Eihän tässä valitettavasti mitään uutta ole tapahtunut. Kun kasvillisuus kerätään ja hyödynnetään, ei siihen kauheasti sitoudu hiiltä - mitä nyt ehkä puutalon seiniin. Siitäkin pyöreästi puolet on palanut kuorena ja hakkeena ilmaan puolen vuoden sisällä siitä kun neulaset on erotettu rungosta.
Leimaaminen ei tässä kannata, ei Guardian näitä juttuja ole keksinyt, ne on peräisin ilmastotutkijoiden ryhmältä ja ne perustuu mittausaineistoon.
Jos minä julkaisisin vaikka The Gourbinian- lehteä niin siinäkin ne jutut olis peräisin ilmastotutkijoiden ryhmältä ja ne perustuis mittausaineistoon. Arvaa vaan olisko juttujen sisältö ja viesti 100 % vastakkainen edellä mainittuihin
Mittausdatan "sekamelkasta" valitsen merien lämpenemiseksi 0,8 astetta, merien massa huomioiden se on valtava määrä... ö .. "lämpöä". Silti sillä ei ole paljonkaan vaikutusta ollut maapalloon:
Meret ovat nyt kuitenkin jo viilenemässä ja aivan uutta pohdittavaa on miten se vaikuttaa ilmastoon?
Itse asiassa, tuntuisi suorastaan mahdottomalle, että kiinteä maa sitoisi mainittavia määriä lämpöä. Sitä lämmintähän nousee sieltä syvältä pintaan päin. Tai voi se aivan pintakerros lämmetäkin, mutta se se on kuitenkin vähemmän kuin sen yhden kesän minimaalinen prosenttiosuus auringon tarjoasta. Jos maa lämpenee muutamia metrejä auringon voimalla - ehkä jotenkin mittareilla havaittavasti 10 mertin syvyyteen saakka, merissä vettä on keskimäärin 3 795 m. Pelkästää mannerjään sulamisesta vapautuisi yli 100 m vastaava vesimäärä ympäri maapallon. Jään sulattamiseen tarvittava energiamäärä olisi vielä paljon enemmän, luokkaa 1000 x maan pintakerroksen lämmittämisen tarvittava.
En tiedä, mutta epäilen, että eivät meret ole syvältä lämmenneet yhtä paljon kuin pinnalta. Syvältä meret ovat kylmiä ja jos huomattavaa lämpenemistä pääsisi tapahtumaan, napaseutujen kylmien pintavesien painuminen syvemmälle voimistaisi merivirtoja ja syvällä kulkevia vastakkaissuuntaisia virtoja. Noiden vaikutus lämmön tasaajana on verrattavissa tuulten vaikutuksiin. Tuulet ja merivirrat kuljettavat valtavia määriä lämpöä kohti napoja, missä lämpö pääsee haihtumaan avaruuteen joko suoraan (kirkkaalle taivaalle) tai välillisesti pilvien ja sateiden kautta. Mitä enemmän on avointa vettä, sitä enemmän pääsee säteilemään pois etenkin välillisesti haihtumisen, pilvien ja näistä tiivistyvän sateen seurauksena. Napa-alueet syöttävät tuota kylmää vettä meren syvempiin kerroksiin ja tuollainen kylmä vesi dominoi luokkaa puolta kilometriä syvemmälllä kaikkialla valtamerissä.
Niinhän ne ovat, vielä. Se että napajäät hiukan kutistuvat ei tähän vaikuta. Kun loppuvat tai käyvät niin vähiin että eivät ehdi tuottaa kylmää vettä täyttämään valtameriä, sitten se merien vesikin alkaa lämpenemään.
Jos puhutaan Grönlannin ja Antartiksen jäätiköistä niin ei ne ole loppumassa kohtakaan, taitaa arviot olla tuhansissa vuosissa, jos ei sitten joku yllättävä takaisinkytkentä potkaise lujaa. Nopeampi vaikutus tulee siitä että merijää pohjoisessa on hupenemassa pari kertaluokkaa nopeammin.
Jäästä on arktisella alueella enemmän haittaa lämmön haihtumiselle avaruuteen ja siten veden kylmenemiselle avoveteen verrattuna. Kyllä arktisella alueella koko valtameren pinta pystyy tuottamaan +4-asteista vettä, joka raskaimpana painuu pohjalle etenkin pimeänä puolivuotisjaksona. Avovesi siirtää meren lämpöä ilmaan ja lisää ilman kosteutta paremmin kuin jää, jolle satava lumi estää vesihöyryn pilviä muodostavien pystyvirtausten syntyä ja estää lämmön konvektiota muutenkin. Korkealle ulottuvat sadepilvet säteilevät lämpöään avaruuteen ilmankehän hiilidioksidin pahemmin estämättä, kiteytyvät lumeksi, joka tuo viileyden takaisin veden pintaan ja kiertokulku jatkuu. Jään häviäminen arktiselta alueella aiheuttaa haittaa eläimistölle, mutta ei ainakaan lämmitä ilmastoa lisää. Eikä meren päällä kelluvan jään sulaminenkaan nosta meren pintaa toisin kuin alapuolisten vesikerrosten lämpeneminen jossakin määrin tekeekin.
Nasa sivuaa tätä aihetta:
www.nasa.gov
www.ventusky.com
Meinaatko että ajelevat tuolla Afrikassa sähköautoilla? Ehkä. Kuka tietää, mutta väestönkasvu on hankala asia. Maa kun pääsee tiettyyn sosioekonomiseen tuottavuuteen, syntyvyys/väkiluku kääntyy laskuun. Kts. Eurooppa, USA, Japani…
Maapallohan ei kuole tuolla algoritmilla. Planeetta on huikean suuri juttu. Ihminen ei sitä pysty järkyttämään koskaan. Väestön osalta syntyy jossain vaiheessa tasapainotilanne, ruokatuotanto on yhtä kuin ruoan kulutus.
Ei kylläkään ole välttämätöntä kumpaankaan (vähemmän välttämätöntä kuin koboltti sähköautossa), mutta tuollaista generaattoriteknologiaa nyt vain on satuttu ottamaan käyttöön. Noita käyttäen on melko yksinkertaista saavuttaa hyvä hyötysuhde eivätkä ne edes hirmuisen harvinaisia ole (samaa luokkaa yleisyydessä kuin esimerkiksi tina tai bromi, joita käytetään aika monessa sovelluksessa, vrt. https://en.wikipedia.org/wiki/File:Elemental_abundances.svg).
Tuli tossa mieleen, että joku aikoinaan sanoi, että kaikki maailman ihmiset mahtuu Inarinjärven jäälle.
www.svt.se
Tuulivoimavalmistajat taitavat tapella kannattavuuden kanssa ja jossain on ollut myös juttua että ropeleitten hinnat ovat nousseet 20%(tästä en ole aivan varma). Teräksen ja muiden hinnat ovat tainneet nousta aika paljon.
No ainakaan 8 vuotta ei ydinvoimalan rakentamiseen riitä nykyisin, ihan sama minkä maalainen mylly. Hanhikivellä voisi ehkä olla teoreettinen mahdollisuus tuossa ajassa, kun on jo aluillaan. Tuulivoimaa sen sijaan tulee lisää hirmuvauhdilla. Pelkästään OX2:n kaksi merituulivoimahanketta Pohjanlahdella tuottaisivat toteutuessaan 23 TWh vuodessa.
Loviisan ydinvoimala-asiaa lähdettiin ideoimaan joskus 60-luvulla ja saatiin käyttöön 1977. Ideasta käynnistykseen kesti n. 15 vuotta. OL3 kohdalla periaatepäätöstä haettiin v. 2000. Nyt on kulunut jo 22 vuotta, eikä vielä toimi. Elikkä jos nyt lähdetään politiikkojen tasolla ideoimaan uutta ydinvoimalaa, niin pitänee laske ainakin 15 - 20 vuotta käynnistykseen.
Mutta Saimaalle mahtuu ihan reilusti.
Sanoisin, että Saimaaseen, koska jää ei ole Saimaalla alkuunkaan riittävän paksua kannattelemaan moista lisäkuormaa per neliömetri. Tarvittaisiin monta metriä paksu jää, ettei vesi alka tihkua jostakin halkeamasta, jolloin homma on menoa (pinnan alle melkein kuin uimarilla) koko joukolle. Vesi sitten tulvii rannoillekin kuin pahimpina kevättulvavuosina.
Joo, ei noita vanhoja voi oikein verrata. Elämme Tsernobylin ja Fukushiman jälkeistä aikaa, turvamääräykset ovat tänä päivänä paljon tiukemmat ja homma kestää.
Piti ne vanhatkin aika lailla kokonaan varustaa länsimaisilla ympäryslaitteilla - kuka lie suunnitellut ja osat hyväksynyt.
Imatran Voimalla oli varsin laaja insinööritoimisto (tai pitäisikö sanoa ketju insinööritoimistoja), joka noita laskelmia ja suunnitelmia käytännössä teki Loviisan laitosten osalta. Ulkoisena konsulttiapuna oli ainakin VTT, mutta kaiketi myös alan kaupallisia insinööritoimistoja (ehkä Ekono?). Olen kuullut, että tuon laitoksen suunnitelmat olisi myös ydintekniikan ja lujuuslaskelmien osalta toistettu Suomessa, eli laitetoimittajaan ei itse asiassa luotettu missään asiassa. Kaikki tarkastustoiminta oli tietenkin suomalaisten hallussa tai kontrollissa.
www.kauppalehti.fi
Asiaa voi ajatella monelta kantilta. Jos asiaa suhteutetaan vain muiden tekemiseen niin kyllä, Suomen tavoitteet kenties ovat turhan kunnianhimoiset. Toisaalta jos suhteutetaan siihen maaliin johon yritetään osua, eli ilmastokatastrofin estämiseen ja sitä kautta nykyisenkaltaisen länsimaisen elämänmenon jonkinasteiseen säilyttämiseen, niin ei, tavoite ei ole läheskään riittävä. Nykymenolla, siis globaalilla nykymenolla, nykyisen kaltainen elämäntapamme on tiensä päässä seuraavan sukupolven (eli nykynuorison) elinaikana.