MLP ja VILP cop keskustelua

[Lappanen]

MLP:n lukemia parilta kuulta, illalla/yöllä pätkälämmitystä, päivisin ei juurikaan. Toukokuussa päästy jo sitten viilennyspuuhiin päivisin muutamat vikat viikot, säädöt hyvin kohdillaan kun ei ole haastavista keleistä huolimatta sattunut olemaan viilennys ja lämmitys samaan aikaan päällä

Huhtikuu:

1.4. - 30.4.2022
Ulkoinen kulutusmittari 494 kWh
Lämmitys, vain kompr. 1593,1 kWh
LV, vain kompr. 382,5 kWh
COP 4,0
Ulkolämpö KA +1,6 C
Huonelämpötila KA +23,2 C
Käyttövesi täyttö KA +52,1 C
Kiinteistön sähkönkulutus yhteensä 993,72 kWh


Toukokuu:

1.5. - 31.5.2022
Ulkoinen kulutusmittari 338 kWh
Lämmitys, vain kompr. 803,7 kWh
LV, vain kompr. 386,0 kWh
COP 3,5
Ulkolämpö KA +8,9 C
Huonelämpötila KA +22,9 C
Käyttövesi täyttö KA +51,7 C
Kiinteistön sähkönkulutus yhteensä (arvio) 660 kWh


Edit. Tänä kesänä näkeekin, onko käyttöveden coppeloon mitään vaikutusta kun tuloilma- ja lattiaviilennys tarjoaa tilanteesta riippuen noin 8-12 asteista keruunestettä normaalin 4-5 asteisen sijaan.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tämmöisinä hellepäivinä pukkaa 6:n COPia pumpppaukselle @ + 35 °C tuotolla. Järjestelmä COP:iksi tulee kesäkuulle noin 3,8. Tätä ei saa oikein järkevästi jyvitettyä yksistään hellepäiville. (Satunnaisemmille lukijoille, että lämpöpumpun esilämmittämä vesi tulistetaan suorasähkövaraajassa + lämmönjaon oma kulutus. Siksi tuo ero on noin iso).

 

[kurre orava]

Käyntijaksojen copit rupeavat kyllä olemaan näillä keleillä aika jäätäviä joo, minulla oli lauantaina yhden käyntijakson keskicop 7,76. Mutta copilla ei tunnetusti lämmitetä ja kun lämmöntarve on olematon näinä aikoina, kone käy kerran tai kaksi vuorokaudessa niin stby kulutus syö sit makeimmat tulokset pois.
Totesin et tuskin saa kuitenkaan tauluun tuota komeampia lukuja enää ja laitoin koneen kesätauolle viime sunnuntaina, Multiheater saa ottaa kesäksi vetovastuun. Sen keskicop on kyllä tuollaista yksittäistä käyntijaksoa vaatimattomampi mutta toisaalta sen voi antaa käydä koko yön ja ulkolämpötilojen noustessa automaatio tiputtaa sen kokonaan pimeäksi jolloin ei tuu stby kulutustatakaan.

 

[Adamooppeli]

Syyscoppitestiä. Nytkäytin koneen käyntiin käyrää korottamalla. Keskiulkolämpötila koneelta +9.9C.
Otto 0.32 kW anto 2.64 kW. Coppi 8.22

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mikä on tuo keskiulkolämpötila koneelta ?

Kyseessä lienee hetkellinen tulos. Tulosten kannalta olisi oleellista tietää millaista tuottolämpötilaa on tuotettu ja kuinka lämpimästä keruusta on lähdetty.

Nyt ei ole kesällä tullut tehtyä tuommoisia hetkellisiä mittauksia, mutta vaikutelma on, että kun ulkolämpötilan ja tuottolämpötilan ero menee kovin pieneksi, noin 10 asteeseen, Setä ei siitä enää juurikaan hyödy. 35 °C tuotolla vuorokausiCOPiksi saa kesällä lämpöisillä keleillä hiukan yli 6. Toisaalta, maltillinen tuottolämpötilan nostaminen (~40 °C) ei tuota paljon pudota. Vaikutus näkyy kyllä sitten heti kun ilmat viilenevät jolloin jokainen aste tuottolämpötilassa merkitsee. Tuohon ei tarvita edes koleaa syyssäätä. Ilmojen viilennyttyä on jo pudottu COPeissa nelosella alkaviin.

 

[Adamooppeli]

Tuo 2022 syyskuun 1 päivän otanta Cop 8.22 oli hetkellinen mittaus, jossa lattiaan 28.7 paluu 24.8. Keruu tulo 14.9.

2021/ lokakuun lattiaan pollucom 1712 kWh / otot kompressori 247 kWh ja kiertopumput + elektroniikka 23.7 kWh. Tästä tuli lämmityksen ka. arvot seuraavasti ulkolpt 7.2 C, meno 29.0 C, keruutulo 7.31 C. Sisälämpötila 23 - 24 C. Lämmityksen cop 6.32.
Keväästä asti olen säätänyt sisälämpötila 0.5 C astetta keskimäärin alempana 22.5 C - 23.5 C paikkeilla.

 

[Adamooppeli]

Tuo 2022 syyskuun 1 päivän otanta Cop 8.22 oli hetkellinen mittaus, jossa lattiaan 28.722 paluu 24.8. Keruu tulo

4.syyskuuta 2022 hetkelliset luetut arvot. Kone on käynyt yhteen menoon 12 h. Arvot klo:8:05 tuntia ennen kuin kone pysähtyy ilmoitukseen "ei lämmitystarvetta".
ulkolpt. +6.6 C, sisälpt 23 C, lattiaan 30.0 C, paluu 25.9 C, keruutulo +14.5 C. Pollucom P 2.56 kW lattiaan, komp. 28 Hz, Otto komp+kiertop.+elektroniikka 0.314 kW.
Cop 8.15.

 

[Lappanen]

Tulipa mieleeni, jos hankkisin tuohon 500 litran erillisvaraajan pohjalle kierukan (siinä on optio aurinkolämmön kierukalle) ja kytkisin kierukkaan lattiakierron paluun. Paluu lattiaviilennyksenkin kanssa minimissään ollut 20 asteen luokkaa ja talvikeleillä tietenkin lämpimämpi. Kierukka tietty kallis, mutta muuten noita sopivia puristusliitos- ja putkiosia lojuu nurkissa hommaan riittävästi. Saisikohan tuosta käyttöveden esilämmityksellä buustia hyötysuhteeseen ja samalla paluuveden lämpöä alemmas kun tuo 16 kW mlp tuntuu tykkäävän mitä kylmempää vettä se saa lämmitettäväksi.

Tuon huomasin, kun käyttöveden Smart control -asetus antaa käyttöveden lämmön tippua 38 asteen pakkeille ja joskus alemmaskin jos lotrausta ei ole tapahtunut jolloin käyttöveden lämmityksessä dt kasvaa reilu 10 asteeseen ja hetkellinen cop huitelee jossain 3,5 paikkeilla pitkän aikaa. Aiemmin kun käynnistysraja oli korkeampi 43 asteessa, dt oli parhaimmillaan max 7 luokkaa ja hetkellinen cop 1,6-2 luokkaa. Pitkään tuota huonoa kv-coppia ihmetellyt, mutta ilmeisesti kyse on tuosta että dt liian pieni vaikka kv-syklin aikana kiertopumppu on pakotettu 1% teholle.

Edit. Näyttää ainakin tehtaan aurinkokierukka yltävän varaajan puoliväliin asti, eli paluu sitten lämpenisi eikä päinvastoin. Pitää varmaan unohtaa tuo, jos en saa insipiraatiota alkaa pellepelotoimaan ja ujuta jotain pitkää tavaraa kiepille ihan varaajan pohjalle..

 

[kurre orava]

Komeat ovat VILP:n copit näin syyskuussa lounaassa. Tosin lämmitystarve on vielä maltillinen ja päivisin olen antanut Multiheaterillekin käyntiluvan niin toki stby kulutus syö oman osaansa noista hetkellisistä copeista. Mutta köyhänhän täytyy iloita joka mahdollisesta aiheesta

 

[mimique]

Komeat ovat VILP:n copit näin syyskuussa lounaassa. Tosin lämmitystarve on vielä maltillinen ja päivisin olen antanut Multiheaterillekin käyntiluvan niin toki stby kulutus syö oman osaansa noista hetkellisistä copeista. Mutta köyhänhän täytyy iloita joka mahdollisesta aiheesta

@kurre orava , mikä on tuossa tuotetun veden lämpötila? Yritin väsäillä samanhenkisen kaavion kuin sinulla. Alla olevassa kuvassa mainittu veden lämpötila on VILPiltä lähtevän veden lämpötila (Niben anturi BT12). COP jää hiukan jälkeen, ehkä hiukan korkeamman tuottoveden lämpötilan takia. Kokonais-COP koko vuorokauden ajalta oli minulla 4,6 - Niben STB-kulutus on tosiaan kohtuullisen kokoinen (kompura palelee jo syyskeleillä).

 

[pökö]

COP jää hiukan jälkeen, ehkä hiukan korkeamman tuottoveden lämpötilan takia.

Kuinka lämmintä on vilpin saama vesi? Se vaikuttaa coppiin myös

 

[Lappanen]

Täällä heinä-elokuu MLP tehnyt käytännössä vaan lämmintä käyttövettä ja samalla pyöritellyt 24/7 kv- ja keruupumppuja kohtuullisella nopeudella, jotta tuloilma ja lattia viilenee tehokkaasti. Näiden kuukausien cop ollut reilu 2/kk tällä käytöllä ja MLPlle ostosähköä palanut kahdessa kuukaudessa vajaa 400 kWh, josta viilennyksen osuus arviolta 70 kWh yhteensä. Kuluvan vuoden scop pudonnut tuon takia arvoon 3,85, mutta noussee joulukuussa taas totuttuun reiluun neloseen.

Tai no, saa nähdä mihin nousee nyt kun päätetty puulla lämmittää niin paljon kun voi ja mlp tulee apuun vaan jos huonelämpö alittaa 21C (tai no menolämpö tuon ennemmin sanelee, mutta nyt -2...+12C vaihtelevilla keleillä menovesi pysynyt kohta kuukauden päivät yli 23C asteessa takkojen ja auringon voimalla). MLPn joutokäynti ja iso osuus käyttöveden teossa vuoden scoppia tietty heikentää, jos/kun lämmitysvettä ei tehdä enää suhteessa isoa määrää hyvällä copilla, mutta sähkölaskussahan tuo silti näkyy positiivisesti kun kompura huilii enemmän.

 

[mimique]

Kuinka lämmintä on vilpin saama vesi? Se vaikuttaa coppiin myös

Totta, DT=n. 3,2 - 3,5 (hiukan huudatan latauspumppua, naapurifoorumissa kun kovasti hekumoitiin alhaisen DT:n vaikutuksesta lämpöpumpun COPiin, Lauhduttimen delta-t cop:n kannalta) VILP juo alussa 28,2C ja lopussa 33,9C lämpöistä vettä.

 

[kurre orava]

@kurre orava , mikä on tuossa tuotetun veden lämpötila? Yritin väsäillä samanhenkisen kaavion kuin sinulla. Alla olevassa kuvassa mainittu veden lämpötila on VILPiltä lähtevän veden lämpötila (Niben anturi BT12). COP jää hiukan jälkeen, ehkä hiukan korkeamman tuottoveden lämpötilan takia. Kokonais-COP koko vuorokauden ajalta oli minulla 4,6 - Niben STB-kulutus on tosiaan kohtuullisen kokoinen (kompura palelee jo syyskeleillä).

katso liitettä 80633

Hyvin haaleeta vettähän tuossa tehdään eli lämmityskäyrästä on otettu löysät pois ja nyt lämmitetään vain sen verran mitä talo oikeasti vaatii. Eroa on kyllä viimevuoteen, keskiulkolämpötila ei paljokaan heitä viime vuodesta mutta vaikuttaa että syyskuun kokonaiskulutus tänä vuonna jäisi alle 1100kWh kun se viime vuonna oli jonkin matkaa yli 1300 kWh.

Mutta joo, eipä tuossa taikoja ole tuohon käytetty muuta kun hiottu käyrä kohdalleen ja kesällä rakennettu pannuhuoneen putkisto ja jakelu uusiksi. Nykysetupilla lämmin vesi menee suoraan jakoon käyntisyklien aikana, varaajan lämpötila tosin nousee myös yläosassa mutta alaosa pysyy kylmempänä joten pumpulle on tarjolla viileämpi vesi pidemmän aikaa aiempaan verrattuna. Aiemmin nuo sekoittuivat nopeammin ja tuli tehtyä tarpeettoman lämmintä ja turhan lämpimästä vedestä. Perusasiat tuossa on ikään kun laitettu kuntoon. Käyntisyklit pitenivät samalla jonkin verran ajallisesti.

Muoks: lisätty hiukan luettavammassa skaalassa olevat kuvat eli vuorokausi jaettu kahteen osaan jolloin nuo käyntijaksot eivät pakkaannu niin tiiveiksi sivusuunnassa vaan käppyröistä näkee ehkä hiukan jotain.

 

[Espejot]

Nykysetupilla lämmin vesi menee suoraan jakoon käyntisyklien aikana, varaajan lämpötila tosin nousee myös yläosassa mutta alaosa pysyy kylmempänä joten pumpulle on tarjolla viileämpi vesi pidemmän aikaa aiempaan verrattuna. Aiemmin nuo sekoittuivat nopeammin ja tuli tehtyä tarpeettoman lämmintä ja turhan lämpimästä vedestä. Perusasiat tuossa on ikään kun laitettu kuntoon. Käyntisyklit pitenivät samalla jonkin verran ajallisesti.

En hirveesti enään laskeskele COP:eja tai seuraa aiheeseen liittyvää keskustelua mutta nyt kun puhe kääntyy lämmönjakeluun niin mielenkiintoni heräs... mitä muutoksia teit?

 

[kurre orava]

En hirveesti enään laskeskele COP seuraa aiheeseen liittyvää keskustelua mutta nyt kun puhe kääntyy lämmönjakeluun niin mielenkiintoni heräs... mitä muutoksia teit?

Ohitin vanhan öljykattilan tai suoraan sanoen kampesin sen pihalle. Meillä porakaivopumppu pimeni heinäkuussa ja sen johdosta olimme ilman juoksevaa vettä vajaan viikon. Tiedossa kun oli et vanhan öljykattilan kun punnertaa tuolta ulos niin täytyy vedet pistää poikki ainakin muutamaksi päiväksi. Vedet kun olivat sit poikki muutenkin niin punnersin kattilan ulos ja tein uudet linjat ja uusi jako.

Aiemmin nuo kaikki kävivät ikään kun vanhan öljykattilan kautta ja sekoittuivat siinä. Nyt VILP:stä tuleva vesi menee osittain energiavaraajaan ja osittain suoraan jakolinjaan jossa on omat shuntit pattereille ja lattialämmitykselle. Paluuvesi menee vielä levarin kautta (käyttöveden esilämmitys) takaisin energiavaraajalle ja lämpöpumpulle. Meno- ja paluulinjat energiavaraajalla on varustettu linjasäätöventtiileillä jolla saa säädettyä tarkkaan minkä verran vettä menee suoraan jakoon/varaajaan/pumpulle.

Tuosta ei ole kunnollista piirrustusta vielä mutta tuossa loggerin prosessikuvassa nuo ovat kutakuinkin oikein. Paitsi et pattereiden kv pumppu on nykyään menopuolella ja puskurivaraaja on siirtynyt ennen shuntteja. Mutta muuten pääpiirteissään noin. Liitteenä oleva kuva on nyt muuten huono esimerkki tilanteesta kun tuossa ollut puskurin muutosten takia MH poissa päältä ja lämmöt varaajassa siten alhaiset ja tasaiset.

Pannuhuoneessa (ja prosessikuvassa) on vielä tilaa puukattilalle, se odottaa hallin lattialla mutta tiedä sit milloin sen saa asennettua. Sain juuri puskurivaraajan fyysisesti asennettua uuteen paikkaan, tosin se ei ole vielä kytkettynä, on ollut irti pari viikkoa. Oli pakko kammeta sekin pannuhuoneesta ulos ja autotallin puolelle jotta tuo puukattila mahtuu pannuhuoneeseen.

Multiheateriin paluulinjaan on tarkoitus laaittaa vielä 1 sähköinen venttiili, tuossa tapahtuu pienehkö oikosulku MH:n ollessa pois päältä lattiakierron osalta.

 

[iqo]

Pannuhuoneessa (ja prosessikuvassa) on vielä tilaa puukattilalle, se odottaa hallin lattialla mutta tiedä sit milloin sen saa asennettua.

Wau, tälle iso peukku!

Puukattila se olisi itselläkin haaveissa, mutta vaatisi niin isot muutokset teknisessä tilassa (mm. piippu puuttuu), että ei tule koskaan tapahtumaan. Täytyy poltella puut takassa, on sekin tyhjää parempi.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tai no, saa nähdä mihin nousee nyt kun päätetty puulla lämmittää niin paljon kun voi ja mlp tulee apuun vaan jos huonelämpö alittaa 21C (tai no menolämpö tuon ennemmin sanelee, mutta nyt -2...+12C vaihtelevilla keleillä menovesi pysynyt kohta kuukauden päivät yli 23C asteessa takkojen ja auringon voimalla).

Tässä on alkuvuoden kertymä ja mukana myös aikaisempien vuosien vastaava kertymä. Vaikuttaisi tulevan hyvä, jopa peräti paras vuosi, ellei siten lässähdä loppuvuoden pakkasiin. 2019-2021 marraskuun loppuun oli spot -sähkö. Nyt tänä vuonna on kiinteähintaisella sitten saanut kaikken viritysten tulokset kerralla eduksi. Säiden lisäksi tuo taiteilu spot-hintaisella sähköllä on omiaan sekoittamaan pakkaa.

Aiemmin nuo kaikki kävivät ikään kun vanhan öljykattilan kautta ja sekoittuivat siinä.

Sama tauti vaivasi sitkeästi täälläkin. Nyt on ollut "paluuvesikytkentä" kohta 2 vuotta. Kattila on tukevasti paikoillaan mutta se ei enää sekoitu. Katkokäynnillä kattila täyttyy pohjalta viileämmällä paluuvedellä ja taas käyntijaksojen aikana ylhäältä päin koneen tuottamalla lämpimällä vedellä. Jakuvalla käynnillä se on täynnä koneen tuottamaa lämmintä vettä ellei lämpimän veden käyttö sitä jäähdytä.

 

[Espejot]

@kurre orava sulla on kunnioitettva määrä kiertovesipumppuja. Onko noi paineen mukaan säätyviä tms?

Nyt sulla on pattereille ja LL:lle omat pumpuryhmät. Onko mikä ajatus että sekoitusventiili on ennen UKV;tä eikä sen jälkeen?

 

[kurre orava]

Totta, DT=n. 3,2 - 3,5 (hiukan huudatan latauspumppua, naapurifoorumissa kun kovasti hekumoitiin alhaisen DT:n vaikutuksesta lämpöpumpun COPiin, Lauhduttimen delta-t cop:n kannalta) VILP juo alussa 28,2C ja lopussa 33,9C lämpöistä vettä.

Tuossa se ero muodostuukin, minulla noissa kuvissa menovesi VILP:lle on 24-26C syklin alussa eikä se taida noissa kuvissa nousta ylemmäs kun 29C.

 

[kurre orava]

@kurre orava sulla on kunnioitettva määrä kiertovesipumppuja. Onko noi paineen mukaan säätyviä tms?

Nyt sulla on pattereille ja LL:lle omat pumpuryhmät. Onko mikä ajatus että sekoitusventiili on ennen UKV;tä eikä sen jälkeen?

Piirrustus on UKV:n (puskurin) osalta päivittämättä, nykyään tuo on tosiaan linjassa heti energiavaraajan jälkeen, ennen sekoitusventtiilejä. Aiempi paikka oli sellainen että etten olisi saanut sitä ilman kunnon käärmeenpesän tekoa sijoitettua linjaan ennen shuntteja.

Kv pumput tuossa, Niben pumppu on pwm ohjattu ja lattiakierron pumppuna on Grundphosin Alpha 2, muistelisin et se on laitettu vakiopaineelle ja kakkosteholle. Mutta toki tunnetusti muisti saattaa pettää. Patterilinjassa minulla oli välillä Wilon Stratos Maxo, sain sen poistomyynnistä edullisesti. Sillä sai ajettua haluttua dT:tä patterilinjan osalta mutta jostain syystä en saanut tuota oikein toimimaan tuossa kun pumppu siirtyi paluupuolelta menopuolelle. Joten tällä hetkellä patterilinjassa on Grundphosin Alpha 2, sekin paineohjattuna.

 

[pökö]

Totta, DT=n. 3,2 - 3,5 (hiukan huudatan latauspumppua, naapurifoorumissa kun kovasti hekumoitiin alhaisen DT:n vaikutuksesta lämpöpumpun COPiin, Lauhduttimen delta-t cop:n kannalta) VILP juo alussa 28,2C ja lopussa 33,9C lämpöistä vettä.

Alhainen DT ei automaattinen copin parantaja, täälläkin on siitä väännetty ja paljon. Minulla se on 8-9 astetta ja se tuo minun järjestelmässäni parhaan tuloksen kun varaajan pohjaa ei sekoiteta.

 

[mimique]

Tuossa se ero muodostuukin, minulla noissa kuvissa menovesi VILP:lle on 24-26C syklin alussa eikä se taida noissa kuvissa nousta ylemmäs kun 29C.

Jep, tänään oli varaajan lämpö alhaisempi päiväpumppauksella. Nyt hetkellinen COP antaa samansuuntaisia tuloksia. Kokonais-COP koko vuorokauden ajalta jäi kuitenkin arvoon 5,6 ahnaahkon Niben STB-kulutuksen vuoksi.

 

[mimique]

Alhainen DT ei automaattinen copin parantaja, täälläkin on siitä väännetty ja paljon. Minulla se on 8-9 astetta ja se tuo minun järjestelmässäni parhaan tuloksen kun varaajan pohjaa ei sekoiteta.

Tuo on kyllä hyvä huomio, olen ehkä liikaa keskittynyt lauhduttimen toimintaan. Varaaja on minulla isohko (1900L), joten ei se ihan pienestä sekaisin mene. Päiväpumppausaikana tuota virtausnopeuden vaikutusta COPiin ei ole ihan helppo räknätä, kun siihen vaikuttaa moni muukin (ulkolämpötila, meno- ja tuottoveden lämpötila, kompuran kierrokset). Toisaalta keräämällä runsaasti havaintodataa ja virtausta varioimalla, voinee tilastollisilla menetelmillä ehkä tunnustella virtauksen vaikutusta COPiin.

 

[Adamooppeli]

12 kk (1.10.2021 - 1.10.2022) MLP Lämmityksen SCOP "uudella pollucomilla" (arvot 1.10.2022 -> 66684 kWh / 11470 m3)
Tuotto (66684 - 46884 ) kWh / otto verkosta ( komp 3652,26) + (ohj, elekt. 317.23) kWh - > SCOP 4.99
Sisälämpötila kaikkialla talossa. Ei sallita laskevan missään vaiheessa. Sisälämpötila 23 C -24 C / 22.5 C - 23.5 C. Puunpoltto 0 Kg. Tulipesien lukumäärä 0 kpl. Talo 236 m2 / 700 m3. Talon sähkön kulutus, sähköyhtiön laskuttamana 12 kk alle 10 000 kWh. Uusimaa.

 

[fraatti]

12 kk (1.10.2021 - 1.10.2022) MLP Lämmityksen SCOP "uudella pollucomilla" (arvot 1.10.2022 -> 66684 kWh / 11470 m3)
Tuotto (66684 - 46884 ) kWh / otto verkosta ( komp 3652,26) + (ohj, elekt. 317.23) kWh - > SCOP 4.99
Sisälämpötila kaikkialla talossa. Ei sallita laskevan missään vaiheessa. Sisälämpötila 23 C -24 C / 22.5 C - 23.5 C. Puunpoltto 0 Kg. Tulipesien lukumäärä 0 kpl. Talo 236 m2 / 700 m3. Talon sähkön kulutus, sähköyhtiön laskuttamana 12 kk alle 10 000 kWh. Uusimaa.

Pienellä menee, noin 20MWh energiaa vuodessa ja sitä varten noin 4 MWh sähköä? Mulla on lämmitettävä saman verran mutta kahdessa rakennuksessa ja välissä on kanaali ja autotallissa horo ovi. Samoin kaikki on yhdessä kerroksessa joka lisänneet hukkaa vähän. Mulla MLP haukkaa noin 5000-5500 kWh vuodessa.

Onko talosi 3m sisäkorkeudella ja yhdessä tasossa, uusi?

 

[Adamooppeli]

Pienellä menee, noin 20MWh energiaa vuodessa ja sitä varten noin 4 MWh sähköä? Mulla on lämmitettävä saman verran mutta kahdessa rakennuksessa ja välissä on kanaali ja autotallissa horo ovi. Samoin kaikki on yhdessä kerroksessa joka lisänneet hukkaa vähän. Mulla MLP haukkaa noin 5000-5500 kWh vuodessa.

Onko talosi 3m sisäkorkeudella ja yhdessä tasossa, uusi?

Lammikivitalo 2 kerrosta, 2018. Kaikki tilat on suunniteltu saman sokkeli sisään. Ei erillisiä rakennuksia. Sisältää 35 m2 / 101 m3 AT+tekninen tila lämmityksen. AK lattiasta ontelolaatan alapinta 2.95 m. YK minimi 2.9 m ja korotettu osa 2.9 - 3.6 m lattiasta höyrysulun alapintaan. Kaikki tilat pidetään samassa lämmössä. Lämmön pudotuksia ei sallita tilojen välillä. Kuutiot = lämmitettävät ilma m3, alaslaskun yläpuolinen osuus höyrysulkuun asti mukana.

 

[Lappanen]

Syyskuu 2022 vs 2021, rahansäästötalkoo menossa = takat jauhaa lämpöä ja käyttöveden kierto pois, coppi huononee (tosin kun kv-pumpun tyhjäkäynnin vähentää laskuista silloin kun vettä ei lämmitetä, nousee cop 3 pintaan), lompakko kiittää:

1.9. - 30.9.2022 Ulkoinen kulutusmittari 110 kWh Lämmitys, vain kompr. 1,4 kWh LV, vain kompr. 227,7 kWh COP 2,08 Ulkolämpö KA +7,8 C Huonelämpötila KA +23,3 C

1.9. - 30.9.2021 Ulkoinen kulutusmittari 361 kWh Lämmitys, vain kompr. 1072,0 kWh LV, vain kompr. 383,4 kWh COP 4,03 Ulkolämpö KA +7,8 C Huonelämpötila KA +22,4 C

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kuinkas nyt kun maalämpökoneitakin on jouduttu ajamaan pörssisähköllä? Tämä johtaa käsittääkseeni pitkiin vetoihin ja keruun lämpötilan alenemiseen yleensä yöaikaan ja kaiken kukkuraksi tuottolämpötilaakin pitää nostaa. Ei pääse lepuuttelemaan säännöllisesti niin kuin ympärivuorokautisella käynnillä.

VILPillä aamupäivien lepuutukset siirsivät pumppausta sekä halvempaa että lämpimämpään aikaan. Toki elämä on kiinteähintaisella aika paljon helpompaa ja jotain apua COP rintamallekin se näyttää tuovan.

 

[kotte]

VILPillä aamupäivien lepuutukset siirsivät pumppausta sekä halvempaa että lämpimämpään aikaan.

Pörssisähkön varassa tuo yhdistelmä vasta on harvinaista herkkua VILPistille. Sähkö on yleensä halvinta aamuyöstä, jolloin ulkoilma on tyypillisesti lähes yhtä kylmää kuin varhain aamulla. Lämpötilaero tuskin on kuitenkaan niin merkittävä, että se olisi ratkaiseva kustannusten kannalta sähkön hintaeroon verrattuna vuorokaudenajasta riippuen.

Toisaalta kaivon kuormittaminen vaikka vuorokauden ajan yhteen menoon ei välttämättä ole kovin ratkaisevaa, jos vastavuoroisesti kaivoa sen jälkeen kuormitetaan vastaava tovi melko kevyesti, eli elpyminenkin on aluksi nopeaa, jos kovan kuormituksen jaksot eivät jatku viikkokausia. Keskimääräinen maasta imetyn lämmön määrä ratkaisee kaivon tapauksessa ja lyhytaikaiselle kuormitukselle on melkoisesti puskurointikykyä. Jopa keruuputken pinnan peittyminen kohtuulliseen jääkerrokseen antaa melkoisen puskurikapasiteetin, jos jää sitten pääsee kevyen kuormitusjakson aikana sulamaan eikä jääkerros ehdi niin paksuksi, että reikä alkaa tukkeutua.

 

[VesA]

jos jää sitten pääsee kevyen kuormitusjakson aikana sulamaan eikä jääkerros ehdi niin paksuksi, että reikä alkaa tukkeutua.

Jäätymisen ongelmista ruotsalaisilla yksi on ollut vähän yllättävä: putkeen/putkiin tarttunut jääkerros on nostanut putkea niin suurella voimalla että kaivon yläpäästä on putkista jotain hajoillut.

 

[kotte]

Jäätymisen ongelmista ruotsalaisilla yksi on ollut vähän yllättävä: putkeen/putkiin tarttunut jääkerros on nostanut putkea niin suurella voimalla että kaivon yläpäästä on putkista jotain hajoillut.

Kyllä jää toki putkia nostaa, mutta onko noste loppujen lopuksi ratkaisevinta? Putki sentään kestää aika tavalla päittäistyöntöä, kun reikä pitää sitä paikallaan. Sen ohella reiän tukkeutuminen vakavan jäätymisen seurauksena puristaa putken kasaan ja edetessään aiheuttaa putken alemman osan ulkopuolelle kasvavan ylipaineen jäämansetin pidätellessä painetta. Jäätä muodostuu tyypillisesti ensiksi kaivon ylimpään osaan, missä kaivoon palaava neste on kylmintä pakkasen kylmentämän kallion ohella. Kaikenlaisia vaurioita voi keruuputkelle odottaa, kun ulkoinen paine puristaa putken kasaan kuin sinappituubin huolettomassa käytössä. Tuohonhan voisi jopa uskoa muodostuvan suolisolmumaisen teleskooppimaisen kuristuman, joka taatusti jättää pysyvän jälkensä keruuputkeen. Tuollaiset muodonmuutokset altistavat myös myöhemmille nostevaurioille.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ennusteen mukaan pysyisi vielä yhtä yötä lukuunottamatta pari viikkoa plussalla. Näin ollen on mahdollista, että vielä marraskuussakin vuosiCOP kohoaa.

Nyt on ollut poikkeuksellisen tasaiset ulkolämpötilat, kosteaa ja usein sumuakin. Marraskuun alun keskilämpötila +3,5 °C ja sitä vastaava COP 3,6 @+35 °C tuotolla. Sulatuksilla menee mutta välillä on useammankin tunnin väli.

 

[jalittam]

Ennenwanhaan meni noin 3000l öljyä tai sit jälkeenpäin noin 6000kg pellettiä, vuodessa. Tuolloin hupisähköä meni 4-7 kkwh. Ton vaihdon välis öljykattilan vastuksella meni sähköä apout 25 000, sis hupisähkön. Vuoden sessio tuolla.

Vilpillä ja priimausvaraajalla vuosarviot olleet 12-14kkwh, sis hupisähkö. Jämä kantikas tuli tuplakierukoineen pelletin yhteydes. Priimaaja vilpin kanssa käyttöön liki samoilla lihaksilla.

Jos raatilaiset kommentoisivat eri energialähteiden kulutukset, et ovatko ees likimain linjassa.
Hupisähkö vaihdellut joo.

Vilppinä CTC 105. Eli vastukset ollu käytös jo pikkupakkasilla.

Mutu/petu/hiha systeemillä päätellyt, et vilpillisen lämmitysjärjestelmän vuosikoppi reilu 2. Sisältäen jopa vilpin 3-4W toimettomuuskulutuksen...
Asentaes pohdin, et 2 olis iha ookoo tavote.

Nyt just asensin CTC 110:n, Polar edition. Ton pitäs puksuttaa 20 pakkasille, 105:n 15 sijaan.
Mutta ku toi mun Ecologic lie vanhahko, ni -15 edelleen rajana. No pelletillä mennään taas, ellei ole pörssissä hullut päivät (/tunnit).
110 koeajoin tunninverran eilen. Hetkellisestä kopista ei käryä, ku se pollu morjensti keväällä. Otti 3,3kW ja delttateetäki oli 8, kun linjansäädön laitoin tappiin. Kaasut oli 62. Sulatti het vedon alkuun.

Eli mä tarkkailen vuotuista koppia. Hetkellinen cop sopii viritykseen ja laitteiston toimivuuden seurantaan. Vuodet eivät ole henkilöitä keskenään.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ennenwanhaan meni noin 3000l öljyä tai sit jälkeenpäin noin 6000kg pellettiä, vuodessa.

On tuo noin suurin piirtein linjassa. 1 litra : 2 kg pellettiä on kyllä hyvä suoritus eli tuo pelletti on toiminut todella hyvin.

Tuolloin hupisähköä meni 4-7 kkwh. Ton vaihdon välis öljykattilan vastuksella meni sähköä apout 25 000, sis hupisähkön. Vuoden sessio tuolla.

Vilpillä ja priimausvaraajalla vuosarviot olleet 12-14kkwh,

Eli jos on mennyt kaikkiaan 25 000 kWh, sisältäen noin 5 500 kWh taloussähköä
=> 19 500 kWh lämmitykseen ja kuumaan veteen.

Jos VILPin kanssa on mennyt ~13 000 kWh => VILPin + tulistimen kulutus 7500 kWh (=13000-5500). Eli noin kahden ja puolen COP tuosta tulisi (19500/7500) noilla luvuilla. Miten lie nuo vuodet vertailukelpoisia ?

Vilppinä CTC 105. Eli vastukset ollu käytös jo pikkupakkasilla.

Mikä lie ollut pikkupakkanen mutta kyllä sinne -15 °C saakka kannattaisi VILPillä ainakin pärjätä ja sen nuo vanhemmatkin CTC:t tekevät jos on valittu riittävän iso malli. Etelä-Suomessa -10 °C ja kylmempään ei niin kovin paljon lämmitystarvetta enää osu.

 

[jalittam]

-5?
Juu toimii myös -14,99999... pakkasella, mut tehot uupuu. Toi lie ns. 5kW laite.
Mulla mallit olleet, mitä käteen jääneet. Eli 105 rinnalla vastusteltu. 111 toimi jokusen kk.
Sähkölaskun/muun energian vuotuinen loppusumma se tärkein. Aattelen myös tulot/verot/sunmuut kustannukset vuosiperiodilla.

Pumppuihin oon sijoittanu toista tonnia rahaa.
Eli tma ollut lyhyt.
Pelletti vs öljy tma oli alle 3v. Vilpeillä vajaa vuos, riippuen vertailuenergiasta.

Mulla ei tulistelusijoja. Sauna lämpiää sähköllä, kerran kaks vuoteen.

Mut toi 3000l/6000kg/20 000kWh iha linjassaan?
-77 valmistunu ra 200 ykskerros torppa.

 

[Ilpo35]

Tarvitsen COP-tietoja VILP/Maalämmön kannattavuuslaskelmiini. Mikä on näiden käytännön COPit suurinpiirtein sekä käyttövedelle että lämmitykselle (vesikiertoinen lattialämmitys)? Esitetiedot varmasti vedetty yläkanttiin niin ei niillä viitsi laskea.

VILP: MITSUBISHI ELECTRIC PUD-SWM80YAA
Käyttövesi COP:?
Lämmitys COP:?

MAALÄMPÖ: Alpha Innotec PWZSV 9
Käyttövesi COP:?
Lämmitys COP:?

Kiitos paljon jo etukäteen.

 

[pökö]

Mitsun vilppiä täältä löytyy vissiin useampikin mutta oliko alpha innotec maalämpöä? Onko @repomies maalämpö alpha inno?

 

[roots]

Kyllä tuo AIT on mlp ja tietääkseni ihan hyvillä numeroilla, sama koko kuin @repomies omistaa.

 

[repomies]

On joo AIT, mutta ei tuossa ole niin tarkkaa kalorimetriä että COPista osaisi sanoa tarkkaan.

AIT ei oikein osaa optimoida lämmityskiertopumpun nopeutta, minkä seurauksena joutuu puskemaan kuumaa lattiaan, ettei tulisi kylmä.

Jos VILPin ja maalämmön välillä tekee valinnan puhtaasti euroja ajatellen, niin ei muuta kuin laskemaan oletusten ja teknisten tietojen avulla. Minä kuitenkin suosittelisin pohtimaan kaikkia muitakin asioita valinnassa.