Suomessa ei kallioperä ole missään aukotonta, vaan pinnalta pääsee vettä pinnalta syvempiiin kerroksiin. Niinpä vesikaivon poraaminenkin onnistuu kokemuksen perusteella jokseenkin aina kallioon poraamalla viimeistään luokkaa 50 ... 100 metrin syvyyteen , vaikka saattaakin suhteellisen usein vaatia paineaukaisua. Pinnalta syvemmälle leviävä vesi on aina vähintään 0-asteista ja kesällä jopa yli 15-asteista (kesällä ja syksyllä sataa muutenkin runsaasti keskitalveen ja kevääseen verrattuna). Ylermmistä pintakerroksissa hitaahkosti imeytyvä vesi tyypillisesti lämpenee maan pintakerrosten lämpötilaan (mistä syystä maan alla pn tyypillisesti luonnontilassa parikin astetta vuoden keskilämpötilaa korkeampi keskimääräinen lämpötila). Suomessa sataa joitakin saariston kolkkia ja pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta yli 500 milliä vuodessa, eli kuutio per 2 neliömetriä vuosittain. Näin esimerkiksi 1000 neliömetrin tontille sataa vuodessa 500 kuutiometriä vettä. Asteen pudotus tuon veden lämpötilassa (lumikin sulaa keväisin) tarjoaa periaatteessa luokkaa 550kWh lämpöenergiaa. Viiden asteen pudostus tarjoaisi jo yli 2500kWh. Hehtaarin tontilla kallioperä jo hyvinkin kykenee sateen ansiosta uudistumaan riittävästi, jotta normaalin pientalon lämmitysenergia sadaan hyvin imetyksi maasta siltä osin kuin tarvitaan. Vaikka energiakaivo olisi ns. kuiva, lähellä on kuitenkin kalliossa halkeamia, joita pitkin pohjavesi liikkuu ja kuljettaa pinnalta veden mukana johtunutta lämpöä pohjavesivirtausten suuntaan.
Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)
- Keskustelun aloittaja tet
- Aloitettu
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Eli tuo aurinkokeräimen lämpö menee auringonpaisteella suoraan (lämmönvaihtimen/kierukan kautta) vanhasta öljysäiliöstä tehtyy varajaan. Se lienee täynnä "kattilavettä" ja sillä esilämmitetään tai ajoittain saadaan lämmitettyä vesi LKV kierukan tai vastaavan kautta. Lämmityskaudella lämpö menisi sitten jakoon.
- Kun aurinko ei paista, tuota aurinkokeräintä hyödynnetään lämmönkeruupintana mlp-koneelle joka siis toimii ikään kuin VILPinä. Tässä VILP -moodissa sitten ilmeisesti käytetään puhaltimia parantamaan lämmönsiirtoa eli ottamaan lämpöä myös ilmasta ja boostia tälle sitten otetaan vielä (pelkän pannuhuoneen) ilmanvaihdosta.
- Lienee sitten myös toinen jatkuvasti kuuma varaaja, jota on mahdollista lämmittää ainakin jollakin VILPillä, oletettavasti tällä mlp-VILPillä (ja varmaan sähköllä + kattilalla).
- Vedelle piti olla vielä oleman lisätulistus sähköllä. Olisiko toisen varaajan yläpää kuumempi tai mahdollisesti vielä "tulistusvaraaja" ?
Kokonaisuudesta ei taida olla kokonaiskuvaa. Mutta se MLP on kiinni vain 10m3 varaajassa. Siitä minulla ei ole selvää käsitystä, että miten tämä iso pönttö liittyy lämmitykseen vai liittyykö ollenkaan.
On tuolla toinenkin varaaja missä käyttövesi tulistetaan. Siinä taisi olla yksi VILP (EcoAir 420) + 6kW vastus. Ja maaliskuulta tämmöinen tieto: "Kaksi IVLP:a on pois pelistä, Ecoair 125 odottaa uusintaa ja Ecoair 420 toimii osateholla, kun sen puhallin ei toimi.".
Kolmas VILP taitaa olla EcoAir 622 joka on lämmityksessä. Eli kiinteistön lämmitys on tuon varassa + öljy.
Mutta todella todella todella hankala kokonaisuus tuo on, vaikka Rema on yrittänyt sanoa että yksinkertainen. Ei se ole jos miettii miten tuon saisi toimimaan ilman rema-automaatiota.
On tuolla toinenkin varaaja missä käyttövesi tulistetaan. Siinä taisi olla yksi VILP (EcoAir 420) + 6kW vastus. Ja maaliskuulta tämmöinen tieto: "Kaksi IVLP:a on pois pelistä, Ecoair 125 odottaa uusintaa ja Ecoair 420 toimii osateholla, kun sen puhallin ei toimi.".
Kolmas VILP taitaa olla EcoAir 622 joka on lämmityksessä. Eli kiinteistön lämmitys on tuon varassa + öljy.
Mutta todella todella todella hankala kokonaisuus tuo on, vaikka Rema on yrittänyt sanoa että yksinkertainen. Ei se ole jos miettii miten tuon saisi toimimaan ilman rema-automaatiota.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tulee mieleen, että jos talossa on jo VILP kone(ita), ne varmaan tekisivät tuon ~saman kesällä ainakin yöllä ja luultavasti muulloinkin kun aurinko ei paista tai ylipäätänsä suoraan käyttökelpoista ei aurinkokeräimiltä tule.
Kun suoraan käyttökelpoista energiaa ei tule tuo aurinkokeräin-kone sentään jotain tuottaa ja se on kiinteistöön lisää tuotua energiaa muiden VILP koneiden lisäksi mutta toisaalta on siihen pitänyt ostaa se mlp koneikko. Onko lähtökohta ollut ehkä aurinkokeräin, jonka toiminta-aikaa on näin laajennettu. Keräimen hyvyydestä en tiedä, kun en tunne mutta jollakin ilman kierrolla ne voivat ottaa jotain siis ulkoilmasta yölläkin.
Keräimestä suoraan saatu käyttökelpoinen energia tullee oletettavasti erittäin hyvällä COPilla kuten aurinkokeräimistä yleensä. Tämän suoraan käyttökelpoisen osuus tässä on varmaan ratkaiseva. VILP moodissa keräin-mlp-combon COP menee varmaan vuoristorataa. Siinä on sekä litkupumppu että puhallin. Ajoittain se saa siis lämmintä ruokaa, joskus liiankin lämmintä ja talvella se saa jotain ulkoilmasta + iv kiinnisaatua. Periaatteessa poistoilmasta talteen saatu tietty ok, sikäli kuin jos se perustuu todelliseen ilmanvaihdon tarpeeseen.
Kyse ei selvästi ole mistään tavanomaisesta systeemistä.
Kun suoraan käyttökelpoista energiaa ei tule tuo aurinkokeräin-kone sentään jotain tuottaa ja se on kiinteistöön lisää tuotua energiaa muiden VILP koneiden lisäksi mutta toisaalta on siihen pitänyt ostaa se mlp koneikko. Onko lähtökohta ollut ehkä aurinkokeräin, jonka toiminta-aikaa on näin laajennettu. Keräimen hyvyydestä en tiedä, kun en tunne mutta jollakin ilman kierrolla ne voivat ottaa jotain siis ulkoilmasta yölläkin.
Keräimestä suoraan saatu käyttökelpoinen energia tullee oletettavasti erittäin hyvällä COPilla kuten aurinkokeräimistä yleensä. Tämän suoraan käyttökelpoisen osuus tässä on varmaan ratkaiseva. VILP moodissa keräin-mlp-combon COP menee varmaan vuoristorataa. Siinä on sekä litkupumppu että puhallin. Ajoittain se saa siis lämmintä ruokaa, joskus liiankin lämmintä ja talvella se saa jotain ulkoilmasta + iv kiinnisaatua. Periaatteessa poistoilmasta talteen saatu tietty ok, sikäli kuin jos se perustuu todelliseen ilmanvaihdon tarpeeseen.
Kyse ei selvästi ole mistään tavanomaisesta systeemistä.
Ei se lisälämpö ole poistoilmasta vaan teknisen tilan huoneilmasta puhallinkonvektorilla. En ole varma meneekö Stellatorin läpi poistoilma: ilmeisesti menee, kun ei pakkasilmalla liuosta lämmitetä.
Ehdotin aikanani MultiHeater Eco PILPiä siihen ilmanvaihtoon mutta oli vissiin liian tylsä juttu.
Ehdotin aikanani MultiHeater Eco PILPiä siihen ilmanvaihtoon mutta oli vissiin liian tylsä juttu.
Viimeksi muokattu:
Mielestäni tähän kiteytyy hyvin ongelmat, mistään ei ole mitään mittausta/faktaa tuotoista tai tehoista vaan kaikki perustuu mututuntumaan.
Esim tuo ehdotettu Multiheater toimisi paljon paremmin kuin tämä nykyinen puhallin/kattokierto/stellator hirvitys, tietenkin sillä edellytyksellä että sitä ilmaa täytyisi siellä vaihtaa.
Ja jokos palataan asiaan kun eräs on taas saanut koko topicin täyteen MLP vihaa ja osoittanut vääräksi kaikki ohjelmat ja simuloinnit joillla kaivoja mitoitetaan, ihan ilman faktaa tietenkin vaan ihan vaan mututuntumalla koska hänen mielestään lämpö ei voi riittää ja kaivojen on pakko jäätyä n
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Suomessa ja Länsi-Venäjällä maaperän lämpötilaa korottaa erityisesti aikaisin eli ennen pakkasia tuleva runsas lumipeite. Ellei sitä olisi, ikiroudan vyöhyke ulottuisi huomattavasti etelämmäksi ja lännemmäksi ja Pohjois-Lappi kuuluisi jo ikiroutavyöhykkeelle. Nykyisellään Suomessa ei ole ikiroutaa vaikka Lapissa pitäisi lämpötilan perusteella jo olla.
Tuosta sadannasta puolet haihtuu luonnollista tietä ja vain hiekkaharjuilla ylimäärä imeytyy kattavasti maaperään. Yleensähän se ei kauhean kauaksi mene vaan siellä harjun rinteessä, joka voi toki jatkua vielä vesistön alla, on lähteitä. Se ei myöskään virtaa juurikaan kalliossa pysysuunnassa ellei sitten juuri pääse virtaamaan sitä porattua reikää pitkin. Poranreijissä lämpimämpi suolainen ja mineraalipitoinen syväpohjavesi voi nousta pinnemaksi ellei se ole niin suolaista että tiheysero pitää sen lämpötilaerosta huolimatta pohjalla. Kaivon jäähdyttäminen hillitsee tehokkaasti tätä pintaan pyrkimistä.
"Pohjavesi virtaa maaperässä kiviainesrakeiden välisessä huokostilassa ja purkautuu luonnonvaraisesti lähteisiin"
"Eniten pohjavettä syntyy hiekka- ja soramailla, joissa pohjavettä muodostuu 40–60 % sadannasta, eli noin 1000 m3 vuorokaudessa jokaista neliökilometriä kohti (sadanta 600 mm vuodessa). Tällaisia hiekkaisia alueita ovat tyypillisesti reunamuodostumat, kuten Salpausselät, sekä harjut. Moreenimailla maaperän vedenjohtavuus on heikompaa, jolloin suuri osa sadannasta virtaa pintavaluntana vesistöihin, pohjaveden muodostuminen on vähäistä eikä vesi juurikaan liiku maaperässä. Näillä alueilla 10–30 % sadannasta päätyy pohjavedeksi. Savi- ja silttimaaperässä pohjaveden muodostuminen on hyvin vähäistä."
Silti tämäkään veden imeytyminen ei nosta alla olevan kallion lämpötilaa. Voisiko lumien sulamisvedet olla syynä? Ne eivät juuri haihdu kuten lämpimät kesäsateet pääosin haihtuvat. Lämpimintä kallio on syvyytensä nähden yleensä siellä, missä se on saanut paksun eristävän savi tai silttipeitteen päälleen ja mitään veden vaihtoa ei tapahdu. Kalliopaljastumat hukkaavat tehokkaammin lämpöä kuin maan peittämät, koska eivät nauti niin kattavasti lumipeitteen ja routimisen tuomaa talvisuojaa. Syvän rengaskaivon lämpötila seuraa hyvin tarkasti ilmastovyöhykkeitä ja täällä se on noin 5 astetta, Etelä-Suomessa jo 6 astetta ja hiukan ylikin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kyllä, ja kiitos tuosta nostamastasi Reman lainauksesta. Eli joo, kuten Mikkikin jo vähän kertoi ne menee siihen isoon varaajaan kerääjältä pumpattu ja suoraan auringosta saatu.
Auringosta saatu voisi periaatteessa olla pumpattua arvokkaampaakin - kuumempaa.
pökö
Kaivo jäässä
Jos auringosta haluaa saalistaa max kilowatit pitäisi sen tuotto käyttää lämmitykseen niin että blokkaa lämmityksen lämpöpumpun pois käytöstä päivisin jo maaliskuussa. Siksi se olisi parempi kaveri maalämmölle kuin vilpille koska mlp:tä ei kovakaan keväinen yöpakkanen kiusaa.
Huhtikuussa aurinko tuuttaa halutessa jo vaikka kuinka kuumaa mutta reman 10m3 pyttyyn 10m2 peltikeräimet on auttamatta aivan liian pienet käyttöveden tekoon kesälläkin.
Reman setti on varmaan yksinkertaisempi mitä me täällä ajatellaan, mutta haavoittuvainen se on.
Noiden peltikeräimien jatkoksi kärkkäiseltä pari tyhjiöputkikeräintä niin lämpötila nousisi tasokeräinten jälkeen vielä lisää.
www.karkkainen.com
Aurinkokeräimet ON fiksu tuollaiseen kohteeseen, mutta riittävästi vain niitä pitää olla.
BrightSolar 20 1034W/3,04m² tyhjiöputkiaurinkokeräin | Karkkainen.com verkkokauppa
Tyhjiöputkiperiaattella toimiva aurinkokeräin, jossa on 20 erillistä tyhjiöputkea. Jalusta sisältyy pakettiin.<br />Putkissa kiertävällä nesteellä lämmität esimerkiksi käyttöveden tehokkaasti.<br />Aurinkokeräimien tuottaman lämpöenergian voi hyödyntää myös talon lämmityksen...
www.karkkainen.com
Aurinkokeräimet ON fiksu tuollaiseen kohteeseen, mutta riittävästi vain niitä pitää olla.
Ilmiö on totta, mutta ilmaisisin sen niin, että lumipeite estää maaperää jäähtymästä, kun on paksu lumipeite, vaikka yläpuolella olisi kovakin pakkanen. EIhän maa lämpene, mutta jäähtyy paljon hitaammin kuin, jos ei olisi lumipeitettä.
Pintavesien lämmittävä vaikutus toki vaihtelee paljon paikasta riippuen, mutta kyllä Suomen kallioperä on useimmiten aika rikkonaista, mitä juuri porakaivojen tyypillinen onnistuminen käyttövesikaivoina ilmentää. Kun uutta vettä kokemuksen perusteella tulee käyttöön pumpatun tilalle ja pohjaveden taso on useimmiten metrikaupalla maan pinnan alla, jostakin vesi myös hiemankaan korkeuseroja käsittävillä paikoilla pääsee vuotamaan vesistöihinkin ja lopulta virtaamaan mereen. Sulava lumi ei maaperää lämmitä, mutta syyssateet toisaalta huomattavasti. Maaperä lämpenee paljolti niin, että vesi kuljettaa lämmenneiden ylimpien maakerrosten lämpöä alemmas. Kalliohalkeamat ovat harvoin täysin pystysuuntaisia tai täysin vaakasuuntaisia, vaan yleensä jotakin siltä väliltä ja hieman laajemmalti tarkasteltuna sisältävät hyvin moniin suuntiin avautuvia reittejä veden purkautumiseksi kohti kokoojauomaa (olkoon sitten oja, puro, joki, järvi ja lopulta meri).
Seuraava tärkeä päätos on millä korvataan Ecoair 125. Nibe F2120 20 kW on vahvoilla, vaikkakin sen kymäaine on R 410 joka vaatii suuren paineen pakkasilla. Niben tärkeä ominaisuus on,että sillä voi myös jäähdyttää, joka on meille tärkeä ominaisuus Suuret tehot pakkasilla verrattuna moneen kilpailijaan, sekä hyvä COP pakkasilla ja myös -25 C-ast. ulottuva lämmöntuotto
pökö
Kaivo jäässä
Eikös täällä ole kaikilla F2120 sammuneet jo -20 nurkilla? -25 ei käynyt viime talvena yksikään F2120, vai muistanko väärin.
Niin ne tekivät, mutta minusta joku myös sanoi, että se on asetus jota voisi muuttaa. Tämä jäi epäselväksi.
Taisi nuo pelata useimmilla -21-22C pakkasiin. Mutta siihen asti kai ihan hyvin. Aika marginaalisia on sitä kylmemmät kelit että ei tuolla mitään väliä ole. Öljy on ja pysyy kuitenkin käytössä remalla.
Tuo F2120-20 ei muuten tarkoita 20kW! Ei tuo anna yhdelläkään lämmityskelillä 20kW. Mutta ihan hyvä kone silti varmaankin.
Ostakaa vain niin tulee kestotesti sille vehkeelle.
Tuo F2120-20 ei muuten tarkoita 20kW! Ei tuo anna yhdelläkään lämmityskelillä 20kW. Mutta ihan hyvä kone silti varmaankin.
Ostakaa vain niin tulee kestotesti sille vehkeelle.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Muistelisin että alin toimintalämpötila mitä normi käyttöliittymän kautta saa F2120:lle syötettyä olisi tuo -25C ja käytännössä tuo lämpötilaraja taitaa alittua ulkoyksikön osalta jo silloin kun ilman lämpötila on noin -22C - -23C.
Höyrystimen lämpötila tuntuu vaikuttavan tuohon ulkoyksikön näkemään lämpötilaan jonkin verran. Täytyisi koittaa, pystyykö tuolle sarjaliitännän kautta syöttämään vaikka ulkoanturin (BT1) tietoa, epäilen ettei pysty. Ja toinen kokeilumahdollisuus voisi olla ulkoyksikön lämpötila anturin siirto tai jonkinlainen eristys väliin kennon suuntaan.
Höyrystimen lämpötila tuntuu vaikuttavan tuohon ulkoyksikön näkemään lämpötilaan jonkin verran. Täytyisi koittaa, pystyykö tuolle sarjaliitännän kautta syöttämään vaikka ulkoanturin (BT1) tietoa, epäilen ettei pysty. Ja toinen kokeilumahdollisuus voisi olla ulkoyksikön lämpötila anturin siirto tai jonkinlainen eristys väliin kennon suuntaan.
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Pikaisesti laskien viime talvena näillä seuduin oli lähemmäs 30 päivää jolloin pakkasta oli enemmän kuin -22c.
Ja viime talvihan oli ns. normaali talvi, poiketen monista aiemmista lämpötalvista. Ja mikä nyt on marginaalista, sen jokainen määritelköön.
Eteläsuomessa ei varmaan montaa päivää ole moisia pakkasia.
pökö
Kaivo jäässä
Joo. Täällä on monella hämärtynyt käsitys talvista, edellisen vesisadetalven perusteella luullaan että semmoista on loppuelämä.
Jos kone vaipuu talvilepoon -22 niin mikä sen käynnistyslämpö on, tuskin 21,9 ? Eli lepoa voikin olla esim -17 asteessakin
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
CTC:llä on Ecologin anturi semmoinen, että se ainakin minulla näytti hiukan kovempaa pakkasta kuin mitä ulkona oli. Tuon anturin voi sijoitella kai miten haluaa (?). Itse vedin johdon aikoinaan muiden mukana nipussa koneen sisäkautta ja höyrystimen vierestä tyhjästä kaapeliläpiviennistä ulos. Kun tuon työnsi sinne kaapeliläpiviennin sisään niin että vain se anturin nuppi on ulkona, näytti aika lähelle oikein ja silloin se kävi siihen -22 °C (todellista ulkolämpötilaa) mutta ei enää ottanut täysiä kierroksia.
Ajattelin ensin, että se saisi sitä itsensä tekemää kylmää mutta toinen lämpömittari vahvisti ettei se kylmä siihen takaisin kiertänyt. Sulatuksen aikana anturi omassa asennuspaikassani lämpenee, koska viima jää pois, jolloin koneen sisältä pääsee siihen johtoa pitkin lämmintä ja toisaalta sen itse sulatustapahtuman johdosta.
Ajattelin ensin, että se saisi sitä itsensä tekemää kylmää mutta toinen lämpömittari vahvisti ettei se kylmä siihen takaisin kiertänyt. Sulatuksen aikana anturi omassa asennuspaikassani lämpenee, koska viima jää pois, jolloin koneen sisältä pääsee siihen johtoa pitkin lämmintä ja toisaalta sen itse sulatustapahtuman johdosta.
Näinhän nämä VILP:t tekee. En ymmärrä miksi remakin pohtii näitä kovia pakkasia kun niillä on öljy. Ei nuo VILP:t tällähetkellä eikä varmaan piiiiitkään aikaan tule rivitaloyhtiössä toimimaan kovilla pakkasilla. Ei ne toimi omakotitaloissakaan, vaan vastusta pitää käryttää tai öljyä, mitkä TOIMII.
Tai sitten MLP.
En suoraansanoen ymmärrä noiden tavoitetta. Jos ne haluaa lisää -25C lämmitystehoa, niin se on sitten MLP eikä tasan yhtään mikään muu.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
En nyt tiedä mikä idéfix tämä 25 pakkanen on ?
Kouvolan Utti on muutaman kymmenen km pohjoisempana ja vähän idempänäkin kuin missä oletan tämän rivitaloyhtiön sijaitsevan.
- -25 °C näyttää vuorokausitasolla olevan Utissa jo melko harvaista, noin kerran kymmenessä vuodessa yksittäisiä tuollaisia päiviä on ollut. Tosin 1986 tammikuussa on ollut sitten 11 päivää kerralla.
- Utissa on ollut tänä vuonna tasan 1 vuorokauden keskilämpötila alle -20 °. 2020, 2019, 2018 tuollaisia päiviä ei ole ainuttakaan. Toki pakkanen on saattanut käydä monenakin päivänä alle tuon.
- Tänä vuonna Utissa on ollut 8 vuorokauden keskilämpötila alle -15 °C ja joulukuulle voisi budjetoida tilastojen valossa päivän tai kaksi. Tuo ~10 päivää voisi olla melko keskimääräinen lukema.
No kokojan kuitenkin viitataan noihin -25C lämmityksiin, niin puhutaan sitten niistä. VILP ei ole oikea ratkaisu jos halutaan lisätä rivitaloyhtiössä lämpöpumpulla -20 - -30C pakkasille lämmitykseen tehoa.
Onko @Kellarinlämmittäjä aiheesta eri mieltä?
Joten keskittyisin @rema roolissa JOKO +20C --> -15C väliseen alueeseen VILP tragedialla ja loput öljyllä. Tai sitten poravaunu nätisti takapihalle ja muutaman päivän porauksella taloyhtiöön energianlähde 50 - 200 vuoden ajaksi joka toimii jokaisella pakkasella.
Onko @Kellarinlämmittäjä aiheesta eri mieltä?
Joten keskittyisin @rema roolissa JOKO +20C --> -15C väliseen alueeseen VILP tragedialla ja loput öljyllä. Tai sitten poravaunu nätisti takapihalle ja muutaman päivän porauksella taloyhtiöön energianlähde 50 - 200 vuoden ajaksi joka toimii jokaisella pakkasella.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Mitä sen keskilämpötilan on väliä?
Jos kone pysää -20 ja lähtee käymään -15 niin kone voi seisoa koko viikon keskilämmön ollessa -16.
Semmonen idefiksi siinä on että mainostetaan lämmittävän -25 asti muttei kuitenkaan edes käy enää silloin, ei se nyt ihan merkityksetön asia ole.
Jos kone pysää -20 ja lähtee käymään -15 niin kone voi seisoa koko viikon keskilämmön ollessa -16.
Semmonen idefiksi siinä on että mainostetaan lämmittävän -25 asti muttei kuitenkaan edes käy enää silloin, ei se nyt ihan merkityksetön asia ole.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vanhemmista (CTC:n) koneista en tiedä mutta tuossa omassani tuo ero on ainakin paljon pienempi, niin pieni ettei sillä taida olla mitään käytännön merkitystä.
Muutenkin perin harvinaista, että esim. vuorokauden saati viikon aikana lämpötilanvaihtelu olisi noin pientä. Tuommoinen -16 °C vuorokauden keskilämpötila merkitsee aika tyypillisesti helmikuussa semmoista noin -10 .. -20 vaihteluväliä päivän mittaan jo pelkän auringon lämmittävän vaikutuksen vuoksi. Tammikuussa aurinko lämmittää vähemmän, mutta silti lämpötila vaihtelee varsin paljon jo ihan muiden sääilmiöiden vuoksi. Pilvisellä ja tuulisella ilmalla vaihtelu voi olla pientä mutta silloin harvemmin on pakkasia.
Helmikuun 2021 minimit, maksimit ja keskiarvo Utissa.
Kouvola Utti lentoasema - 02/2021 - Sääarkisto
kilotavu.com
Kannattaisi perehtyä noihin säätilastoihin, kun semoiset on olemassa ja netissä julkaistu. Paskaa on helppo jauhaa perehtymättä asiaan mitenkään.
pökö
Kaivo jäässä
Ei tässä nyt ihan paskaa jauheta, noin voi käydä kuten sanoin. Ei pitänyt enää ikinä tulla pakkastalveakaan mutta se vaan tuli.
Mikä sammutuksen ja käynnistyksen ero on?
Kuinkahan tosissaan noita yleisien mittauspaikkojen lukemia kannattaa käyttää oman asuinpaikan lämpötilojen tutkiskeluun?
Esim. minulla sähkönsiirtoyhtiö näyttää lähimmän virallisen mittauspaikan lämpötilan keskiarvon jokaiselta vuorokaudelta sähkönkulutuksen perässä. MIttauspaikka noin 30 km asuinpaikastani.
Tämän vuoden tammikuun keskilämpötila tuon mukaan -5,4C ja lämpöpumpun mittaamana paikan päällä -9,3C. Melkoinen ero, kovilla pakkasilla alueellisten erojen luulisi vielä aiheuttavan lisää heittoja, samoin kuin ympäristön.
Ei se paljoa lämmitä, jos ikkunasta katsottuna lämpömittari näyttää -28C vaikka virallinen mittauspaikka näyttää -20C. Vilp taitaa totella kuitenkin sitä paikallista mittaria.
Esim. minulla sähkönsiirtoyhtiö näyttää lähimmän virallisen mittauspaikan lämpötilan keskiarvon jokaiselta vuorokaudelta sähkönkulutuksen perässä. MIttauspaikka noin 30 km asuinpaikastani.
Tämän vuoden tammikuun keskilämpötila tuon mukaan -5,4C ja lämpöpumpun mittaamana paikan päällä -9,3C. Melkoinen ero, kovilla pakkasilla alueellisten erojen luulisi vielä aiheuttavan lisää heittoja, samoin kuin ympäristön.
Ei se paljoa lämmitä, jos ikkunasta katsottuna lämpömittari näyttää -28C vaikka virallinen mittauspaikka näyttää -20C. Vilp taitaa totella kuitenkin sitä paikallista mittaria.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No jos tämä oli "pakkastalvi" niin hyvinhän nämä ilmasta ottavat sitten toimivat. Ellei pakkasia tule lisää joulukuussa, tukilämmityksen tarve jää itselläni tänä vuonna noin 2 %:iin koko vuonna. Kireitä pakkasia on ollut aivan oleellisesti enemmän kuitenkin esim. vuosina 2016, 2010, 1986 ja 1984. Varmaan määrittely kysymys. Ehkä sitten maalämmölle tämä oli pakkastalvi tai kenties jotenkin muuten?
Kun öljypolttimen on joskus käsin katkaisut, aina tuo on heti lähtenyt jatkamaan saati siitä mihin termostaatti sen itse katkaisee. Olisiko -19 ollut kylmin ja mitään tarkkaan en edes tiedä. Yleensä nuo pakkasten lauhtumiset ovat aika nopeita, luokkaa asteen tunnissa noissa lukemissa. Kattilan jäähtymisen aikana (noin 1 tunti) ehtii jo tapahtua paljon. Remalla tuo vanhojen koneiden suhteellisen iso käynistysero oli aiheuttanut hiukan närästystä.
Et sitten jaksanut perehtyä säätilastoihin ? Samat kuvat saa vuorokausi (tuntijako) ja kuukausi (vuorokausijako) kohtaisesti.
pökö
Kaivo jäässä
No tottakai ne toimii, eihän tässä muuta ole edes väitetty.
Niin, sisälämmön laskun kustannuksella. Mutta nämä ei nyt kuulu tähän ketjuun.
En koska niillä ei ole mitään merkitystä koneen sammumis/uudelleelkäynnistys-moodiin
Jos se vilp kerran on niin kova peli pakkasilla niin mikset sammuta öljypoltinta sitten kokonaan, eihän sitä sinun tekstisi mukaan käytännössä edes tarvita kun pakkasia ei ole ja vilp ei kyykkää, vaikka se oikeasti kyykkää ja myös sisälämmöt tippuu
Ja edelleen on hieman eri asia lämmittää yhtä taloa muutamalla asukkaalla ja kellaria kesät talvet ja jakaa haalistettua ja liian kylmää vettä joka paikkaan kuin se että sulla on rivitalo jossa asukkaita enemmän ja jokaisesta hanasta täytyy tulla kylmää ja kuumaa. Ja että vaikka neljän perheen teinit haluavat ottaa -25 pakkasilla kuumat pitkät suihkut samaan aikaan, se kuuma vesi ei saa loppua. Myös silloin kun mittari näyttää -23 ja vilp sammunut vaikka sen pitäisi manuaalin mukaan vielä käydä.
Siihen pystyy edelleen ainoastaan öljy, sähkö ja maalämpö. Vilp ei siihen vain pysty vaikkka manuaalin mukaan pitäisi pystyä.
Ja edelleen on hieman eri asia lämmittää yhtä taloa muutamalla asukkaalla ja kellaria kesät talvet ja jakaa haalistettua ja liian kylmää vettä joka paikkaan kuin se että sulla on rivitalo jossa asukkaita enemmän ja jokaisesta hanasta täytyy tulla kylmää ja kuumaa. Ja että vaikka neljän perheen teinit haluavat ottaa -25 pakkasilla kuumat pitkät suihkut samaan aikaan, se kuuma vesi ei saa loppua. Myös silloin kun mittari näyttää -23 ja vilp sammunut vaikka sen pitäisi manuaalin mukaan vielä käydä.
Siihen pystyy edelleen ainoastaan öljy, sähkö ja maalämpö. Vilp ei siihen vain pysty vaikkka manuaalin mukaan pitäisi pystyä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Öljypannuahan olitte muistaakseni porukalla heivaamassa pihalle ? Lämmitysjärjestelmän pitäisi kai olla sittenkin kykenevä lämmitykseen, kun se on ollut 30 vuotta käytössä ja tulee tuommoiset pakkaset kuin v. 1985 ja se kykenee toimimaan määräysten mukaisella veden lämpötilalla viimeisessäkin asunnossa ilman veden käytön rajoittamisukaaseja asukkaille - ja ilman öljykattilaa.
Sopisiko tämä mitoitusperusteeksi myös maalämpöjärjestelmälle vai riittääkö siinä että räntäsateella hanasta tulee jotain 40 asteista?
pökö
Kaivo jäässä
Miksei se 55 Kun räntäsade ei siihen vaikuta?
Mikä tahansa laitteisto voi rikkoontua -25C pakkasilla ja kiinteistölle siitä aiheutua vaikkapa vahinkoa ynnä asukkaille paljon harmia. MUTTA! Jos laitteisto on suunniteltu toimivaksi mitoituspakkasille asti, niin vakuutusyhtiö varmasti tulee asiassa vastaan.
Sen sijaan jos kiinteistön lämmitysjärjestelmä on suunniteltu niin, että -25C pakkasilla... korjaan -21C pakkasilla... sammuu kokonaan, eikä sähkövastukset voi kiinteistöä lämmittää ilman pääsulakkeiden palamista, niin se on Goodbye kaikille vakuutuskorvauksille. ------ tuollainen ei ole ennalta-arvaamaton tilanne.
VILP on siis epäluotettava päälämmitysjärjestelmä, ellei vastuksia ole mitoitettu korvamaan 100%:sti kaiken lämmityskuorman juuri silloin kun kulutus on pahin. Tai sitten pitää polttaa dinoöljyjä että tuvat pysyy lämpimänä ja suihkuvesi kuumana. Mikä suoraansanoen armon vuonna 2021 alkaa tuntumaan jo idioottien touhulta,
Sen sijaan jos kiinteistön lämmitysjärjestelmä on suunniteltu niin, että -25C pakkasilla... korjaan -21C pakkasilla... sammuu kokonaan, eikä sähkövastukset voi kiinteistöä lämmittää ilman pääsulakkeiden palamista, niin se on Goodbye kaikille vakuutuskorvauksille. ------ tuollainen ei ole ennalta-arvaamaton tilanne.
VILP on siis epäluotettava päälämmitysjärjestelmä, ellei vastuksia ole mitoitettu korvamaan 100%:sti kaiken lämmityskuorman juuri silloin kun kulutus on pahin. Tai sitten pitää polttaa dinoöljyjä että tuvat pysyy lämpimänä ja suihkuvesi kuumana. Mikä suoraansanoen armon vuonna 2021 alkaa tuntumaan jo idioottien touhulta,
Mitä tuo ECOP tarkoittaa?
pökö
Kaivo jäässä
Etelänmaiden COP
Etelänmaiden COP
Kuulostikin aika kovalta lupaukselta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tjaa. Eli kun maalämmön mitoittaa niin että se Etelä-Suomessa ensimmäisenä vuotena kykenisi lämmittämään -26 °C saakka ja sitten jos se joskus kilahtaa tai varavastus polttaa juuri MLP:n kuormalle mitoitetut roput niin vakuutusyhtiö rakentaa uuden talon ja majoitaa asukkaat vuodeksi jonnekin. Toivottavasti nyt ymmärsin väärin ?
Et ymmärtänyt yhtään väärin. Jos kiinteistössä on mitoituslämmölle suunniteltu ja mitoitettu lämmitysjärjestelmä, ei vakuutusyhtiöllä ole mitään syytä lähteä eväämään korvauksia vahingoista, mitä laitteen rikkoutuminen on aiheuttanut. Oli ne pieniä tai suuria.
Sen sijaan jos laite sammuu SUUNNITELLUSTI jo kauan ennen mitoituslämpöä ja varalle ei ole riittävää varalämmitystä, ei kyse ole vahingosta. Kyse on piittaamattomuudesta.
Jos taas viittaat siihen kaivojen jäähtymiseen vuosikymmenien (tai vuosisatojen aikana) ja että se tehonlasku aiheuttaisi proppujen palamisen, niin get a life.
Riippuu varmasti onko kotivakuutus ja jos on, kuinka laaja se on.
Mutta ei kai noita maalämpöjä enää nyky-ymmärryksellä osatehoisiksi mitoiteta uudiskohteissa tai remppakohteissakaan edes vahingossa, kun pumput kykenevät ihan täysin imemään tarvittavan maasta ilman sähkövastuksien (tai öljyn) apua sinne oikeaan mitoituslämpöön asti ja ylikin. Kaivotkin tajutaan tehdä oikean syvyisiksi.