Mitsubishi ecodan PUD-SWM 80 YAA kokemuksia
- Keskustelun aloittaja Vesiilmatimppa
- Aloitettu
Harrastelija
Vakionaama
Semmoinenkin lie mahdollista että jos esim patterin termostaatti on ssädetty 21 ja pumpun sisätermari 22. Huoneen lämpö ei koskaan nouse 22 asteeseen ja pumppu yrittää nostaa veden lämpöä.
Ei ole tuo danfossi tuttu, mutta yleisesti ottaen noissa on perussäädöt siellä termarin sisällä/rungossa, saa näkyviin kun irrottaa tuon näkyvän ison säätimen. Google auttanee, mutta siellä voi siis olla laitettuna rajoitus esim 20c tai 22c.
Poistopuolen säätö taas on siellä patterin alaosassa, tuossa danfossin patterin kuvassa näkyy olevan kulmamallinen. Tuosta vain tulppamutteri auki ja alta pitäisi löytyä ruuvi/kuusiokolosäätö. Olisi siis hyvä suht auki, tosin vanhemmissa kannattaa varoa ettei avaa liikaa, saattaa tulla vedet silmille. Niissä ei välttämättä ole stopparia.
Poistopuolen säätö taas on siellä patterin alaosassa, tuossa danfossin patterin kuvassa näkyy olevan kulmamallinen. Tuosta vain tulppamutteri auki ja alta pitäisi löytyä ruuvi/kuusiokolosäätö. Olisi siis hyvä suht auki, tosin vanhemmissa kannattaa varoa ettei avaa liikaa, saattaa tulla vedet silmille. Niissä ei välttämättä ole stopparia.
Noissa Danfossin termostaateissa on rajoitin, joka estää nostamassa huonelämpöä yli 20 tai 21 asteen. Joskin tuo toinen @Ilimavesj kuvien säätimistä ei näytä termostaatilta, vaan pelkältä mekaaniselta säätimeltä.
Allaolevasta kuvasta näkee, mihin saakka termostaatti aukeaa, kun rajoitin on poistettu. Normaalistihan se menee hieman sen numero 3:n yli. Rajoittimen poisto edellyttää termostaatin irrottamista, jolloin vain venttiiliosa jää kiinni patteriin. Irrotus onnistuu niin, että ensin avaat säädön niin pitkälle kuin se menee, otat toisella kädellä kiinni termostaatin valkoisesta muovirungosta ja toisella kierrät sen takana olevaa ohuempaa mustaa muovikehää vastapäivään eli kuvassa nuolen osoittamaan suuntaan. Vedä samalla termostaattia patterista poispäin, niin siitä se irtoaa.
Sitten kun termostaatti on kourassa, niin näet, että siellä on pieni metalliosa, joka pysäyttää säädön siihen kolmosen tuntumaan. Vedä metalliosa irti pihtien avulla ja/tai pientä ruuvimeisseliä apuna käyttäen. Nyt saat säädön kierrettyä täysin auki, kuten ylläolevassa kuvassa on.
Tämän lisäksi patteriin jäävässä venttiiliosassa on esisäätö. Olen avannut ne joka patterista, koska ainakaan meidän talossa ei ole tarvetta rajoittaa virtausta siinä kohtaa. Esisäädön muuttaminen tapahtuu vetämällä uritettu teräksenvärinen kehä ulospäin ja kiertämällä sitä ulosvedettynä. Messinkisessä rungossa on viiva. Siirrä esisäädön N-merkki sen kohdalle, niin esisäätö on täysin auki, kuten kuvassa.
Patterin paluuputken säätöön en koskisi ainakaan ensi vaiheessa, vaan kokeilisin, jos ongelma ratkeaisi termostaatin modaamisella. Todennäköisesti talon patteriverkosto on aikanaan tasapainotettu paluuputkien säätöjen avulla. Näin talon joka huone on saatu saman lämpöiseksi, kun patteriventtiilit ovat täysin auki (termostaattejahan ei 60- tai 70-luvulla juuri tainnut olla, vaan ihan vain mekaaninen säätöventtiili joka patterissa). Lähtökohtaisesti termostaattien pitäisi olla turhia, kun käytetään Mitsubishin sisämittausta. Paitsi jos jonkin yksittäisen tilan lämpötila halutaan jostain syystä pitää alempana. VILPin kanssa ihannetilassa patteriventtiilit eivät rajoita virtausta, vaan kaikille pattereille tulee sopiva määrä vettä paluupuolen säätöön perustuen. Siksi on tärkeää, että tuo patteriverkoston tasapainotus säilyisi. Mutta jos sitä on tarpeen säätää, niin se onnistuu irrottamalla kuusiokantainen hattu patterin alaliitännän mutkasta. Säätöruuvi on hatun alla. Irrottaessa saattaa tulla pieni määrä vettä lattialle.
Allaolevasta kuvasta näkee, mihin saakka termostaatti aukeaa, kun rajoitin on poistettu. Normaalistihan se menee hieman sen numero 3:n yli. Rajoittimen poisto edellyttää termostaatin irrottamista, jolloin vain venttiiliosa jää kiinni patteriin. Irrotus onnistuu niin, että ensin avaat säädön niin pitkälle kuin se menee, otat toisella kädellä kiinni termostaatin valkoisesta muovirungosta ja toisella kierrät sen takana olevaa ohuempaa mustaa muovikehää vastapäivään eli kuvassa nuolen osoittamaan suuntaan. Vedä samalla termostaattia patterista poispäin, niin siitä se irtoaa.
Sitten kun termostaatti on kourassa, niin näet, että siellä on pieni metalliosa, joka pysäyttää säädön siihen kolmosen tuntumaan. Vedä metalliosa irti pihtien avulla ja/tai pientä ruuvimeisseliä apuna käyttäen. Nyt saat säädön kierrettyä täysin auki, kuten ylläolevassa kuvassa on.
Tämän lisäksi patteriin jäävässä venttiiliosassa on esisäätö. Olen avannut ne joka patterista, koska ainakaan meidän talossa ei ole tarvetta rajoittaa virtausta siinä kohtaa. Esisäädön muuttaminen tapahtuu vetämällä uritettu teräksenvärinen kehä ulospäin ja kiertämällä sitä ulosvedettynä. Messinkisessä rungossa on viiva. Siirrä esisäädön N-merkki sen kohdalle, niin esisäätö on täysin auki, kuten kuvassa.
Patterin paluuputken säätöön en koskisi ainakaan ensi vaiheessa, vaan kokeilisin, jos ongelma ratkeaisi termostaatin modaamisella. Todennäköisesti talon patteriverkosto on aikanaan tasapainotettu paluuputkien säätöjen avulla. Näin talon joka huone on saatu saman lämpöiseksi, kun patteriventtiilit ovat täysin auki (termostaattejahan ei 60- tai 70-luvulla juuri tainnut olla, vaan ihan vain mekaaninen säätöventtiili joka patterissa). Lähtökohtaisesti termostaattien pitäisi olla turhia, kun käytetään Mitsubishin sisämittausta. Paitsi jos jonkin yksittäisen tilan lämpötila halutaan jostain syystä pitää alempana. VILPin kanssa ihannetilassa patteriventtiilit eivät rajoita virtausta, vaan kaikille pattereille tulee sopiva määrä vettä paluupuolen säätöön perustuen. Siksi on tärkeää, että tuo patteriverkoston tasapainotus säilyisi. Mutta jos sitä on tarpeen säätää, niin se onnistuu irrottamalla kuusiokantainen hattu patterin alaliitännän mutkasta. Säätöruuvi on hatun alla. Irrottaessa saattaa tulla pieni määrä vettä lattialle.
Viimeksi muokattu:
Harrastelija
Vakionaama
Jos käyttää termostaattia irti niin kannattaa varmistaa että yo kuvassa keskellä oleva tappi liikkuu sisään ja ulos. Ulospäin pitäisi tulla ihan omia aikojaan. Joskus voi kesäaikana käydä niin että tappi jumittaa pohjaan.
Termostaatit taisi yleistyä 70 luvulla.
Termostaatit taisi yleistyä 70 luvulla.
Kaksi kertaa on laite itsekseen nostanut lämmityksen pyynnin täysille. Ensimmäisellä kerralla huomasin puhelimen apista ja nyt toisella tuosta sisäohjaus laitteesta, että pyydetty lämpötila oli 30!!!
Ensimmäisellä kerralla luulin, että olin vahingossa säätänyt sen puhelimesta. Nyt toisella kerralla en varmasti ollut itse säätänyt.
Onko muilla ollut samoja ongelmia?
Ensimmäisellä kerralla luulin, että olin vahingossa säätänyt sen puhelimesta. Nyt toisella kerralla en varmasti ollut itse säätänyt.
Onko muilla ollut samoja ongelmia?
Lämmittäjä_pks
Jäsen
hei - juuri näin ja joskus kun vanhaa ala säätöä kiertää niin tiivisteet voi olla kuivat ja alkaa hieman vuotamaan kun korkki auki. Itse tein juuri nuo virtaus säädöt omaani noin vuosi sitten kun selvittelin virtauksia koko systeemissä- Omalta osaltani virtausongelmana oli niinkin yksinkertainen juttu kuin Ilmavesilämpöpumpun sisällä oleva suodatin olis likainen kurainen
Okin
Aktiivinen jäsen
Tuli nollakelit ni oli hyvä aika parantaa sulatusvesikaukaloa. Kevyt eristys ja parantelin kaapelin kiinnityksiä ja paikkaa. Samalla pumpun alle värinänvaimentimet niin korottu sen 30mm tms. Mahtuu käsi paremmin väliin jos tarvii jtn nyppiä. Nykäsin myös saattokaapelia putkesta vähän enemmän esille. Huomenna töitten jälkeen viemäriputken eristys koko matkalta kun on taas enemmän valoa. Ei jaksa lampun kanssa pelleillä enää. Pari kuvaa liitteenä kaukalosta. Toivottavasti ei kelpaa liikaa linnuille tuo eriste. Muuten tarvii jtn suojaa saada lisää...
Liitteet
Kiitos tosi paljon. Nyt on selitetty hyvin ja nähty vaivaa. Tätä testaan heti.
Kiito @Lande myös minun puolestani. Itsekin koitin availla noita termariventtiilin virtauksia. En huomannut että messinkiosassa on viiva, saati tietänyt että N-kirjain siihen tarkoittaa että kokonaan auki. Nyt tiedän. Täällä keskustelussa kävin itse tätä hommaa läpi
Mukava kuulla, @Ilimavesj ja @jalat että oli apua. Uskon siihen, että kaikki voittavat, kun hyvä pannaan kiertoon ja opitut asiat jakoon.
Okin
Aktiivinen jäsen
Omituiseks menee tuo koneen oma äly kun kerrankin on sohlaamatta asetusten kanssa tarpeeksi pitkään. Nyt ku meni plussalle ulkolämpötila ni lämmitysmoodi pysyy päällä kokoajan ja lämmitelee sillontällön. Nytki on koko ehtoon kokeillu kompuralla tyyliin vartin ja si sammuksissa tunnin tai nyt parikin. Lämmitysmoodi silti pysyy päällä
Liitteet
Saman olen huomannut, ihmeellistä pätkää käy ja lämmitysmoodi päällä, vaikka kompura ei käy.
Nyt on saatu kone käyttäytymään jonkin verran fiksummin. Huomasin nimittäin Scan Officen asentajan pikaoppaasta, että tässä koneessa pitäisi käyttöveden kiertovesipumpun olla nopeudella 3. Mutta asennusfirma oli jättänyt sen asentoon 5 eli täysille, joka on tehtaan asetus. Olisikohan niin, ettei pumppaus saa olla liian kiivasta, jottei lämpökerrostuminen sekoitu liikaa?
Käyttöveden kiertovesipumpun nopeuden pudotus vaikutti sen, että nyt legionellakuumennus nosti menoveden 60 asteeseen, jolloin paluu oli loppuvaiheessa 53 astetta. Tällöin oli saatu käyttövesisäiliön lämmöt nousemaan noin 50 asteeseen (ylempi anturi THW5A=49ºC ja alempi THW5B=50ºC). Sitten siirryttiin vastuksille. Mutta olisihan tuossa ollut vielä varaa nostaa säiliön lämpöä 5 astetta pelkällä kompressorilla. Ulkolämpötila oli +3 ºC.
Joku kiire vehkeellä tuntuu olevan legionellakuumennusta tehdessään. Kone nimittäin käy paljon isommilla kompressoritehoilla kuin normaalissa käyttöveden lämmityksessä. Hertsejä oli 70-72 ja ottoteho sähköverkosta ylimmillään 4,4 kW, kun tavallisessa käyttöveden lämmityksessä (ekotila) ottoteho on vain reilut 2 kW tässä +3 ºC ulkolämpötilassa.
9 kW vastusteholla kesti noin 27 minuuttia, kun 200 litran säiliön lämpötila nousi 50 asteesta 65 asteeseen, joka on asetettu legionellakuumennuksen tavoitelämpötilaksi. Vastuslämmityksen aikana käytettiin kutakuinkin 4 kWh sähköenergiaa. Jos myös 50-55 asteen väli olisi lämmitetty kompressorilla kuten järkevää olisi, niin pumpaten tuo 5 asteen osuus olisi vienyt laskennallisesti 0,65 kWh (jos COP = 2). Sen jälkeen vastuksilla 55-65 asteen osuus olisi vienyt 2,7 kWh. Nämä yht. 3,35 kWh. Ylimääräisen vastuskäytön vuoksi tuli siten tuhlattua 4-3,35=0,65 kWh. Jos tuo tehdään joka toinen viikko eli 26 kertaa vuodessa, niin meneehän siinä "peräti" 17 kWh vuodessa hukkaan. Vähän siinä ja siinä, että kannattaako tästä tehdä takuureklamaatiota edes periaatteen vuoksi.
Millaisia havaintoja muilla Mitsubishi-kollegoilla
on?Kuinka pitkät sulatusvälit muilla on näillä -10-20 asteen pakkaskeleillä? Täällä sulatellaan melko tarkkaan tunnin välein. Toisessa ketjussa mainittiin että jopa 10h välejä tullut, tosin isommalla ulkoyksiköllä. Juuri ennen sulatuksen alkua kennon ulkopinta on huurteessa, mutta sisäpuoli on puhdas:
No onpas kummallista. Juuri eilen pääsin kehumasta, että uudet Mitsut on fiksumpia, mutta täytyy se kommentti tosiaan rajata koskemaan vain niitä isokennoisia ulkoyksiköitä. Nuo tunnin-kahden syklit kuulostavat samalta, mitä minä olen vuosien varrella havainnoinut vanhasta PUHZ-SW75VHA -laitteesta. Eihän näiden "pientenkään" kennot ihan ILP-mitoissa ole, mutta ilmeisesti toisen puhaltimen lisääminen ja kennon pinta-alan ~tuplaantuminen tuo niin ison kyödyn, että kenno ei vain kerää kuuraa niin herkästi. Samaa keskusteltiin jokin aika sitten Panasonicin T-CAP -laitteisiin liittyen.
Sen saman olen huomannut kuin @Vilhonen yllä, että kenno menee kuuraan vain takapinnaltaan. Olen monesti miettinyt, eikö kylmäaine voisi kulkea kennon riveissä jotenkin fiksummin, että mihinkään ei tulisi sitä parin millin kuurakerrosta, joka kuitenkin estää ilman kierron totaalisesti. Lääke varmaan olisi "aitojen" Nibejen tapainen harvempi rivoitus, jolloin kennoon kuulmemma syntyy jopa kiinteää jäätä. Minun Mitsuun ei kyllä ikinä ole tuollaista päässyt syntymään.
Sen saman olen huomannut kuin @Vilhonen yllä, että kenno menee kuuraan vain takapinnaltaan. Olen monesti miettinyt, eikö kylmäaine voisi kulkea kennon riveissä jotenkin fiksummin, että mihinkään ei tulisi sitä parin millin kuurakerrosta, joka kuitenkin estää ilman kierron totaalisesti. Lääke varmaan olisi "aitojen" Nibejen tapainen harvempi rivoitus, jolloin kennoon kuulmemma syntyy jopa kiinteää jäätä. Minun Mitsuun ei kyllä ikinä ole tuollaista päässyt syntymään.
Näiden uudempien tapauksessa S(H)WM80-120 ovat kyllä kaikki fyysisesti käytännössä samoja laitteita. Ainakin ulkomitat ovat samat, en tiedä onko kennossa sitten jotain pientä eroa vai ei. Muutama kilo on painossa eroa SWM80 vs. SHWM120 (114 vs 121kg). Spekseissä ainoa merkittävä ero on puhaltimen moottorin ottoteho ja ilmavirran määrä, joko rajoitettu pienemmissä tai sitten ihan fyysisesti eri moottori. Kompura näissä on sama, vasta S(H)WM140 on isommalla kompuralla. Oon tähän mennessä olettanut että tehoerot revitään irti lähinnä softalla kompurasta.
Kiitos @Duffi täsmennyksestä. Olisi pitänyt tarkistaa nuo ulkoyksiköiden speksit itsekin.
Mutta jos kerran kennossa ei ole eroa, niin kumma juttu että toisilla sykli on 5-10 kertaa pidempi kuin toisilla. Toki täälläkin on moneen kertaan todettu ILPienkin kohdalla, että mitä enemmän kone tekee töitä, sitä enemmän se myös huurustuu. Eli kohteet ovat tässäkin suhteessa erilaisia. Ja olosuhteita ei tietenkään voi verrata ympäri Suomea toisiinsa 1:1. Vaikea silti uskoa, että pelkästään nuo selittäisivät noin isoa eroa käytöksessä, kun kuitenkin kaikki ilmeisesti puhuivat suhtellisen kuivan pakkaskelin (RH<80%) tapahtumista.
Mutta jos kerran kennossa ei ole eroa, niin kumma juttu että toisilla sykli on 5-10 kertaa pidempi kuin toisilla. Toki täälläkin on moneen kertaan todettu ILPienkin kohdalla, että mitä enemmän kone tekee töitä, sitä enemmän se myös huurustuu. Eli kohteet ovat tässäkin suhteessa erilaisia. Ja olosuhteita ei tietenkään voi verrata ympäri Suomea toisiinsa 1:1. Vaikea silti uskoa, että pelkästään nuo selittäisivät noin isoa eroa käytöksessä, kun kuitenkin kaikki ilmeisesti puhuivat suhtellisen kuivan pakkaskelin (RH<80%) tapahtumista.
Tänään näyttää olleen sulatukset 1-5 tunnin välein tähän mennessä. En tiedä olisko se sitten tuosta tehokkaammasta puhaltimesta ja ilmavirrasta kiinni. Kenno ei mene sulatukseen ennen kuin se on käytännössä ihan ummessa ulkoa, ei siis tuon näköinen mitä @Vilhonen ylempänä laittoi vaan aika lailla yhtenäinen jääpalikka. Eilen tosiaan pisin väli oli 10,5 tuntia.
Edit: 80-mallissa siis 74W puhaltimen moottori ja 100&120 sitten 200W.
Edit: 80-mallissa siis 74W puhaltimen moottori ja 100&120 sitten 200W.
Viimeksi muokattu:
Juu, tuo ei kyllä ainakaan auta sulatusten kanssaMulla siis edelleen semisti enemmän kosteutta tässä nurkilla, EHKÄ, koska tuo joki on edelleen osittain auki tuossa takapihalla. Välillä on sumua niin että ei takapihan läpi nää ja tuommonen vihreä perus aitaverkko menee umpeen
Eilen oli sulatukset suunnilleen 1,5 - 2 h välein, sen mitä seurasin. Pakkasta noin -14 ja suhteellinen kosteus 85 % tuntumassa.
Tänään sulatukset ovat olleet hieman tiheämmin, keskimäärin ehkä 1 - 1,5 h välein. Pakkanen on vaihdellut -9 ja -11 välillä, suhteellinen kosteus puolestaan ollut 90-93 %.
Miten fiksu sulatuslogiikka näillä lienee? Huomioiko sekä lämpötilan, suhteellisen kosteuden että laitteen kuormituksen? Noista tekijöistähän se kennon kuura tulee. Mutta porukan kokemuksen mukaan on turhiakin sulatuksia. Jos laite pystyisi mittaamaan em. faktoreiden lisäksi alipaineen muutosta kennon ja puhaltimen välissä, niin turhan sulatuksen riski saattaisi pienentyä entisestään. Tuuli tosin vaikuttaa paineoloihin, joten paineen mittaus saattaa olla mahdotonta.
Tänään sulatukset ovat olleet hieman tiheämmin, keskimäärin ehkä 1 - 1,5 h välein. Pakkanen on vaihdellut -9 ja -11 välillä, suhteellinen kosteus puolestaan ollut 90-93 %.
Miten fiksu sulatuslogiikka näillä lienee? Huomioiko sekä lämpötilan, suhteellisen kosteuden että laitteen kuormituksen? Noista tekijöistähän se kennon kuura tulee. Mutta porukan kokemuksen mukaan on turhiakin sulatuksia. Jos laite pystyisi mittaamaan em. faktoreiden lisäksi alipaineen muutosta kennon ja puhaltimen välissä, niin turhan sulatuksen riski saattaisi pienentyä entisestään. Tuuli tosin vaikuttaa paineoloihin, joten paineen mittaus saattaa olla mahdotonta.
Jännä miten tiuhasti Mitsu sulattelee. Panasonicin kahden puhaltimen Aquarea T-CAP 9 kW on esim. mulla tehnyt nyt 5 sulatusta viimeisen 24 tunnin aikana, pakkasta on ollut -11 - -16.
Panasonicin sulatus perustuu pelkästään ulkoilman ja höyrystimeltä tulevan putken väliseen lämpötilaeroon. Näyttäisi toimivan hyvin.
Panasonicin sulatus perustuu pelkästään ulkoilman ja höyrystimeltä tulevan putken väliseen lämpötilaeroon. Näyttäisi toimivan hyvin.
Omppupomppu
Aktiivinen jäsen
Tietääkö joku millä perusteilla Ecodan päättää sulatuksesta?
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Täällä Nibe on sulatellut 7 kertaa vuorokauden aikana, on käynyt taukoamatta täysillä tai ainakin 80% teholla. Lämpötilat täällä melkein niin kun Tonilla Kaarinassa, -15C ja -10C:n välillä. Iltapäivällä oli jonkin aikaa sumua ja kosteus oli varmaan noin 100%, silloin tuli huomattavan lyhyt käyntijakso sulatusten väliin.
Miltäs Niben kenno näyttää ennen sulatusta?
Hempuli
Töllintunaaja
Eipä tuohon ehtinyt, kun sulatus jo alkoi. En ole lainkaan seurannut kennoa, sulatusvettä tulee jokseenkin niukasti. Olisko kennon yläreunasta sulatus vielä alkamatta.
Tämä olisi kyllä kiva tietää. Ainakaan logiikka ei aina toimi: äsken tuli uusi sulatus 20 minuutin kuluttua edellisestä. Kyseenalainen ennätys... En älynnyt mennä heti katsomaan kennoa, mutta menin uudelleen parikymmentä minuuttia seuraavan sulatuksen jälkeen. Ei se ollut lähellekään sulatuskunnossa, joten ihan turha sulatus on ollut. Lämpötila noin -4 ja suhteellinen kosteus noin 90 %.
Seurailen toimintaa vain laitteen näytöstä, joten tarkkaa trendiä en pysty sanomaan. Ei ole MelCloudia. Pitää varmaan joskus taas katsoa muistikortin sisältöä.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Tietoa ei varsinaisesti ole mutta uskoisin ettei insinööri ole tuossa(kaan) tapauksessa kovinkaan monimutkaista himmeliä saati algoritmia rakentanut vaan todennäköisesti tuokin perustuu pitkälti höyrystimeltä tulevan putken (ns pipe temp) ja ulkoilman väliseen eroon. Saattaa se tietty olla et edellisen sulatuksen perusteella muodostuu jonkinlainen viitearvo seruaavalle käyntijaksolle mutta käytännössä kun höyrystimeltä tuleva kylmäaineen dT ulkoilmaan on riittävän suuri niin liipaisee sulatuksen.
Täydellisen tietämättömyyden antamalla varmuudellahan on aina hyvä esittää väitteitä ja laukoa "totuuksia" joten todettakoon samaan hengenvetoon että ainakin Nibellä näyttä olevan tuossa mukana myös muita tekijöitä, Nibessä sulatuksen alkaessa kun tuo höyrystimeltä lähtevän ja ulkoilman dT läheskään aina ole merkittävä niin osaa nuo insinöörit näköjään leipoa tuonne mukaan muitakin muuttujia. Mitsun sulatusten sielunelämä selvinnee joko sitä sopivilta osin loggaamalla tai mahdollisesti servicemanuaalista.
Ainakin tämän edeltävän mallin sulatustarve Mitsulta saadun vastauksen perusteella seuraa TH3 lämpötilaa:
Defrost is controlled by the outdoor liquid pipe thermistor (TH3) if this continues to be -2 or less for 7 minutes the system will go into defrost.
Harmi kun tätä ei saa modbussilla kaapattua, olisi kiva seurata miten tuon lämpötila käyttäytyy.
Tätä voi toki lukea käsin ohausyksiköltä Huoltovalikko -> Käyntitiedot -> koodilla 005
Viimeksi muokattu:
Nykyisessä mallissa käyntitietojen koodi 005 taitaa olla jotain muuta. Sen näyttämä lukema on jatkuvasti suunnilleen pari astetta alle senhetkisen ulkolämpötilan. Vain sulatusten aikana se nousee.
Sulatusväli on 1-2 tuntia näillä 10-15 asteen pakkasilla. Ainakin silmämääräisesti arvioiden sulatusväli vaikuttaa turhan tiheältä. Kuvista näkyy, miltä kenno näytti tänään aamupäivällä sulatuksen alkaessa (lämpötila -10, suhteellinen kosteus 90 %). Toinen kuva on ulkopuolelta, toinen sisäpuolelta.
Näillä pakkaskeleillä sulatus vaikuttaa alkavan aina liian aikaisin. Sen sijaan kosteilla nollakeleillä sulatusväli ei ole ainakaan liian lyhyt, sillä kenno menee jokseenkin tukkoon silloin. Sen kuulee myös äänestä erittäin selvästi, kun kennon tukkeutuessa potkuri alkaa haukkoa tyhjää (kavitoimaan) ja iso kotelo vielä resonoi ilmiön aiheuttamaa painevaihtelua. Sen sijaan pakkasilla ääni pysyy melko samana käyntijakson alusta loppuun.
Olisi mukava tietää, ovatko Mitsubishin sulatukset pakkaskeleillä oikeasti liian tiheitä vai eivät. Jossain kohtaahan tulee raja vastaan, että eristävä huurrekerros aiheuttaa suuremman tappion kuin sulatukseen kuluva energianhukka on. Onko viisas Mitsubishin insinööri laskenut, että pakkasella kannattaa sulattaa näin tiheästi? Vai onko tapahtunut suunnitteluvirhe.
Sulatusväli on 1-2 tuntia näillä 10-15 asteen pakkasilla. Ainakin silmämääräisesti arvioiden sulatusväli vaikuttaa turhan tiheältä. Kuvista näkyy, miltä kenno näytti tänään aamupäivällä sulatuksen alkaessa (lämpötila -10, suhteellinen kosteus 90 %). Toinen kuva on ulkopuolelta, toinen sisäpuolelta.
Näillä pakkaskeleillä sulatus vaikuttaa alkavan aina liian aikaisin. Sen sijaan kosteilla nollakeleillä sulatusväli ei ole ainakaan liian lyhyt, sillä kenno menee jokseenkin tukkoon silloin. Sen kuulee myös äänestä erittäin selvästi, kun kennon tukkeutuessa potkuri alkaa haukkoa tyhjää (kavitoimaan) ja iso kotelo vielä resonoi ilmiön aiheuttamaa painevaihtelua. Sen sijaan pakkasilla ääni pysyy melko samana käyntijakson alusta loppuun.
Olisi mukava tietää, ovatko Mitsubishin sulatukset pakkaskeleillä oikeasti liian tiheitä vai eivät. Jossain kohtaahan tulee raja vastaan, että eristävä huurrekerros aiheuttaa suuremman tappion kuin sulatukseen kuluva energianhukka on. Onko viisas Mitsubishin insinööri laskenut, että pakkasella kannattaa sulattaa näin tiheästi? Vai onko tapahtunut suunnitteluvirhe.
Sää jatkunut vakaana noin -10 ºC ja suhteellinen kosteus 90 %. Käyttöveden lämmitysjaksolla kone kävi täysteholla. Sulatusväliksi muodostui 1 tunti, jonka jälkeen kenno alkoikin olla aika lailla tukossa sekä silmämääräisesti että käyntiäänestä päätellen. Se oli selvästi tarpeellinen sulatus eikä yhtään liian aikaisin, vaikka olikin 1 h väli. Sitten palattiin kämpän lämmitykseen, jota piti myös jatkaa täysteholla, kun lämmöt oli käyttövesijakson aikana laskeneet. Seuraava sulatus tuli jo 40 minuutin kuluttua.
Lieneekö Mitsubishin insinööri mitoittanut nuo sulatusjaksot niin, että sulatusväli riittää varmasti, vaikka olisi korkea ilmankosteus ja suuri kuormitus (=nopea kuuran muodostuminen)? Eli varman päälle mennään. Siitä sitten aiheutuu ennenaikaisiakin sulatuksia ja energianhukkaa niihin. Taitaa olla sama juttu kaikissa muissakin koneissa, jos ei niissäkään ole sen kummempaa älyä sulatustarpeen päättelyyn.
Lieneekö Mitsubishin insinööri mitoittanut nuo sulatusjaksot niin, että sulatusväli riittää varmasti, vaikka olisi korkea ilmankosteus ja suuri kuormitus (=nopea kuuran muodostuminen)? Eli varman päälle mennään. Siitä sitten aiheutuu ennenaikaisiakin sulatuksia ja energianhukkaa niihin. Taitaa olla sama juttu kaikissa muissakin koneissa, jos ei niissäkään ole sen kummempaa älyä sulatustarpeen päättelyyn.