ikkunoiden pintalämpötiloja pakkasella.

fraatti

Hyperaktiivi
Tuosta puuttuu kokonaan kiinteä ikkuna eli MEK, joka tuossa on. Tässä on sellainenkin: http://www.energiakorjaus.info/pages/kortit/Pientalo_4_Ikkunakorjaus_2013_02_01.pdf

U-arvo 0,9-1,9 ja pelkän lasi 1,2-2,1. Päteeköhän nuo noin vanhoillekin? Selektiiviä ei silloin varmasti ollut. Ehkä argonia, mutta onko sitä enää jäljellä.

Argon lienee vielä tuoreempia hommia kun selektiivikalvot. (mutu)

Täällä oli joskus noista kaasuista jotain pölinää: https://lampopumput.info/foorumi/threads/ikkunat-voivat-kuumentua-helteellä-kuin-patterit.27516/post-362371
 

VesA

In Memoriam
Olen kyllä itse mittaillut laseja laittamalla inframittarin kiinni lasiin tai jonkun tarran kanssa. Ei niitä heijastuksia pysty hallitsemaan millään softilla ellei ensin mittaa jollain muulla.. hommaa voi harjoitella kuuman uunin lasiluukun kanssa - kyllä seinien jne lämpötila heijastuu lasista liikaa. Toki 'lasi' ei sekään tarkoita ihan yksikäsitteisesti juuri mitään, mutta onpahan kiusallinen aine kun läpäisee ja heijastaa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Lämpökameralla voi kuitenkin nähdä ne heijastukset ja tietää mistä ne tulevat. Oikeilla asetuksilla (emissiteetti ja heijastuslämpötila) saa tarkempia tuloksia. Asetuksia muuttamalla saa sen oman peilikuvansa lähemmäksi sitä mikä on muun alueen lämpötila sille sopivilla asetuksilla. Lämpötilan voi katsoa alueelta, josta ei itse tai joku lamppu heijastu. Oikea tekniikka on kuitenkin mitata sellaisessa kulmassa, ettei heijastuksia tule.

Vaikea se on mitata sitä pintaa lämpötila-anturillakaan mitenkään vaikuttamatta pinnan lämpötilaan. Tuossa u-arvohommassa tietysti vaikuttaa myös lämmitys, ilmastointi ja virtaukset. Se 0,13 lämpövastus on kuitenkin vain jollekin tietylle tapauksella eikä mitenkään edes erityisesti ikkunalle, jossa on normaalia suurempi lämpötilaero ja usein patteri tai tihennetty lattialämmitys alla.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Lämpökameralla voi kuitenkin nähdä ne heijastukset ja tietää mistä ne tulevat. Oikeilla asetuksilla (emissiteetti ja heijastuslämpötila) saa tarkempia tuloksia. Asetuksia muuttamalla saa sen oman peilikuvansa lähemmäksi sitä mikä on muun alueen lämpötila sille sopivilla asetuksilla. Lämpötilan voi katsoa alueelta, josta ei itse tai joku lamppu heijastu. Oikea tekniikka on kuitenkin mitata sellaisessa kulmassa, ettei heijastuksia tule.

Vaikea se on mitata sitä pintaa lämpötila-anturillakaan mitenkään vaikuttamatta pinnan lämpötilaan. Tuossa u-arvohommassa tietysti vaikuttaa myös lämmitys, ilmastointi ja virtaukset. Se 0,13 lämpövastus on kuitenkin vain jollekin tietylle tapauksella eikä mitenkään edes erityisesti ikkunalle, jossa on normaalia suurempi lämpötilaero ja usein patteri tai tihennetty lattialämmitys alla.

Eikö se riitä että jos teet kaksi laskelmaa, pienemmällä ja suuremmalla arvolla(mitä lapuissa oli) niin kai siitä nyt jo suunnan näkee missä mennään?
 

jmaja

Hyperaktiivi
Eiköhän tuon saa laskettua kun tulee vähän pakkasia, jolloin muutama kymmenys ei enää näy paljoa u-arvossa.

Mitenköhän tuo toimii ulkona? Ulkopuolella pintavastus on u-arvonlaskennassa paljon pienempi, vain 0,04. Kuitenkin ulkona vaikutti olevan useamman asteen lämpötilaero ikkunan ja ulkoilman välillä. Onkohan tuo 0,04 laskettu pakotettuna konvektiona melko voimakkaalla tuulella?
 

jmaja

Hyperaktiivi
Nyt kun oli kunnolla pakkasta tuli kuvailtua lämpökameralla paljon. Mitenhän hyvin noista nyt sitten saa U-arvoja. Ulkona -15 C, sisällä vähän yli 18, ikkunassa 10,9 C, karmissa 15,3 C, Siporex-harkon keskellä 17,8 C ja Siporex-harkon muuraussaumassa (ei siis liimattu, kuten nykyään) 17,0 C.

Ikkuna -75 3-lasinen kiinteä (MEK), karmi 130 mm, seinän rakenne 65 mm lohkaistu kahi, 15 mm ilmarako, alumiinipaperi, 100 mm lasivilla ja 150 mm Siporex. Seinän U-arvo pitäisi olla 0,29-0,30, karmin 0,85 ja ikkunaelementin pitäisi kai olla 2:n paikkeilla (aika ohuet välit, ei selektiivi, tuskin on ollut argonia, ei ainakaan enää ole).

Jos tuosta Siporexistä koittaa hahmottaa, olisi sen läpi lämpövuo 34 C dT:llä varsin tarkasti 10 W/m2, mikä 0,13 pintavastuksella tarkoittaisi 1,3 C lämpötilaeroa. Eli 19,1 olisi sisälämpötila.

Sitten vastaava karmista. Siinä pitäisi olla vuo 29 W/m2 ja lämpötilaero sisäilmaan 3,7 astetta eli 19,0 C. Tulipa yllättävän sama kuin edellä!

Ikkunalle sitten 2:lla 68 W/m2, jolloin pitäisi tulla 8,8 C eli 19,7 C. Aika lähellä siis ollaan!

Tuossa emissiteetti 0,94. Lasille on 0,83. Sillä lasi kylmenee arvoon 9,9 C. Sillä tulisi 18,7 C eli vielä lähempänä.

Onkos uusissa MEK-ikkunoissa jo karmit kylmempiä kuin lasit?

-76 ulko-ovet vaikuttavat yllättävän hyviltä. Lämpötilaero sisäilmaan karmien luokkaa eli U-arvo lienee 1:n paikkeilla. Onko noin hyviä tosiaan tehty jo silloin? Tuolle vuodelle ehdotetaan U-arvoksi 1,8:aa ja juuri alle 1:n ei taida monet uudetkaan mennä. Tiivisteet kyllä vuotavat iloisesti, ainakin koneellisen poiston ollessa käynnissä.

Ikkuna_lämpökuva.png


Ovi_lämpökuva.png
 

jmaja

Hyperaktiivi
Olihan täällä rivarissa (siis eri kämppä kuin edellä) yksi uusi (5-vuotias?) pihaovi isolla ikkunalla. Siinä ikkuna n. 16 C, karmi 11-12 C ja alaosan yhtenäinen ovi 14 C. Eli tuossa selvästi osat vaihtuneet ja ikkunaelementti on se parhaiten eristetty osa.
 

sundanic

Aktiivinen jäsen
Mittaisin aikoinaan ennen ikkunaremonttia sisäikkunan lämpötilan -20 asteessa, huonelämpötila +22. Lasit oli silloin 70-luvun 3-lasiset ikkunat "lämpöikkunat". Sisälämpötila oli +9 astetta lasin pinnalla. Sitten kun oli tehty ikkunaremontti Tiivin ikkunoilla jotka on argon kaasuillavarustettuja samassa kohtaa samalla mittarilla -20 asteessa oli +16 astetta lämpötila. Aikaisemmin ei seissy ikkunan edessä pakkaskelissä mutta vaihdon jälkeen ei edes juurikaan huomaa viileää virtausta. Remppa tehtiin 2008
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
ikkunoilla jotka on argon kaasuillavarustettuja
Argon ei kovin paljoa vaikuta U-arvoon ja siten pintalämpötilaan. Selektiivikalvot vaikuttavat paljon enemmän.

Pelkkä ilma 12 mm väleillä 1,9
Argon 12 mm väleillä 1,8
Argon 12 mm väleillä + 1 selektiivikalvo 1,0
Argon 16 mm väleillä + 1 selektiivikalvo 0,9
Argon 12 mm väleillä + 2 selektiivikalvoa 0,7
Argon 16 mm väleillä + 2 selektiivikalvoa 0,6
Argon 16 mm väleillä + 2 parempaa selektiivikalvoa 0,5
 

sundanic

Aktiivinen jäsen
Tiedä sitten U-arvoista, mulle on yks ja sama paljonko vaikuttaa, kerroin vain oman kokemuksen aloittajan kirjoitukseen.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Ellen väärin muista, tuo selektiivikalvo aika kauan kestää. Argonithan karkaa ikkunoiden väleistä vuosien mittaan, kun hengittävät lämpölaajenemisen tahtiin.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Lasketaan nyt noille vielä pintalämpötilat +20C sisällä -20 C ulkona:

Pelkkä ilma 12 mm väleillä 1,9: 10,1 C
Argon 12 mm väleillä 1,8: 10,6 C
Argon 12 mm väleillä + 1 selektiivikalvo 1,0: 14,8 C
Argon 16 mm väleillä + 1 selektiivikalvo 0,9: 15,3 C
Argon 12 mm väleillä + 2 selektiivikalvoa 0,7: 16,4 C
Argon 16 mm väleillä + 2 selektiivikalvoa 0,6: 16,9 C
Argon 16 mm väleillä + 2 parempaa selektiivikalvoa 0,5; 17,4 C

Huomattavaa noissa on, että ikkunan alla oleva patteri saattaa nostaa lämmintä ilmaa, joka lämmittää ikkunaa yli tuon. Silloin yleensä ikkunan pintalämpötila muuttuu mittauskorkeuden mukana.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Ellen väärin muista, tuo selektiivikalvo aika kauan kestää. Argonithan karkaa ikkunoiden väleistä vuosien mittaan, kun hengittävät lämpölaajenemisen tahtiin.
Sehän on siellä elementin sisällä suojassa, joten eiköhän se ole ikuinen. Siis 3-lasisen ikkunan kahden ulomman lasin sisäpinnalla tai vain toisessa noista.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Tiedä sitten U-arvoista, mulle on yks ja sama paljonko vaikuttaa, kerroin vain oman kokemuksen aloittajan kirjoitukseen.
Tämän ketjun kannalta kuitenkin hyvin oleellinen tieto onko selektiivilasi vai ei ja vielä onko tuplaselektiivi. Noilla kuitenkin suuri vaikutus U-arvoon ja siten pintalämpötilaan.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Sehän on siellä elementin sisällä suojassa, joten eiköhän se ole ikuinen.
Ilmeisesti yhtä ikuinen kuin se lämpölasi jos sellaisesta kyse. Noita oli jossakin tutkimuksessa pestykin ja aika huonosti peseytyvä tuo lopulta kuitenkin oli.

Vieläkö uudiskohteissa muuten käytetään ollenkaan yksinkertaisia ikkunaruutuja - siis jotain 3 tai 4 kertaisia - vai onko niissä aina vähintään 1 näitä kaasutäytteisiä lämpölaseja.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Vieläkö uudiskohteissa muuten käytetään ollenkaan yksinkertaisia ikkunaruutuja - siis jotain 3 tai 4 kertaisia - vai onko niissä aina vähintään 1 näitä kaasutäytteisiä lämpölaseja.
Ei kai sentään! Meillä on rivarissa kaikki eteläpuolen (80% kaikista) ikkunat lisälasilla. Kamala duuni pestä kolme lasia kahdelta puolelta. Onneksi tuossa seuraavassa kämpässä ei ole yhtään avattavaa ikkunaa eli vain elementin kaksi puolta pestävänä.

Kai noissa uusissa on joko tuo 3-lasinen kiinteä MEK tai sitten avattavana 1+2 tai 2+2.

U-arvossa 3-lasisen arvoihin pääsee vain 2+2, koska muuten ei saa tuplaselektiiviä, joka on ehdoton hyvään U-arvoon. 1+2:llä pääsee 0,8:iin, kun 3:lla ja 2+2:lla pääsee 0,5:een.
 

sundanic

Aktiivinen jäsen
Lasketaan nyt noille vielä pintalämpötilat +20C sisällä -20 C ulkona:

Pelkkä ilma 12 mm väleillä 1,9: 10,1 C
Argon 12 mm väleillä 1,8: 10,6 C
Argon 12 mm väleillä + 1 selektiivikalvo 1,0: 14,8 C
Argon 16 mm väleillä + 1 selektiivikalvo 0,9: 15,3 C
Argon 12 mm väleillä + 2 selektiivikalvoa 0,7: 16,4 C
Argon 16 mm väleillä + 2 selektiivikalvoa 0,6: 16,9 C
Argon 16 mm väleillä + 2 parempaa selektiivikalvoa 0,5; 17,4 C

Huomattavaa noissa on, että ikkunan alla oleva patteri saattaa nostaa lämmintä ilmaa, joka lämmittää ikkunaa yli tuon. Silloin yleensä ikkunan pintalämpötila muuttuu mittauskorkeuden mukana.
Talossa lattialämmitys
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Argon ei kovin paljoa vaikuta U-arvoon ja siten pintalämpötilaan. Selektiivikalvot vaikuttavat paljon enemmän.

Pelkkä ilma 12 mm väleillä 1,9
Argon 12 mm väleillä 1,8
Argon 12 mm väleillä + 1 selektiivikalvo 1,0
Argon 16 mm väleillä + 1 selektiivikalvo 0,9
Argon 12 mm väleillä + 2 selektiivikalvoa 0,7
Argon 16 mm väleillä + 2 selektiivikalvoa 0,6
Argon 16 mm väleillä + 2 parempaa selektiivikalvoa 0,5
Mitä jos selektiivikalvoja olisi kolme? Ulommaisessa tietty sisäpuolella. Auttaako mitään suuntaan tai toiseen? Vois testiksi teettää tuohon omaan riviin yhteen ikkunaan niin hyvän elementin kuin mitä pystytään valmistamaan ja mittailla olisiko intoa vaihdattaa kaikki ikkunat semmoisiksi. Enpä noista joudu mitään maksamaan joten sikäli ei väliä. Varmistin vielä lasiukolta että hänellä on selektiiviä, argonia ja komposiittilistaa jotta ihan oikeasti saan mitä haluan. Ainut rajoite on elementin paksuus, 36mm käytettävissä, komposiittien ei tarvitsisi olla samanlevyiset, jos eri leveyksisillä jotain etua saisi. Lasimies ei osannut mitään faktaa sanoa lasien lämpöarvoista, lähinnä ympäripyöreää jargonia eli mutua.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Mitä jos selektiivikalvoja olisi kolme?
Ei se taida juuri auttaa. Mahtaako kalvo kestää sisälläkään. Yleensä laitetaan vain elementin sisään.

Selektiivin idea on estää lämpösäteily lasista toiseen. Mitään hyötyä ei ole laittaa kahta selektiiviä samaan ilmarakoon. Siksi kolmilasisessa kaksi.

Se kolmas tulisi sisä- tai ulkoilmaan. Kyllähän se vähentäisi säteilyä ulko/sisältä lasiin, mutta konvektio on vapaassa ilmatilassa myös merkittävä.

Enpä noista joudu mitään maksamaan joten sikäli ei väliä.
Saiskos mullekin tuollaisia? 11 kpl reilut 20 m2. Ei tarvitse ilmaisia olla, kunhan on hyviä ja edullisia.
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Mittailin vähän pintalämpöjä. Talo on erittäin avoin, maalarinteippi laitettu joka mittapaikkaan ja mittauskorkeus 160cm, ei siis keskeltä laseja. Ulkona 0.2c, ei pattereita minkään alla.

Yläkerta kesk. taloa 24.0c
Ulkoseinä, 1m ikkunasta 22.6c
Ulko-ovi jossa 3k argon tuplaselektiivi varmuudella 20.7c, metri ikkunasta myös.
Ikkuna 70-luvulta 3k perus? 17.9c

Alakerta kesk. taloa 24.0c
Ulkoseinä, 1m ikkunasta 23.0c
ulko-ovi, metri ikkunasta, ihan samanlainen kun yläkerrassa 21.3c
ikkuna, muutaman vuoden vanha, 3k, argon, 1 selektiivisenä ostettu mutta onkohan 19.3c

Noita lämpöjä kun tunnustelee niin kyllähän tuo 17.9 tuntuu jo vähän ikävältä. 19.3 ei tunnu mitenkään ikävältä joten jossain tuossa välissä lämmön olisi hyvä olla pakkasellakin. Täytyy odotella pakkasia ja mittailla uusiksi sekä vertailla vähän miten nuo vertautuu tuolla aikaisemmin esitettyihin laskelmiin.
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Ei se taida juuri auttaa. Mahtaako kalvo kestää sisälläkään. Yleensä laitetaan vain elementin sisään.

Selektiivin idea on estää lämpösäteily lasista toiseen. Mitään hyötyä ei ole laittaa kahta selektiiviä samaan ilmarakoon. Siksi kolmilasisessa kaksi.

Se kolmas tulisi sisä- tai ulkoilmaan. Kyllähän se vähentäisi säteilyä ulko/sisältä lasiin, mutta konvektio on vapaassa ilmatilassa myös merkittävä.


Saiskos mullekin tuollaisia? 11 kpl reilut 20 m2. Ei tarvitse ilmaisia olla, kunhan on hyviä ja edullisia.
3k 4sel / 4float / 4sel – listat 12mm komposiitti + argon
Tuommoinen tuo oma elementti voisi olla, U~0.6 viimeisimmän arvauksen mukaan. Keskimmäisen on tapana olla ilman selektiiviä, ne on ulompien sisäpinnalla, tuo oli minulle yllätys.

Oletko jmaja kysellyt hintoja ja rohkeneeko kysyä missä suuruusluokassa neliöhinnat ovat?
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Todella halpaa, mitä tuolta omalta lasiukolta kyselin niin ei mitään mahiksia tuommoiseen. Siis ei lähellekään, mikähän tuon Lasipostin salaisuus on?
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Olihan tuo Lasiposti tuttu firma tuolle omalle lasintoimittajallekin. Myyvät yksityisellekin mutta maksu etukäteen.
Vissiin kotiin toimitus onnistuu, ei tarvi vantaalta eikä virosta hakea. Hinta silti halpa vaikka olisi virolainen, täällä hinnat kaksin-kolminkertaiset.
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Laskeskelin vähän vanhoilla pohjilla noita lasin vaihdon energiahyötyjä. Jos tuommoisen 3m2 vanhan 3 lasisen lämpölasin vaihtaa uuteen tuplaselektiivi argon 3k malliin niin vuodessa säästyy noin 500kwh energiaa. Toki en osaa sanoa paljonko menettää aurinkohyötyä. Onko tuo sitten paljon vai vähän niin en tiedä. Mutta jos jaksaisi vaihtaa 54m2 noita elementtejä niin silloin tuo olisi vissiin jo jonkinlainen ekoteko. Tätä täytyy vähän mietiskellä, itse kun en noita asentelisi niin taloudellisesti hommassa ei ole järkeä mutta varmaan asumisen viihtyvyys nousisi kun ikkunat ei hohkaisi kylmää niin kovasti.

Olishan noita mahdollista tehdä vielä 4k U=0.3 rakenteellakin.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Jos tuommoisen 3m2 vanhan 3 lasisen lämpölasin vaihtaa uuteen tuplaselektiivi argon 3k malliin niin vuodessa säästyy noin 500kwh energiaa.
Ei ehkä sentään aivan. U-arvossa eroa ei ainakaan tule yli 1,5:n, ehkä paremminkin 1,2 ellei voi kasvattaa välistojen paksuutta tai laita tuota 4k:ta. Loppu riippuu sitten lämmitystarveluvusta ja lämmityslaitteesta. 1,2:lla Helsingissä laskien 335 kWh/a vähemmän lämpöhukkaa. Lapissa olisi kyllä tuo 500 kWh.
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Niin mulla on sisälämpö tuo 24. Laskin keskilämpö 5c, U parannus 1.8>0.6=1.2 ja 20c tuo mistä aletaan lämmittään.
Tuli 472kwh lopputulemaksi.
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Paljonkos ne ikkunoiden pintalämpötilat on nyt kun niihin aurinko porottaa?
Itselläni kiviseinä47c, ikkunan ulkopinta 47c, sisäpinta 36c, sisälämpö 22c, ulkona virallista 27 ja täysillä paistaa.
Ikkuna on uusi 3k, tuplaselektiivi, argon, komposiitti 15mm listoilla jonka u-arvo pitäisi olla 0.65.
Eli uudet ikkunat asennettu mutta vanhoista ei ole helle pintalämpötiloja tullut mitattua aikoinaan.
Mielenkiinnosta kuulisin kaikenlaisten ikkunarakenteiden verrokkilukemia, fiilis on että ei nuo hellettä torju.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuosta @jmaja linkkaamasta ikkunaremonttikortista kun tutkin ....

"Silikonitiivisteet ovat erittäin kestäviä ja joustavia tiivisteitä. Ne kiinnitetään paikalleen etikkapohjaisella silikonimassalla ja uraan asennettavat tiivisteet painetaan paikalleen. Parhaimmillaan ne kestävät toimivina jopa 15 vuotta.
EPDM-massiivikumitiivisteet ovat myös hyvin kestäviä tiivisteitä. EPDM-kumista valmistetut tiivisteet kiinnitetään paikalleen nitomalla. EPDM-massiivikumitiivisteet kestävät noin 7–8 vuotta.
TPE-tiivisteet ovat uraan asennettavia tai itsestäänliimautuvia tiivisteitä, joiden käyttöikä on parhaimmillaan jopa 10 vuotta.
Solumuovitiivisteet ovat yleensä itsestään liimautuvia tiivisteitä, joiden käyttöikä on noin 1-2 vuotta."


Eli minulla nuo ovat tämmöistä mustaa ohutta makkaraa, joka on selvästi ollut itseliimautuvaa ja alla on verkko. Profiili vaikuttaisi olevan P, paikka paikoin sisäreunassa on niittejä, joiden merkiystä en ymmärrä. Nurkatkin kiertävät katkaisemattomina ja ovat taipuneet varsin nätisti. Nuo ovat vielä jokseenkin täydellisesti kiinni. Yhden parin tuuman irtoaman liimasin nyt keväällä pikaliimalla. Arvelisin olevan alkuperäisiä eli 32 vuotta. Kun tuon kortin mukaan nuo olisi jo pitänyt uusia moneen kertaan, ei aivan köttöä viitisisi noihin liimailla.

Eli MSK -tyyppiä ovat ( = 3 tavallista lasia). Välipuitteessa on oma ulkoreunan tiiviste ja se kiinnittyy eräänlaisella pikalukolla sisäpuitteeseen ilman mitään tiivistettä. Ulommaisissa ei ole minkäänlaista tiivistettä ollenkaan. Joka tapauksessa aivan eläimellinen homma noita kaikkia uusia sillä tuota tiivistettä on jotain 250 m luokkaa.

  1. Mitähän valmistetta tuo hyväksi osoittautunut tiivistenauha voisi olla ?
  2. Jos noita uusii joskus, otetaanko ikkunat yleensä irti vai tehdäänkö tuo tiivisteen liimaus paikallaan? Osa ikkunoista on ~sisäpinnassa mutta osa on 3":n syvennyksessä ja aukeaa vain suunnilleen 90 °. Kyllä niistäkin tiiviste siis näkyviin tulee mutta mitään niittipyssyä rakoon ei varmasti saa.

Paksuussuunnassa hiukan viistosta puite näyttää tämmöiseltä.

Ulkoa.jpg



Suoraan sivulta se näyttää tämmöiseltä

Sivulta.jpg
 
Viimeksi muokattu:

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Ikkunatestiä.
Vaihdatin siis reippaat kymmenen ikkunaelementtiä noihin viron poikien 3k tuplaselektiiveihin. Teetin syksymmällä vielä pari 3k tuplaselektiiviä tuolla omalla lasiukollakin verrokiksi, näiden pitäisi nyt olla parasta mitä ala tarjoaa. Lisäksi on ~40v vanhoja 3k peruslaseja mitattavaksi ja muutama uudehko 3k 1 selektiivinen.
Ulkona kun oli -18.1 ja sisällä +24 niin pintalämpötilat olivat,
-suomi huippulasi 4s44s-15tgiAr 18.5c
-viro 4s44s-15tgiAr 17.6c
-suomi 444s-16aluAr. 15.6c
-suomi 80-luvulta 444-12alu. 12.8c

Jotta tuo 80-luvun lasi olisi yhtä lämmin kuin Viron uusi lasi niin ulkona pitää olla +1c.

Muita huomioita,
Mittaukset teipin päältä, ilmanvaihto huomioitu eli teipattu umpeen edellispäivänä.
Lattialämpö, eikä verhoja eikä elämää noissa huoneissa tuolloin.
Mittaukset on tehtävä pimeällä, pelkkä valoisuus ulkona nostaa noiden tuplaselektiivien lämpötilaa vaikka ovat varjon puolella. Viron lasit estää käytännössä kokonaan valoisaan aikaan ulkoa sisään näkemisen, muut eivät yhtään.
Viron laseissa esim. valaisimien, 4000k, heijasteet ovat värillisiä, ensimmäinen heijaste on lampun värinen, toinen vähän harmaa ja kolmas on lähes sininen, tai ehkä siniharmaa. Huippu suomilasissa kolmas heijaste on minimalistisesti violetti, juuri huomaa kun oikein ajatuksella katsoo. Muissa heijasteet on luonnollisen väriset. Nuo viron lasien heijasteet aiheuttaa sen että meren ja mäntymetsän päällä näyttää olevan sumua/savua noin puolet kesäpäivistä. Ihan runsaastikin, ei kuitenkaan häiritsevästi, en tiedä mikä tuon aiheuttaa kun sitä ei aina esiinny.

Fyysinen fiilis noiden lasien edessä on että kaksi parasta ei kiinnitä huomiota kylmän hohkamisella mutta kaksi huonointa ovat häiritsevän huonoja. Kahden paremman luona esiintyy lattialämmönkin kanssa jonkinlaista lämpimän ilman nousemista, kylmä ei valahda jaloille. Tämä on valtava parannus sohvalla ollessa ja varsinkin kirjoituspöydässä ikkunan edessä, enää ei jalat palele pöydän alla.

Kesällä viilennyksen tarve pieneni selvästi, vaikka ikkuna pinnastaan lämpenikin tuntui että parin metrin päässä ikkunasta auringon lämpöä ei iholla juuri tuntenut. Vanhoilla ikkunoilla jopa hiki nousi pintaan. Sääli että nuo jäljelle jääneet vanhat lasit on kaikki aina varjossa, enää ei pääse auringon vaikutusta mittaileen.

Suomi huippulasiin otin huurtumisen eston, huurtumista ei esiintynyt. Viron laseissa huurretta oli ulkopuolella ehkä viitenä aamuna syksyllä, silloinkin vain noin 30cm korkeasti alareunassa muutaman tunnin ajan. Varmaan korkeahko sisälämpö yhdessä verhottomuuden kanssa auttoi että huurtumista ei juuri tullut.
Viron ikkunat havaittu kuitenkin niin hyviksi että ensi kesänä kaikki loput ikkunat päivitetään semmoisiksi.
Viihtyvyys nousee huomattavasti.

Houkuttaisi teettää testiksi yksi 4s4s4s4s-tgiAr lasi tuonne varjoisaan syvennykseen……
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
mitenkäs hintaoliriikka
Viron lasit oli halpoja, jotain ~50€/m2 + rahti kotiin~ 150€. Suomi”huippu”lasit lähes tuplat vaikka halvalla niitä saankin.
Noilla hinnoillahan ei sikäli ole enää merkitystä koska lasien hinta on käyttäytynyt omituisen vaihtelevasti viime aikoina joten tulevista hinnoista ei tiedä muuta kuin että tuskin virostakaan saa enää noihin hintoihin, jää nähtäväksi.

Asennuksessa sitten täytyy varautua vähän lasien koon ja nostokorkeuden mukaan. Itselläni painavimmat lasit painoi noin 150kg ja ne piti nostaa kakkoskerrokseen joten pakko oli ottaa tuo lasiliikkeen hiab auto imukuppiroikottimella aamupäiväksi nostelemaan noita. Kuskin lisäksi tuli toinen asentaja ja he saivat 13 elementtiä reikäänsä ruuvi/puunpalikkaviritelmällä kiinni yhden parisen tuntia venytetyn työpäivän aikana. Heillä meni yllättävän paljon aikaa alkuperäisiä elementtejä rei’issä pitävien alumiinilistojen irroittamiseen. Ne oli alumiinisillä kampanauloilla kiinni joten ainut keino oli porata naulan kanta pois ja se on aika hidasta aivan lasin vierestä. Sitten kun naulankannat oli pois niin listan sai irti mutta naula piti vielä poikkaista sivuleikkureilla ja lyödä naulanjämä tuurna/vasara menetelmällä karmipuuhun parin millin syvyyteen jotta ne eivät riko vanhaa elementtiä poistatessa tai varsinkaan uutta sitten asentaessa. Säästäväisen ja käsistään taitavan kannattaisi tietysti itse tehdä tuo aikaa vievä osuus.
Laitoin sitten itse ajan kanssa lopullisen kiinnityksen alkuperäisillä alumiinilistoilla nyt ruuvaten. Laitoinpa uretaaninkin elementin ja karmipuun väliin vaikka se on kielletty.

Pitihän se asennuksestakin ihan rahaa maksaa mutta sain hyvät alennukset kun oli tutut asentajat, kaunis lauantaipäivä ja hyvät tarjoamiset.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Joo Viron lasit ovat kallistuneet reilusti. Uusin tarjous on 85-135 €/m2 sis ALV. Tuossa on kaikissa tuplaselektiivi. Halvin 4 mm laseilla ja kallein 6 mm karkaistuilla ja aurinkosuojalla. Harmi kun ei tullut silloin jo ostettua. Keväällä 2020 oli samoille hinnat 60-110 €/m2. No eihän tuo 25 €/m2 lisä sentään ole kuin n. 400 €.

Suurin on 2,7*1,6 ja 194 kg. Saakohan tuon talkoilla nostettua paikalleen käsivoimin? Ulkona alareuna n. vyötärön korkeudella.
 

HelaKammo

Vakionaama
IMG_20231119_140452422.jpg
Noniin, lasitiilen huurtuminen ja valuminen loppui varmaan tähän. Ainakin koeponnistus onnistui ja lasi kuivui lähes heti, eikä vetoa enää tunne. Listat ruuveilla, jos joskus pitää väli putsata hämähäkeistä.
 

jussi

Vakionaama
Joskus mökillä kuvasin noita 2-lasi mökki-ikkunoita jonkunlaisella pakkasella. Paksukin pyöröhirsi näyttäs falskaavan enemmän varausten kohdalta, vaikka ite huolella tehny. Vaan miten lie tuo kirkas lasi infrapunaa emittoi...
IR000141.jpgIR000143.jpg
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Kellään kokemuksia tällaisista?
Talvilämpimällä mökillä 70 -luvun makkareiden ikkunoihin (kiinteät) ajattelin kokeilla tänä talvena
Houkuttaa tuo hinta ja 4 astetta...


Varmaan hyvä, ainakin hinnan puolesta ja eiköhän tuo toimi, mutta jos löytyy lapsia taloudesta niin noita saa varmaan muutaman varapaketin ostaa jemmaan.. :grandpa:
 

jmaja

Hyperaktiivi
Vaan miten lie tuo kirkas lasi infrapunaa emittoi...
0,85-0,9 on lasin emissiiviteetti. Maalien on 0,9-0,95, joten onhan tuossa hiukan eroa.
Kellään kokemuksia tällaisista?
Talvilämpimällä mökillä 70 -luvun makkareiden ikkunoihin (kiinteät) ajattelin kokeilla tänä talvena
Ei ole kokemusta, mutta toimiihan nuo. Eihän se lasi mitään muuta tee kuin jättää ilmaraon, joka on eriste. Selektiivilasilla saa sitten huomattavasti parannettua tuon ilmaraon eristystä, kun se poistaa lähes kokonaan lasien välisen säteilylämmönsiirron.

Ilman selektiiviä ja pelkällä ilmalla (siis ei argon/krypton) yhden lasin/muovin U-arvo on 5,8, kahden 2,9 ja kolmen 1,9. Neljälle ei löydy suoraan arvoa alla olevasta linkistä, mutta sen voi laskea olevan 1,5 ja viiden 1,2. Siis hyötyä tuosta muovista on sitä enemmän, mitä vähemmän laseja on.

Jos on jo valmiiksi modernit lasit U-arvolla 0,5-1, on muovin hyöty aika mitätön (1,0->0,85, 0,5->0,46).

Pintalämpötila on % lämpötilaerosta alle huoneenlämmön yhdellä lasilla 76%, kahdella 38%, kolmella 25%, neljällä 19% ja viidellä 15%.

Vastaavasti modernilla U-arvolla 1 13% ja 2 6,5%.

Siis vaikkapa ulkolämpötilalla -20 C ja sisälämpötilalla 20 C, on lasin pintalämpötila yhdellä lasilla -10 C, kahdella +5 C, kolmella +10 C, neljällä 12,5 C ja viidellä 14 C.

Vastaavasti U-arvolla 1 15 C ja 0,5 17,5 C.

Muovista tietysti voi olla tuota enemmän iloa, jos se myös estää ilmavuotoja eli ikkunat ovat huonossa kunnossa.

 
Back
Ylös Bottom