Eikai energian tuotantopuolella voi mitään likvidideettiongelmaa olla näillä hinnoilla.
Toimenpiteet korkean sähkölaskun suitsimiseksi
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
- Tila
Eikai energian tuotantopuolella voi mitään likvidideettiongelmaa olla näillä hinnoilla.
No jos ei ole niin sittenhän valtion hätärahoitukselle ei tule käyttöä, hyvä niin.
Espejot
Hyperaktiivi
Jotta sähkömarkkinat toimivat. Vakuudet tarvitaa kaupankäynnin jatkumiselle.
No siellä se juuri on - talven sähkö on myyty aikaa sitten sillä oletuksella että oma tuotanto + pörssi kattavat vaikka 4snt/kWh tehdyt kaupat.
Tämä ei ole mielestäni tuotannon ongelma. Mielestäni ongelma on sopimuksissa. Eli ongelma on sähkön myyjissä. Nytkö sitten sellaiset pelastetaan, joilla on myös omaa tuotantoa ja niiden annetaan kaatua, joilla ei ole? Osan on jo annettu. Kummatkin tehneet samat virheet.
Espejot
Hyperaktiivi
Mun mielestä näillä rahoilla ei pelasteta ketään vaan ainoastaan pelastetaan toimivat sähkömarkkinat. Ihan sama onko omaa tuotantoa mutta pörssi vaatii vakuudet. Ne vakuudet saadaan takas. Vakuutta ei tarvi maksaa jos myydyn sähkön hinnan ja spotin eroa ei ole, vai? Eli myymällä kallista spothintaista sähköä ei tarvita vakuuksia?
"Jos yhtiö, esimerkiksi Fortum, on myynyt 50 euron hinnalla sähköä tulevaisuudessa ja sähkön futuurihinta nousee 250 euroon, niin silloin sähkön myyjän pitää laittaa se ero vakuutena."
[...]
Rauramon mukaan on mahdollista, että vakuudet voidaan myös menettää. – Ne menetettäisiin siinä vaiheessa, jos koko pörssimarkkina romahtaisi, eli jouduttaisiin tällaiseen finanssikriisimäiseen tilanteeseen. Siksi on huolehdittava siitä, että markkinat toimivat.
Rauramolta kysyttiin, mikä voisi johtaa sähköpörssin romahdukseen. – Se on asia, joka pitää nyt varmistaa EU:n tasolla, että markkinat toimivat. Jos me emme saa markkinoille likviditeettiä. -- Silloin sähkön hinta voi jatkaa tällaista nousua, mitä olemme nyt nähneet viime päivinä ja viikkoina.
Rauramo sanoi Ykkösaamussa, että ongelma on mm. siinä, että sääntely koskee sähkömarkkinoiden finanssitoimijoiden lisäksi myös sähkön tuottajia, kuten Fortumia, joka pystyy aina toimittamaan myydyn sähkön toisin kuin ehkä välittäjä.
Viimeksi muokattu:
Ihme höpötystä. Kai ne vakuudet sinne markkinalle on syystä alunperin velvoitettu laittamaan. Puhut rahasta ikäänkuin se ei olisi rahaa. No laitetaan sitten samantien triljoona, niin ei tarvii kenenkään tulla uudelleen kysymään. Virtuaalirahaa kun on.
Samoin, eräs tuttu kertoi pari vuotta sitten kysyttyäni talonsa sähkönkulutusta suorasähkötalossa 15000kwh oli kysyin eikö olisi ilmalämpöpumppu järkevää ei kuulemma sopinut sisustukseen auto kyllä vaihtui uuteen ruotsalaismerkkiin viime viikolla jo valitteli sähkönsä hinnan nousua ...
Espejot
Hyperaktiivi
Onhan tälle vaihtoehto... kaikille lakisääteinen pörssisähkö niin ei tarvitse vakuuksia
Kun pitkä sopimus perutaan palautuu firmojren rahat ja valtion ei tarvi lainata rahaa vakuuksiinOnhan tälle vaihtoehto... kaikille lakisääteinen pörssisähkö niin ei tarvitse vakuuksia
Käy hyvin. Mulla on aina ollut. Paljon halvempi ratkaisu.
Eiköhän se yritysten sähkön hinnan korotus siirtyisi 1:1 kuluttajatuotteisiin, tietysti vaikuttaisi vain kotimaisiin tuotteisiin ja toimijoihin.
Sehän on niitä valintoja. Jos lämpöpumppu parhaillaan leikkaa tuosta 5000 kWh pois vuodessa ja sähkö maksaa herran vuoden 2022 talvella 60 senttiä per kWh, niin sehän maksaa lämmityskaudella se valinta sen 3000 euroa. Ei tarvi kuitenkaan katsella silloin sitä kenties huonot fengshuit sisustukseen tuovaa ilmalämpöpumpun sisäyksikköä.
Joku toinen taas samanlaisessa tilanteessa valitsee sen 3000 euroa talvessa säästöä ja suorastaan mielikseen katselee sitä ilmalämpöpumpun sisäyksikköä.
Melkein mikä tahansa vastaava tuote (joka joskus valmistetaan hamassa tulevaisuudessa silloisten markkinoiden ehdoilla) onkin jo alun perin sovittu myytäväksi markkinahinnoilla. Jopa lainojen korko tyypillisesti muuttuu (rahathan on kuitattu silloin kun laina on nostettu), ellei makseta lisää vakuutuksesta, jolla korot saa kiinnitetyksi.
En suoraan sanoen tiedä juuri muuta tuotetta kuin sähköenergia, jota myytäisiin tuollaisilla ehdoilla, että tuote vasta valmistetaan ja käytetään joskus tulevaisuudessa ja silti vasta jälkikäteen maksettavan hinnan pitäisi säilyä ennallaan, vaikka tuotantokustannukset voisivat valmistus- ja käyttövaihseessa olla mitä tahansa (sähköähän voi myydä vain niin, että se käytettävissä ajanhetkenä, jolle sen on myyty) ja hintakin kerätäån vasta tuolloin. Edes sähkön määrää ei ole speksattu tarkalleen (kuluttajan ei ole pakko käyttää sähköä tuon sopimuksen pohjalta, kunhan maksaa perusmaksut). Jos ostat postista ikimerkin, se on lunastettava heti (ja postin sijoitettavissa). Lentolippujen ja matkapalveluiden ehdoissa on tyypillisesti jotakin sellaista, että esimerkiksi yllättävän polttoaineiden hinnannousun seurauksena niihin voidaan lisätä polttoainelisä, mutta vaikka tuota ei aikaisemmin ostettuihin lippuihin olisi lisättykään, lippu on joka tapauksessa maksettava ennakolta (toki velkaakin voi ottaa vastuulleen esim. luottokortilla maksun suorittamiseksi).
Tilanne on silloin aivan eri, kun rahat on tuotteesta tai palvelusta maksettu kokonaan, koska silloinhan myyjä voi sijoittaa ennakomaksun tai maksaa sen avulla hintasuojauksen. Hyödyke on siis tavallaan jo siirtynyt ostajan haltuun.
Eikö kaikki pitkän valmistusajan tuotteet myydä noin? Talot, veneet, laivat, OL3 jne. Nyt autotkin. Usein maksetaan valmistuksen etenemisen mukaan. Autot yleensä vasta luovutuksessa.
Sähkössä on yksi suuri ongelma. Ei voi valmistaa varastoon. Silti sitä ikäänkuin myydään, että voisi.
Ei kukaan laivoja ja ydinvoimaloitakaan varastoon valmista.
Sähkö on kyllä erikoinen tuote. Sen menekkikin on kutakuinkin pomminvarmaa. Hinta tietysti ei ole.
Mutta mikä hyöty lopulta on vaikkapa Fortumille suojata hintaa 1-2 v eteenpäin. Joo tietää rahaa tulevan tasaisesti tuon ajan. Mitä sen jälkeen? Jos sähkönhinta tippuu reilusti tuona aikana, ei kukaan osta enää seuraavia suojauksia hyvällä hinnalla. Liemessä ollaan. Voimalaitosalalla ei mitään ehdi tehdä vuodessa eikä kahdessa.
Vai onko nuo suojaushinnat olleet keskimääräistä pörssihintaa korkeampia ennen eli ostajat haluavat maksaa ylimääräistä kiinteästä ja niillä Fortum.on tehnyt parempaa tulosta?
Ydinvoimala tuottaa sähköä. Laivat tuottavat rahtauskapasiteettia. Kumpaakaan ei tietysti voi varastoida (rahtia/sähköä, rahtia voi kyllä pinota satamiin, muttei kovin pitkäksi aikaa), mutta base-load tiedetään molemmissa ja kasvu.
Jotenkin tässä kokoajan sekoitetaan sähkön tuotanto, sähkölaitoksien (voimaloiden rakennus) tuotanto ja sitten osto- ja myyntisopimukset (johon ei edes tuotantoa tai omaa tuotantoa tarvitse). Voi olla, että ne on jokseenkin ristissä, mutta ongelmia pitäisi pystyä ratkomaan myös tarpeettomasti sekoittamasta niitä keskenään.
Siinä missä fossiilisia pystyi varastoimaan (esim. uraanisauvoja), Tuulta ja aurinkoa ei voi helposti laittaa pinoon laitoksen pihalle. Tietty fossiilitkin ovat lähinnä hitaasti uusiutuvaa aurinkoenergiaa, jota voi pinota pihalle. Sitä itsekin teen tällä hetkellä puun muodossa.
Norjassa ja Ruotsissa tiettävästi ovat pörssisähkösopimukset olleet aiemmin varsin suosittuja. Ilmeisesti eivät riittävästi, kun ne eivät ole synnyttäneet riittävää kulutusjoustoa pörssihintojen pitämiseksi kurissa? 
Ihan vain huomiona siihen väitteeseen, että pörssisopimus kaikilla kuluttajilla täällä kotimaassa laskisi sähkön hintaa...
Ihan vain huomiona siihen väitteeseen, että pörssisopimus kaikilla kuluttajilla täällä kotimaassa laskisi sähkön hintaa...Miksi tässä kuluttajaa pitää syyllistää? Ei sähkön säästäminen tai sen kulutuksen lasku normalisoi tilannetta, kulutus on nyt pientä suhteessa huippuun ja silti hinnat tapissa. Jos päästäisiin niin alas, että hinnat romahtavat, aletaan taas sulkea ns. peruskuormalaitoksia ja palataan ongelmatilanteeseen. Mikään muu ei taaskaan kannattaisi kuin tuuli, joka on myyty etukäteen kiinteällä hinnalla, samalla kun se romahduttaa pörssihinnan lähelle 0e. Tämä on vain kansalaisten keskinäistä syyttelyä joka ei johda mihinkään, puheet 15 asteen sisälämpötiloista ovat utopiaa ja johtavat kyllä moneen muuhunkin kuin valtakunnan kulutuksen marginaaliseen vähenemiseen.
Tuottaja on suojaamisella hoitanut bisnestään tuulivoiman aiheuttamien hintaromahdusten varalle, samoin kuin kuluttaja on ottanut kiinteähintaisen sopimuksen varmistaakseen oman taloutensa vakauden. Siinä on riski molemmilla, ei siitä pitkään ole kun hinta oli niin alhaalla että monen laitoksen tulevaisuus oli jo katkolla ja kiinteähintaisia vaihdettiin pois kun oli niin kallista vrt. pörssisähkö.
Nyt puheena olleet tuethan olivat nimenomaan suunnattu vakuuksien kattamiseen, joiden määrä on karannut uusiin sfääreihin, ja jotka uhkaavat kaataa sähköntuottajat vähentäen kapasiteettia markkinoilta. Ei kuluttajilla ole myyjän konkurssiin mentyä mahdollisuutta mihinkään korvauksiin, joten en itse heti keksi miten näitä tukia voisi näihin "yhden läppärin" -välitysfirmoihin soveltaa.
Yhteiskunta patistaa jatkuvasti sulkemaan erinäisin maksuin kaiken paitsi auringon ja tuulen, muttei kannusta rahallisesti mitenkään energian varastoinnin tai uusien voimalaitostyyppien rakentamiseen, edes muokkaamalla pörssijärjestelmää siten että markkinaehtoinen kannattavuus syntyisi. Äänestämällä voi tuohon vaikuttaa enemmän kuin sammuttamalla vessasta valon.
Tuottaja on suojaamisella hoitanut bisnestään tuulivoiman aiheuttamien hintaromahdusten varalle, samoin kuin kuluttaja on ottanut kiinteähintaisen sopimuksen varmistaakseen oman taloutensa vakauden. Siinä on riski molemmilla, ei siitä pitkään ole kun hinta oli niin alhaalla että monen laitoksen tulevaisuus oli jo katkolla ja kiinteähintaisia vaihdettiin pois kun oli niin kallista vrt. pörssisähkö.
Nyt puheena olleet tuethan olivat nimenomaan suunnattu vakuuksien kattamiseen, joiden määrä on karannut uusiin sfääreihin, ja jotka uhkaavat kaataa sähköntuottajat vähentäen kapasiteettia markkinoilta. Ei kuluttajilla ole myyjän konkurssiin mentyä mahdollisuutta mihinkään korvauksiin, joten en itse heti keksi miten näitä tukia voisi näihin "yhden läppärin" -välitysfirmoihin soveltaa.
Yhteiskunta patistaa jatkuvasti sulkemaan erinäisin maksuin kaiken paitsi auringon ja tuulen, muttei kannusta rahallisesti mitenkään energian varastoinnin tai uusien voimalaitostyyppien rakentamiseen, edes muokkaamalla pörssijärjestelmää siten että markkinaehtoinen kannattavuus syntyisi. Äänestämällä voi tuohon vaikuttaa enemmän kuin sammuttamalla vessasta valon.
Rahallinen kannustehan tuohon energian varastointiin syntyy ihan bisnespohjalta kun vain hintaerot kalliiden ja halpojen tuntien välillä ovat riittävän suuret. Kuluttajatasolla se näkyy sitten miten näkyy, kokonaan se ei varmasti piikkejä poista, vaikka niitä tasoittaakin ja ne, jotka eivät halua tai pysty joustamaan, maksavat sitten enemmän tavalla tai toisella. Joko kalliimpana kiinteähintaisena tai pörssihinnan mukaan tai siihen liittyen. Musta tuo tulee menemään aika simppelisti.
No se oli lähinnä ratkaisu siihen, ettei tarvita tuota 10 miljardia (ja sen riittävyydestäkään ei ole varmuutta). Tiedä sitten, miten ruotsissa on sotkettu asiat, jos siellä kaikilla jo valmiiksi pörssisähköt. Taitaa olla kuitenkin teollilsuus jne. jotka sitä sähköä kuluttaa ja joilla niitä kiinteitä sopimuksia on. Tietty kaikki kuluttajat ja teollisuus pörssisähköön auttaisi aika tavalla. Mutta olisi aikalailla myös moraalinen hasardi.Norjassa ja Ruotsissa tiettävästi ovat pörssisähkösopimukset olleet aiemmin varsin suosittuja. Ilmeisesti eivät riittävästi, kun ne eivät ole synnyttäneet riittävää kulutusjoustoa pörssihintojen pitämiseksi kurissa?
Miten pitäisi äänestää? Tällä hetkellä kyllä ajetaan sähkönkäyttöä alas tässä taloudessa.
Fingridin mukaan pohjoismaissa käytetystä sähköstä 70 % kulkee pörssin kautta, joten eivät ne suoraostot niin hirveän suurta osaa näyttele, olivat sitten teollisuuden tai kenen tekemiä ikinä ovatkaan.
Käytetystä sähköstä kulkee pörssin kautta, mutta ei kerro välttämättä sopimusrakenteesta. Esim. Uniperilla määräaikaisia kaasusopimuksia ja pitkäaikainen toimitussopimus Gazpromin kanssa. Koska Gazprom ei toimita luvattua, niin Uniper menee sitten varmaan pörssiin ja ostaa ne kaasut (100 milj. € tappiolla per päivä ja nousussa). Ts. suuri osa kaasusta kulkee pörssin kautta, mutta sopimukset silti sitoo edelleen muuhun kuin sen hetkiseen pörssihintaan.
Viimeksi muokattu:
Ei taida olla alkuunkaan sama asia. Fortumilla oli jo kesäkuussa suojattuna 80% 2022 ja 60% 2023 sähköstä (molemmat alle 40€/MWh) Pohjoismaisilla markkinoilla. Tuskin vain 20% Fortumin tekemästä sähköstä kiertää pörssin kautta.
Esimerkiksi rakentaja voi hankkia tuotteita varastoon, jos saa etumaksuja työn etenemisen mukaan tai ainakin tilata niitä luottokaupalla tulevaa maksua vastaan. Rakenteilla oleva rakennus toimii vakuutena, jos sovitun aikataulun mukaisen hinnan osasuorituksen kohdalle tulee ongelmia.
Valmiit tuotteet ja sellaiset, jotka ovat periaatteessa valmiita, vaikkakin käytännössä tehdään vasta tilauksen perusteella ovat sikäli poikkeus, että noilla on tyypillisesti käypä markkina-arvo ja ostajasta aiheutunut kaupan peruuntuminen antaa lisäksi oikeuden saada tältä peruutuskorvaus.
Toisaalta harva projekti tilataan kokonaisuutena kiinteällä hinnalla (OL3 oli poikkeus, kun tilattiin kiinteällä hinnalla avaimet käteen, mikä hinta kuitenkin melkein kaksinkertaistui ostajallekin, kun toimittaja ei kyennyt toimittamaan sovitun aikataulun mukaisesti). Yleensä kun yksityinen rakennuttaa, hanke on pilkottu osiin, joista jotkut (suuretkin) menevät kiinteällä hinnalla, mutta ympärillä juoksevat muut kulut sitten yllättävät. Julkisissa rakennushankkeissa homma näkyy menevän niin, että kulut pyrkivät kasvamaan aina alkuperäiseen arvioon nähden ja hommat on pilkottu tuollakin.
Onhan tuo aivan tavallinen tilanne vaikkapa taloyhtiöön rakennettavissa asunnoissa. Ennakkomarkkinoinnissa on hinnat ja kaupat tehdään usein ennen aloitusta. Raha siirtyy jollain aikataululla, mutta ei etupainoitteisesti. Rakennuttaja ottaa riskin rakennuskustannusten ja markkinahintojen noususta ostaja markkinahintojen laskusta.
Kai laivatkin tilataan yleensä noin? Hyvin tyypillistä oli myös voimaloiden myynti noin, ainakin 20 v sitten kun olin töissä yrityksessä joka myi voimaloita. Joskus tuli voittoa joskus ei.
Aika tiukat ehdot (ns. Fortum tuki X):
www.hs.fi
Sähköyhtiöt | Hallitus julkaisi energiayhtiöiden hätärahoituksen tiukat ehdot: Korko voi nousta lähes 20 prosenttiin, bonuksia ja osinkoja ei saa jakaa
Korko voi nousta 20 prosentin tuntumaan, jos yhtiö ei kykene antamaan vakuutta eikä järjestä suunnattua antia valtiolle.
www.hs.fi
Tottakai pystyt henkilökohtaiseen kuluerään vaikuttamaan vähentämällä omaa käyttöä, mutta tuon vaikutus energian hintaan per MWh on täysin mitätön. Äänestäminen siis viittasi siihen, että valtio on energiamarkkinoiden taustatoimija, jonka tehtävä on luoda edellytykset perushyödykkeen saatavilla pitämiseksi. Esimerkiksi ennustettava ja vakaa markkina. Tuulivoimalla tuo tehtiin syöttötariffilla, muiden osalta on ollutkin rajua poukkoilua tai sitten pelkkiä kehuja lupaavasta visiosta.
Sieltähän se syntyisi, mutta tässä on aika monesta virallisesta lähteestä rummutettu, että tuulivoimaa on ihan just niin paljon että hinta on aina nollissa ja pitää vain keksiä tapoja kuluttaa sähköä jonkin tuotteen tekemiseen (vaikka vety). Hinnanmuodostus nojaa vielä niin paljon naapurimaihin, on joko puoli-ilmaista tai sikakallista sähköä riippuen siitä, vetääkö Viron kaapeli. Ennakoitavuutta ei siis ole, eikä sitä ole juurikaan yritetty luodakaan -> ei investointipäätöstä. Voimalaitosten takaisinmaksuajat ovat pitkiä.
Siis esimerkiksi vety, sehän on nimenomaan energian varastointia. Samoin kuin nuo paljon puhutut lämpövarastot ja pumppuvoimalat. Varsinainen sähkön akkuvarastointi ja niiden purkaminen tuotantopulan aikaan vaatii varmaan kaikkein suurimmat hintaerot toimiakseen.
Vedyn tapauksessa on sitten oma lukunsa, kannattaako käyttää sitä sähkön (ja lämmön) tuotantoon kalliin sähkön aikaan vai jatkojalostetaanko siitä helpommin käsiteltävää/varastoitavaa ainetta/nestettä ja käytellään vaikka liikennepolttoaineena.
Nykyinen epävarma kriisitilanne ei tietenkään kannusta minkäänlaisiin investointeihin.
On tuossa sähköfutuureihin nähden se ero, että mukana on paljon konkreettista, jota voidaan käyttää vakuutena ja rahaa siirtyy pitkin matkaan. Sen sijaan sähkön hinnan kiinnittämisestä puuttuu kaikki konkretia, jos kyse on sopimuksesta, jonka sähkönmyyntiyhtiö on tehnyt kuluttajan kanssa. Tuottajallahan sähköä ei ole, vaan ainoastaa lupaus, että sitä joskus tulevaisuudessa luvataan myydä tietty määrä tiettyyn hintaan. Ostaja sitten maksaa sähköstään jälkikäteen kohdeajankohdan jälkeen. Sitten tuo on vielä paketoitu abstrakteiksi rahoitusinstrumenteiksi, joilla on jälkimarkkinat kuten on tarkoitettukin. Noin abstrakteja sopimuskuvioita, joihin liittyy kuitenkin aika suuria sidottuja summia, pyrittiin suitsimaan tapaus Lehman Brosin jälkeen. Tuonhan ministerikin jo toi Suomessa esille. Riskit voivat realisoitua nimittäin myöhemmässä vaiheessa samaan tapaan, jos noista abstrakteista instrumenteista käytäisiin vilkasta pörssikauppaa ja instrumentin omistaja vaihtuisi moneen otteeseen. Vuoden 2008 taustallahan oli nimenomaan tuollaisten vaikioitujen pörssi-instrumenttien soveltaminen asuntojen rahoitukseen. Energiapuolella Enron oli kupsahtanut moiseen jo vuosia aikaisemmin. Kummallakin tapauksella olis hurjat seuraukset. Varmaan laivoihinkin soveltaen homma saattaisi mennä samoille urille.
Jos kerran halutaan myydä sähköä kiinteään hintaan sovitulle jaksolle, olisi muitakin vaihtoehtoja, kuten yleinen termiini, jolloin instrumentilla ei olisi pankkitapauksen kaltaista vakuutta, vaan osapuolet joutuisivat kantamaan luonnollisen sopimusriskin. Tuo voisikin olla terveempi ajatus Suomessa viime vuosina sovelletun kaltaiselle sähkösopimuskäytännölle (ainakin veronmaksajien näkökulmasta).
Mitä tapahtuu, jos monet alkaa käyttää pörssisähkön hintaa ohjaukseen?
Nythän Fingrid laskee sähkönkulutusennusteen, jolla määritetään kunkin tunnin sähköntarve pörssissä. Mutta se ei tiedä hintaa. Jos halvalle tunnille sitten ohjautuukin reilusti lisää kulutusta, ennuste on pielessä ja erotus pitää hoitaa päiväkaupalla. Silloin joku saa parempaa hintaa kuin muut.
Vastaavasti kalliilta tunneilta sähköä jää käyttämättä.
Aika vaikea on Fingridin tehdä malli, joka riippuu hinnasta, joka tiedetään vasta jälkikäteen. Silloin pitäisi olla monta iteraatiota pörssikaupan ja ennusteen välillä.
Nythän Fingrid laskee sähkönkulutusennusteen, jolla määritetään kunkin tunnin sähköntarve pörssissä. Mutta se ei tiedä hintaa. Jos halvalle tunnille sitten ohjautuukin reilusti lisää kulutusta, ennuste on pielessä ja erotus pitää hoitaa päiväkaupalla. Silloin joku saa parempaa hintaa kuin muut.
Vastaavasti kalliilta tunneilta sähköä jää käyttämättä.
Aika vaikea on Fingridin tehdä malli, joka riippuu hinnasta, joka tiedetään vasta jälkikäteen. Silloin pitäisi olla monta iteraatiota pörssikaupan ja ennusteen välillä.
Tuli laskettua mitä tuleva karu talvi maksaa lämmityskulujen osalta jos tuleva puolivuotisjakso loka22-maalis23 on samanlainen kuin edellinen omalla paikkakunnalla 13100 kwh tarpeella . Öljylämmitys 2000e edellinen 1400e Suora sähkölämmitys 4270e edellinen 1700e sähkölämmitys+ilp 1900e edellinen 750e.Tästä voi tehdä sen johtopäätöksen että suoran sähkölämmittäjien ilman ilppiä vinkuminen korkeista sähkölaskuista on aikalailla itse aiheutettua.
e. Laskelmasta puuttui maalämpö tuleva talvi 1300e edellinen 500e(tämä on arvio) ) .Laskussa käytetty sähkön kokonaishintaa 33snt/kwh ja viime vuosi 13snt/kwh ja öljy 1,5e/ltr edellinen 1,1e/ltr.Ajanjakson lämpötilat on ilmatieteenlaitoksen kuukausittainen lämpötilojen keskiarvo paikkakunnalla Turku ajanjakson keskilämpötila -0,1 astetta ja ilpin cop on laskettu jokaisen kuukauden keskiarvon ulkolämpötilassa.Sisälämpötilan oletus +20 ja ilpillä hyvä pakkaspään suorituskyky ja sitä käytetään tehokkaasti.Laskelmissa on mukana 1200kwh käyttöveden lämmitystä
e. Laskelmasta puuttui maalämpö tuleva talvi 1300e edellinen 500e(tämä on arvio) ) .Laskussa käytetty sähkön kokonaishintaa 33snt/kwh ja viime vuosi 13snt/kwh ja öljy 1,5e/ltr edellinen 1,1e/ltr.Ajanjakson lämpötilat on ilmatieteenlaitoksen kuukausittainen lämpötilojen keskiarvo paikkakunnalla Turku ajanjakson keskilämpötila -0,1 astetta ja ilpin cop on laskettu jokaisen kuukauden keskiarvon ulkolämpötilassa.Sisälämpötilan oletus +20 ja ilpillä hyvä pakkaspään suorituskyky ja sitä käytetään tehokkaasti.Laskelmissa on mukana 1200kwh käyttöveden lämmitystä
Viimeksi muokattu:
Öljyn ja vilp/mlp kanssa onnistuu myös käyttöveden lämmitys halvemmalla kuin suorasähköllä.
Tanskalaiset kävivät sähköveron kimppuun
www.is.fi
Tanska alentaa sähköveroa 99 prosenttia
Tanska on valmis tukemaan kansalaisiaan tulevana talvena usean miljardin kruunun suuruisella tukipaketilla.
www.is.fi
K
korsteeni
Vieras
jospa tilanne pistää yhteiskunnan aisoihin, arkijärki voittaisi kulutuksessa
- kesällä kylmäkoneet huutaa hoosiannaa kun jäitä jäädytetään kieakkokansalle helteellä halleissa
- talvella nurmet pidetään sulana pallokansalle
- kesällä lennetään pohjoiseen kun siellä on kylmä
- talvella sitten etelään kun siellä on lämmin
vaikka täällä on molempia vastakkaisina vuodenaikoina
jne
kulutuksessa ei ole kertakaikkiaan mitään järkeä
hölmöläisten hommaa
- kesällä kylmäkoneet huutaa hoosiannaa kun jäitä jäädytetään kieakkokansalle helteellä halleissa
- talvella nurmet pidetään sulana pallokansalle
- kesällä lennetään pohjoiseen kun siellä on kylmä
- talvella sitten etelään kun siellä on lämmin
vaikka täällä on molempia vastakkaisina vuodenaikoina
jne
kulutuksessa ei ole kertakaikkiaan mitään järkeä
hölmöläisten hommaa
Kulutus näyttäisi vähentyneen
Teollisuuskulutus verrattuna viime vuoteen elokuussa -1,1 %, muu kulutus -8,6 %
Teollisuuskulutus verrattuna viime vuoteen elokuussa -1,1 %, muu kulutus -8,6 %
- Tila