Näytti varajassa olevan ~40c vettä, vaikuttaneeko tuo korkeampi veden lämpö olennaisesti tuohon?
Aquarea H-sukupolvi, 9kW T-CAP kokemuksia
- Keskustelun aloittaja olli_tr
- Aloitettu
Siitä juuri pohdin, että mahtaako tuolla olla vaikutusta.
Onko jollekin selvää, että mikä anturi tuo Outside_Pipe_Temp on? Pitää kotosalla katsoa, että mitä tuo näyttää Heishamonissa. Olen eristänyt asennuksessa vesipuolella olevat anturit ja siinä vieressä näkyvät kylmäaineanturit. Jos sieltä mitataan, niin eiköhän niiden eristäminen voisi tehdä eroa sitten jo eristämättömään defrost-anturiin. Tuskin silti, koska en ole ainoa jolla on ongelmia.
Siis kumpaan suuntaan, meillä on nyt varaajan lämpötila 27-30C, sillä lämmöllä onnistuu sulatus.
Outside_Pipe_Temp on oletettavasti kennosta löytyvä anturi, tuon anturin arvo on tukevasti pakkasella, kun sulatus alkaa. Tarkkaa tietoa tuon anturin vaikutuksesta sulatuksen alkamiseen tai loppumiseen ei minulla ole.
Lähinnä onko varaajan lämmöllä vaikutusta sulatukseen käytettyyn lämpömäärään ja sitä kautta kennon puhdistumiseen.
Taas oli etelässä sankat lumipyryt ja lunta tuli ihan reilusti. Samanlainen vähän paksumpi rantu on taas kyseisellä kelillä tullut omaankin koneeseen. Kyllä tuohon nähtävästi vaikuttaa myös se, että lunta tulee melkein vaakatasossa ja sitä kertyy kennon alaosaan.
Pahimman pyryn aikaan sulatellut noin tunnin välein ja sulatukset ollut pääsääntöisesti 8min, pariin otteeseen vain 6min.
EDIT:
Otetaas sanoja vähän takaisin. Ei siihen mitään rantua jäänyt sulatuksessa, mutta sakean lumipyryn jäljiltä on muuten ylimääräistä jäätä.
Sattui just sulatus, kun tässä koneella istuin, joten äkkiä seuraamaan sulatusta. Eli kyllä tuo rantu sulaa nätisti pois (ekassa kuvassa sulatus vielä kesken, mutta nuo molemmat näkyvät viirut kyllä suli kokonaan pois), mutta tuon lumipyryn jäljiltä noi kennoon/kennon alaosaan kertyneet lumet on sulatuksissa sulanut alaosaan jääpaakuksi.
Tarkemmin kun katsoo, niin ne jäät on kuitenkin irti kennosta, eli kenno kyllä sulattaa itsensä kokonaan ja tuon jään ja kennon väliin jää "ilmarako". Ei noi tosta sulatusta pidentämällä lähde, koska tuo pystyssä oleva "jääseinä" on kiinni alapellissä. Se sulatuksen (rännikaivoon menevän) saattokaapelin virittäminen tuonne takaseinään voisi tätä kyllä ehkäistä, mutta eipä näitä tällaisia lumimyräköitäkään kovin usein ole etelässä.
Ja edelleenkin... tähän siis tarvittiin taas sankka lumipyry, jotta tuo tilanne pääsi tapahtumaan. Itse asiassa just tuo kylki on kohti pihan kaikkein avonaisinta osaa, joten liekö silläkin pieni edesauttava vaikutus. Tämä on siis tapahtunut nyt ainoastaan näissä parissa kovemmassa lumimyräkässä.
Ihan varmasti jo pieni katos vilpin päällä auttaisi tähänkin, mutta en jaksa stressata asian kanssa.
Pahimman pyryn aikaan sulatellut noin tunnin välein ja sulatukset ollut pääsääntöisesti 8min, pariin otteeseen vain 6min.
EDIT:
Otetaas sanoja vähän takaisin. Ei siihen mitään rantua jäänyt sulatuksessa, mutta sakean lumipyryn jäljiltä on muuten ylimääräistä jäätä.
Sattui just sulatus, kun tässä koneella istuin, joten äkkiä seuraamaan sulatusta. Eli kyllä tuo rantu sulaa nätisti pois (ekassa kuvassa sulatus vielä kesken, mutta nuo molemmat näkyvät viirut kyllä suli kokonaan pois), mutta tuon lumipyryn jäljiltä noi kennoon/kennon alaosaan kertyneet lumet on sulatuksissa sulanut alaosaan jääpaakuksi.
Tarkemmin kun katsoo, niin ne jäät on kuitenkin irti kennosta, eli kenno kyllä sulattaa itsensä kokonaan ja tuon jään ja kennon väliin jää "ilmarako". Ei noi tosta sulatusta pidentämällä lähde, koska tuo pystyssä oleva "jääseinä" on kiinni alapellissä. Se sulatuksen (rännikaivoon menevän) saattokaapelin virittäminen tuonne takaseinään voisi tätä kyllä ehkäistä, mutta eipä näitä tällaisia lumimyräköitäkään kovin usein ole etelässä.
Ja edelleenkin... tähän siis tarvittiin taas sankka lumipyry, jotta tuo tilanne pääsi tapahtumaan. Itse asiassa just tuo kylki on kohti pihan kaikkein avonaisinta osaa, joten liekö silläkin pieni edesauttava vaikutus. Tämä on siis tapahtunut nyt ainoastaan näissä parissa kovemmassa lumimyräkässä.
Ihan varmasti jo pieni katos vilpin päällä auttaisi tähänkin, mutta en jaksa stressata asian kanssa.
Viimeksi muokattu:
Taitaa täällä olla vain hajontaa per sulatus, koska joissakin sulatuksissa tuo rantu häviää näemmä kokonaan, kun taas välillä ei. Luulin jo, että oli hävinnyt vain ehkä kompurasulatuksella kun oli ollut oikeasti pakkasta, mutta nyt oli hävinnyt tavallisella sulatuksella.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Nyt on anturi tulossa. Homma hoitui lopulta myyjän kautta mallikkaasti. Anturi on DHL:llä tulossa ja jos hyvin käy, saan sen viikonlopuksi.
Toivottavasti tämä nyt sitten auttaa. Kai se on mahdollista, että "hajonnan" juurisyy on myös korttipuolella, jolloin jokin lisävastus jäisi ainoaksi mahdollisuudeksi.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
NOo jaa. Ei ne Panasonicilla sitä myöntäneet vaan selittelivät vaan että se on tuommoinen. Minä en oikein tiedä mikä tämä Panasonicin itsensä rooli näissä on. Osia on kuulemma ainakin Onnisella. Onko Kataikko näiden varsinainen maahantuoja ? Sinne en ole ollut yhteydessä.
Maahantuoja Panasonic Europe GMBH - siltä sitten saa ostaa kuka vaan, luulemma ja sopia ehkä näitä tukikuvioitakin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Anturi tulikin nopeasti vaikka Hampurista näyttää lähteneen matkaan. Johdon päässä on pistoke joten vaihtamiseen ei ehkä kummia tarvita. Liekkö sitten piirilevy kuinka syvällä ja miten päin mutta se selviää jahka taas koneen luokse pääsee.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kiireen keskellä jäi mittaamatta uusi anturi, kun en tunnistanut tuon tutkimiseen liittyvää ongelmaa. Tuo anturin pistoke olikin semmoinen, että piti olla juuri sopivat ohuet suunnilleen nuppineulan paksuiset karvat, joilla sai kontaktin pistokkeen sisälle. Nyt kun vaihdon anturin, mittasin vanhasta:
+36 °C ~3,3 kOhm
+23 °C ~5 kOhm
+ 0 °C ~15 kOhm
Aika loogisesti tuo vaikuttaa toimivan, liekkö sitten arvot normaalit ?
Tuo paikka kerää kostetutta, joten kontaktia parantaa asennusputkiloon ja sen ympärille kertyvä kosteus. Eli voi hyvinkin olla menee yhden tai kaksi sulatussykliä nätisti mutta sitten vesi toimii vähän niin kuin juotoksena. Eipä auta taas muu kuin odotella ja ihmetellä.
+36 °C ~3,3 kOhm
+23 °C ~5 kOhm
+ 0 °C ~15 kOhm
Aika loogisesti tuo vaikuttaa toimivan, liekkö sitten arvot normaalit ?
Tuo paikka kerää kostetutta, joten kontaktia parantaa asennusputkiloon ja sen ympärille kertyvä kosteus. Eli voi hyvinkin olla menee yhden tai kaksi sulatussykliä nätisti mutta sitten vesi toimii vähän niin kuin juotoksena. Eipä auta taas muu kuin odotella ja ihmetellä.
Oletko muuten tehnyt tämän home assistantin guin kautta vai löytyykö jotain koodipätkää heishamon.yamliin lisättynä ja jos, niin onko haluja jakaa sitä vaikka täällä?
Ei ole koodinpätkää, vaan ihan automaatio kerrallaan jokaiselle lämpötila-alueelle.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Nyt on ollut uusi anturi vähän toista kuukautta.
Ilmat ovat muuttuneet keväisimmiksi, mutta nyt on taas ollut vaihteeksi kunnon lumipyryä. Uusi anturi on myös ollut asennettuna irralliseen putken kylkeen teipattuun putkiloon alkuperäisen putken kylkeen juotetun asemasta. Asennus on kuten edellä olevissa kuvissa.
Jäävanteelta pelastaa, jos ilma käy kunnolla plussalla, jolloin se sulaa vähän niin luonnon lämmöllä. Olosuhteissa, missä kenno huurtuu erityisen vähän/ei ollenkaan vannetta ei myöskään vaikuta tulevan ja pienet rippeet myös voivat hävitä. Kuuraa puskevaa paksua makkaraa ei kuitenkaan ole nyt keittynyt eikä lämminvesisulatuksia ole kuukauteen tarvittu.
Vaikea sanoa muuttuiko anturin asennuksen myötä mikään paremmaksi. Tuo anturin kontaktin löysääminen asiaan vaikuttaa.
Ilmat ovat muuttuneet keväisimmiksi, mutta nyt on taas ollut vaihteeksi kunnon lumipyryä. Uusi anturi on myös ollut asennettuna irralliseen putken kylkeen teipattuun putkiloon alkuperäisen putken kylkeen juotetun asemasta. Asennus on kuten edellä olevissa kuvissa.
Jäävanteelta pelastaa, jos ilma käy kunnolla plussalla, jolloin se sulaa vähän niin luonnon lämmöllä. Olosuhteissa, missä kenno huurtuu erityisen vähän/ei ollenkaan vannetta ei myöskään vaikuta tulevan ja pienet rippeet myös voivat hävitä. Kuuraa puskevaa paksua makkaraa ei kuitenkaan ole nyt keittynyt eikä lämminvesisulatuksia ole kuukauteen tarvittu.
Vaikea sanoa muuttuiko anturin asennuksen myötä mikään paremmaksi. Tuo anturin kontaktin löysääminen asiaan vaikuttaa.
Moi. Tuli eilen asennettua ensimmäinen tällainen Panan split ilmavesi. Malli oli WH-UD09HE8 ulko ja WH-ADC0916H9E8 sisäyksikkö ja siihen 100L puskuri neliputkisena.
Vanhempi patteritalo ja ei termostaatteja. Laite on kellarissa. Laitoin nyt ihan lämpökäyrä-ohjauksella ja kysynkin teiltä onko järkevämpi tehdä se toisin? Onko säädöissä jotain mitä kannattaisi huomioida? Tein ne asetukset nyt ihan kokemuspohjalta muista laitteista ja ohjekirja on kyllä heikko vrt esim. Mitsun pikaohjeeseen. Se on loistavasti koottu ohje ja kuka vaan saa sillä laitteen käyntiin ja ok säätöihin. Vastaavaan en ole törmännyt.
Asennuskokemuksia:
+ laadukkaan oloinen kuten on ilpitkin.
+ sisäyksikkö kohtaisen helppo siirrellä ja jämäkkä runko.
+ sähköliitännät selkeät ja laadukkaat.
+ käyttöliittymä selkeä
+ hiljainen sisä- ja ulkoyksikkö.
+ molemmat syötöt tulee sisäyksikköön.
- kaikki putkilähdöt alaspäin. Kytkentä ja ilmaaminen ei ole niin helppoa kuin ylöspäin.
- ohjekirja ei selkein muttei sekavinkaan.
- ulkoyksikön pohjavastus puuttui.
- 5/8" putkikoko kylmäpiirissä on työläs asentaa. Taivutustuki on must.
- 6 johtiminen yksiköiden välikaapeli. Ei löydy autosta
Vanhempi patteritalo ja ei termostaatteja. Laite on kellarissa. Laitoin nyt ihan lämpökäyrä-ohjauksella ja kysynkin teiltä onko järkevämpi tehdä se toisin? Onko säädöissä jotain mitä kannattaisi huomioida? Tein ne asetukset nyt ihan kokemuspohjalta muista laitteista ja ohjekirja on kyllä heikko vrt esim. Mitsun pikaohjeeseen. Se on loistavasti koottu ohje ja kuka vaan saa sillä laitteen käyntiin ja ok säätöihin. Vastaavaan en ole törmännyt.
Asennuskokemuksia:
+ laadukkaan oloinen kuten on ilpitkin.
+ sisäyksikkö kohtaisen helppo siirrellä ja jämäkkä runko.
+ sähköliitännät selkeät ja laadukkaat.
+ käyttöliittymä selkeä
+ hiljainen sisä- ja ulkoyksikkö.
+ molemmat syötöt tulee sisäyksikköön.
- kaikki putkilähdöt alaspäin. Kytkentä ja ilmaaminen ei ole niin helppoa kuin ylöspäin.
- ohjekirja ei selkein muttei sekavinkaan.
- ulkoyksikön pohjavastus puuttui.
- 5/8" putkikoko kylmäpiirissä on työläs asentaa. Taivutustuki on must.
- 6 johtiminen yksiköiden välikaapeli. Ei löydy autosta
Täällä myös pumpun valinta ajankohtainen, ja foorumia + googlea kahlattu läpi.
Panasonic tällä hetkellä vahvoilla, lähinnä nimellistehon tuotto -15c asti vaikuttanut päätökseen (Sähkövastuksien käyttö jää vähäisemmälle kuin muissa malleissa?)
H- ja J-sarjan erot kiinnostaa. Näistä ei löytynyt foorumilta keskustelua. Kannattaako lisäinvestointi J-sarjalaiseen? Split-malli olisi kyseessä.
Valinta osui H-sarjalaiseen. 9kW Panasonic WH-SXC09H3E8 sisäyksiköllä odottaa asennusta energiavaraajaan.
Manuaaleita ja tätä ketjua tullut lueskeltua. Laitteen toiminnoista jo hyvä käsitys luetun perusteella, mutta varmasti nousee kysymyksiä kunhan laite saadaan toimintakuntoon.
Lisäsähkövastuksien valinnassa vielä pohdittavaa. Tässä mallissa valmiina 3kW 1-vaihe vastus.
Riittäisikö jos erilliseen varaajaan laittaa 2 kpl 3kW 1-vaihe vastuksia, ja molemmat lämmittäisi hybridivaraajan työsäiliötä, josta kierukka yläsäiliöön käyttövedelle? Tällöin pumpun vikatilanteessa lämmityspiiriin saisi vilpin oman 3kW vastuksen lisäksi 3+3kW tehoa (joka myös esilämmittäisi käyttövesisäiliön) ja tarpeen vaatiessa vilpin kääntäessä tekemään käyttövettä, vilpin oma 3kW vastus hoitaisi käyttöveden loppukuumennuksen. (Tällä välin työsäiliötä lämmitettäisiin 3+3kW vastuksilla)
Erilliset 3kW vastukset yhden 6kW sijaan sen vuoksi, että normaalitilanteessa pumpun tehdessä töitä, näitä voitaisiin tarpeen tullen ottaa portaittain avuksi lämmitykseen.
Tämä tietysti vaatisi että vilpin sisäyksiköltä pystytään ohjaamaan vähintään kahta ulkopuolista lisälämmitintä erillisinä ohjauksina?
Mikäli vain yksi lisälämmittimen ohjaus, silloin myös 6kW vastus kävisi.
lmfmis
Vakionaama
On olemassa myös portaittain käynnistyvä lämpöparoni ainakin 4.5kW+4,5kW koossa.
Eli iskee 4,5kW päälle normaalsti termarin ohjaamana ja jos lämpötila vain laskee, niin n 5 asteen kuluttua iskee sen toisen 4,5kW mukaan = 9kW
Mulla yksi sellainen uudenveroinen varastossa jos kiinnostusta on ...
Eli iskee 4,5kW päälle normaalsti termarin ohjaamana ja jos lämpötila vain laskee, niin n 5 asteen kuluttua iskee sen toisen 4,5kW mukaan = 9kW
Mulla yksi sellainen uudenveroinen varastossa jos kiinnostusta on ...
Taitaa olla siellä peltien sisällä.
Miten sun vastukset sitten asettuivat energiavaraajaan? Mulla mahdollisesti tulossa samanlainen laite vaan T-Cap 12kW teholtaan splittinä yhdistettynä Jäspin energiavaraajaan. Tuliko sulle antureita varaajaan?
Hempuli
Töllintunaaja
Sekä all-in-one että monoblok ovat järkeviä hankintoja. All-in-one on pakettiratkaisu ja monoblok vain lämpöpumppu, joka tuottaa lämmitys- tai käyttövettä. Toisille on järkevää olla yhden toimittajan varassa, jolloin all-in-onen jonkin komponentin rikkoutuessa riittää huoltokutsu tai koko laitteiston uusinta. Toisille monoblok antaa enemmän mahdollisuuksia rakentaa omanlaisensa systeemin entisten tai uusien varaajien rinnalle, jolloin voidaan uusia lämmitysverkoston komponentteja erikseen.
Pakettiratkaisu eli AIO-malli sisältää myös tuon puskurivaraajan mikä monoblokin tapauksessa pitäisi ostaa erikseen?
Hempuli
Töllintunaaja
Mulla ei ole tietoa eri all-in-one:ista, kun oma filosofia oli perustaa lämmitys 500 ltr varaajalle ja sen perään lämpimälle käyttövedelle oma tulistusvaraaja. Tarkoitus on lämmittää isoa varaajaa lämpöpumpulla tai mitä menetelmiä lämmön tuottoon ikinä keksitäänkään tai on jo keksitty. Suvussa on all-in-one, johon en ole tutustunut, mutta siihen ollaan tiettävästi tyytyväisiä. Tosin ison poppoon saunoessa kuuman veden tuotto voi joskus hiipua, mutta niin se tekisi meilläkin, jos vastaavia saunailtoja järjestettäisiin.
Kuvittelisin all-in-one:n sisältävän puskuri- ja lämpimän käyttöveden varaajan. Niiden koko voi olla säästeliäs verrattuna erillisratkaisuun monoblokin tai split:in kanssa, mutta normikäytössä todennäköisesti hyvinkin riittäviä.
Omalla kohdalla en halunnut, että kaikki munat ovat samassa korissa ja sukulaisukko taas arvosti valmista kokoonpanoa.
Kuvittelisin all-in-one:n sisältävän puskuri- ja lämpimän käyttöveden varaajan. Niiden koko voi olla säästeliäs verrattuna erillisratkaisuun monoblokin tai split:in kanssa, mutta normikäytössä todennäköisesti hyvinkin riittäviä.
Omalla kohdalla en halunnut, että kaikki munat ovat samassa korissa ja sukulaisukko taas arvosti valmista kokoonpanoa.
Espejot
Hyperaktiivi
Oikeastaa vertaat nyt vihanneksia ja hedelmiä. Oikea vertailu on split vs monobloc. Tai All-In-One vs saneerausmalli. All-in-One ei oikeastaan ole mitään muuta kuin VILP:n liitetty "sähkökattila".
Viimeksi muokattu:
Eikö all-in-one ole nimensä mukaisesti paketti missä on VILP ja muutakin tarviketta samassa laatikossa? Monoblock taasen on "vain" VILP?
Espejot
Hyperaktiivi
AIO on nimitys lämpöpumpun sisäyksikölle missä on varaajat, paisunta, pumppu jne sekä ohjaus. Se tarvitsee sen lämpöpumpun ulos. Nimen on tainnut lanseerata Panasonic millä split saneerausmallit on bi-bloc nimellä. Panasonicilla ei ole myynissä monobloc VILP mikä sisältäisi AIO sisäyksikön eli kaikki esim. maalämpötukun valikoimissa olevat Panan monoblocit on ns. saneeraumalleja.
PANASONIC 9 KW AQUAREA AIO T-CAP + ASENNUSTARVIKEPAKETTI
Tuotemerkki: Panasonic Tuotenumero: KIT-AXC9HE8 Toimitusaika: 1 – 5 arkipäivää Rahti: 59 € SISÄYKSIKKÖ WH-ADC0916H9E8 ULKOYKSIKKÖ WH-UX09HE8 SULANAPITOKAAPELI CZ-NE3P LISÄKSI ASENNUSPAKETTI, JOHON KUULUU: TYÖSÄILIÖ PAW-BTANK50L-1 (TYÖSÄILIÖ) PAW-A2W-MGTFILTER (MAGNEETTIFILTTERI) PAW-GRDS40...
Eli valinta menee suunilleen näin... A. Split vai monobloc B. Sanerausmalli vai AIO malli. Valiinan voi toki tehdä B-A järjestyksessä.
Panan Monobloc mailleihin ei tosiaan saa sisäyksikköä missä olisi kaikki tarvittava eli kylkeen tavitset kaiken lv tekniikan (paisunta, kiertovesipumpuu jne jne) (Edit: panan monobloc ulkoyksikössä on paisunta, kiertovesipumppu ja sähkövastus). Panan monobloc on kait tarkoitettu liitetäväksi olevassa olevaan järjestelmään. Nibellä ja CTC:llä on Monobloc-malleja mitkä voi kytkeä kompaktii AIO sisäyksikköön (esim. VVM S320) mutta heiltä saa pelkän ulkoyksikön + ohjauksen ja tämä kombo vertauuu Panan monoblociin.
Viimeksi muokattu:
Ei noista kauppanimistä kannata liikaa päätellä - itse joutuu teknisistä tiedoista kaivamaan mitä kukin valmistaja on sinne kaappiin saanut laitettua - ja mitä ei. JOS valmistaja on julkaissut esimerkkikokoonoanoja niistä saattaa nähdä mitä sen kaapin viereen ehkä joutuukin laittamaan lisää. Yksi 60cm kaappi on vähän ahdas kaikelle- jotain kompromisseja siellä on väkisin vaikkapa varaajien kokovalinnoissa. Niistä sitten pitää päättää riittääkö - vai pannaako vaikka vielä pieni käyttövesivaraaja viereen lisäämään tilavuutta.
Kyllä Panan monoissa on paisunta, kiertovesipumppu ja ohjausyksikkö. Käyttöveden tekemiseen tarvittavat vermeet tarvitsee hankkia erikseen jos aikoo pumppua käyttää kv tekoon.