mistä se mitataan.. sitähän se vahtii ettei oteta liikaa. Eli jos Niben mittaus in siellä 25A johdossa niin sitten sen mukaan.
F470:ssa on säädettävä pääsulakkeen koko 1-300+A. Koneeseen laitetaan oman talon PÄÄSULAKKEEN koko. Eli 25A =3x25A, 35A=3x35A, jne. Virrantunnistimet kytkentään päänousuun ja ne mittaa koko talon kulutusta.
Harrastelija
Vakionaama
Eikös aikaisemmin joku kertonut että tunnistimet eivät olleetkaan talojohdossa? Pääsääntöisesti talojohtoon ne on kuitenkin tarkoitettu jotta voidaan valvoa ettei pääsulakkeet pauku. Ehkä joku poikkeus voi olla että kannattaa muualle asentaa.
Tässä tapauksessa varmaankin on talojohdossa jos kiuas sammuttaa vastukset (f470 ja kiuas tuskin ovat samassa johdossa). Eli tuo 25A on varmaankin oikea valinta.
Tässä tapauksessa varmaankin on talojohdossa jos kiuas sammuttaa vastukset (f470 ja kiuas tuskin ovat samassa johdossa). Eli tuo 25A on varmaankin oikea valinta.
Kyllä ne vaan on. Kiuas on hyvin todennäköisesti 3-vaiheinen ja F470:aa ei juuri muuna Suomesta saa kuin 3-vaiheisena. Harvaan taloon tulee 6-vaihetta.
Ja jos se pääsulakkeen koko on säädetty oikein, niin kiukaan ei kyllä pitäisi kaikki vastuksia sammuttaa. Sen virtarajoituksen tarkoitushan on nimenomaan seurata eri vaihessa olevia kuormia ja säätää sitten vastustehoa niille vaiheille missä on vapaata kapasiteettia. Eli jos vaiheessa 1 ja 2 on kuorma tapissaan ja tarvitaan lisäystä, niin se otetaan vaiheelta 3. F470:ssa on lisäysvastukset yhtenä nippuna ja niitä syötetään kaikilta kolmelta eri vaiheelta. Logiikka laskee virrantunnistimen avulla ja päätää miltä vaiheelta voidaan lisäystä ottaa. Jos se pääsulakkeen koko on väärin, niin laite ei käytä koko sallittua vastustehoa.
Harrastelija
Vakionaama
Et tainnut ihan ymmärtää mun pointtia.
Tiedän kyllä miten tuota on ajateltu käytettävän ja 99,9% on varmasti niin asennettukin tai tunnistimet on kokonaan asentamatta. Mutta kun asentajia on laidasta laitaan ja asennuspaikkoja erilaisia niin välillä löytyy ihme virityksiä.
Tottakai laitteet ovat saman (3-vaihe) pääsulakkeiden takana. Mutta miten ryhmäsulakkeet? Normaalisti ovat eri sulakkeilla mutta kuten sanoin, asentajia on laidasta laitaan ja asennuspaikkojakin erilaisia.
Siis minua epäilyttää hieman sähkökytkennät jos asentaja on sitä mieltä että 16A on oikea. Joko ei ymmärrä mitä mitataan tai sähköt on kytketty jotenkin oudosti.
Meillä on ryhmäkeskuksessa 3x16a takana tuo pilp. Ainakin näin ne siellä lukee
Harrastelija
Vakionaama
Tuossa tapauksessa 16A voi olla järkevä asetus jos tuolla ryhmän alla on muitakin laitteita ja tunnistimet tuon ryhmän piuhoissa. Tällöin ei kylläkään saada suojattua pääsulakkeita mutta estetään tuon 16A sulakkeen laukeaminen.
Mutta jos pilp on tuolla yksin niin parempi olisi mitata pääsulakkeiden piuhoja jottei ne pauku.
Jos esim kiuas on eri ryhmässä niin olisi ehkä järkevämpi mitata pääsulakkeita.
Mutta niin kuin sanoin asennuspaikkoja on erilaisia jolloin se pääsulakkeen mittaaminen ei aina ole se paras vaihtoehto.
Joissain tapauksissa paras olisi jos voisi mitata erikseen pääsulakkeita ja ryhmiä ja molemmille määriteltävissä omat rajat.
Sitten oma ongelmansa on tilanteet jossa pääsulakkeet on vaikka eri rakennuksessa kuin pilp. Miten vedät tunnistimet toiseen rakennukseen.
Mutta jos pilp on tuolla yksin niin parempi olisi mitata pääsulakkeiden piuhoja jottei ne pauku.
Jos esim kiuas on eri ryhmässä niin olisi ehkä järkevämpi mitata pääsulakkeita.
Mutta niin kuin sanoin asennuspaikkoja on erilaisia jolloin se pääsulakkeen mittaaminen ei aina ole se paras vaihtoehto.
Joissain tapauksissa paras olisi jos voisi mitata erikseen pääsulakkeita ja ryhmiä ja molemmille määriteltävissä omat rajat.
Sitten oma ongelmansa on tilanteet jossa pääsulakkeet on vaikka eri rakennuksessa kuin pilp. Miten vedät tunnistimet toiseen rakennukseen.
Ei tässä nyt oikeasti ole mitään useaa tapaa tehdä asia oikein. Ne virrantunnistimet kytketään nimenomaan tulevaan syöttöön. Asennusohje, sivu 23, ”Virran mittausta varten on asennettava virtatunnistin kuhunkin kiinteistön sähkökeskukseen tulevaan vaihe- johtoon. Tämä on suositeltavaa tehdä sähkökeskuksessa.” Jos joku laittaa tuon jotenkin toisin, niin väärin meni. Virrantunnistimesta ei ole mitään hyötyä laitten omassa syöttökaapelissa. Kyllä se F470 tietää paljonko se itse käyttää virtaa. Tehdasasetuksena valikon 5.1.12. Varokekoko on 16A. Tämä tulee muuttaa virrantunnistimien asennuksen yhteydessä kiinteistön pääsulakkeen mukaisiksi.
Liitteet
Harrastelija
Vakionaama
No ei tietenkään jos se on ainoa laite sen sulakkeen takana.
Miten muuten kytket tunnistimet jos ne pääsulakkeet ja mittari on toisessa rakennuksessa esim 30m päässä? Vaikka autotallin yhteydessä.
Ei sen F470:n johdonsuojan taakse saa kytkeä mitään muuta kuin sen F470:n.
Tunnistimet voi kytkeä ihan samalla tavalla kun normaalistikin. Ei niiden tunnistimien tarvitse olla ennen pääsulakkeita ja mittaria tai heti niiden jälkeen. Sama virta ja jännite siellä johdon toisessa päässäkin on. Eli voi kytkeä myös takapuolelle. Kunhan ovat ennen kulutuslaitteita. Ei ne meilläkään ole heti pääsulakkeen jälkeen vaan taululle nousevissa pääjohtimissa. Mittari ja pääsulakkeet ovat jossain 20m päässä tontin reunalla. Jos ne anturit pitää saada sinne 20-30m päähän päänalleille, niin tunnistimien johtimia voi jatkaa. Toki jälkikäteen tuollaisen tekeminen voi olla haastavaa.
Harrastelija
Vakionaama
Mutta minun esimerkin autotallissakin saattaa olla paljon sähköä käyttäviä koneita. Niiden virta jää mittaamatta jos tunnistimet ovat talon päässä kaapelia. Tällöin tunnistimet eivät ole sähkökeskukseen tulevassa johdossa.
Pointti siis se että on poikkeistapauksia jolloin ei voi mennä pilkulleen ohjeen mukaan.
Mutta en tiedä mikä olisi oikea tapa tuossa autotalliesimerkissä. Tuntuu hurjalta kaivaa piha auki tunnistimien vuoksi (uudessa talossa voidaan huomioida rakennusaikana). Voiko ne tunnistimien piuhat edes olla kuinka pitkät?
Pointti siis se että on poikkeistapauksia jolloin ei voi mennä pilkulleen ohjeen mukaan.
Mutta en tiedä mikä olisi oikea tapa tuossa autotalliesimerkissä. Tuntuu hurjalta kaivaa piha auki tunnistimien vuoksi (uudessa talossa voidaan huomioida rakennusaikana). Voiko ne tunnistimien piuhat edes olla kuinka pitkät?
Jos sen tallin haluat mukaan, niin yksi jippo on selvittää tallin maksimivirrankulutus ja vähentää se F470 asetetusta pääsulakkeiden virta-asetteluarvoista. Jos se talli käyttää 4 A per vaihe, niin laita F470 asettelu vaikka 21 A jos pääsulakeet ovat 3x25 A.
Noin yleisesti kommenttina, että tuo kuormatunnistus on kyllä mainio toiminto ja oikeasti toimii. Uplinkin historiassa näkyy, että meillä valvontasuojaus (tai joku senniminen) oli aktivoitunut pari kertaa talvella. Ollut kiuas 9 kW, F470 vastukset 5,6 kW ja jotain muuta päällä samaan aikaan. Asettelu on 24 A.
Noin yleisesti kommenttina, että tuo kuormatunnistus on kyllä mainio toiminto ja oikeasti toimii. Uplinkin historiassa näkyy, että meillä valvontasuojaus (tai joku senniminen) oli aktivoitunut pari kertaa talvella. Ollut kiuas 9 kW, F470 vastukset 5,6 kW ja jotain muuta päällä samaan aikaan. Asettelu on 24 A.
Harrastelija
Vakionaama
Juu, tuo on kyllä tosi hyödyllinen ominaisuus. Pääsulakkeiden koko on ”rajallinen” luonnonvara.
Sama homma on syytä tehdä mahdollisen tehokkaan autolaturin kanssa.
Miten nuo lienee saa toimimaan keskenään etteivät sotke toisiaan?
Sama homma on syytä tehdä mahdollisen tehokkaan autolaturin kanssa.
Miten nuo lienee saa toimimaan keskenään etteivät sotke toisiaan?
Varmaan helpoin rakentaa hankkimalla autolaturi ja sitä tukeva mittari sijoitettuna siihen autotallin pääkeskukseen =>rajoittaa lataustehoa jos menee yli paukkujen. Aurinkosähköjä plaratessa ainakin SMA ja Fronius taitaa tarjota nämä pakettina mutta varmasti on muitakin ja muita komboja.
No niin tää ratkes, eli oltiin vaan jätetty tuo tehdasasetus tuonne päälle, virtakytkimet on kytketty mittarikeskukselle niinkuin pitääkin. Nyt on varokekoko nostettu 25A kiitos kaikille.
Tai siis virrantunnistimet.
root
Aktiivinen jäsen
Juuri näin. Itsellä 3x35 A liittymä, pääsulakkeet tonttikeskuksessa, jossa myös 3 x 16 A sulakkeet autolaturille. Niben 3 x 16 A sulakkeet teknisessä tilassa ja näin ollen Niben asetuksissa varokekoko 20 A (close enough…)
Moi,
Täällä uusi Nibe F470 käyttäjä tarvitsisi neuvoja. Olen säätänyt alimmän menlämpötilan 28 asteeseen, jotta märkätilossa olisi lämmin lattia myös lämpimämmillä keleillä - ongelmana kuitenkin tuloilman lämpötila. Nyt säätänyt tuota RN-1 ruuvia ihan hyvällä tuloksella, mutta nyt esim. kun ulkona 5 astetta lämmintä niin säätövara alkaa loppua eli venttiili sulkeutuu jos väännän kireämmälle. Onko tämä normaalia vai onko tosiaan ettei tuota pysty paremmin säätämään?
Ideaalitilanteessa tuloilman lämpötila olisi n. 20 astetta koko ajan, jolloin lattialämmitys ja pian asennettava ILP saisivat hoitaa loput. Oliko täällä joku rakennellut tuohon jotain automatiikkaa? Ihan koko aikaa tuota RN1 ei jaksaisi olla säätämässä.
Täällä uusi Nibe F470 käyttäjä tarvitsisi neuvoja. Olen säätänyt alimmän menlämpötilan 28 asteeseen, jotta märkätilossa olisi lämmin lattia myös lämpimämmillä keleillä - ongelmana kuitenkin tuloilman lämpötila. Nyt säätänyt tuota RN-1 ruuvia ihan hyvällä tuloksella, mutta nyt esim. kun ulkona 5 astetta lämmintä niin säätövara alkaa loppua eli venttiili sulkeutuu jos väännän kireämmälle. Onko tämä normaalia vai onko tosiaan ettei tuota pysty paremmin säätämään?
Ideaalitilanteessa tuloilman lämpötila olisi n. 20 astetta koko ajan, jolloin lattialämmitys ja pian asennettava ILP saisivat hoitaa loput. Oliko täällä joku rakennellut tuohon jotain automatiikkaa? Ihan koko aikaa tuota RN1 ei jaksaisi olla säätämässä.
Tuo alin menolämpötila on se joka aiheuttaa RN1 vääntämistä, koska sen lämmönvaihtimen lämmitys ei seuraa enää lämpökäyrää (se saa myös 28C vettä vaikka lämpökäyrän perusteella odottaisi jotain viileämpää).
Lämpökäyrän mukaisesti lämmittämällä tuo RN1 säätö pysyy aika hyvin paikallaan eikä siihen tarvitse hirveästi koskea. Onhan noita jokunen ihan perinteinen termostaatti tuohon asennettu, ei siihen kai sen kummallisempaa automatiikkaa tarvitse.
Lämpökäyrän mukaisesti lämmittämällä tuo RN1 säätö pysyy aika hyvin paikallaan eikä siihen tarvitse hirveästi koskea. Onhan noita jokunen ihan perinteinen termostaatti tuohon asennettu, ei siihen kai sen kummallisempaa automatiikkaa tarvitse.
Tulkitsenko siis oikein, että itse määritellyllä lämpökäyrällä tuo siis toimisi oikeammin?
Tehtiinkö ns jälkiasennuksena? Olisiko mahdollista laittaa kuvaa asennuksesta? Tätä voisin harkita itsekin.
Jullikka
Jäsen
Alla laskulta venttiilien tyypit, joita meidän asennuksessa käytettiin:
- Patteritermostaatti Oras M30 5000 Irtoanturi 44300
- Patteriventtiili TA-TRV-3 DN 15 Suora ilman yhdist
- Patteriliitin TA DN 15 Kova
Eli 5m irtoanturi on meillä, 3m riittäisi mutta ei tuntunut löytyvän. 2 metrin anturilla oleva ei riitä, nim. kokemusta on. Patteritermostaatin anturi pantiin meillä tuloilmakanavan kylkeen Armaflex-teipillä, on mielestäni toiminut hyvin.
Koitan iltasella muistaa laittaa kuvan.
- Patteritermostaatti Oras M30 5000 Irtoanturi 44300
- Patteriventtiili TA-TRV-3 DN 15 Suora ilman yhdist
- Patteriliitin TA DN 15 Kova
Eli 5m irtoanturi on meillä, 3m riittäisi mutta ei tuntunut löytyvän. 2 metrin anturilla oleva ei riitä, nim. kokemusta on. Patteritermostaatin anturi pantiin meillä tuloilmakanavan kylkeen Armaflex-teipillä, on mielestäni toiminut hyvin.
Koitan iltasella muistaa laittaa kuvan.
Jullikka
Jäsen
Toimii paremminn, tuo 28°C vesi on turhan lämmintä säätöä ajatellen. Meillä menee n. 26 asteinen 0°C kelissä, tuo 28°C menee vasta n. -20°C lämmöissä. Minkälainen käyrä teillä muuuten on.
Minulla oli 410P kanssa muutaman vuoden patteriventtiili 5m irtoanturilla. Minä porasin sille anturille reiän kanavaan ja epoksoin sen siitä läpi. Kyllä kai se armaflexin allakin reagoi putken pinnan kautta, sinänsä.
Itse venttiili tuskin on uudempaankaan nibeen mikään plug and play, vaatiihan se pienen putkimuutoksen. Minä halusin sen rinnankytkennäksi siihen niben oman säädön viereen, ihan vaan siltä varalta että jos se ei toimi kunnolla. Niin oli sitten mahdollista ruuvata se kiinni ja palata vanhaan. Tarvetta ei kyllä tullut.
Minulla lienee edelleen se oraksen 5m kapillaari tallessa. Femmalla lähtee jos joku jaksaa Pirkkalasta hakea, kaupan päälle saattaa löytyä patteriventtiilikin (ehkä).
Itse venttiili tuskin on uudempaankaan nibeen mikään plug and play, vaatiihan se pienen putkimuutoksen. Minä halusin sen rinnankytkennäksi siihen niben oman säädön viereen, ihan vaan siltä varalta että jos se ei toimi kunnolla. Niin oli sitten mahdollista ruuvata se kiinni ja palata vanhaan. Tarvetta ei kyllä tullut.
Minulla lienee edelleen se oraksen 5m kapillaari tallessa. Femmalla lähtee jos joku jaksaa Pirkkalasta hakea, kaupan päälle saattaa löytyä patteriventtiilikin (ehkä).
Jullikka
Jäsen
Itse ajattelin, että suoraan korvaamalla menee hyvin ja on ainakin toistaiseksi toiminut. Alkuperäisen kaltaisen toiminnan saa aikaan irroittamalla termostaattiosan ja pelaamalla patteriventtiilin esisäädöllä. Ainakin tämä tapa toimi helmikuun pakkasilla muutaman päivän OK ennen oikean termostaatin saamista.
Jep, käytännössä sen patteriventtiilin virtaus kyllä riittää. Siitä kun ei ollut varmuutta niin laitatin niin kuin laitatin, mutta sen jälkeen kun kokemusta oli, sanoisin että turhaa. Suoraan siihen paikalle vaan ja vanha säätö roskiin.
Jullikka
Jäsen
Tuossa kuva, jälkiasennuksena, LVI-Viva asennusliike, jonka toimintaa voi varauksetta kehua
Liitteet
Kiitos! Hyvinhän tuo termari tuohon mahtuu. Jos suoraan menee käsisäätöventtiilin tilalle niin eiköhän tuo menisi paikalleen ilman putkariakin. Hamppu ja tahnaa kierteisiin.
Oisaisko joku neuvoa/kertoi hälytyksestä. Omat epäilykset ovat kun ulkoanturiin paistaa kokopäivän aurinko koska asennettu semmoiselle puolelle jonne paistaa ja sitämyöten pilp näyttää päivisin kovia lukemia ulos (+30-40) oikeasti +15 ja illalla kun viilenee niin tipahtaa tietenkin ns. Oikein eli nyt 2 iltana ollut 0-3 asteen välissä, voiko ongelma syntyä tästä? Asetus automaatilla: pysäytys ja lisäys arvot 17 astetta ja 14 astetta, 24h otanta.
Ongelma ollut että 2 iltana nyt laittaa nibe f470 hälytys tilaan ja katkaisee ilmastoinnin. Kokeeksi nostin nyt lämpökäyrää 2->3 onko vaikutusta kun häiriö ohje puhui siitäkin. Ainakin sen jälkeen asettui viimeisimmäksi. Ekan kerran huomasin toissa aamuna että oli yöllä mennyt häriötilaan ja kuittasin vain että palauta normaaliksi. Pelasi taas yöhön asti. HÄIRIÖ 67.
Laitan pari kuvaa tähän.
Kiitos jos löytyy apuja
Ongelma ollut että 2 iltana nyt laittaa nibe f470 hälytys tilaan ja katkaisee ilmastoinnin. Kokeeksi nostin nyt lämpökäyrää 2->3 onko vaikutusta kun häiriö ohje puhui siitäkin. Ainakin sen jälkeen asettui viimeisimmäksi. Ekan kerran huomasin toissa aamuna että oli yöllä mennyt häriötilaan ja kuittasin vain että palauta normaaliksi. Pelasi taas yöhön asti. HÄIRIÖ 67.
Laitan pari kuvaa tähän.
Kiitos jos löytyy apuja
Liitteet
Nibe pysäyttää lämmityksen auringon osuessa anturiin. Tuloilma sitten viilenee kun vesi ei kierrä tuloilmapatterissa. Onko asetusten suodatusaika sellainen(liian pitkä), että lämmitys ei käynnistykään illan viiletessä ja silloin tuloilma kylmenee liikaa ja tulee tuo suojaus päälle? Voisi siis kokeilla lyhyempää suodatusaikaa?
Viimeksi muokattu:
Luulen että tulihännän neuvo ratkaisee asian. Minulla on anturi ja myös tuloilma auringon puolella ja vielä tumma seinä. Lämmityksen pysäytys taitaa olla sen +40. Toimii, ei tule hälytyksiä. Toki tulo-ilma on hankala kun nyt päivällä ei haluaisi sitä ollenkaan lämmitettävän kun aurinkokin kuumentaa sitä ja yöllä taas pitää lämmittää. No, hommaanpa itselle tuommoisen jokunen viesti sitten mainitun patteriventtiili-hässäkän niin pääsee säätämisestä
Kannattaa Jike hommata myös uplink, sillä pääsee aika hyvin hajulle monestakin ongelmasta.