MLP ja VILP cop keskustelua

HotZone

Vakionaama
Ei ole ei. Jos käyttövettä ei hirveästi kulu ja ILPeillä saa hyvin lämmitettyä, TMA on MLP:llä ja kaikilla vesikierron rakentamisen jälkikäteen vaativilla tolkuton.

Kun vielä olet vesikiertovaihtoehdoksi valinnut puhallinkonvektorit, ei edes lämmönjaossa ole eroa eli sama meteli, ilmavirta ja kennojen putsaus.

Itse valitsin MLP:n mukavuus edellä. TMA ILPiin verrattuna 30 v paikkeilla. Mutta ILPiä ei ollut ja sähköpatteritkin vaihtokunnossa, joten TMA ei yhtä paha kuin jo toimivaan systeemiin.

Tarkoitus on saada huonekohtainen lämmön säätö myös kesälle se taas tarkoittaa automaattisesti jotain puhallinperusteista systeemiä. Olisi turhaa rakentaa joakiseen honeeseen patterit ja puhallinkonvektorit. Patterit lisäksi vievät paljon tilaa.

Tämä huonekohtaisuus on se lähtökohta ja se ikävä kyllä rajaa vaihtoehtoja. Tietysti vesikiertoisen kanssa myös lattialämmityksen kustannus olisi aivan käsittämätön. Alakerran lattioiden urittaminen tarkoittaisi ainakin kuukaudent täysevakkoa ja yläkerta samaa luokkaa. Kustannukset ehkä jossain 20-40ke välissä pelkälle lämmön jaolle eliskä ei mitään järkeä ja silti pitäisi olla ne puhallinkonvektorit.
Toivottavasti huonekohtainen sisäyksikkö vähentäisi vetoa ja melua. Kaikki lupaa 19dB meluksi pienimmällä puhalluksella. 15m2 kohti sen ilmavirtakin ehkä riittäisi kesät talvet.
 

kotte

Hyperaktiivi
Toivottavasti huonekohtainen sisäyksikkö vähentäisi vetoa ja melua. Kaikki lupaa 19dB meluksi pienimmällä puhalluksella. 15m2 kohti sen ilmavirtakin ehkä riittäisi kesät talvet.
Jokseenkin varma on, että muutaman vuoden kuluttua äänitaso on korkeampi kuin 19dB, kunhan laitteen laakerit ikääntyvät ja keräävät pölyä ympäristöstä. Jos haluaa pitkäaikaisen ratkaisun, kannattaisi katsoa induktiopalkkien kaltaisten ratkaisujen perään, eli huoneessa on suuurehko nestekiertoinen kenno, jonka lävitse saadaan aikaan huomattava kiertoilmavirta puhaltamalla tuloilmaa kapean uran tai pienten suuttimien kautta. Noitahan on sekä kattoon asennettavia (harvemmin kondensiovettä kerääviksi suunniteltuja) tai radiaattorin mallisia seinälle asennettavia (joissa kondenssiveden keruu on helpompi järjestää, mutta tuloilma täytyy johtaa yleensä alakautta). Kondessiveden keruu ei edes ole välttämätöntä, jos tuloilma käsitellään ennakolta jäähdytys- tai maaliuoskiertokennolla.

Tällaisen systeemin etuna on, että huoneessa ei tarvita liikkuvia osia, tulokanavissa voi olla riittävän tehokas äänenvaimennus ja systeemissä on ideaalisesti vain yksi puhallin, joka on helpohko uusia tai jonka laakerit voi vaihtaa melko yksinkertaisesti, jos ne alkavat viheltää tms.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Paljonko pitää ajaa 400 täyslataukseen? Riittääkö vuorokaudessa aika ajamiseen ja lataamiseen?

Meillä ny täyssähkö, joten mitään päivävälilatauksia ei tehdä (eikä aina edes joka yö) , mutta aika tavanomainen suorite on meilläkin se etttä aamulla auto käy työkeikan, seisoo kotona x tuntia ja illalla käy vielä jonkun harrastekeikan tms. Eli luullakseni meidänkin rutiinilla ehtisi parikin akullista monina päivinä tyhjentämään. Tosin se olisi esimerkiksi pörssisähköllä eilenkin ollut kannatttamatonta jo, kun päiväsähkön hinta oli niin kova.

Ajaminenhan ei ole ongelma, meillä tulee tohon myt ehkä se 30 tonnia vuodessa ja vamaan joku 5-6MWh siihen tulee menemään.
 

jmaja

Hyperaktiivi
aika tavanomainen suorite on meilläkin se etttä aamulla auto käy työkeikan, seisoo kotona x tuntia ja illalla käy vielä jonkun harrastekeikan tms. Eli luullakseni meidänkin rutiinilla ehtisi parikin akullista monina päivinä tyhjentämään.
Töissä käydään enintään n. 200 kertaa vuodessa, monet paljon vähemmän etätöiden jne. takia. Siitä voi tulla se vaadittava 50+ km. Mutta ajaako monet tosiaan yhtä usein noin pitkiä ilta-ajojakin?

Luulisi noiden 30 tkm ajojen tulevan pidemmistä yksittäisistä pätkistä, jolloin plugaria ei ainakaan kotona saa ladattua läheskään koko ajomäärälle.
 

Ton1A

Vakionaama
Plugari kuin plugari lataa itsensä yön yli täyteen pienimmälläkin latausteholla. Niitä kannattaa ladata joka välissä, esim. kun tulee töistä ja tietää lähtevänsä tunnin-parin sisällä jonnekin iltamenoon. Sähköautoa olen yleensä ladannut yön yli kun lataustaso menee alle 60%, tai jos tiedän tarvitsevani koko kapasiteetin. Yleensä pari-kolme yötä viikossa.
 

HotZone

Vakionaama
Jokseenkin varma on, että muutaman vuoden kuluttua äänitaso on korkeampi kuin 19dB, kunhan laitteen laakerit ikääntyvät ja keräävät pölyä ympäristöstä. Jos haluaa pitkäaikaisen ratkaisun, kannattaisi katsoa induktiopalkkien kaltaisten ratkaisujen perään, eli huoneessa on suuurehko nestekiertoinen kenno, jonka lävitse saadaan aikaan huomattava kiertoilmavirta puhaltamalla tuloilmaa kapean uran tai pienten suuttimien kautta. Noitahan on sekä kattoon asennettavia (harvemmin kondensiovettä kerääviksi suunniteltuja) tai radiaattorin mallisia seinälle asennettavia (joissa kondenssiveden keruu on helpompi järjestää, mutta tuloilma täytyy johtaa yleensä alakautta). Kondessiveden keruu ei edes ole välttämätöntä, jos tuloilma käsitellään ennakolta jäähdytys- tai maaliuoskiertokennolla.

Tällaisen systeemin etuna on, että huoneessa ei tarvita liikkuvia osia, tulokanavissa voi olla riittävän tehokas äänenvaimennus ja systeemissä on ideaalisesti vain yksi puhallin, joka on helpohko uusia tai jonka laakerit voi vaihtaa melko yksinkertaisesti, jos ne alkavat viheltää tms.

Luonnollisesti jos olisi rakentamassa uutta taloa rajattomalla budjetilla. Omakotirakentajille näitä ei silti kukaan tarjoa ratkaisuksi.
Nuo kylmäpalkkiratkaisut ei mukavuuden suhteen ole kovin hyviä. Toimistolla jos istut palkin alla niin kyllä tulee inhottava kolean nihkeä olo.

Niihin puhallinkonvektoreihin saa varaosia kuten ILPin sisäyksiköihin. Huoltotyökin on aivan sama. Uushankintahintakin on sama eli 400-500e /yksikkö + työ.
Ainakin Mitsun ILPissä sisäyksikön melutaso ei ole vuosien saatossa kohonnut. Sitävastoin panasonicissa kyllä. Muistaakseni uusi moottori maksaisi noin 100e.
 

HotZone

Vakionaama
Plugarini vie keskimäärin 25kWh/100km. 15tkm ajomäärällä tarkoittaa 3.75MWh/vuosi. 3.6kW laturissa se on aina. Bensaa menee 2-3 tankillista vuodessa ja sekin vain pidemmillä sukulointimatkoilla.

Ladattavista autoista kiinnostuneet ehkä aloittavat toisen ketjun,...
 

kotte

Hyperaktiivi
Nuo kylmäpalkkiratkaisut ei mukavuuden suhteen ole kovin hyviä.
Radiaattorimaiset lattialla seisovat ovat ihan toimiva ratkaisu, kun säätää ilmavirran sopivaksi. Olen asunut rakennuksessa, jossa tuollainen oli makuuhuoneessa ja toimi mielestäni hyvin sekä lämmityksessä että jäähdytyksessä. Mutta asennus ei toki ole yleensä helppoa.
 

HotZone

Vakionaama
^radiaattori on sätelijä mutta mainitset myös puhalluksen. Onko kyse niistä pystymallisista seinän viereen lattialle sijoitettavista puhallin pattereista (eli puhallin konvektoreista) ?

Seinän vierusta on ongelmaallinen koska se vie tilaa. Siksi ite kallistun niihin perinteisiin ILPin sisäyksikön näköisiin oli ne sitten kaasu- tai vesi-kiertoisia.
 

kotte

Hyperaktiivi
^radiaattori on sätelijä mutta mainitset myös puhalluksen. Onko kyse niistä pystymallisista seinän viereen lattialle sijoitettavista puhallin pattereista (eli puhallin konvektoreista) ?
Tosiaan tarkoitin seinän viereen asennettua puhallinpatterin kaltaista kojetta, joka puhaltaa ilmaa ylöspäin. Tuon ei todellakaan lämmitä tai jäähdytä säteilemällä, vaan puhaltaen lämmintä tai viileää ilmaa, eli olet oikeassa tuon hiukan harhaanjohtavasti käyttämäni termin osalta (tokihan "radiaattorikin" lämmittää merkittävällä osin lämmittämällä ilmaa, eli konvektion kautta eikä säteilemällä).

Onhan tuollainen puhallinpatteri paksumpi kuin tyypilliset radiaattorit, vaikkakin melko pienestäkin kojeesta lähtee radiaattorin verrattuna suuri lämmitysteho kohtuullisella lämmitysveden lämpötilalla. Jäähdytyksen osalta on enemmän haastetta saada laitteesta riittävästi tehoa, jos käytetään esimerkiksi kaivon maaliuoskiertoa, joka tyypillisesti lämpenee kesällä muutaman asteen lämpimämmäksi kuin kuormittaman energiakaivon lämpötila. Tätä toki helpottaa, jos joka huoneessa on oma konvektori, eli huonekohtainen teho voi olla pienempi kuin vaikkapa jäähdytettäessä koko asuntoa yhden ilpin avulla.
 

HotZone

Vakionaama
Puhallin patteri lattialla on sikäli ongelmallinen että kondenssiveden siirto tulee vaikeaksi. Se onnistuisi vain joko pumpuilla ylös katon rajaan tai alakerran katossa. Meillä kumpikin olisi ei toivottu ratkaisu. Siksi katon rajassa oleva pömpeli on se mikä tulee huoneisiin joko kaasulla tai vedellä. Yläkerran 4 ja alakerran 2 yksikköä ynnä vielä ilmavaihdossa yksi jotka kaikki jäähdyttäisi. Kyllä sillä jo mökki viilenee.

Katselin dataa serveriltä ja näyttäis siltä enintään 3h on yössä varaajaa lämmitetty (3kW teho), eli 9kWh enintään yössä. Vaihteli 2-3h tuo lämmitys. jos laskee 8kW/yö mukaan niin 3MWh/ vuosi olisi käyttöveden lämmitys. Olettaisin että maalämmöllä sähköä menisi kolmannes tuosta. Aurinkopaneeleilla enintään puolet (6kk aurinkoa). Turvallisempi ehkä laskea 3/5 paneeleilla eli 1.8MWh ja siis maalämmöllä 1MWh. Eroa alle 1MWh mikä 30c/kWh mukaan olisi 300e/vuosi. Suoraan sähköön nähden maalämmöllä käyttövesi olisi 600e/vuosi halvempi.

Pitänee tehdä kaiken kattava taulukkolaskenta. Jos sen perusteella teeen päätöksen niin se menee kuitenkin fiduiksi. Niin niillä yleensä on tapana jos olettaa jotain tulevasti.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Kuulostaa korkealta, mutta todella vaikea tietää paljonko on seuraavina vuosikymmeninä. Voi myös olla valtavia eroja kesän ja talven sekä päivän ja yön välillä.

Aika mahdotonta on mitään kunnolla laskea, kun tuo laskennan tärkein parametri menee ihan arvailuksi.

Oma arvaus on, että aurinkopaneelien hyöty menetetään muutamassa vuodessa. Niitä asennetaan nyt niin paljon, että kohta on pörssisähkö halpaa aina kun saa aurinkosähköä. Itse käyttämällä toistaiseksi säästää veron ja siirron, mutta myynnin varaan en juuri laskisi enkä myöskään kalliin säästetyn sähkön.

Jos noin käy, on melkein sama onko omalla katolla paneelit vai ei. Halvalla saa kuitenkin käyttöveden tehtyä auringon paistaessa (tai kun tuulee).
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Kuulostaa korkealta, mutta todella vaikea tietää paljonko on seuraavina vuosikymmeninä. Voi myös olla valtavia eroja kesän ja talven sekä päivän ja yön välillä.

Aika mahdotonta on mitään kunnolla laskea, kun tuo laskennan tärkein parametri menee ihan arvailuksi.

Oma arvaus on, että aurinkopaneelien hyöty menetetään muutamassa vuodessa. Niitä asennetaan nyt niin paljon, että kohta on pörssisähkö halpaa aina kun saa aurinkosähköä. Itse käyttämällä toistaiseksi säästää veron ja siirron, mutta myynnin varaan en juuri laskisi enkä myöskään kalliin säästetyn sähkön.

Jos noin käy, on melkein sama onko omalla katolla paneelit vai ei. Halvalla saa kuitenkin käyttöveden tehtyä auringon paistaessa (tai kun tuulee).

Onkohan taloudellisempaa panostaa isoihin akkuihin, joita voisi latailla "nollahinnoilla" ja käyttää sitten kalliiden tuntien aikaan vs aurinkopaneelit ilman akkuja :hmm:
 

kotte

Hyperaktiivi
Onkohan taloudellisempaa panostaa isoihin akkuihin, joita voisi latailla "nollahinnoilla" ja käyttää sitten kalliiden tuntien aikaan vs aurinkopaneelit ilman akkuja :hmm:
Luultavasti ei. Nykyakkujen teknologia ja hintataso on luultavasti täyttä antiikkikamaa muutaman vuoden kuluttua. Akkuja ei kannata hankkia kuin välittömään käyttötarpeeseen.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Oma arvaus on, että aurinkopaneelien hyöty menetetään muutamassa vuodessa. Niitä asennetaan nyt niin paljon, että kohta on pörssisähkö halpaa aina kun saa aurinkosähköä. Itse käyttämällä toistaiseksi säästää veron ja siirron, mutta myynnin varaan en juuri laskisi enkä myöskään kalliin säästetyn sähkön.

Onkohan taloudellisempaa panostaa isoihin akkuihin, joita voisi latailla "nollahinnoilla" ja käyttää sitten kalliiden tuntien aikaan vs aurinkopaneelit ilman akkuja :hmm:

Luultavasti ei. Nykyakkujen teknologia ja hintataso on luultavasti täyttä antiikkikamaa muutaman vuoden kuluttua. Akkuja ei kannata hankkia kuin välittömään käyttötarpeeseen.


Minulla on huomattavan nihilistinen näkemys tulevaisuudesta. Akkut antaa mahhdoolisuuden korjata sähköpörssin valuviat. Loppupeleissä kysymys on rahasta ja uskon että rahat voi sijoittaa hunomminkin kuin akkuihin. Mutta se raha täytyy saada. Itsellä on aran hakemus pöydällä ja mitin millä sanakäänteillä laitan akkut hakemukseen optiona... mutta tässä on niin monta liikkuvaa osaa että sitä ehtii kuolla ennen kuin saa päätöksen tehtyä.
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Loppusuoralla oli sitten Daikin ja Ciat, mutta niin kuin otsikosta voi päätellä talon viereen tuli CIAT.
"Ennen kytkentämuutosta VILP jaksoi yksin johonkin -6 asti"

Kun ei vastausta tullut, täytyi itse etsiä. Jos vähän olisi jaksanut pinnistää, ehkä olisi ollut löydettävissä semmoinen VILP joka olisi Vantaan ilmanalassa toiminut.
 

pökö

Kaivo jäässä
Akkut antaa mahhdoolisuuden korjata sähköpörssin valuviat. Loppupeleissä kysymys on rahasta ja uskon että rahat voi sijoittaa hunomminkin kuin akkuihin.
Millaisia akkuja mietit?

Mulla pyörii akut mielessä jo päivälläkin, ennen vain yöllä. Ajatuksissa on isompi mökkisähkösysteemi jota voisin koekäyttää täällä kotona ja myöhemmin siirtää sen mökille kun se on tyystin sähkötön.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Juuri tuosta syystä rahaa säästyy.
Aina ensivuonna on asiat paremmin ajattelu ja jahkailu ei aina vie mihinkään. Arpomista se täälläkin on ollut mutta päivääkään en kadu valintoja mitä itse on tullut tehtyä. MLP, panelit.

Saman rahan polttaa helposti muuallekin. Toki kaikilla taloudellinen tilanne on erilainen ja ratkaisuita voi joutua pohtimaan tarkemmin kuin toisaalla. Itse ole tähdännyt pieniin asumiskuluihin pihistämättä mukavuudesta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Aina ensivuonna on asiat paremmin ajattelu ja jahkailu ei aina vie mihinkään.
Ei viekään, mutta "edelläkävijäksi" eli maksumieheksi joutuu. Käytännössä riittävän merkityksellisen akkumäärän hankkiminen maksaa jo sen verran, että alkaa sattua. Sitä paitsi voi olla melko varma, että kymmenessä vuodessa noiden suorituskyky heikkenee sen verran, että kun ottaa kehittyneen tarjonnankin huomioon, noista on muodostunut lähinnä ongelma. Akku sinällään ei ole järin ihmeellinen kapistus, oli suhteessa paljon tavallisempi laite käytössä 150 vuotta sitten kuin nyt. Rahojen haaskaaminen hitaasti kehittymässä olevaan ei-ideaaliseen teknologiaan ei välttämättä edistä mitään, on lähinnä pois hyödyllisemmistä investointikohteista.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ei viekään, mutta "edelläkävijäksi" eli maksumieheksi joutuu. Käytännössä riittävän merkityksellisen akkumäärän hankkiminen maksaa jo sen verran, että alkaa sattua. Sitä paitsi voi olla melko varma, että kymmenessä vuodessa noiden suorituskyky heikkenee sen verran, että kun ottaa kehittyneen tarjonnankin huomioon, noista on muodostunut lähinnä ongelma. Akku sinällään ei ole järin ihmeellinen kapistus, oli suhteessa paljon tavallisempi laite käytössä 150 vuotta sitten kuin nyt. Rahojen haaskaaminen hitaasti kehittymässä olevaan ei-ideaaliseen teknologiaan ei välttämättä edistä mitään, on lähinnä pois hyödyllisemmistä investointikohteista.
En minullakaan akkuja ole mutta silmät on auki siitä huolimatta ...
 

Espejot

Hyperaktiivi
Aina ensivuonna on asiat paremmin ajattelu ja jahkailu ei aina vie mihinkään. Arpomista se täälläkin on ollut mutta päivääkään en kadu valintoja mitä itse on tullut tehtyä. MLP, panelit.

Saman rahan polttaa helposti muuallekin. Toki kaikilla taloudellinen tilanne on erilainen ja ratkaisuita voi joutua pohtimaan tarkemmin kuin toisaalla. Itse ole tähdännyt pieniin asumiskuluihin pihistämättä mukavuudesta.
En minä ole katunut koskaan tekmättä jätettyjä asioita. Nää kestää aikaa kypsytellä. Sitten kun päätös on tehty niin sitten voi olla jälkiviisasa että olisi pitänyt aikaisemmin päättää :sille:
 

kotte

Hyperaktiivi
En minullakaan akkuja ole mutta silmät on auki siitä huolimatta ...
Itse kullakin on -- mutta tästä voi rationaalisesti seurata sen kaltainen johtopäätös, mitä edellä kirjoitin. Mutta tilannehan voi muuttua puoli yllättäenkin, vaikkakaan juuri tällä hetkellä ei ole markkinoilla sellaista akkuteknologiaa, jota voisi pitää ns. kestävänä ympäristön, skaalautuvuuden tai monen muunkaan seikan kannalta.
 

remykv

Vakionaama
Millaisia akkuja mietit?

Mulla pyörii akut mielessä jo päivälläkin, ennen vain yöllä. Ajatuksissa on isompi mökkisähkösysteemi jota voisin koekäyttää täällä kotona ja myöhemmin siirtää sen mökille kun se on tyystin sähkötön.
jos joskus on rahaa lähteä tuohon niin minun valinta olisi vanha auton ajoakku.
Esim.pieni 24 kwh leaf akku minkä kokoaa omaan tarpeeseen sopivalle jännitteelle.
 

HotZone

Vakionaama
Minä tein päätöksen jättää MLP vielä tulevaan. Se ei vaan kannata ja 40-45ke satsaus on muutenkin iso vaikkei toki mahdoton.
Nyt uudistetaan ILPejä niin että saadaan enemmän lämmitettävää ILPien piirin ja lisäksi parempi asumismukavuus.
Ensi keväälle aurinko paneelia katolle. Uskon että sähkön hinta ei menee enää koskaan sinne 5c/kWh tuntmaan vaan uusi normaali on 30c/kWh. Perustelu on että nyt kun sähkön tuotantoyhtiöt on saaneet maistaa isoa katetta, ne ei lähde lisäämään kapasiteettia mikä alentaisi katetta.
Uskon kuitenkin että pidemmän jakson kiinteähintaisia soppareita tulee. Ne on aurinkosähköilijälle edullisia vaikkei verkkoon myisikään juuri mitään kesällä (=vaikkei siitä juuri rahaa saisikaan).
Uskon myös että talvet tulee olemaan suhteellisen lämpöisiä jatkossa. Lisäksi uskon että vesisateita pohjosimaihin tulee nykyistä enemmän eli pohjois Norjasta ja Ruotsista riittää sähköä meillekin

Luultavasti olen väärässä kuten olen ollut alkuperäisessä talon lämmitysratkaisussakin. "Teet niin tai näin teet aina väärinpäin"
 

repomies

Hyperaktiivi
Uskon että sähkön hinta ei menee enää koskaan sinne 5c/kWh tuntmaan vaan uusi normaali on 30c/kWh. Perustelu on että nyt kun sähkön tuotantoyhtiöt on saaneet maistaa isoa katetta, ne ei lähde lisäämään kapasiteettia mikä alentaisi katetta.
Minä taas uskon, että sähkön hinta menee jatkossakin nollaan, ja että se menee nollaan entistä useammin, kun tuulivoiman tuotanto lisääntyy ja ydinvoiman kapasiteetti kasvaa.

Kuluvana vuonna tuulivoimakapasiteetti kasvoi Suomessa noin 50%. Yhdessä vuodessa. Loputtomasti noin raju kasvu ei jatku, mutta muutosnopeutta kannattaa silti hetki miettiä. Isoin muutos tapahtuu juuri nyt.

Vastaavasti tästä sitten seuraa, että sähköntuottajien voitot pitää repiä niiltä tunneilta, kun hinta ei ole nollassa. Se on pakko. Hintojen volatiliteetti kasvaa nykyistäkin järkyttävämmäksi, ja erilaisten polttoaineiden käyttö lämmitykseen kasvattaa suosiotaan, etenkin VILP-miehistöjen keskuudessa. Sellainen diesel-ilmalämmitin jollaisia nykyään pyörii mainoksina kaikissa somefiideissäni, maksaa itsensä takaisin hyvin nopeasti kylminä, tuulettomina päivinä pörssisähkösopimuksia käyttäville.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Jos sähkön kulutus jatkaa laskuaan, siirron hintaan voi kohdistua paineita kun määrä vähenee. Suurissa kaupungeissa siirron hinta tosin on aika pieni että suurikaan prosenttikorotus ei paljoa merkitse mutta provinssiyhtiöiden alueella on vielä niitä kaapelointejakin paljon tekemättä ja sähkölasku normihinnoilla koostuu pääasiassa siirrosta. Marraskuulta oma siirtolasku veroineen oli 60% kokonaishinnasta ja koko vuodelle sen osuus on vielä hiukan suurempi, arviolta 62%.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Millaisia akkuja mietit?

En vielä mitään kovin vakavasti mutta kun toi ARA:n hakemus on pöydällä niin yritän väsätä hakemukseen akkuoption koska eihän tulevaisuudesta koskaan tiedä. Omat laskelmat näyttää sen suuntaista että paneelien kyljessä akku ei maksa itseään takaisin mutta aamun halpojen tuntien hyötäminen voisi siirtää kannatavuuden rajaa. Toistaiseksi softat pörssisähkön volatiliteetin hyödyntämiseen puuttuu mutta akuula saisi mlp edullisia watteja. Toisaalta, tässä on auton uusinta kanssa edessä ja puntarointi täyssähkö/hybridin välillä on monimutkainen laskutoimitus.

Sitten on asioiden arvotus... kaikkea ei voi saada ja asioita täytyy priorisoida. Paneelit + akku toimisi tietynlaisena vakuutuksena sähkönhintaa vasten. Osakkeet olisi toinen tapa vakuuttaa oma talous. Täyssähköauto toimisi myös ratkaisuna mutta bi laturit puuttuu tai ovat järkkyhintaisia. Sitten kun kaksisuuntaiset laturit yleistyy niin autojen akuista revitään watteja enemän kuin mitä kilometrit näyttää ja vaikuttaa varmasti jälleenmyyntihintoihin. Mutta niin tai näin, nykyinen lämmityskonsepti eli hinnan optimointi johtaa mukavuuden heikkenemiseen ja en oikein olisi siihen valmis kun maalämmön yksi tärkeä kriteeri oli mukavuus ja huolettomuus. Toki tma paranee kohisten jos sähkö on kallista mutta silti. Ja takas alkuun... akut olisi yksi ratkaisu mlp kylkeen mutta onko se paras ratkaisu sitä en tiedä.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Vastaavasti tästä sitten seuraa, että sähköntuottajien voitot pitää repiä niiltä tunneilta, kun hinta ei ole nollassa. Se on pakko. Hintojen volatiliteetti kasvaa nykyistäkin järkyttävämmäksi
Pitää muistaa, että 2v sitten myytiin 4 snt/kWh sopimuksia ja edelleen Fortum tekee hyvää tulosta suojaamalla lähes koko tuotantonsa tuohon hintaluokkaan.

Jos tuulivoima vie puolet ajasta hinnan nollaa, riittää 8 snt/kWh loppuajalta. Jos vie 90% ajasta nollaan, riittää 40 snt/kWh. Viimeaikoina nähdyt pörssihinnat eivät ole missään suhteessa kustannuksiin, vaan ovat järkyttävän tuottoisia jollekin.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Pitää muistaa, että 2v sitten myytiin 4 snt/kWh sopimuksia ja edelleen Fortum tekee hyvää tulosta suojaamalla lähes koko tuotantonsa tuohon hintaluokkaan.

Jos tuulivoima vie puolet ajasta hinnan nollaa, riittää 8 snt/kWh loppuajalta. Jos vie 90% ajasta nollaan, riittää 40 snt/kWh. Viimeaikoina nähdyt pörssihinnat eivät ole missään suhteessa kustannuksiin, vaan ovat järkyttävän tuottoisia jollekin.

Korkeista tuotoisa voi olla vaikea luopua. Inflaatio nostaa myös kustannusrakenetta ja inflaatiota on vaikea kelata taaksepäin muuten kuin ajan kanssa.
 

ollikuhta

Vakionaama
Minä tein päätöksen jättää MLP vielä tulevaan. Se ei vaan kannata ja 40-45ke satsaus on muutenkin iso vaikkei toki mahdoton.
...

Luultavasti olen väärässä kuten olen ollut alkuperäisessä talon lämmitysratkaisussakin. "Teet niin tai näin teet aina väärinpäin"
Olikos tässä joku roilotus tai mersun osto mukana kun hintaa saatu noin paljon?
 

Lappanen

Hyperaktiivi
En vielä mitään kovin vakavasti mutta kun toi ARA:n hakemus on pöydällä niin yritän väsätä hakemukseen akkuoption koska eihän tulevaisuudesta koskaan tiedä. Omat laskelmat näyttää sen suuntaista että paneelien kyljessä akku ei maksa itseään takaisin mutta aamun halpojen tuntien hyötäminen voisi siirtää kannatavuuden rajaa. Toistaiseksi softat pörssisähkön volatiliteetin hyödyntämiseen puuttuu mutta akuula saisi mlp edullisia watteja. Toisaalta, tässä on auton uusinta kanssa edessä ja puntarointi täyssähkö/hybridin välillä on monimutkainen laskutoimitus.

Sitten on asioiden arvotus... kaikkea ei voi saada ja asioita täytyy priorisoida. Paneelit + akku toimisi tietynlaisena vakuutuksena sähkönhintaa vasten. Osakkeet olisi toinen tapa vakuuttaa oma talous. Täyssähköauto toimisi myös ratkaisuna mutta bi laturit puuttuu tai ovat järkkyhintaisia. Sitten kun kaksisuuntaiset laturit yleistyy niin autojen akuista revitään watteja enemän kuin mitä kilometrit näyttää ja vaikuttaa varmasti jälleenmyyntihintoihin. Mutta niin tai näin, nykyinen lämmityskonsepti eli hinnan optimointi johtaa mukavuuden heikkenemiseen ja en oikein olisi siihen valmis kun maalämmön yksi tärkeä kriteeri oli mukavuus ja huolettomuus. Toki tma paranee kohisten jos sähkö on kallista mutta silti. Ja takas alkuun... akut olisi yksi ratkaisu mlp kylkeen mutta onko se paras ratkaisu sitä en tiedä.

Ei tarkkaa tietoa (vielä), mutta tuttu asustelee Ruotsissa ja hänelle on tuloillaan jonkin kokoinen aurinkosähköpaneelisto+akut. Tuossa on sellainen ohjaus, että paneelit tietty normaalisti lataa akkuja ja talo purkaa niitä yöllä/kun ei paista tarpeen mukaan, mutta niitä myös ladataan pörssisähköllä hinnan ollessa halpaa ja akkujen/paneelien kapasiteettia myydään hinnan ollessa korkea, jos oma kulutus sen sallii. Hinta-taso ruotsissa ilmeisen edullinen vs Suomi, koska jos en väärin ymmärtänyt niin paketin avaimet käteen hinta oli noin 25 ke.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ei tarkkaa tietoa (vielä), mutta tuttu asustelee Ruotsissa ja hänelle on tuloillaan jonkin kokoinen aurinkosähköpaneelisto+akut. Tuossa on sellainen ohjaus, että paneelit tietty normaalisti lataa akkuja ja talo purkaa niitä yöllä/kun ei paista tarpeen mukaan, mutta niitä myös ladataan pörssisähköllä hinnan ollessa halpaa ja akkujen/paneelien kapasiteettia myydään hinnan ollessa korkea, jos oma kulutus sen sallii. Hinta-taso ruotsissa ilmeisen edullinen vs Suomi, koska jos en väärin ymmärtänyt niin paketin avaimet käteen hinta oli noin 25 ke.

Hintahan riippu komponenteista... itse laskin että 10 kWh akku ja 7 kWh paneelit 24 000 euroa. Tosta saa useamman tonnin pois jos otta hybridi inverterin ja kiinapaneelit. Arvio sisältää neljäpäivää asennusta.... aletaan liikkua aiheesta poispäin.
 
Back
Ylös Bottom