Mitä tehdä alimitoitetulle maalämmölle?
- Keskustelun aloittaja luotinen
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- alimitoitus maalämpö
Espejot
Hyperaktiivi
Oliskos kyse tuollaisesta putkituksesta? Tuossahan, jos patterit ovat liikaa kuristettu, vesi virtaa patterin ohi lämmittämättä mitään, se selittäisi tuon ison paluulämmön. Jos putkitus tosiaan on noin, niin pienelläkin kuristuksella patteriin ei virtaa vettä ollenkaan kun se pääsee suoraakin putkea etenemään. Taitaa olla kovin herkkä tasapainoittaa.
Jokos tuo korkea käyttöveden energiakulutus selvisi? Miten kumminkin voi mennä käyttöveteen noin runsaasti energiaa eli 31% kaikesta tuotetusta lämmöstä? Tuo energiamäärä lämmittää käyttövettä noin 195 kuutiota vuodessa, eli vastaa 532l/vrk! Normikulutuksella 10 henkilön kulutus päivässä joka ikinen päivä, paljonkos asukkaita talossa olikaan? Kovalta tuntuu energiankulutus kaikkiaan tuon kokoiseen taloon, meidän harvassa rintsikassa on lämmitettävää alaa kaikkiastaan saman verran, joista osa 25m kanaaliputken päässä eri rakennuksessa, mutta kuluttaa vain noin 21000kWh/a mukaanlukien käyttövesi, pistää kyllä epäilemään tuota taulukkoa. Mutta jos käyttöveteen oikeasti tärvääntyy noin mittavasti energiaa niin aika selvä säästönpaikka tuossa olisi.
Liitteet
- Keskustelun aloittaja
- #125
Huoltotilaus tehty! (21.12.2021 aamulla)
- Keskustelun aloittaja
- #126
Meillä ei ole termostaatteja vaan pyöritettävät kierron rajoittimet. Jos kiertokartion irroittaa sisältä löytyy tämännäköistä:
Liitteet
- Keskustelun aloittaja
- #127
Ulkona on noin -10 asteen pakkanen ja olohuone on nyt jäähtynyt 21 -> 19 degC. Laitettiin kaksi pöytätuuletinta puhaltamaan noita pattereita vasten tehostamaan lämmönluovutusta. Maalämpöpumpun vastus 3000 W on päällä.
10 minuutin kohdalta:
ulkolämpötila (T2) on -9,2 degC
käyttövesi (T3) on 47,8 degC
menojohto (T1) on 45,4 degC ja ohjearvo 46,7 degC
kuumakaasu (T6) on 47,8 degC
lämmitysveden meno (T8 ) on 51,3 degC (T8-T1 = 5,9 degC)
lämmitysveden tulo (T9) on 39,6 degC (T8-T9 = 11 degC, T1-T9 = 5,8 degC)
lämmönkeruun tulo (T10) 2,7 degC
lämmönkeruun meno (T11) 8,2 degC (=> T10-T11 = -5,5 degC)
+ infrapunamittarilla lämmönkeruun tulo (T10) 4,9 degC
+ infrapunamittarilla lämmönkeruun meno (T11) 3,4 degC (=> T10-T11 = 1,5 degC)
+ infrapunamittarilla patteriverkkoon menevä vesi (T1) 46,2 degC
+ infrapunamittarilla patteriverkosta palaava vesi (lähin vastine T9) 40,0 degC (T1-T9 = 5,4 degC)
10 minuutin kohdalta:
ulkolämpötila (T2) on -9,2 degC
käyttövesi (T3) on 47,8 degC
menojohto (T1) on 45,4 degC ja ohjearvo 46,7 degC
kuumakaasu (T6) on 47,8 degC
lämmitysveden meno (T8 ) on 51,3 degC (T8-T1 = 5,9 degC)
lämmitysveden tulo (T9) on 39,6 degC (T8-T9 = 11 degC, T1-T9 = 5,8 degC)
lämmönkeruun tulo (T10) 2,7 degC
lämmönkeruun meno (T11) 8,2 degC (=> T10-T11 = -5,5 degC)
+ infrapunamittarilla lämmönkeruun tulo (T10) 4,9 degC
+ infrapunamittarilla lämmönkeruun meno (T11) 3,4 degC (=> T10-T11 = 1,5 degC)
+ infrapunamittarilla patteriverkkoon menevä vesi (T1) 46,2 degC
+ infrapunamittarilla patteriverkosta palaava vesi (lähin vastine T9) 40,0 degC (T1-T9 = 5,4 degC)
Liitteet
Jonnekin lämpöä kuitenkin menee niin, että vastustakin tarvitaan. Ota ylös kWh-lukemat muutamalta päivältä samaan kellonaikaan niin saat paljonko energiaa MLP:n mielestä menee vrk:ssa eri lämpötiloissa. Selviää samalla meneekö edelleen hurjasti käyttöveden lämmitykseen.
Tietysti MLP:n ilmoittama kulutus saattaa poiketa reilustikin todellisesta, jos kompurassa tai laskentaan käytettävien lämpötilojen mittauksessa on jotain vikaa.
Jotain kannattaisi kyllä tehdä tuolle T1 vs. T8 erolle. Oliko MLP:n kiertovesipumppu jo täysillä? Ja selvitellä tuo lämmönjakoverkoston rakenne.
Tietysti MLP:n ilmoittama kulutus saattaa poiketa reilustikin todellisesta, jos kompurassa tai laskentaan käytettävien lämpötilojen mittauksessa on jotain vikaa.
Jotain kannattaisi kyllä tehdä tuolle T1 vs. T8 erolle. Oliko MLP:n kiertovesipumppu jo täysillä? Ja selvitellä tuo lämmönjakoverkoston rakenne.
Joko tuon teit?
Kun siellä nuo manuaaliset virtauksensäätimet on, voisit varmistaa kaikista pattereista että paluuventtileissä ei ole kuristusta eli siellä patterin toisessa päässä mutterikannen alla on hana täysin auki.
Siellä oli sitä lattialämmitystä, jonka rajoittamisesta/shunttauksesta ei ole nyt tietoa.
Oli tuossa toisessa ketjussa tieto, että on suoraan patteriverkosta otettu eli ei shuntattu. Luulisi lattioiden hohkavan aika kuumana, jos noista tulisi yli 40 C takaisin, mikä sitten riittäisi pitämään sekoitetun paluun 40 C:ssä.
Viimeksi muokattu:
Siellä pitäisi kyllä olla jokin termostaatti rajoittamassa virtausta, onko?
Tappi on kuitenkin irti (rakenteensa puolesta) itse venttiilin karasta, joten pahemman juuttumisen tapauksessa tapin liikuttelu ei paljon auta.
Onko jokainen patteri varustettu tommosella?
Ei kyllä näytä 1-putki verkostolta mitä @Pelus tuolla kuvin esitti...
No minun silmäni ei pysty erottamaan, noista patterien kuvista, millainen putkitus tuolla alapohjassa menee. Toiminta vain sopisi moiseen mielestäni kohtuu hyvin. Muulla konstilla en pysy hahmottamaan miten tuo paluuvesi saataisiin paluuputken päähän noin lämpöiseksi kun pattereilta poistuu kuitenkin kylmempää. Jostakin pitäisi löytyä patteri, tai putki joka oikosulkee tuon meno/paluulinjan. Jaa, mihinkähän se lattialämmityspiirin paluu mahtaakaan tulla, toisaalta to on kyllä taivaan tosi!
- Keskustelun aloittaja
- #137
Termostaatteja ei voi ottaa irti, koska meillä ei ole termostaatteja. Karaa ei voi vasaroida, koska meillä ei ole karaa. Virtauksenrajoittimessa on neliön muotoisella profiililla kierrettävä virtauksenrajoitin ja oletettavasti myös patterin poislähdössä on virtauksenrajoitin. Yksi vaihtoehto olisi vaihtaa virtauksenrajoittimet termareihin.
Katon rajassa oli metritolkulla 45-asteista kupariputkea, joka tietysti lämmittää taloa, mutta väärästä päästä. Laitoin patteriverkon menojohtoon armaflexiä (ja samalla myös pakkanen kiristyi -10 => -15 degC). Nyt syöttövesi on 3 astetta kuumempaa. Koska kuumaa vettä kiertää takaisin, pitää ehkä armaflexata paluujohtokin. Ja kylmävesijohdon voisi armaflexata ettei se kondensoi ja kuuman käyttöveden ettei tarvitse odottaa niin kauan kuumaa vettä talon toiseen päähän. Joululoman puhteet alkavat olla tiedossa.
Patterit ja lattialämmitys ovat samassa kierrossa. Lattialämmityksellä on oma termari, joka lähettää osan kuumasta vedestä takaisin suoraan paluuveteen. Mittasin uudelleen suoraan betonilattiaan sukeltavasta kupariputkesta (mustalla teipillä) ja lattiasta ylös ponkaisevasta putkesta patteriverkon tulon ja paluun:
T1 menojohto (varaajalta lähtevä vesi) 47,4 degC
lattialaattaan sukeltava vesi (pattereille) 48,0 degC (infrapunamittarilla)
lattialaatasta ylös nouseva vesi (pattereilta) 42,6 degC (infrapunamittarilla), delta_T = 5,4 degC
T8 menovesi MLP:lta patterivaraajalle 49,8 degC
T9 paluuvesi MLP:n luona 43,2 degC (T1-T9 = 4,2 degC, T8-T9 = 6,6 degC)
Katon rajassa oli metritolkulla 45-asteista kupariputkea, joka tietysti lämmittää taloa, mutta väärästä päästä. Laitoin patteriverkon menojohtoon armaflexiä (ja samalla myös pakkanen kiristyi -10 => -15 degC). Nyt syöttövesi on 3 astetta kuumempaa. Koska kuumaa vettä kiertää takaisin, pitää ehkä armaflexata paluujohtokin. Ja kylmävesijohdon voisi armaflexata ettei se kondensoi ja kuuman käyttöveden ettei tarvitse odottaa niin kauan kuumaa vettä talon toiseen päähän. Joululoman puhteet alkavat olla tiedossa.
Patterit ja lattialämmitys ovat samassa kierrossa. Lattialämmityksellä on oma termari, joka lähettää osan kuumasta vedestä takaisin suoraan paluuveteen. Mittasin uudelleen suoraan betonilattiaan sukeltavasta kupariputkesta (mustalla teipillä) ja lattiasta ylös ponkaisevasta putkesta patteriverkon tulon ja paluun:
T1 menojohto (varaajalta lähtevä vesi) 47,4 degC
lattialaattaan sukeltava vesi (pattereille) 48,0 degC (infrapunamittarilla)
lattialaatasta ylös nouseva vesi (pattereilta) 42,6 degC (infrapunamittarilla), delta_T = 5,4 degC
T8 menovesi MLP:lta patterivaraajalle 49,8 degC
T9 paluuvesi MLP:n luona 43,2 degC (T1-T9 = 4,2 degC, T8-T9 = 6,6 degC)
- Keskustelun aloittaja
- #139
No en ole varma olenko tulkinnut oikein. Tältä se hässäkkä näyttää:
Liitteet
Ihan käsishunttaus....tuosta puutu kun automatiikka ulkoanturilla niin menis lämmityskäyrän mukaan...eli periaatteessa ala-shunttaus ja pattereille vois ajaa kuinka kuumaa pystyy jos tuossa olis automatiikka.
Taitaa olla hana kaakossa, eli melko lailla kuumat menee lattiaan!?
Viimeksi muokattu:
Juu, tuo ei päästä patterivettä takaisin jos se on oikein rakennettu, eli tuo paluu varaajalle -putki on yhtä kylmä kuin paluu lattialämmityksestä.
3-tieventtiili päästää vain pienen määrän kuumaa vettä ja loppu on lattialämmityksestä palaavaa, ja lattiassa kiertää näin reilusti kylmempi vesi omassa kierrossaan jolle on tuo pumppu. Paluuhun menee vain tullutta kuumaa vettä vastaava määrä kylmää lattiasta palannutta.
3-tieventtiili päästää vain pienen määrän kuumaa vettä ja loppu on lattialämmityksestä palaavaa, ja lattiassa kiertää näin reilusti kylmempi vesi omassa kierrossaan jolle on tuo pumppu. Paluuhun menee vain tullutta kuumaa vettä vastaava määrä kylmää lattiasta palannutta.
Espejot
Hyperaktiivi
Kun on asenettu menopuolelle niin taitaa mennä luonostaan oikein päin.
Tuosta vaan kuristamaan niin että lähtee lattiaan max. 35 C. Jos tuossa on käytetty nyt käyttöveden sekoitusventtiiliä niin taitaa minimilläkin mennä se 37C sinne lattiaan. https://www.oras.com/fi/tuotteet/tuoteperheet/oras/sekoitusventtiili/421015
Lattiakierron pumpun nopeutta voi myös kokeeksi pienentää.
Viimeksi muokattu:
Ja se termari pois siitä latti lämmityksestä taikka sitten vääntää täysille
Sitten sinne menee yli 45C lattiaan?
Harrastelija
Vakionaama
Tuon lattialämmityksen osalta varmaan kaksi vaihtoehtoa.
- säätelee tuota nykyistä ulkolämpötilan mukaan niin että lattia on sopivasti lämmin
- laittaa automatiikan joka ulkolämpötilan mukaan säätää lattian lämpöä.
Pattereiden lämpöjä voisi tosiaan kokeilla säätämällä tuosta lattialämmitys kylmäksi.
Oliko noita lattiaputkien lämpöjä mitattu? Esim tuosta yhdestä kuvasta punainen nuoli ja vasen sininen nuoli.
- säätelee tuota nykyistä ulkolämpötilan mukaan niin että lattia on sopivasti lämmin
- laittaa automatiikan joka ulkolämpötilan mukaan säätää lattian lämpöä.
Pattereiden lämpöjä voisi tosiaan kokeilla säätämällä tuosta lattialämmitys kylmäksi.
Oliko noita lattiaputkien lämpöjä mitattu? Esim tuosta yhdestä kuvasta punainen nuoli ja vasen sininen nuoli.
Näyttää ESBEn sekoitusventtiililtä...
Ei välttämättä justiin tämä mutta lähellä voi olla:
www.geboshop.fi
Ei välttämättä justiin tämä mutta lähellä voi olla:
Sekoitusventtiili Esbe VRG133 20-4,0 CPF 22mm - Geboshop
ESBEn VRG- ja VRB-venttiilisarjoissa on merkittäviä etuja: vuotojen vähäisyys, ihanteelliset säätöominaisuudet ja kestävä materiaali, DZRmessinki. VRG130 Tuotekortti Venttiilin valinta
www.geboshop.fi
- Keskustelun aloittaja
- #154
Sekoittaja on ESBE VRG131 Kvs 2.5 DN15 11600500 PN10 0850, https://www.geboshop.fi/esbe-vrg131-25-63-rp-1
Symbolit ovat
vasemmalla kolmio
alhaalla ympyrä
oikealla neliö
Avasin kiertimen ja luistin paikka on kolmion ja ympyrän välissä eli vasemmalla alhaalla. Sekoittaja toimii väärin. Se toimii nyt käytännössä vaihtajana. Aiheuttaako tämä hullunkiertoa?
Symbolit ovat
vasemmalla kolmio
alhaalla ympyrä
oikealla neliö
Avasin kiertimen ja luistin paikka on kolmion ja ympyrän välissä eli vasemmalla alhaalla. Sekoittaja toimii väärin. Se toimii nyt käytännössä vaihtajana. Aiheuttaako tämä hullunkiertoa?
Viimeksi muokattu:
Voisikohan patterit olla täynnä ilmaa. Kiertovesipumppu kannattaa pysäyttää ja ilmata patterit. Jos kiertovesipumppu on paluujohdossa, niin se kehittää aika suuren alipaineen patteriverkostoon, jolloin ilmatessa käy päinvastoin, kuin on tarkoitus. Eli patteriin menee lisää ilmaa. Meillä tapahtuu juurikin näin. Patteriverkoston avoin paisunta-astia on välikatossa.
Jos 3-tie on 2b mukaisesti se toimii oikein, mutta nuppi toimii "käänteisesti" eli myötäpäivään lattian lämpötila laskee, ja kara sulkee kuuman veden tuloa lattiaan.
Ääriasennossa myötäpäivään lattian kierron pitäisi jatkua, siellä puolen kuuluu olla "hullunkierto" mutta varaajalta tulevien putkien virtauksen pitäisi olla nolla ja niiden jäähtyä. Jos samalla alkaa patterit lämmetä, on patteriverkoston kiertovesi liian tehoton.
Ääriasennossa myötäpäivään lattian kierron pitäisi jatkua, siellä puolen kuuluu olla "hullunkierto" mutta varaajalta tulevien putkien virtauksen pitäisi olla nolla ja niiden jäähtyä. Jos samalla alkaa patterit lämmetä, on patteriverkoston kiertovesi liian tehoton.