Tuohan perustuu omistukseen ja myös siihen, että tuo kiinteä hinta on halvahko eli oletettavasti keskimäärin halvempi kuin pörssisähkö. Omistajat ovat siis sopineet tavasta pitää laitos pystyssä ja myydä sen tuottama sähkö.
Ainakaan Ruotsiin ei lähde !
Saa tietysti. Noita suunnitellaan ja simuloidaan huolella voimalaitoksen tyypistä riippumatta, mutta ydinvoimalan tapauksessa tietysti erityisen tarkasti säteilyturvallisuus huomioiden. Turbiinitrippi on ihan peruskeissi. Siinä siis turbiini ajetaan alas mahdollisimman nopeasti. Lämpö pitää hukata jonnekin ja lämpöteho ajaa alas. Sähköä saadaan omaan käyttöön. Selviää nuo paljon vakavemmistakin ongelmista kuten putkirikoista jne. LOCA eli loss of coolant accident on myös peruskauraa. Nämä nyt ihan ulkomuistista kun tuli viime vuosituhannella oltua töissä noita tekevässä laitoksessa.
Tuolla on esim. erikoiset vara-/hätäjäähdyttimet, jolla liikalämpö voidaan dumpata reaktorin tuottamasta höyrystä (siis OL3:n kaltaisessa laitoksessa vasta toisiopiiristä) suoraan mereen jäähdytysveden mukana kuten turbiinin lauhdelämpökin. Periaatteesahan lämpö voidaan ajaa myös varsinaisen turbiinin lauhduttimeen (en tunne detaljeja, kannattaisi katsoa OL3:n julkisista kaaviokuvista Tvo:n webbisivuilta, mitä vaihtoehtoja on käytännössä). Reaktori tietenkin ajetaan heti alas ja fissioreaktio sammuu (käsittääkseni) sekunneissa, mutta radioaktiivisen hajoamisen tuottamaa lämpöä tulee aluksi jopa 10% prosenttia reaktorin lämpötehosta, mistä lämpömäärä sitten pienee, ensin nopeasti ja ajan myötä hidastuen (jäähdytystä tarvitaan pitkään, periaatteessa ainakin vuosikymmeniä polttoainesauvoille, jotka pidetään aina vesihauteessa, minne jälkilämpö siirtyy ja josta se voidaan siirtää pois).
www.hs.fi
news.cision.com
www.kauppalehti.fi
www.bloomberg.com
www.tivi.fi
/img-s3.ilcdn.fi/6b7ada5a43998f8c0fe2e152c3dd144f8c93a9456c6580ee6938d283fa7f7f20.jpg)
www.iltalehti.fi
Ne taitaa olla suhteessa aika heikosti työllistäviä ottaen huomioon kaikki muut toiminnan vaatimukset? Sähköähän ne käyttää aina vaan enemmän kun kapasiteettia joudutaan laajentamaan.Joskus datakeskuksista tapeltiin. Koittaako tulevaisuudessa aika että niitä ei haluta?
Irlantiin rakennetaan niin paljon datakeskuksia, että ne syövät pian liki kolmanneksen maan sähköstä – ”Vakava energiajärjestelmän häiriö”
Datakeskukset kuluttavat pienen kaupungin verran sähköä. Irlannissa jo yli kymmenes sähköstä kuluu datakeskuksiin.
Tuollainen osui silmiin tuulivoiman omaskustannushinnasta. Liekö tuo jotain 37 - 38€/MWh
Mutta kerrottko tarkemmin, minä kuukausina, kuukauden päivinä ja tuntijaksoina kuinkakin paljon? Se, että käytät tietyn määrän sähköenergiaa tiettynä vuonna ei kerro juuri enempää, jos ennustat, että ennustat asuinseutusi vuotuisen keskiklämpötilan heittävän asteen verran ylös tai alaspäin edellisvuotisesta. Sähköenergia ei muutu sähkötehoksi kuten ei aurinkopaneeleiden vuoden aikana tuottama sähkökään lämmöksi huippupakkasilla.
Taitaa viitata siihen että vaihtoi pörssisähkön 24kk kiinteäksi joten € summat eivät paljoa poikkea toisistaan.
Eli on ulkoistanut esim. säästä riippuvan kulutusvaihtelunsa jonkun toisen riskiksi. Ei tuo silti muuksi muuta asiaa, mistä kysyin (eli kulutettua tehoa ei varsinkaan sähkön avulla tavalla tai toisella lämmittävä pysty käytännössä ennustamaan kuin hyvin karkealla tasolla). Finanssimielessä taas asia pätee siihen saakka, kunnes todellisen riskinottajan housut alkavat tutista. Mutta, kuten vakuutusyhtiöilläkin, hinnoissa on force majeure -takaportteja, eli ei tuo riskinottovietärikään tietyn rajan jälkeen enää jousta.
Virheet olisi kuitenkin hyvä tunnustaa että jotain muutostakin voi tapahtua.
No, diesel-veturit korvattiin sähköisillä ja polttomoottoriautot ilmeisesti pitkän päälle jonkinlaisilla sähköautoilla. On sähkö kaikenlaisia pyöriviä koneita kuten suuria poria ja kompressoreita käyttämään hyötysuhteeltaan paljon parempi kuin polttomoottori -- ainakin, jollei syntyneelle hukkalämmölle ole hyödyllistä käyttöä. Tämä siis edellytyksellä, että on saatavilla sähköä sopivasta lähteestä, kuten Norjassa on. Kaapelit saattavat myös pitkän päälle olla hyödyllisiä merituulivoiman johtamiseksi maihin ja osa öljynporauskalustosta kukaties voisi palvella alustana öljyn (tai kaasun) ehdyttyä. Eikä kaasua tarvitse polttaa, vaan siitä voi syntetisoida monia kemikaaleja esim. rakennusaineiksi.
klassekampen.no
www.pv-magazine.de
Miksi satunnaisenergista(aurinko ja tuuli) mikä tulee milloin sattuu - eikä kuin tarvitaan, maksetaan sama hinta kuin siitä joka tulee kuin tarvitaan? Sehän nämä ongelmat aiheuttavat. Ne kuorii kerman päältä ja muille pitäisi jättää jämät joka romuttaa kaiken kannattavuuden. Ja sitten kun ei tuule tai paista niin entistä kalliimmaksi tulleet muodot joudutaan laittamaan toimintaan joka saa hinnat moninkertaistumaan.
Nyt kyse on kuitenkin jostain muusta kuin mistään vuorokauden sisällä tapahtuvasta heilunnasta. Kyse on vuodenajoista, viikoista tai päivistä. Siihen on keinot vähissä kotitalouksissa ja kysyntäjoustolla.
www.uusisuomi.fi
Eipä oikeastaan. Minua ei säväytä yhtään COP 4,5 ja käyttöveden kanssa max. 4 COP.
Tuosta kuvasta kyllä näkee koska sitä energiaa pitäisi saada mahdollisimman edullisesti(joko sähköllä tai € laskettuna) tuotettua. Ja se ei ole kesä. Kesällä ei ole mitään hyötyä säilöä kuutiokaupalla vettä missään varaajassa. Jos jos sitä vettä säilötään niin ainoastaan käyttöveden verran ja sekin olisi lämmitetty jollain lämpöpumpulla.