No sitten ei hankita ja maksetaam vähän enemmän elämisestä. Tai sitten ne paneelit katolle MLPn hinnalla. (Uudisrakennuksessa)
MLP ja VILP cop keskustelua
- Keskustelun aloittaja pökö
- Aloitettu
No sitten ei hankita ja maksetaam vähän enemmän elämisestä. Tai sitten ne paneelit katolle MLPn hinnalla. (Uudisrakennuksessa)
Niin kirjoitit poikkeustapauksissa. Paljon on tarkoituksella alimitoitettuja MLP:tä eli ihan normaalitalvina menevät vastuksilla. Etelä-Suomessa vaikkapa jo -15 C:ssä.
Tuohan on puhdasta tyhmyyttä joa noin on haluttu toimia tai sitten on menty myyntimiehen nalkkiin eli omaa tyhmyyttä. Nykypäivänä tuokin voidaan kai laskea poikkeustapaukseksi, koska useimmat kai tietävät että MLP ei tukilämmityksiä kaipaa.
Mikäs siinä nyt on niin tyhmää? Vastuksethan on laitettu MLP:hen käyttöä varten. Vaikkapa Nibe S1255-16 näyttää maksavan tonnin enemmän kuin S1255-12. Niben ohjelman mukaisesti Etelä-Suomessa 45 MWh kulutuksella tuo 12 kW riittäisi -16 C saakka. Vastuksia tarvittaisiin 285 kWh ja sähköä menisi 10,3 MWh. 16 kw mallilla 9,6 MWh. Siis eroa 700 kWh. Tuleeko siitä tonnin säästö laitteen eliniän aikana?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Jos oletan että tuo 16 kW kone ei tarvitse vastuksia lainkaan, niin tässä siis tulisi noin 400 kWh parannus suuremmalla pelkästään COPin kautta välttämällä huipputehoja. Vai olisiko tässä sitten keruukin isompi ?
Ei taida juu moni tietää, ja kun sattuu kysymään muiden menetelmien kohdalla lisuke-tukilämmitysten määriä niin johan ottaa kitkaa ja puristaa jostain...
Tuohan on kuitenkin normi meininki muilla pumppumenetelmillä, ettei sen kysyminen nyt mitään outoa niille pitäis olla.
Laitoin samat kaivot. Mutta nyt uudestaan katsottuna taisin olla huolimaton eli unohdin tuosta 16 kW mallista lämmityskiertopumpun. Sille tuleekin siis 10 MWh eli erona vain vastukset. Riippuu kyllä kaivon syvyydestäkin. Tuo oli 255 m aktiivilla. 350 m aktiivi antaa 16 kW:lle 9,4 MWh ja 12 kW 9,7 MWh, josta vajaat 200 kWh vastuksilla.
YLEN jutussa tulee lopullinen totuus VILP COPsta:
yle.fi
Lainaus:
Eipä tuohon lisättäväå. COP on neljä -20C lämmöissä kun homma on sillä myyty. Kyllä myyjä tietää mitä myy. Pulinat pois.
Ilma-vesilämpöpumppujen suosio kasvaa ja hinnat nousevat – Seppo Vesteniuksen vanha öljykattila sai lähteä valtion avustuksen siivittämänä
Ilma-vesilämpöpumppujen suosio on kasvanut energiaremonteissa. Syynä on toisaalta valtion energia-avustus, toisaalta helpoksi koettu asennus. Pumppuja asentavien yritysten tilauskirjat ovat täyttyneet, mikä tietää pidempää jonotusaikaa loppuvuodeksi.
yle.fi
Lainaus:
Eipä tuohon lisättäväå. COP on neljä -20C lämmöissä kun homma on sillä myyty. Kyllä myyjä tietää mitä myy. Pulinat pois.
Niin, kyllähän alimitoitus (eli vastusten käyttö) kannattaa pelkän sähkölasku- ja investointikululaskennan pohjalta aina, kunhan ei alimitoita liikaa.
Tarvitaan muita syitä kuten tuleva tehomaksu, sähköliittymän riittävyys, teoriat isomman koneen kestävyydestä, talon laajennus tai se että perustelematta haukutaan tyhmäksi että on syytä valita ylimitoitus. Toki sellaisen voi tehdä jos haluaa, pääseehän sitten haukkumaan osatehoisen omistajia tyhmiksi.
VILPeissä isomman koneen isompi höyrystin on merkittävämpi etu koko talven kuin mlp:n suurennus, mutta sekään hyöty ei silti pankkia räjäytä ja on vaikea laskea.
Eikös noihin alimitoiteta yleensä se kaivo ja sitten vielä ehkä se koneen teho? Laskeppa sitten 8kW koneella ja jollain 160 metrin kaivolla sama.
Miksi niitä vastuksia siis pitäisi polttaa jos ilmankin pärjää kun mitoittaa oikein. Ei siis ali eikä yli. Voihan sitä joo maalämmön hankkia ja poltella vastuksia samalla piheyksissään, eipä siinä, jokainen tavallaan.
Yksi syy voi olla pätkäkäynnin minimointi. Toinen sopivan tehon puuttuminen. Jos nyt ostaa 10 kW tehonrarpeeseen tuota 1255-sarjaa tai Bosch 7001:stä on valittavina 8 ja 12 kW teho. Ei kumpikaan noista ole sen oikeammin mitoitettu ja ero sähkölaskussa mitätön. Kumpi sitten kestää paremmin on toinen juttu.
Mulla on suunnilleen tuo tilanne. Valitsin 12 kW, mutta Boschin teknisessä tuessa suositeltiin 8 kW.
siwer
Vakionaama
No mutta, jos se on luvattu niin eiköhän myyjä sitten maksa korvaukset kun lupaus ei pidä paikkaansa. Vai mitähän "lupaaminen" tarkoittaa.YLEN jutussa tulee lopullinen totuus VILP COPsta:
Ilma-vesilämpöpumppujen suosio kasvaa ja hinnat nousevat – Seppo Vesteniuksen vanha öljykattila sai lähteä valtion avustuksen siivittämänä
Ilma-vesilämpöpumppujen suosio on kasvanut energiaremonteissa. Syynä on toisaalta valtion energia-avustus, toisaalta helpoksi koettu asennus. Pumppuja asentavien yritysten tilauskirjat ovat täyttyneet, mikä tietää pidempää jonotusaikaa loppuvuodeksi.
Lainaus:
Eipä tuohon lisättäväå. COP on neljä -20C lämmöissä kun homma on sillä myyty. Kyllä myyjä tietää mitä myy. Pulinat pois.
Harmi vaan että myyjä ei sattuneesta syystä asenna instrumentointia COPin mittaamiseksi.
Leukojen louskuttamisen sijaan tosin näistä kannattaisi kannella vaikka kuluttajavirastolle. Asialla on yleishyödyllistä merkitystä joten soisi viranomaisten tutkivan tällaista markkinointia. VILP on oivallinen keksintö mutta ei hyvääkään laitetta pitäisi valehtelemalla myydä.
Todelliset VILP-asennukset eivät kyllä kestä enää yhtään hintojen nousua. Koko homman järki katoaa. Niin kauan kuin silmitön buumi jatkuu, VILP pysyy järkevän ja osaavan harrastajan ratkaisuna, kuten tähänkin asti.
Invertteripumppu on pop, harvemmin ajelee sillä huipputehollaan kun harvemmin niitä kelejä on.
Espejot
Hyperaktiivi
Naapurissa on osatehomitoitettu MLP. Joka toinen vuosi on puusavotta. Täällä on joukossa aivan jäätäviä sähkönkulutuksia osassa MLP taloissa, huiput 28 000 kWh. Sitten on tosi vähäällä meneviä luokkaa 9 000 kWh. Kaikki talot rakenettu samaan aikaan luokkaa +170m2 kivitaloja. Toiseen naapuriin tuli Mitsun VILP hajonneen PILP:n tilalle, mielenkiinnolla odotan kulutuksia.
"Lupaus" on sellainen valhe, jota tuomari ei hyväksy lain tarkoittamaksi valheeksi (eli sopimusrikkomukseksi).
Adamooppeli
Vakionaama
Saman asia huomattu. Kun on vuosicopista kyse, "vilppi" tapauksessa yleensä vilp copin takaa puuttuu tukilämmityksen vaatima energia lähes poikkeuksetta. Lisäksi jää yleensä epäselväksi: onko sulatukset mukana, muut energialähteet, puun käyttö lämmitykseen, öljyn käyttö lämmitykseen, suorasähkö käyttö lämmitykseen, suorasähkö käyttö käyttöveden lämmitykseen, muut lämmityslaitteet, muut lisälämmittimet (lämpöpumput), jne.Ei taida juu moni tietää, ja kun sattuu kysymään muiden menetelmien kohdalla lisuke-tukilämmitysten määriä niin johan ottaa kitkaa ja puristaa jostain...
Tuohan on kuitenkin normi meininki muilla pumppumenetelmillä, ettei sen kysyminen nyt mitään outoa niille pitäis olla.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
MLP tarkasteluissahan nuo puuttuvat ihan systemaattisesti, varsin usein tuottokin. Puhutaan vain kokonaiskulutuksista. Tulia pidetään jollakin nurkalla kerran pari päivää kohti. Kun ei vaan palaisi roskatkin siinä sivussa. Aina löytyy se kulloisenkin vuoden ajan mukaan toimivin järjestelmä, mistä ei kuitenkaan ole tietoja julkaistu. Jos jotain on , aina puuttuu vähintään yksi avain tieto, minkä vuoksi solmua ei voi ratkaista ja päästä käsiksi siihen "järjestelmä COPiin".
Itselläni nuo kaikki on esitetty käyttökertomuksessa. Löytyy COP1 pelkän lämpöpumpun toiminnalle, COP2 +veden tulistus, COP3 +muu lämmitys ja COP4 +mukaan lukien lämmönjaon kiertovesipumput. Nämä kaikki perustuvat johonkin mittaukseen, ei pelkkään mutu arvioon. Veden tulistus on myös budjettiratkaisu 8000 € tee-se-itse projektin mukaan.
Tuo lämmönjako alkaa olla jo vähän kuohkeampi käsite. Investoimalla moderneihin kiertopumppuihin siitä voisi saada muutaman sata kWh pois. Kun näiden kestosta ei kovin lupaavia arvioita ole ollut, en ole lähtenyt ostamaan korkeampaa järjestelmä COPia. Noita minun kiertopumppujahan ei EU alueella enää saa edes myydä.
Saisinko muuten linkin sinun käyttökertomukseesi ?
Itselläni nuo kaikki on esitetty käyttökertomuksessa. Löytyy COP1 pelkän lämpöpumpun toiminnalle, COP2 +veden tulistus, COP3 +muu lämmitys ja COP4 +mukaan lukien lämmönjaon kiertovesipumput. Nämä kaikki perustuvat johonkin mittaukseen, ei pelkkään mutu arvioon. Veden tulistus on myös budjettiratkaisu 8000 € tee-se-itse projektin mukaan.
Tuo lämmönjako alkaa olla jo vähän kuohkeampi käsite. Investoimalla moderneihin kiertopumppuihin siitä voisi saada muutaman sata kWh pois. Kun näiden kestosta ei kovin lupaavia arvioita ole ollut, en ole lähtenyt ostamaan korkeampaa järjestelmä COPia. Noita minun kiertopumppujahan ei EU alueella enää saa edes myydä.
Saisinko muuten linkin sinun käyttökertomukseesi ?
Viimeksi muokattu:
Ja Vilpeistä puuttuu kertomatta se että sammutellaan puolen talon lämmitys kovimmilla pakkasilla ettei vaan tukilämmitys mene päälle että saadaan pidettyä hyvät valheelliset Copit. Pitäisikö itekin sammuttaa pumput ja lämmittää vaikka kaasulla talvi ni tulisi hyvä coppi kun jättää vaan kertomatta 
Espejot
Hyperaktiivi
Tämä on enemänkin talon ja lämmitysjärjestelmän ominaisuus. Taloja/lämmitysjärjestelmiä on vaikea vertailla luotettavasti vaan joudutaan tyytymään energialskurin tyylisiin ratkaisuuihin. Siksi minä tyytyisin vertailemaan pelkiä pumppuja lämmityjärjestelmien sijaan koska lämitysjärjestlmien vertailu on vetelä ja loputun suo missä ei yhteiusymmärystä helpolla saavuteta. Poikeus on tietys PILP koska siinä on LTO mukana. Loppupeleissä se mikä ratkaisee on kuinka paljon talo kuluttaa milläkin asukasprofiililla.
Pitäisikö itekin sammuttaa pumput ja lämmittää vaikka kaasulla talvi ni tulisi hyvä coppi kun jättää vaan kertomatta
Puun tai kaasun poltto ei suoranaisesti vaikuta pumpun COP vaan kokonaiskulutukseen. Jos se keihään kärki on pumpun COP:ssa niin nuo voi jättää sarkeesta pois samoin kuten huppisähkön kulutuksen tai lomalla olon. Taloja on kovin vaikea vertailla täydellisen tasapuolisesti.
Viimeksi muokattu:
Adamooppeli
Vakionaama
Tähän viitaten, luotto on mennyt jo vuosia aiemmin. Minun puolesta saa kirjoittaa tarinaa- / taulukoita- / graafeja- vaikka raamatullisen per vuosi, mutta uskottavuutta se ei paranna päin vastoinJa Vilpeistä puuttuu kertomatta se että sammutellaan puolen talon lämmitys kovimmilla pakkasilla ettei vaan tukilämmitys mene päälle että saadaan pidettyä hyvät valheelliset Copit. Pitäisikö itekin sammuttaa pumput ja lämmittää vaikka kaasulla talvi ni tulisi hyvä coppi kun jättää vaan kertomatta
Espejot
Hyperaktiivi
Salaliittoteorioden tapaan tarkoitus on enemmänkin sekoittaa ja hämmentää kuin vertailla - vaaditaan lukuja/tilastoja mutta niihin ei luoteta tai ne on aina väärin ilmoitettu.
Tottakai se vaikuttaa, sun periaatteen mukaan tukilämmityksen käyttökään ei vaikuta kokonais coppiin lämmityksen suhteen? Jos lämmittää kevään, kesän ja syksyn hyvällä copilla ja talven kaasulla ja jättää sen kertomatta niin tottakai cop on hyvä. Tai kun sammuttaa kovilla pakkasilla lämmityksen niin tottakai se cop paranee kun ei huonolla copilla lämmitetä
Mielestäni pelkän lämpöpumpun cop on turha tieto kun se kokonaisuus nimenomaan ratkaisee. Jos minä käyttäisin mlp:tä vain lämmitykseen ja lämmittäisin käyttöveden kokonaan sähköllä (onnistuisi, koska erillisvaraajassa vastukset), olisi lämpöpumpun coppi heittämällä jotain 5-6 välissä kun nyt se on noin 4,2.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Itseäni se kiinnostaa siinä mielessä, että:
- Onko koneiden välillä eroja. Erothan näkyvät vain siinä pumppauksessa. Mestarillista jos saa erikseen lämmityksen ja veden COPin.
- Paljonko tukilämmitystä on tarvittu, sähkö, takka, jne
- Mistä tulee ero koko järjestelmän ja lämpöpumpun COP:n välille
- Taloussähkön kulutus vaihtelee paljon kun alkaa olla sähköautoja, on suorasähkö autotalleja ja piharakennuksia jne.
Miten tuo mihinkään kuuluu? Tai kuuluuhan se lämmitykseen, jos vastuksia käytetään. Aivan eri juttu kuitenkin kuin VILPin sulatukset, jotka otetaan takaisin lämmönjaosta. Jos energiamittari ei noita huomioi, on se yksiselitteisesti väärin.
Espejot
Hyperaktiivi
Riippuu mitä monitoroidaan. Jos monitoroidaan pumppuja niin sulatuksett kuuluu pumpun ominaisuuteen. Jos monitoroidaan taloja/järjestelmiä niin kaikki energia virrat kuuluu monitoroinnin piiriin, myös takka ja LTO. Ihan yksinkertaista.
Espejot
Hyperaktiivi
Se että pumput reagoivat eri tavalla tukilämmityksiin ei sinänsä liity pumpun COP:iin muuten kuin välillisesti. Jos esim VILP hyötyy takanpoltosta muita enemän niin se on VILP:n ominaisuus ja etu. Kokonaiscoppi - jos sillä tarkoitetaan lämmitysjärjestelmän hyötysuhdetta niin siihen kuuluu kaikki energiavirrat, ei pelkkä VILP/MLP ja takka.
COP on osa kokonaisuutta, ei enempää tai vähempää. Ja siitähän täällä väitellään, onko reilua että VILP hyötyy tukilämmityksesta eniten. Jos on takka ja järjestelmä hyötyy siitä niin minkäs teet... en minä ainakaan ole asiasta kitkerä.
Hempuli
Töllintunaaja
Harmillisesti itsellä ei ole mittareita minkään copin laskemiseen, joten on vähän sivusta huutelijan olo. Informatiivista olisi, jos cop-luvun lisäksi tietäisi, miten ja mistä se on laskettu. Olen jo ymmärtänyt suuruusluokkia, jos cop on ilmasta-veteen tai vedestä-veteen ja käyttöveden sisältymisen tai lattia-/patterilämmityksen vaikutuksen. Mutta jos Tupulla cop on 2,2, Hupulla 4,3 ja Lupulla 8,8, niin informaatio on siinä, että Lupulla on jokin virhe tai ihan speciaalikombo. Sillä ei ole merkitystä, kuka coppaa tykimmin.
Yksi teini muuttaa lattialämpötalossa kuuman veden kulutuksella coppia enemmän lämpöpumppusuunnittelija konsanaan.
Yksi teini muuttaa lattialämpötalossa kuuman veden kulutuksella coppia enemmän lämpöpumppusuunnittelija konsanaan.
Itse tuppaan ajattelemaan asian niin, että jos vaihtaisin talooni mlp tilalle vilpin, paljonko lämmityskuluni muuttuisivat. Lto, takat, kodinkoneet, kulutustottumukset yms. pysyisivät samana silloin.
Olisit ensimmäinen laatuaan...mlp>vilp vaihtaja.
Espejot
Hyperaktiivi
Niin... täällä keskustellaan muiden taloista ja muiden järjestelmistä jä näitä on vaikea skaalta samalla viivalle ilman kattavaa taulukointia. Foorumilla se ei onnistu koska kakusta tahtoo hävitä kirsikat päältä ennen kuin se saadaan pöytään asti. Mutta minusta on tärkeää erottaa pumpun ominaisuudet järjestelmän ominaisuuksista. Loppu peleissä kun kaikki data isketään talukkoon, tukilämmitys, eristeet, lto, hupisähkö jne niin pumpun kulutuserot on suhteellisen pieniä. Mutta paljon melua ne aiheuttaa.
Viimeksi muokattu:
En minäkään ole kitkerä tai katkera muiden järjetelmistä. Mutta vertailua helpottaisi se, että coppiin laskettaisiin kaikki lämmitys+lämmin käyttövesi jolloin saataisiin se kokonais cop.
No vaikuttaahan se nyt paljonkin, että saako yhdellä pumpputyypillä pumppailtua kaiken tarvittavan vai vaatiiko toinen pumpputyyppi erilaisia tukilämmitysmuotoja vielä lisäksi. Siksi se pelkän pumpun cop ei mielestäni ole tärkein asia. Tietenkin sitten on, jos vertaillaan vain vilppejä keskenään niin silloin se pumpun cop on eron tekevä asia, mutta ketjussa käsittääkseni on kyse mlp vs vilp.