Sulatusten kanssa?
MLP ja VILP cop keskustelua
- Keskustelun aloittaja pökö
- Aloitettu
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Ei, tuo oli sulatuskorjaamaton luku (minulla nuo sulatukset eivät tallennu automaattisesti vaan ne joutuu ynnäämään erikseen), saa tuosta copista varmaan nipistää kymmennyksen pois kun laskee sulatukset mukaan. Nibe ei kylmällä sulata kovinkaan usein, tuossa liitteenä olevassa 12h jaksossa näyttää olevan 3 sulatusta eli vetää tuollaista 4 tunnin jaksoa.
Näköjään tuo 12h sulatuskorjaamaton copkin oli hiukan alle 2,5, 12 tunnin keskiarvo 2,45
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Suurimmassa tilassa keskellä kellaria on lämpömittari, näytti 21 astetta.
Adamooppeli
Vakionaama
Katsoin mustasta kirjasta. Etsin minimi liuoslämpötilat muistiinpanoista, joilla tietty COP raja saavutetaan. AIT9 säätyy 0C/35C, 1.77 kW - 8.65 kW, nimellisteho on 4 kW.
Keruutulo + 2.2 C, 27 Hz, Pout 1.95 kW(pollucom), meno 28.5C, COP 6.0
Keruutulo - 0.4 C, 48 Hz, Pout 3.25 kW(pollucom), meno 30.4C, COP 5.11
siwer
Vakionaama
ES AWC9 testiraportista lähimmät:
Ilma +2, 43Hz, Pout 3550W, meno 35.0C COP 3.95
COP-eroa 45/35 välillä 0.10/aste eli interpoloituna samaan 30.4 menolämpötilaan:
Ilma +2, meno 30.4C COP 4.41
Ilma +7, 43Hz, Pout 4301W, meno 35.0C COP 4.86
COP-eroa 45/35 välillä 0.13/aste, eli interpoloituna samaan 30.4 menolämpötilaan:
meno 30.4C COP 5.46
Tuo 5.11 osuu noiden väliin mutta lähemmäs tuota +7-lukemaa.
Noin 5-6 astetta on siis suorituskykyeroa siinä höyrystetäänkö ilmasta vai vedestä. Tuohon sulatukset päälle niin menee joo yli 7:n varmasti, ellei ole erityisen kuiva keli.
Kyllähän tuollainen 5-6 asteen ero on omiaan tekemään sen että todella harvassa ovat tilanteet että VILPin COP ylittäisi MLP:n COPin. Kellarin tai uima-altaan lämmittäminen kesällä olisi mainio esimerkki. Uima-allaskoneina ovatkin aina olleet suosittuja.
Kyseessä ns faasimuutos joista yksi on jähmettyminen . Eli energiaa vapautuu huomattavasti enemmän putken pintaan. Itsellä tuo tapahtuu tasan nolla-asteessa. Sen alle ei ole koskaan maasta tuleva neste mennyt. Todennäköisesti sinunkin neste on nolla asteista jos et ole erikseen kalibroinut anturia. itsellä Husdata tiedonkeruusofta jossa pystyy kalibroimaan anturin antamaa arvoa jos ei ole oikea. Olen kalibroinut ulkoanturin ja piirin anturit. Erillisellä mittarilla joka oli kiinnitettynä putkiin jonka ensin olin kalibroinut. Tuo jähmettymine siis tapahtuu putken ulkopuolella olevalle maalle ja vedelle.
Jähmettyminen
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jähmettyminen on nesteen muuttuminen kiinteään olomuotoon. Sen erikoistapaus jäätyminen tarkoittaa nestemäisen veden muuttumista kiinteäksi. Jähmettyminen on sulamisen vastakohta.[1]
Aineen jähmettyessä vapautuu lämpöenergiaa sulamislämmön määrittelemän verran. Jähmettymisessä aineen lämpötila ei muutu. Alijäähtymisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa neste pysyy nestemäisenä, vaikka sen lämpötila laskee alle jähmettymispisteen.
Muista alkuaineista poiketen helium ei jähmety pelkkää lämpötilaa alentamalla edes absoluuttisen nollapisteen tuntumassa, vaan sen jähmettämiseen tarvitaan alhaisen lämpötilan lisäksi painetta.
siwer
Vakionaama
Joo, toisin sanoen lämpötila laskee nopeasti nollan tietämiin (4,186 kJ/(K*kg)), mutta sitten energia tulee faasimuunnoksesta (sulamislämpö 333 kJ/kg) ja tämän aikana lämpötila pysyy vakiona.
Toisin sanoen jos 5 astetta maaperän kosteutta jäähdyttämällä on saatu ulos n. 5*4kJ = 20 kJ/kg energiaa, niin ennen kuin lämpötila alkaa mennä miinukselle, saadaan vielä 333 kJ lisää - 16-kertainen määrä! Siksi lämpötila näyttää jämähtävän.
Se miksi mennään vähän nollan alle johtuu siitä että lämpö ei siirry maaperän kosteudesta täydellisesti keruuputkeen. Anturien tarkkuus vaikuttaa myös.
Toisin sanoen jos 5 astetta maaperän kosteutta jäähdyttämällä on saatu ulos n. 5*4kJ = 20 kJ/kg energiaa, niin ennen kuin lämpötila alkaa mennä miinukselle, saadaan vielä 333 kJ lisää - 16-kertainen määrä! Siksi lämpötila näyttää jämähtävän.
Se miksi mennään vähän nollan alle johtuu siitä että lämpö ei siirry maaperän kosteudesta täydellisesti keruuputkeen. Anturien tarkkuus vaikuttaa myös.
Adamooppeli
Vakionaama
Etsin vielä minimi liuoslämpötilat 7 ja 8 copille.
Keruutulo + 11.8 C, 26 Hz, Pout 2.32 kW(pollucom), meno 27.5C, COP 8.20
Keruutulo + 8.6 C, 26 Hz, Pout 2.14 kW(pollucom), meno 28.5 C, COP 7.14
Lainaus
Pääseekös kukaan muu lähellekkään @Adamooppeli lukuja? En muista kenenkään muun raportoineen edes 6:lla alkavaa COPia. Pitäishän niitä olla, kun 5,8 luvatut SCOPit ovat arkipäivää ja monella tuntuu menolämmötkin jäävän alle 30 C. Pakkohan silloin syksyllä olisi COPin oltava reilusti yli 6, kun kaivo on lämmin ja meno matala.
Paljonkos @Adamooppeli SCOP on?
Paljonkos @Adamooppeli SCOP on?
Adamooppeli
Vakionaama
Mitattu koticop lämminvuosi 2020. Lämmitys + lkv. COP 4.63 ja lämmitys + lkv + leg. COP 4.47. AIT ilmoittamaa SCOP lukua en ole löytänyt.
SCOPhan on pelkkä lämmitys vuosiCOP. Paljonkos se on? Käyttääkö legionella paljon vastuksia vai miksi se näkyy noin selvästi vuositasollakin?
Adamooppeli
Vakionaama
Katsoin mustasta kirjasta 2021 syyskuu - marraskuu. Leg. syklit vaihtelee käytönnön lkv kulutuksen mukaan. Jos sattuu lkv kulutusta samaan aikaan kun Leg alkaa niin silloin syklin aika luonnollisesti pitenee. Lisäksi toisinaan kuukaudelle sattuu 5 kpl La päiviä, esim lokakuu. Leg. energiat syyskuu 18,08 kWh, lokakuu 17,56 kWh, marraskuu 13,63 kWh -> 3 kk, Ka. 16.42 kWh / 4 kpl / kk, - > 1 kpl leg. Ka 4.11 kWh. AIT tekee minulla leg. syklin kerran viikossa aina lauantaina klo: 00:00.
Pelkkä lämmitys koticop 2020 COP 4.83. Talon sisälämpötila kaikissa lämpimissä tiloissa aina 23 C. Sisälämpötilan ei sallita tippuvan missä vaiheessa.
Viimeksi muokattu:
Miten tuo pelkkä lämmitys 2020 on noin "huono", jos kerran 0 C kaivollakin tehdään yli 5:n COPia? Romahtaako COP pahasti suuremmilla tehoilla?
Tekeekö tuo legionella-ajot pelkillä vastuksilla vai miksi noin paljon kuluu? Mulla näyttää legionella-ajo tuotto olevan tuota 3-5 kWh, mutta ei siihen ole mennyt kuin 1-2 kWh sähköä (Bosch ilmoittaa vain 1 kWh tarkkuudella kulutuksen, tuoton saa laskettua tarkemmin kompuran hetkellisestä tehosta). Ei ole vielä vastuksia käyttänyt, mutta ei ne ole olleet sallittunakaan kompuran kanssa yhtäaikaa, kun sulakkeet eivät vielä riitä.
Tekeekö tuo legionella-ajot pelkillä vastuksilla vai miksi noin paljon kuluu? Mulla näyttää legionella-ajo tuotto olevan tuota 3-5 kWh, mutta ei siihen ole mennyt kuin 1-2 kWh sähköä (Bosch ilmoittaa vain 1 kWh tarkkuudella kulutuksen, tuoton saa laskettua tarkemmin kompuran hetkellisestä tehosta). Ei ole vielä vastuksia käyttänyt, mutta ei ne ole olleet sallittunakaan kompuran kanssa yhtäaikaa, kun sulakkeet eivät vielä riitä.
Adamooppeli
Vakionaama
Kyllä, tällä 1 ~ vaiheisella yli 103hz jälkeen cop tipahtaa alle 4. Tehoina noin 7.6 kW jälkeen, meno 35 C. Toki näitä on aika vähän talven aikana. Maapiiri antaa keväällä -1C - 0C. Tosin tämä ei juurikaan copissa näy.
Legionella, tehdään siten että kompuralla +50C ja sen jälkeen vastaukset tulee rinnalla että +65C saavutetaan säiliössä. Minulla kaikki mitataan erillisillä omilla kWh- mittareilla. Minulla on 6 kpl erillisiä kWh-mittausta, talon mittauksen lisäksi joilla todellinen kulutus saadaan oikein mitattua.
Viimeksi muokattu:
Ei kai maapiiri voi enää alkuvuodesta tarjota ennätyscoppeja ja tuolloinhan lämmöntarve on poikkeuksetta suurin?
Itse varmaan pääsisit ennätykseen, jos lisäisit kesää ja syksyä varten omaan järjestelmääsi maapiirin ja ilmakeräimen avokaivon rinnalle. Kullakin noista on oma iskuetunsa.
Adamooppeli
Vakionaama
Mainoslehtiset, SCOP, pumppaus COP, yms. Lentävät lauseet. Ne on erikseen.
Pyrin COP mittaamisessa niin tarkkaan ja oikeaan tulokseen kuin osaaminen ja budjetti antaa mahdollisuuden. Suhtaudun kaikkeen mittaamiseen ja laskentaan aina kriittisesti samalla etsien virheitä. Joskus ehkä jos budjetti sallii hankin uuden UÄ - mittarin. Nyt mittausta tehty kahdella eri pollucomilla. Vanha oli 03 mallia. Tämä uusi on 17 mallia. Mittaustulokset ovat yhteneväisiä keskenään.
Viittasin siis sinun kertomiin COPeihin, jotka ovat usein 6:lla tai jopa 7:lla tai 8:lla alkavia. Miten niistä sitten tulee vuosikeskiarvoksi alle 5? Pitää sitten pääosa energiasta syntyä reilusti alle 5:n COPilla.
siwer
Vakionaama
No eiköhän se ole juuri se että vuosi-COP syntyy painotettuna keskiarvona lämmöntarpeen mukaan, ja lämmöntarve on kovin helmikuun pakkasilla kun keruukin on jo ehtinyt vähän jäähtyä.
Espejot
Hyperaktiivi
Jos syksyn dT ja virtaamat on pieniä niin siitä syntyy varmaan isompi virhe kuin sydäntalvella. En nyt ottasi näitä omia mittauksia minään jumallalisena totuutena, enemänkin työkalu omaan käyttöön. Enemän luotan mainosten koppeloihin kun ne ei ainakaan ole liian pieniä ja niissä virhe on systemaattisesti ylöspäin.
Mulla kesäkuukausina cop on luokkaa 2,2-2,5 johtuen lähinnä siitä että mlpn kv- ja keruupumppu käy koko kesän ja välillä tehdään käyttövettä. Tuo jo takaa sen että yli 5 scoppia ei helpolla saavuteta.
Rakennusaikana kun sisällä noin 18 ja lv ei tehty pääsin 6 ja 7 kuukausicoppeihin lämmityskaudella. Kaivokin oli kyllä silloin neitsyt.
Rakennusaikana kun sisällä noin 18 ja lv ei tehty pääsin 6 ja 7 kuukausicoppeihin lämmityskaudella. Kaivokin oli kyllä silloin neitsyt.
Tietenkin tulee. Sitä juuri ihmettelen kun heitellään näitä valtavan korkeita COPeja MYÖS kaivon ollessa nollassa. Sitten kuitenkin vuosi-COP on melko alhainen. Onhan noita, joilla kaivo pysyy reilusti plussalla koko vuoden, muttei silti kukaan raportoi kovinkaan kummoisia vuosi- tai edes kuukausi-COPeja.
Kyllähän se iso COP tarkoittaa aina sitä että lämmöntarve on matala -> oletettavasti lämmityksen meno on matala myös. Ja myös energiamäärä painona on pieni, eli nämä ajat ei sitä SCOPia määritä, vaikka kaivo olisikin vielä kylmä peruna ajoilta jolloin energiaa meni paljon ja COP oli huonompi.
Jos kone on invertteri niin ei se jäinen kaivokaan tunnu niin paljoa pikkutehoilla.
Täällä noin 3/5 lattiasta laattaa ja loput laminaattia. Vilppailen lattialämmön ja tuloilman lämmityksen pilpin hoitaessa käyttöveden. Vastukset olleet estettynä tämänkin talven (-22 tosin vasta kylmin). Tässä tapauksessa erittäin toimiva systeemi. Tuloilman lämmitys vie parin kympin pakkasella ison osan tehosta. Tuossa -22 kelissä vilpinltä lähti 32 asteista paluulämmön ollessa 23 astetta. Lattiakierron paluu oli 26, mutta tuloilmapatterin paluu viilentää summavirtauksen siihen 23 asteeseen. Copista kiinnostuneille harmiksi mittareita ei ole, mutta itse olen tyytyväinen toimintaan.
Noiilla Amitimen cop-taulukoilla ei tee yhtään mitään. Meidän Ultimate on sama kuin vastaava Amitimen malli. Esitteen taulukot voi ehkä olla lähellä totuutta, jos ensinnäkin Amitime valitsee tuotantolinjalta virheettömän laitteen ja toiseksi tekee testit täysin kuivassa labrailmastossa.
Käytännössä Meidän Ultilla ei missään oloissa pääse taulukon lukuihin.
Alkaa kiinnostaa MLP johtuen sähkön hinnan noususta.
Täällä raportoidaan todella korkeita cop-arvoja. Mikä on normaali vuosicoppi MLP-laitteella. Siis kaivosta pumpattu lämpöenergia/pumpun ottama sähköenergia yhden vuoden aikana.
Pitäisi tietää realistinen cop-arvo, jotta pystyy laskemaan investoinnin kannattavuutta.
Täällä raportoidaan todella korkeita cop-arvoja. Mikä on normaali vuosicoppi MLP-laitteella. Siis kaivosta pumpattu lämpöenergia/pumpun ottama sähköenergia yhden vuoden aikana.
Pitäisi tietää realistinen cop-arvo, jotta pystyy laskemaan investoinnin kannattavuutta.
Espejot
Hyperaktiivi
Minä olen saavuttanut COP4,5 seuraavilla kriteereillä
- lattialämmitystalo vuosimallia 2008 etelässä
- ei takanpolttoa
- ei LTO:n jälkilämmitystä
- ei LTO etulämmitystä
- normaali ilmanvaihto ympäri vuoden
- kesällä kosteiden tilojen lämmitys
- pieni veden kulutus.
- sisälämpötila (OH +23,5C, makkarit 20-22C
- kohtuu suuri hupisähkö luokkaa 17-18 kWh/vrk
- mlp:n vuosikulutus n. 3200 kWh @ 144+13m2
Käytänössä meillä tippuu lämmityksen COP alle vitosen heti kun herzit lähtee laukalle. Kirjanpito on hieman alkutekijöissään asian osalta mutta kun ottoteho on 0,85-1,27 kW niin lämmityksen COP on 4,2...4,3. Lukemien virhemarginaali on tutkinnan alla.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Entäs jo panostaisi VILPiin hiuan enemmän. Etelässä ja lattialämmityksellä pääsisi varmasti paljon parempaan kuin minä minä täällä pohjoisessa. Ei noi Ultit ole pahemmin mainetta niittäneet kuin hinnalla ja ehkä sillä nopealla takaisinmaksulla.
Lattilalämmityseen voi laittaa miten suuren koneen vaan ja jaksottaa sitten välikelillä lämmityksen toimimaan 1-2 jaksoa vuorokaudessa. Tai joku esim. kuution varaaja, jota se sitten jo tuntertoisen lämmittää.
Kiinnostaa tuo maalämpö myös omassa talossa. Nyt on puukattila ja vilppi, mutta on tulossa suurempia pihatöitä ja samalla voisi myllätä vähän reilumminkin. Tontti on vain 2500 neliöinen ja keruuputkistoa ei saa mitenkään kovin suureksi. Vesi tulee porakaivosta ja liittymällä kunnan veteen saisi myös sen lämmityskäyttöön. Porakaivon syvyydestä ei ole mitään tietoa ja talon papereissa ei ole syvyydestä mainintaa.
Kellarissa on kyllä tilaa kaikelle tekniikalle.
Foorumilla on varmaan monenlaisia pituuksia keruuputkistoille, mutta mitkä ovat lyhimmät?
Rinnetontti etelään, kostea multamaa ja tehontarve 8Kw.
Kun vuotuinen kulutus on 9-10Mwh ei siinä säästöpotentiaalia kyllä oikeastaan ole, mutta harrastaahan voi...
Kellarissa on kyllä tilaa kaikelle tekniikalle.
Foorumilla on varmaan monenlaisia pituuksia keruuputkistoille, mutta mitkä ovat lyhimmät?
Rinnetontti etelään, kostea multamaa ja tehontarve 8Kw.
Kun vuotuinen kulutus on 9-10Mwh ei siinä säästöpotentiaalia kyllä oikeastaan ole, mutta harrastaahan voi...
Espejot
Hyperaktiivi
Säästäis siinä aikaa harrastuksille kun ei tarvitse puukattilan kanssa seurustella
tosin se aika menee sitten COP:n laskemiseen ja todisteluun ym tärkeään.Meillä Ulti VILP alkaa olla loppusuoralla. Tulee kohta 10 vuotta täyteen. Nykyisellä Ultilla vuosicoppi on n. 2. Jos uudemmalla laitteella pääsisi vuosicoppiin 3, niin ero MLP:hen on kyllä aika pieni.
Toinen vaihtoehto on myös öljylämmitys. Nimittäin jos sähkön hinta nousee pysyvästi yli 20 sentin KWh hintaan ja polttoöljy pysyy n. yhden euron paikkeilla, jää VILP hyöty aika pieneksi.
Täytyy katsoa tarkemmin tilannetta sitten, kun Ultista aika jättää. Meillä on kuitenkin vanha yösähkösysteemi edelleen iskussa 2000 litran varaajalla, joten on aikaa pohtia seuraavaa siirtoa.
siwer
Vakionaama
Jos se Ultin VILP toimii yhä moitteetta niin anna pyöriä, vuosi-COP 2 on ihan odotustenmukainen.
Jos öljyä ei ole tukilämmitykseksi, niin MLP on mielestäni hyvä suunta, pistä vaan jos investointiin riittää pätäkkää. Toki jo olemassaolevaan kakkosen COP -vilppiin nähden takaisinmaksuaika jää sangen pitkäksi.
VILPin ja öljyn synergia on hyvä, katsoi sitten sähkön pörssihintaa tai CO2-päästöjä. Kun on -20 ja pörssisähkö maksaa euron kWh, se sähkö on myös likaisempaa per kWh kuin omassa kattilassa poltettu öljy. Mutta jos öljykattilaa ei ole ennestään tai se "myydään" neljällä tonnilla pois, tätä ei voi oikein hyödyntää.
Jos öljyä ei ole tukilämmitykseksi, niin MLP on mielestäni hyvä suunta, pistä vaan jos investointiin riittää pätäkkää. Toki jo olemassaolevaan kakkosen COP -vilppiin nähden takaisinmaksuaika jää sangen pitkäksi.
VILPin ja öljyn synergia on hyvä, katsoi sitten sähkön pörssihintaa tai CO2-päästöjä. Kun on -20 ja pörssisähkö maksaa euron kWh, se sähkö on myös likaisempaa per kWh kuin omassa kattilassa poltettu öljy. Mutta jos öljykattilaa ei ole ennestään tai se "myydään" neljällä tonnilla pois, tätä ei voi oikein hyödyntää.
Ei sellaista ole ilman tietoa nyt ainakin menolämmöstä MUTissa.
Aika epätodennäköinen tilanne nykyisillä ympäristötavoitteilla, joissa öljy on se pahin mahdollinen lämmitysmuoto.
Se mikä tulevaisuuskuvassa on nyt täysin hämärän peitossa, on sähkön hinnoittelu, Kiinteät hinnat ovat olleet iän päivät arkipäivää. Mutta, mutta...... Mikä on tulevaisuuden malli. Voisi olettaa, että pitkät kiinteähintaiset sopparit ovat kohta historiaa.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Noin -1C näyttää olevan Nibellä (meillä) se raja että sulatuskorjaamaton coppi nousee yli 4:n. Pumpun tuotto on silloin noin 35C. Täällä lounaiskolkassa kun talvilämpötilat tavallisesti ovat juuri tuolla nollan molemmin puolin pitkiä aikoja niin tuosta pääsee kyllä aidosti hyötymäänkin.
Osittain tuo tietty juontaa juureensa juuri siihen mitä @siwer on jo useassa kirjoituksessa tuonut esille eli meillä tuo lämmönjako on tehty VILP:lle suotuisaksi, kaksi- ja kolmilehtisiäkin pattereita konvektiolevyillä on seinillä niin paljon kun vaimo on antanut luvan laittaa ja lompakko on antanut myöden. Ja koko kellarissa sekä osassa keskikerrosta lattialämmitys. Ei muuten hirveästi eroa nuo lähtevät lämpötilat lattioille ja pattereille. -70 luvun talossa laatan eristys on oletettavasti aika vaatimaton joten madot ja alla oleva kallio saanee oman osansa lattialämmöistä.
Osittain tuo tietty juontaa juureensa juuri siihen mitä @siwer on jo useassa kirjoituksessa tuonut esille eli meillä tuo lämmönjako on tehty VILP:lle suotuisaksi, kaksi- ja kolmilehtisiäkin pattereita konvektiolevyillä on seinillä niin paljon kun vaimo on antanut luvan laittaa ja lompakko on antanut myöden. Ja koko kellarissa sekä osassa keskikerrosta lattialämmitys. Ei muuten hirveästi eroa nuo lähtevät lämpötilat lattioille ja pattereille. -70 luvun talossa laatan eristys on oletettavasti aika vaatimaton joten madot ja alla oleva kallio saanee oman osansa lattialämmöistä.
siwer
Vakionaama
No jos näin yrittää tehdä vaikka kuinka asiallisesti ja teknisesti, niin alkaa hyökkäys nimimerkkejä kohtaan. Tämä tilanne on niin naurettava, että minulle kertakaikkiaan riitti. Tämä älylliseen epärehellisyyden pursuaminen ja teknisten asioiden henkilöityminen. Tässä menee oma aivotyö aivan hukkaan, mieluummin sijoitan sen johonkin muualle.
En jaksa foorumeiden ignore-toiminnoillakaan kikkailla.
Jos meininki on tosiaan tätä tasoa niin sitten se on. Heippa hei.
Alustus
Mielenkiintoisia mielipiteitä edellä. "Se härjistä puhuu joka härjillä ajaa" . " Pojat ovat poikia ja taas tuli tiiliskivi ikkunasta sisään"
Omia VILP kokemuksia
Tein aikanaan TSI VILP:n, jossa oli kaupallinen Ilp:n on/off ulkoyksikkö, levylämmönvaihdin, itse tehty ohjelma ja sähkön kulutukseen mittaus ja lämmön tuoton mittaus. Kaikkea tarvittavaa pystyi seuraamaan reaaliajassa. Toimi erittäin hyvin muutaman vuoden ja purin pois kun myimme talon ja muutimme pois. Tästä kertyi paljon kokemusta, varautumisia levylämmönvaihtimen jäätymiseen jne ja myös laitteen COP tuli tutuksi eri ulkolämpötiloilla ja eri kosteusolosuhteissa.
Mittauksista yleensä
Tässä aiheessa näyttää olevan hieman yleistäen mileenkiintoinen seikka nimittäin COP ja kilpailu sen suuruudesta. Todellinen laitteen ottoenergia Wo ja varsinkin laitteen antoenergia Wa näyttäisi olevan enemmän tai vähemmän hakusessa. Miten voi laskea COP:n kun kaava on :
COP= Wa/Wo.
jos luotettavasti ei tunneta jompaa kumpaa tai kumpaakaan?
Sulatuksen huomioiminen
Tähän antoenergiaan liittyy myös mielenkiintoinen seikka, yksityiskohta. Nimittäin sulatuksen vaikutus COP arvoon. Aikojen alussa olin sitä mieltä että Ilp:n sulatus pitäisi huomioida jotenkin COP: ssa ja laskinkin noin suuruusluokkana mikä on sulatuksen energiaosuus.
Sähkön kulutuksen mittaushan toimii koko ajan normaalisti käydessä ja sulatuksessa. Kyse on siitä miten sulatus tulisi huomioida tai ei huomioida lämmön tuotossa. Ongema ja vinoutuma on se että laitteen ottoenergiaa mitataan koko ajan mutta antoenergia on lämmityskäytössä eri(suuntainen) mitä sulatuksella. Oman kokemuksen, mittausten ja tarkemman pohdiskelun myötä asia voi olla niinkin että Ilp: :ssä samoinkuin VILP: ssä sulatusta ei tarvitse huomioida ja se yksinkertaistaa seurantaa ja COP laskentaa.
Perusajatus tähän päätelmään on se että jos tuottopiiriin ei tuoda ulkopuolista sulatukseen tarvittavaa energiaa niin VILP itse on sulatusta edeltävässä lämmitysjaksossa tuottanut sulatukseen tarvittavan energian ja on siten kullekin laitteelle sisältyvä ominaisuus. Tällöin COP on yksinkertaisesti tuo mikä on edellä sanottu. Ulkopuolisella sulatuksen lämmitysenergialla ei tässä tarkoiteta laitteen oman lisävastuksen käyttöä mahdollisen sulatuksen aikana.
VILP:n ja MLP:n apu tai lisävastusten ja kv- pumppujen osuus
VILP: ssä ja MLP: ssa on yleensä vastukset jotka kytkeytyvät päälle kun kompreroriteho ei riitä. Loppupeleissä se on vain niin että kompressorin ottoenergia, vastusenergia ja pumppujen vaatima energia muodostavat yhdessä VILP tai MLP ottoenergia kokonaisuuden. Oikeaoppisesti VILP: n ja MLP:n COP tarkastelussa tulisi nämä huomioida yhtenä ottoenergiana ja tuottopuolella se mitä laite on tuottanut lämmitysverkkoon. Muu on vain harhaanjohtavaa ja vertailukelpoisuutta heikentävää COP hypetystä.
Mielenkiintoisia mielipiteitä edellä. "Se härjistä puhuu joka härjillä ajaa" . " Pojat ovat poikia ja taas tuli tiiliskivi ikkunasta sisään"
Omia VILP kokemuksia
Tein aikanaan TSI VILP:n, jossa oli kaupallinen Ilp:n on/off ulkoyksikkö, levylämmönvaihdin, itse tehty ohjelma ja sähkön kulutukseen mittaus ja lämmön tuoton mittaus. Kaikkea tarvittavaa pystyi seuraamaan reaaliajassa. Toimi erittäin hyvin muutaman vuoden ja purin pois kun myimme talon ja muutimme pois. Tästä kertyi paljon kokemusta, varautumisia levylämmönvaihtimen jäätymiseen jne ja myös laitteen COP tuli tutuksi eri ulkolämpötiloilla ja eri kosteusolosuhteissa.
Mittauksista yleensä
Tässä aiheessa näyttää olevan hieman yleistäen mileenkiintoinen seikka nimittäin COP ja kilpailu sen suuruudesta. Todellinen laitteen ottoenergia Wo ja varsinkin laitteen antoenergia Wa näyttäisi olevan enemmän tai vähemmän hakusessa. Miten voi laskea COP:n kun kaava on :
COP= Wa/Wo.
jos luotettavasti ei tunneta jompaa kumpaa tai kumpaakaan?
Sulatuksen huomioiminen
Tähän antoenergiaan liittyy myös mielenkiintoinen seikka, yksityiskohta. Nimittäin sulatuksen vaikutus COP arvoon. Aikojen alussa olin sitä mieltä että Ilp:n sulatus pitäisi huomioida jotenkin COP: ssa ja laskinkin noin suuruusluokkana mikä on sulatuksen energiaosuus.
Sähkön kulutuksen mittaushan toimii koko ajan normaalisti käydessä ja sulatuksessa. Kyse on siitä miten sulatus tulisi huomioida tai ei huomioida lämmön tuotossa. Ongema ja vinoutuma on se että laitteen ottoenergiaa mitataan koko ajan mutta antoenergia on lämmityskäytössä eri(suuntainen) mitä sulatuksella. Oman kokemuksen, mittausten ja tarkemman pohdiskelun myötä asia voi olla niinkin että Ilp: :ssä samoinkuin VILP: ssä sulatusta ei tarvitse huomioida ja se yksinkertaistaa seurantaa ja COP laskentaa.
Perusajatus tähän päätelmään on se että jos tuottopiiriin ei tuoda ulkopuolista sulatukseen tarvittavaa energiaa niin VILP itse on sulatusta edeltävässä lämmitysjaksossa tuottanut sulatukseen tarvittavan energian ja on siten kullekin laitteelle sisältyvä ominaisuus. Tällöin COP on yksinkertaisesti tuo mikä on edellä sanottu. Ulkopuolisella sulatuksen lämmitysenergialla ei tässä tarkoiteta laitteen oman lisävastuksen käyttöä mahdollisen sulatuksen aikana.
VILP:n ja MLP:n apu tai lisävastusten ja kv- pumppujen osuus
VILP: ssä ja MLP: ssa on yleensä vastukset jotka kytkeytyvät päälle kun kompreroriteho ei riitä. Loppupeleissä se on vain niin että kompressorin ottoenergia, vastusenergia ja pumppujen vaatima energia muodostavat yhdessä VILP tai MLP ottoenergia kokonaisuuden. Oikeaoppisesti VILP: n ja MLP:n COP tarkastelussa tulisi nämä huomioida yhtenä ottoenergiana ja tuottopuolella se mitä laite on tuottanut lämmitysverkkoon. Muu on vain harhaanjohtavaa ja vertailukelpoisuutta heikentävää COP hypetystä.
Viimeksi muokattu: