Jos yrittäisi tiivistää, niin Fukusimassa ydinjätteiden radiaktiivisten jätteiden hajoamisen aiheuttaman korkea lämpötila ym. johtivat tilanteeseen, jossa reaktoriastiassa oleva vesi alkoi hajota vedyksi hapen sitouduttua oksideiksi (tuskinpa merkittävässä määrin sentään suoraan räjähdyskaasuksi) ja reaktorirakennukseen kertynyt vety sitten räjäytti reaktorirakennuksen ilmaan. Räjähdys oli siis pääosin kemiallinen.Fukushimassa tosin tapahtui niin paljon kaikenlaisia tapahtumia ainakin neljässä eri reaktorissa että paha siitä on mitään lyhyttä yhtä oppia tiivistää. Tsernobyli aika paljon yksinkertaisempi tapaus vaikka toki siinäkin voi pallotella eri juurisyiden välillä (olisiko grafiittia saanut käyttää ensinkään, oliko pääsyy säätösauvojen grafiittijatkeet, onko lennossa uudelleenladattavuus riskien arvoinen ominaisuus, onko positiivinen lämpötilakerroin ehdoton ei, vai kenties oliko pääsyy vain käyttökoulutuksen puute...)
Tsernobylin tapaus taas perustui suoraan reaktorin villiintymiseen sen rakenteesta ja hidastinratkaisusta johtuen uskaliaiden kokeilujen aiheuttaman reaktorin poikkeuksellisen toimintatilan seurauksena. Vertaisin tapahtumaa ja sen seurauksia ns. epäonnistuneen likaisen ydinpommin seurauksiin, eli vaikka varsinaisen ydinräjähdyksen mukaista "silmänräpäyksessä" eksponentiaalisesti kiihtyvää ja kaikki massan inertiavoimat voittavaa reaktiota ei aiheutunutkaan (kun ei voinutkaan), reaktorin massiivisuuden takia lämpöenergiaa ehti kertyä rakenteisiin niin paljon eksponentiaalisesti kiihtyvästä reaktiosta, vaikkakin hitaammin, että varastoituneen lämpöenergian aiheuttama räjähdysjälki oli kuitenkin varsin kolossaalista ja ydinräjähteeseen verrattuna suorastaan pöyristyttävä ilmoille lentänyt kerääntyneiden radioaktiivisten hajoamistuotteiden määrä aiheutti fantastisen sotkun ja pitkään pysyvät jälkiseuraukset. Itse räjähdys oli kuitenkin suoraan fissiosta syntyneen ydinenergian purkautuminen (viivästyneenä).
