / 10sec). Aikaisemmin otin puhallusilman muutoksesta myös tuon sulatuksen lopun, mutta nyt kokeilin muuttaa sen tarkkailemaan sisäkennon lämpötilaa. Toki olisi hyvä olla antureita myös ulkoyksikössä, mutta näillä mennään toistaiseksi.
Te, joilla on tehonmittaukseen mittarit, niin olisi mielenkiintoista tietää, että paljonko toisiksi suurimmalla puhalluksella MelCloud 4/5 tai kapula 3/4 saa enimmillään tehoja irti ja kuinka paljon suurimmalla puhalluksella? Pyynti niin suureksi, että MelCloudista katsottuna huonelämpö ei varmasti pääse saavuttamaan pyyntilämpöä.
Jälkilisäys. Tai voisiko nämä maksimiarvo nähdä jostakin taulukosta?
Jälkilisäys. Tai voisiko nämä maksimiarvo nähdä jostakin taulukosta?
Viimeksi muokattu:
Tonttuj
Aktiivinen jäsen
Kesällä sammutan, mutta talvikausilla en sammuttele imuroinnin ajaksi.
kallionkinko
Jäsen
Näillä keleillä en viitsi koskea asetuksiin, mut loppuvuodesta kylmäainelisäyksen jälkeen, kun tein hemmotestin, niin maks. tehot pyöri 1800W tienoilla noin nollan asteen ulkolämpötilassa. Pakkasen kiristyessä -20 maksimiottotehot laskee ehkä 300-400W.
Varmistus vielä, että ovatko nämä maksimiottotehot siis suurimmalla puhalluksella?
kallionkinko
Jäsen
Jep. 31 pyynti ja maks puhallus.
Kiitos tiedosta. Lisäksi olisi vielä mielenkiintoista kuulla, jos jollakin olisi esittää, että paljonko toiseksi suurimmalla puhalluksella ovat maksimiottotehot?
Ottaa_pumpusta
Jäsen
Jos meinaan nukkuakin yöllä niin max puhallus on minulle 3. Sisäyksikkö on makkarin vieressä ja ovea pidettävä luonnollisesti auki.
Pumppu on nyt vedellyt 90min siivuja. Pakkasta -10-15.
En uskalla koskea mihinkään asetuksiin. Toivottavasti ei vain tule sähkökatkosta..
Pumppu on nyt vedellyt 90min siivuja. Pakkasta -10-15.
En uskalla koskea mihinkään asetuksiin. Toivottavasti ei vain tule sähkökatkosta..
kallionkinko
Jäsen
No nyt ottaa näköjään tehoa 4/5 puhalluksella ja 24 pyynnillä hetki sulatuksen jälkeen vajaa 2kW. Melcloud näyttää 21,5C sisälämpötilaksi. Eli aikast täysiä vetää sulatuksen jälkeen. Ulkolämpötila -12.
Onpa mielenkiintoista. Eli pumppu ottaa täysiä tehoja ainakin heti sulatuksen jälkeen 4/5 puhalluksellakin. Olisiko tässä kyseessä se niin kutsuttu "alkukiukku". Mahdollisesti se sitten saattaa ottaa myös hetki sulatuksen jälkeen täysiä tehoja kaikilla muillakin puhallusnopeuksilla?
Mitähän tehonotto 4/5 puhalluksella näyttäisi myöhemmin katsottuna, mikäli pyynti pysyisi kokoajan suurempana, kuin MelCloudin näyttämä huoneenlämpö? Ymmärrän kyllä, että mikäli sulatusvälit toimivat hyvin, niin asetuksia ei ole kenelläkään haluja lähteä muuttamaan.
Missähän mittauksessa se lämmitystehon muutos näkyisi toiseksi suurimman ja suurimman puhalluksen välillä, kun esimerkiksi mökkiä ei saa peruslämmöstä lämmitettyä kovemmalla pakkasella toiseksi suurimmalla puhalluksella, mutta suurimmalla puhalluksella saa, jollei mene hullunkierrolle. Näkyisikö se ero vaan lämmitystehon mittauksessa?
PS. Esitän kysymyksiä niin paljon, että tässä tulee mieleen sananparsi, jonka mukaan yksi tyhmä ehtii kysyä enemmän kuin kymmenen viisasta vastata
kallionkinko
Jäsen
Suulakkeiden asento saattaa myös vaikuttaa tuohon lämpeämiseen. Täällä jos suulakkeet on väärässä asennossa, niin pumppu ei lämmitä kunnolla 4/5 puhallusnopeudella, koska lämpö kiertää takaisin pumpulle ja se luulee, että on jo lämpimämpää mitä todellisuudessa. Pumppu sijaitsee hieman pidemmän käytävän perällä. Ottoteho pyörii 1300W paikkeilla tällä hetkellä noin tunti sulatuksesta. Pyynti 24, Melcloud huonelämpötila 22. Ulkona -10.Onpa mielenkiintoista. Eli pumppu ottaa täysiä tehoja ainakin heti sulatuksen jälkeen 4/5 puhalluksellakin. Olisiko tässä kyseessä se niin kutsuttu "alkukiukku". Mahdollisesti se sitten saattaa ottaa myös hetki sulatuksen jälkeen täysiä tehoja kaikilla muillakin puhallusnopeuksilla?
Mitähän tehonotto 4/5 puhalluksella näyttäisi myöhemmin katsottuna, mikäli pyynti pysyisi kokoajan suurempana, kuin MelCloudin näyttämä huoneenlämpö? Ymmärrän kyllä, että mikäli sulatusvälit toimivat hyvin, niin asetuksia ei ole kenelläkään haluja lähteä muuttamaan.
Missähän mittauksessa se lämmitystehon muutos näkyisi toiseksi suurimman ja suurimman puhalluksen välillä, kun esimerkiksi mökkiä ei saa peruslämmöstä lämmitettyä kovemmalla pakkasella toiseksi suurimmalla puhalluksella, mutta suurimmalla puhalluksella saa, jollei mene hullunkierrolle. Näkyisikö se ero vaan lämmitystehon mittauksessa?
PS. Esitän kysymyksiä niin paljon, että tässä tulee mieleen sananparsi, jonka mukaan yksi tyhmä ehtii kysyä enemmän kuin kymmenen viisasta vastata
Viimeksi muokattu:
Kiitos näistä tiedoista. Tässä taidan vetää nyt mutkia melko raakasti suoraksi, mutta mahdollisesti 4/5 puhalluksen ja 5/5 puhalluksen välinen maksiottoteho voisi olla jotain luokkaa 500 W. Lämmitystehossa mahdollisesti jotain 1000 - 1500 W. Mahdollisesti tämä saattaisi selittää jo mökin lämpenemisessä selkeästi näkyvän eron ja sulatusväleihin vaikuttavan eron.
Mökin lämmityksessä voisi kokeilla lämmittää 4/5 puhalluksella, jolloin sulatusvälit ovat viimeisen kokemuksen mukaan pysyneet vielä n. 60 minuutissa ja lisäksi mökin toiselle laidalle laittaisi etäkäytettävän 2000 W lisälämmittimen, jolloin se vastaisi jo 5/5 puhalluksen lämmitystehoa. On tämä mökin etälämmittämiseen melko heikko laite. Katsoin VTT testiä, niin sen perusteella LN25:n tulisi lämmittää 60 m2 mökin melko nopeasti.
Velsku
Aktiivinen jäsen
Eihän se itse ongelmaa korjaa, mutta toki saat mitattua sillä lämpötilan paikasta josta haluat. Eli jos sinulla on paikka, josta haluat lämpötilan mitattavan, niin se mittaa sitten sieltä ja toimii sen mukaan.
Lämpötilapyynnistä:
Käyristä näkee, että pumpun logiikka ei pyri pitämään asetettua lämpötilaa. Vaan pitää asetettua lämpötilaa maksimilämpötilana, johon haluaa mennä. Pumppu pyrkii pitämään lämpötilan välillä "Asetettu" - "Asennettu-1". Eli kun laitatte 22, niin saatte 21-22. Pumppu siis leikkaa merkittävästi tehoa pois, kun tavoite lämpötila saavutetaan ja lisää tehoa, kun astetta vajaa lämpötila on käytössä. Ja koska näitä sulatuksia laitteessa on ja merkittävä tehonlasku, kun tavoite säädetty. Itse laskisin, että pumppu pyrkii pitämään astetta pienempää lämpötilaa -> 21 asteella todellisuus on että pumppu pitää taloa 20 asteisena, eikä salli yli 21 astetta. Enemmän ollaan siis 20 asteessa, kuin 21:ssä.
Velsku
Aktiivinen jäsen
5/5 puhallus on aina tehokkaampi tehokkaamman ilmansiirron --> lämpö siirtyy pois kennolta. Mutta se ei välttämättä ole todellinen syy edes miksi 4/5 ottaisi vähemmän tehoja pumpulta. Asennuspaikasta riippuen voi myös tulla pienemmällä puhalluksella enemmän takaisin kiertoa, joka nostaa laitteen mittaamaa sisäilman lämpöä ja laite laskee sen takia tarkoituksella tehoja.
Tuo lisääntynyt takaisinkierto voi jo yksistään selittää erot 4/5 ja 5/5 puhallusten välissä. Eli kyse ei ole välttämättä siitä, ettei 4/5 puhallus kykenis siirtämään lämpöä pois sisäkennolta, vaan siitä että se lämpö ei siirry riittävän kauas pumpusta ja pumppu pienentää tehoja siksi. --> näkyy varmasti testeissä ja siinä, että 4/5 asetuksella pääsee pidempiin vetoihin. (lämmittää talossa pienempää ilmamassaa)
Valitettavasti en voi omalla setupilla testata tuota juuri edelläkuvatusta syystä. 5/5 on ainut teho, jolla saan lämmön pois tuosta porraskäytävästä. 4/5 puhalluksella jos mittaisin tehon, niin huomattavasti vähemmän sen tarvitsisi lämmittää, koska ilma alkaa kiertämään vain porraskäytävässä.
@kallionkinko ja @Velsku, kiitos vastauksista. Tässä omassa etälämmitystapauksessa olen takaisinkierron aiheuttaman tehonlaskun poistumiseksi pitänyt pyyntilämpöä kokoajan paljon korkeammalla, kuin MelCloudista nähtävän sisäilmanlämpötilan, jotta laite ei alkaisi vähentämään otto- ja lämmitystehoa. Siivekkeitä olen hieman säätänyt sivuun peräkammarin suuntaa. Siivekkeitä voisi vielä etälämmityksen lämmönnoston aikana suunnata toisin. Suoraan takaseinälle, tai mikä olisikaan "tehokkaimmat" siivekkeiden asennot?
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Väittäisin että jos haluaa ilman kulkeutuvan mahdollisimman pitkälle, niin sitten pystysuuntaus lähelle vaakaa, ehkä joku 15-25 astetta alaspäin vaakasuunnasta.
Velsku
Aktiivinen jäsen
Nyt on kyllä niin henkimaailman jutusta kiinni, eli pirun paljon muuttujia jotka vaikuttavat. Sen verran itse jouduin taistelemaan, että sain ilman kiertämään edes likikään halutusti ja nytkin mennään siten, että säädän käsillä siivet korkeusasentoon jota ei tehdasasennoista löydy.
Suosittelen menemään mökille siten, että se on kylmillään. Siellä sitten laitat lämmityksen maksimiteholle, eli puhallus 5 ja pyyntiä riittävästi.
Ja alat tuossa peruslämmössä, josta haluat pumpun nostavan lämmön tutkia, millä asetuksilla ilma kiertää parhaiten. Se kai ymmärtääkseni on sinun tapauksessa ongelmallisin asia, eli kuinka saada lämpötila nousemaan nopeasti.
Lämmin ilman nousee yllättävän nopeasti ylös, kun lämpötilaero on riittävän suuri. Siis todella paljon nopeampaa, mitä äkkiä kuvitteleekaan. Jos matkalla on vähänkään esteitä, niin se nousee kattoon.
Jos sulla on pumppu muualla, kuin ylhäältä avoimessa tilassa voi jopa kattoamyöten puskettu lämpö viedä lämmön kauemmas, mitä alaspäin suunnattu. Se selviää vain testailemalla.
Mulla ei ole edelleenkään muita seurantalaitteita kuin oma kehoni ja kello, mutta olen sellaisissa sulatuksissa joissa jaksoa ei ole muutettu mitannut nelitieventtiilin kääntymisestä kompuran kierrosten laskemiseen aika tarkasti 2 min 40 sek useilla kerroilla. Kyseenalaista on, että loppuuko aktiivinen sulatus juuri tuolloin vai alkaako kompura vain himmailemaan sen verran, ettei sitä enää kuule. Nelitieventtiilin kääntymistä takaisin (joka olisi selvä fixed point) en ainakaan kuule tai tunnista. Suhinaa kuuluu sisäyksikössä em. sulatuksissa noin 3 min 15 sek asti vaikka kompura korvakuulolta höllää 2 min 40 sek kohdalla.
Edit: eikö siinä päivitetyssä piirikortissa ollutkin se ainoa muutos pidentää juuri tuota sulatuksen referenssikestoa? Minulla on sen verran vanha malli, ettei minulla varmasti ole tuota "uutta referenssiä", jolloin (epävarmasti havainnoidut) 2 min 40 sek aktiiviset sulatukseni ilman jakson pidentämistä kävisivät aivan järkeen.
I-See ymmärtääkseni mittaa näkökenttänsä lämpötilaeroja, ei lämpötiloja, pääasiallisena tarkoituksenaan antaa automaattitoiminnoille tietoa kuinka toimia. Manuaaliasetuksilla I-Seen vaikutus on edelleen täysi mysteeri; kovin suuri se ei voi olla, sillä siitä ei olla vieläkään saatu yksiselitteistä selkoa. Minulla MELCloudin näyttämä sisälämpötila on ehkä hieman lähempänä totuutta I-Seen ollessa päällä, mutta en ole testaillut niin tarkkaan, että uskaltaisin väittää varmaksi. Tuo voisi toimia näin jos pumppu haistaa imuilman tai oman kylkensä lämpötilan, asettaa sen I-Seen näkemäksi kattolämpötilaksi, sekä laskee siitä aistimansa lämpötilaerojen avulla imuilmaa valistuneemman arvauksen huonelämpötilasta. Pidän tätä kuitenkin todella epätodennäköisenä ottaen huomioon koko kötöstyksen surkean kehitysasteen. Jos kaikki käytön kannalta elintärkeät ohjausominaisuudet ovat niin kuin jostain ysärin Saloratelkkarista, niin tahtoisin kyllä keskustella sen henkilön kanssa joka on päättänyt tuotekehityksen resursoinnista, mikäli I-Seehen olisi pistetty tuon verran paukkuja.
Viimeksi muokattu: