Jos termareita ei ole laitettu jakotukin päälle "löysästi" jotta niistä valuisi koko ajan vettä lattian kiertoon, lattian ei lämpene yhtään kun termarit ei "naksahda". Niihin lattioihin missä ei ole termaria Nibe syöttää koko ajan lämmintä vettä mikäli jakotukilta kyseisten huoneiden piiri ei ole säädetty täysin kiinni. Ota nyt ainakin ensialkuun jakotukki esiin ja jos siinä on virtausmittarit niin katso miten niiden lukema muuttuu sen mukaan onko termari päällä vai pois.
Tuollaista valikon kohtaa ei F470:ssa ole. Eikä F470:ssa ole edes tuollaista säädettävää arvoa koska se ei ole vaihtoventtiilikone.
F470 ei käytä käyttövettä lämmitysvetenä tai toisinpäin. Tämä on ihan lailla nykyään kielletty.
Ei oteta. Lämminvesivaraaja ja lämmitysvaraaja ovat toisissaan kiinni ja kompressorin lauhdutin on niiden välissä. Vedet eivät sekoitu keskenäään ja niillä ei aivan suoraan ole toisiinsa yhteyttä. Lähinnä jos kiertovesi yhtäkkiä kykkää, niin se voi viilentää lämminvesivaraajan täyttöä koska lämpö johtuu aina korkeammasta lämmöstä viileämpään. Sama asia käy jos käyttöveden täyttö on viileää ja kiertovesi hyvin lämmintä.
Käyttöveden täytön viileneminen lämmitä vettä käytettäessä johtuu siitä että sinne varaajaan tulee vettä saman verran kun sitä on sieltä otettu. Varaajaan tuleva vesi on viileää ja siksi käyttöveden täyttö myös viilenee. Jos käytät koko käyttövesivarajaan tyhjäksi, niin se yläosa on myös kylmänä.
Selittääkin paljon. Enkä tosiaan ajatellutkaan, että itse käyttövettä lämmitykseen käytettäisiin, vaan sen lämpöä.
Käytännössähän tuolta käyttövedestä johtuu miltei (kesällä ei tietenkään) koko ajan lämpöä lattiakiertoon, koska varsinkin kovilla pakkasilla kompuran teho ei riitä kiertoveden lämmitykseen.
Ainakin F470 manuskoissa asia on ilmaistu niin, että käyttövesisäiliö on lämmityskattilan tilavuuden sisällä (osittain tai kokonaan?), jolloin lämmitysvesi lämmittää käyttöveden johtumalla käyttövesisäiliön ulkokuoren läpi:
En usko että tuo oma käyrä on koskaan ollut käytössä. Se lienee joku vakio mitä koneessa on.
Pienin menolämpötila on 22C. Koittanut vähän tulkita näitä tietoja. Jäteilma on +22C paikkeilla että lämpöä karkaa. Nyt kun siis palautin asetukset siihen mitä ovat. 60kwh on keskikulutus ollut mikä tuntuu huimalta. Pyysin rakennuttaja ASAP katsomaan tämän kuntoon.
Ei lattian tarvitse olla lämmin kunhan se toimii kuten kuvailitkin. Kylpyhuoneessa on vain käsitermari joka on jakotukissa. Muissa linjoissa on tuo langaton LK. Kylppäri tuntuu normaalilta ei mitenkään kuuma tai kylmä.
Ovatko nämä arvot vesikierron lämpöjä?
Liitteet
Pikainen tutkinta vaikutti siltä, että termarin takana olevissa ei ollut tutkintahetkellä virtausta ollenkaan. Käänsin olkkarista termarin täysille niin hetken päästä alkoi virtaamaan.
Ne huonetermarit perustuu juuri siihen, että kun haluttu lämpö on saavutettu niin kierto kiinni ja auki taas kun lämpöä tarvitaan. Oliko sulla oma kierto olotiloihin ja märkiin tiloihin? Jos on niin silloin voisit vaan kääntää termarit kaakkoon ja asettaa halutun miedon lämmön kiertämään niissä tiloissa missä ILP lämmittää mutta haluat lattiaan hiukan lämpöä jalan alle.
Viimeksi muokattu:
Osaako joku neuvoa miksi nibe käy kuvaajan osoittamaa pätkäkäyntiä kun oletan että lämmitystarvetta kyllä olisi. Varsinaisesti ei siis sulata mutta silti yöllä pätkii käyntiä raakasti. Päivällä näkyy pidempiä noin 2h vetoja.
Vastukset estetty.
Siirtoaika 25min.
Vastukset estetty.
Siirtoaika 25min.
Liitteet
Ainakin sulla on jäteilma käydessä melko tukevasti pakkasella. Miten laskennallinen ja toteutunut menolämpö?
Liitteet
Tuossa on nyt joko liian pienet ilmamäärät, likaiset suotimet tai sitten liian alhainen sisäilman lämpötila ja kompura sammuu sen takia. Tuo -5C jäteilman lämpötila aiheuttaa pätkäkäyntiä. Sitten jos on vielä iso lisäysteho ja vanha softa, niin voi käyttäytyä noin. Aloita sillä softan päivityksellä ja sitten koita saada jäteilma lähemmäs nollaa.
Vastataan vielä ennen tuota päivitystä.
Suodattimet vaihdettu vähintään kerran kk.
Suodatin luokka vaihtui jo kesällä alkuperäisestä g3 -> M5 (tulo ja poisto), jäteilma ei mennyt näin paljon miinukselle kesällä.
Nostin noin 2 viikkoa sitten tulo/poisto % +5 yksikköä molempia. Talo säädetty alunperin tasapaineiseksi. Tämä hiukan hillitsi tuota jäteilmaa mutta takaisin tuohon 0 tuntumaan ei pääse.
Sisäilman lämpötila on nyt ainut mikä saattaa olla se syy. Molemmissa makuhuoneissa on noin18-19 astetta, toisessa niistä on väliovi aina kiinni.
Olokeittiössä on noin 20 astetta, kph 21-22 ja wc 21.
Ilppi pitää siis olokeittiön ja toisen makuhuoneista noissa lämmöissä. Termostaatit näissä säädetty sinne 15 tietämiin, eli käytännössä kiinni.
Päivitetäämpä tuo Nibe ja katsotaan mikä vaikutus.
Kiitos neuvoista.
Laita samaan kuvaan näkymään käyttöveden täyttö, käyttöveden yläosa, ulkolämpötila, kompressorin anturi, jäteilma, poistoilma, tuloilma, meno, paluu ja laskettu lämpötila. Sitten saa paremmin selkoa. 1 päivän mittaiselta ajalta kuva. Kuvan mielellään vain ne käppyröiden kuvat niin näkyy paremmin se osuus mitä tarvii nähä.
Sulla on osa huoneista aika kylmiä, mikä varmaan laskee poisto ja jäteilmaa. Lisäksi lämmität ILPillä niin että kaikkien huoneiden lattioissa ei kierrä vesi termareitten takia ollenkaan mikä vähentää Niben lämmitystarvetta. -5 jäteilmalla se kyllä sulattelisi kuitenkin parin tunnin välein jos ei muuten pätkisi...
Viimeksi muokattu:
Moro.
En saa laitettu samaan kuvaa noita kun ei ole maksettu historiatietoa. Ei iso investointi mutta vähän vaan jäänyt ku tarvetta ei ole ollut. Toki nythän se olisi hienoa nähdä nuo pyytämäsi.
Meillä on käyttövesi säästöllä ja itseasiassa rajoja on vielä hiukan tiputettu. Muistaakseni 48/42 suhteella. Vettä menee meillä todella vähän.
Tuntuu jotenki hassulta että tuo sisälämpö pitäisi väkisin pitää korkeana että kompressori kävisi tasaisesti pitkiä vetoja.
Tuloilma on siinä 10 tienoilla, eli sekin niin säästömoodissa kuin vain mahdollista.
Ei se sisälämpö, vaan poistoilman lämpö. Syyhän voi olla myös jäähtyvä poistolämpö, eli se ei tule Nibelle 20C:nä, vaan esim. 17C. Joka tapauksessa, jos se ei minnekään pysty lämpöä viemään (ei tuloilmaan, eikä lattiaan), niin miksi se kompura turhaan kävisi.
Tässäpä tämä
Edit. Toinen kuva missä ainoastaan tuo jäteilma ja kompressorin anturi. Toimii siis yöllä eri tavalla kun päivällä missä noi pidemmät vedot..
Liitteet
Viimeksi muokattu:
eepinis88
Aktiivinen jäsen
Poistoilman lämpötila on yhtäkuin huonelämpötila melkein . Mitä korkeampi poistoilman lämpötila ja jäteilman lämpötila on niin enemmän energiaa otetaan varastoon ja vastaavasti siirretää esim käyttöveteen
Pakkasilla poistoon lämpöä, koska muuten laite toimii melkein niiku suora sähkö meiningillä
Eli laita ilp tekee hommia , laite manulla puhallus 2 ja asetus +23
Sulatustiheyteen vaikuttaa myös kattilan ja sen alaosan lämpötila: mitä kylmempään veteen lämpöä siirretään, sen kylmemmäksi painuu myös jäteilma.
Tuo sulattelu vie kaiken tehon kompurasta. F470 ei sulata kuumakaasulla vaan ihan puhtaasti puhaltamalla sisäilmaa ulos. Jos sisäilma on viileää, niin kompura voi sammua jo pelkästään sen takia. Stoppi pitäisi tuolla siinä +17C paikkeilla. Hyötysuhde on kyllä laskenut kuin lehmän häntä jo ennen sitä. Oma kokemus on että sisälämpö olisi hyvä olla +21C tai mielellään enemmän.
Tarkoitatko että käyttöveden lämpötilaa tulisi nostaa?
Lähinnä sitä, että jos vastusten käyttöä estää/rajoittaa, niin sulattelua saattaa tulla enemmän. Olikos vastuksia estettynä?
Vastukset ovat estettynä.
Ok. Yritin katsoa tarkemmin noita käyriäsi. Yöllä tiheämpi jäteilman nousu taitaakin olla ns pätkäkäyntiä. Ei ole tarve tehdä enempää lämpöä kun käyttövettäkään ei kulu. Lämmitykseen ja tuloilmaan kuitenkin sen verran lämpöä menee, että kompura saa suht pian käyntikäskyn huilattuaan. Kokeile ajastaa yöksi menolämpöä pykälää korkeammaksi?
Jos näin oikein että poistoilma on +20 niin on kyllä jännä että jäteilma on -5. Mutta sen -5 takia se sulattelisi kyllä 2h välein ellei muuten katkoisi.
Laitanpa tähän omat käyrät vertailuksi. Minulla sulatteli aiemmin 2h välein mutta olen mennyt jotai +15 ylöspäin tulo ja poistoilmassa mitä oli säädettynä niin ei enään sitä ongelmaa ja kokeilen nyt pykälä kerrallaan mennä alaspäin puhallustehossa että missä on se järkevä taso. Kuvassa on käytetty todella paljon kuumaa vettä noiden kahden katkokäynnin aikanana saunan ja pesuhuoneen tehosiivouksen takia (eivät ole sulatuksia) ja lämmitetty sauna että lauteet kuivaisi että voi öljytä. Vastukset estetty oikean puoleisesta katkokäynnistä lähtien. ILP pyörinyt illan 20 pyynnillä ja yön 21 pyynnillä. Kaikissa asuintilojen piireissä pyörii reilusti kuristettu menovesi ilman termareita, paitsi päämakkarissa termarilla. Tuossa ennen kuin käyttövettä aletaan tehä kompuralla puotin 3-0 käyrän 3-1 ja kun heräsin yöllä niin vaihdoin sen takaisin 3-0. Käyrän puottaminen hetkellisesti auttaa käyttöveden tekemisessä.
eepinis88
Aktiivinen jäsen
Olen kyllä yllättynyt kun minulla vuoden 2012 valmistettu nibe. Talon rakennusvuosi 2013 ja neliöitä 70 m2
Nyt täälä Etelä-Suomessa -10 ja vieläkin pärjää ilman vastuksia.
Käyränä 3+0
Kylppärissä kiertää lämmin vesi ja muissa huoneissa kuristettuna. Ilp tunkee lämmintä ilmaa joka huoneeseen
Tuloilma 15,6
Höyrystin -0,3
Jäteilma -0,8
Poistoilma 22,2
Käyttöveden täyttö 47,5
Yläosa 48,9
Saapa nähä millon tulee sitten raja vastaa
Nyt täälä Etelä-Suomessa -10 ja vieläkin pärjää ilman vastuksia.
Käyränä 3+0
Kylppärissä kiertää lämmin vesi ja muissa huoneissa kuristettuna. Ilp tunkee lämmintä ilmaa joka huoneeseen
Tuloilma 15,6
Höyrystin -0,3
Jäteilma -0,8
Poistoilma 22,2
Käyttöveden täyttö 47,5
Yläosa 48,9
Saapa nähä millon tulee sitten raja vastaa
Sulla on varmaan aika lämmin asunto kun poistoilma 22,2, mitä lämmittelet lähinnä ILPillä. Sen takia se PILP jaksaa hönkiä niin hyvin. Itselle olisi jo liian kuuma asunto
Kyllä se pelittää kun ymmärtää miten se toimii ja mikä vaikuttaa mihinkin. JA on joku muu lämmönlähde lisänä JA sitäkin osataan käyttää.
Meillä on nyt ulkona -8C, tuloilma +20C, kosteissa tiloissa ja olohuoneessa kierrot auki. Makkareissa kierrot kiinni. Käyttöveden täyttö lämpenee hiljalleen ja vastuksia ei tarvitse käyttää. Sisällä on 23C lämmintä kun takka antaa pehmeää lämpöä. Toki jos nyt menee lotraamaan köyttövesivaraajan tyhjäksi, niin vastuksille menee ja rankasti.
eepinis88
Aktiivinen jäsen
No olohuone missä ilp on niin joku 23 nyt ja muissa huoneissa vähä viileämpää
Toistaiseksi sopiva
Mut tälläistä hakemista tämä on
Kyllähän se Nibe jaksaa, eepinisin ja Tulihännän tapauksissa, koska pilp tekee teillä käytännössä vain käyttövettä ja lämmittää tuloilmaa. Varsinkin eepinisin tapauksessa, jos 70 m2 kämpästä on kaikki kierrot kiinni (paitsi märät) niin se ~0,7 kW jatkuva teho riittää ylläpitämään lämpimää vettä ja lämmittämään tuloilmaa. Tässä toki on sitten ihan sama onko muualle taloon rakennettu lattialämmitys, kun ei sitä käytetä.
Edit: Lisäksi jos itse nostaisin sisäilman 23 asteeseen ILP:llä niin vaimo hyppisi silmille, että paahtuu
Edit: Lisäksi jos itse nostaisin sisäilman 23 asteeseen ILP:llä niin vaimo hyppisi silmille, että paahtuu
Kyllä se kompura taitaa antaa pyöreästi sen 2kw. 700W on ottoteho. Mutta mitä itse sanoin, niin ne JA kohdat on tärkeitä. Ei F470 yksin kykene tuohon. Jostain se lämpö pitää taloon tehdä että sitä voidaan pumpata poistoilmasta talteen. Henkilökohtaisesti en ymmärrä miksi ylipäätään tehdään taloja ilman takkaa pilp:n kanssa. Tai taloja ilman takkaa ylipäätään oli varsinainen lämmitysjärjestelmä sitten mikä tahansa. Kerrostalot voi olla sitten eri asia.
Ja 23C sisälämpö takan lämmittämänä on ihan eri asia kun suorasähköllä paahdettu tai ilpillä puhallettu. Ero on yhtä iso kuin sähkösaunan 100C ja puusaunan 100C.
Ja 23C sisälämpö takan lämmittämänä on ihan eri asia kun suorasähköllä paahdettu tai ilpillä puhallettu. Ero on yhtä iso kuin sähkösaunan 100C ja puusaunan 100C.
eepinis88
Aktiivinen jäsen
Kyl mä alkusyksys pidän kiertoja päällä kun ilp ei ole tulilla. Mut kun pakkaset tulee nii ilp avulla tukilämpöä.Kyllähän se Nibe jaksaa, eepinisin ja Tulihännän tapauksissa, koska pilp tekee teillä käytännössä vain käyttövettä ja lämmittää tuloilmaa. Varsinkin eepinisin tapauksessa, jos 70 m2 kämpästä on kaikki kierrot kiinni (paitsi märät) niin se ~0,7 kW jatkuva teho riittää ylläpitämään lämpimää vettä ja lämmittämään tuloilmaa. Tässä toki on sitten ihan sama onko muualle taloon rakennettu lattialämmitys, kun ei sitä käytetä.
Edit: Lisäksi jos itse nostaisin sisäilman 23 asteeseen ILP:llä niin vaimo hyppisi silmille, että paahtuu
Tällein saa sähkönkulutusta paljon pienemmäksi
Niin ilp vie näillä pakkasilla joku 10 kwh päivässä
Nyt joulukuun sähkönkulutus ollut 38 kwh päivässä
Tässä ladataan myös hybridi autoa pari kertaa päivässä (8.8 kWh akun koko )
Vuosi sitte jouluna ollut näillä pakkasilla kulutus 57,6 kwh. Silloin ei ollut ilp , eikä hybridi autoa
Että aika paljon tullut entisen omistajan säätöjä korjattua ja opiskeltua
Niin ja syksyn alussa vedin kaikki kierrot auki ja laitoin veden virtaamaan joka paikkaan, samalla ilmailin.
Että kyllä tälläkin hetkellä joka paikassa pieni kierto on. Sillä tavalla käytössä ovat
Eli käytännössä termostaatit ovat minimissä , jakotukilla normaalit säädöt
Viimeksi muokattu:
Tein muutaman päivän testiä siten että vastuskäyttö oli estettyä pikkupakkasillakin. Viime yönä yllättivät vähän isommat pakkaset ja aamulla jotain tapahtui. En näköjään tajua ihan täysin tämän laitteen sielunelämää. Kysymykseni on: mikä on tapahtumaketju?
Kuvassa näkyy :
Kuvassa näkyy :
- Eilisen käyttöä ilman sallittuja vastuksia
- Illalla edelleen kylmenevä sää
- Kompressorin ja vastuksen lämpötilamittaukset lähtevät romahtamaan
- Käyttöveden alaosan lämpötila seuraa kohta perässä
- Lopussa klo 18 aikoihin tapahtuman tajuaminen. Kompura käy tässä vaiheessa jatkuvasti (kompuran ääni kuuluu), mutta ilmeisesti ei tee yhtään lämpöä ja sulatus näyttää kuitenkin jatkuvaa päälläoloa? Päivitys: jäteilman lämpötilasta päätellen tekee kuitenkin.
- Paremman idean puutteessa laitteen laitto vastuskäytölle (sallien 4 kW)
- Pari tuntia myöhemmin kompuran takaisin mukaanotto -> arvot näyttävät palautuvan normaaleja kohti
Viimeksi muokattu:
Voi tulla joku herja tai sitten ei. Toki vastuskäyttö lisääntyy ja laite voi pitää ennen kompuran hajoamista erilaista ääntä.
Kuva ei nyt näy, mutta kertoman perusteella voisi arvella lämmöntarpeen olleen paljon suurempi mitä kompura jaksaa tuottaa. Tuloilman lämmitys ja kertoveden vaade ajanut shuntin täysin auki ja varaaja vetänyt viileäksi. Tästä syystä menoveden lämpötila romahtanut ja tuloilman lämpötila laskenut liian alas. Tämän jälkeen laite varotoimenpiteenä sammuttaa kompuran ja ottaa vastukset käyttöön. Jos oikeasti näin on käynyt, ja kaikki on vielä ehjää, niin hemmetin hyvä tuuri. Tuossa kun olisi automatiikka pettänyt, niin pahimmassa tapauksessa koko 470 olisi pimeänä tuloilmakennon jäätymisen ja vesivahingon takia.