Nibe F470 Aloittelijalle neuvoja?

[Kalikka]

Kuva ei nyt näy, mutta kertoman perusteella voisi arvella lämmöntarpeen olleen paljon suurempi mitä kompura jaksaa tuottaa. Tuloilman lämmitys ja kertoveden vaade ajanut shuntin täysin auki ja varaaja vetänyt viileäksi. Tästä syystä menoveden lämpötila romahtanut ja tuloilman lämpötila laskenut liian alas. Tämän jälkeen laite varotoimenpiteenä sammuttaa kompuran ja ottaa vastukset käyttöön. Jos oikeasti näin on käynyt, ja kaikki on vielä ehjää, niin hemmetin hyvä tuuri. Tuossa kun olisi automatiikka pettänyt, niin pahimmassa tapauksessa koko 470 olisi pimeänä tuloilmakennon jäätymisen ja vesivahingon takia.

Shuntin avautuminen kokonaan tosiaan selittäisi nopean muutoksen. Tätä säätöä en ajatellut ollenkaan. Tässä käppyrät pdf-muodossa (+ pari tuntia lisää edelliseen kuvaan). Mitä pistin kuvaksi tuohon edelliseen on tuo ensimmäinen. Loput ovat yksittäiskuvia + viimeisenä lämmityksen pyynnin (jos laskennallinen, Calc. Supply, on pyynti) ja menoveden erotus.

 

[Sammeli77]

Tein muutaman päivän testiä siten että vastuskäyttö oli estettyä pikkupakkasillakin. Viime yönä yllättivät vähän isommat pakkaset ja aamulla jotain tapahtui. En näköjään tajua ihan täysin tämän laitteen sielunelämää. Kysymykseni on: mikä on tapahtumaketju?

Kuvassa näkyy :

1. Eilisen käyttöä ilman sallittuja vastuksia
2. Illalla edelleen kylmenevä sää
3. Kompressorin ja vastuksen lämpötilamittaukset lähtevät romahtamaan
4. Käyttöveden alaosan lämpötila seuraa kohta perässä
5. Lopussa klo 18 aikoihin tapahtuman tajuaminen. Kompura käy tässä vaiheessa jatkuvasti (kompuran ääni kuuluu), mutta ilmeisesti ei tee yhtään lämpöä ja sulatus näyttää kuitenkin jatkuvaa päälläoloa?
6. Paremman idean puutteessa laitteen laitto vastuskäytölle (sallien 4 kW)
7. Pari tuntia myöhemmin kompuran takaisin mukaanotto -> arvot näyttävät palautuvan normaaleja kohti

Näytä liitetiedosto 82614

Keskimmäisen käyrästön mukaan kompura on käynyt ihan normaalisti ja sulatussykli samoin normaali. Eli ne näkyy jäteilman ja höyrystimen lämpötilasta. Varmaa on, ettei pelkän kompuran teho riitä ja käyttöveden yläosankin lämpötila on laskenut alle 45. Meillä se laskee joka ilta tuonne, eikä se mitään haittaa.

Alin käyrästö on kyllä ristiriidassa kun sen mukaan sulatus olisi tunteja päällä ja kompura seis. Kerrot kuitenkin kompuran käyneen joten luotetaan siihen. Ehkä vastusten suojauskäyttö tekee piikkejä tuohon alimpaan käyrästöön??

 

[Kalikka]

Alin käyrästö on kyllä ristiriidassa kun sen mukaan sulatus olisi tunteja päällä ja kompura seis. Kerrot kuitenkin kompuran käyneen joten luotetaan siihen. Ehkä vastusten suojauskäyttö tekee piikkejä tuohon alimpaan käyrästöön??

Tarkemmin katsoen olen näköjään jakanut tuon käyrän (sulatuksen, Alarm number(45001)) arvot kymmenellä, jotta olen saanut ne menemään sujuvasti tuohon osioon. Olen unohtanut tämän kokonaan ja myös olettanut, että arvon nousu on sulatus. Näin ei välttämättä ole. Arvot näyttävät menevät välillä 0/183/184, jolloin 183 voi olla jokin muu kuin oikea sulatus. Nämä arvot ovat tikulla kannettuja arvoja. Nettiyhteyttä ei ole.

päiv. Mistä pääsemmekin siihen, että liekö kyseessä pelkästään shuntin avautuminen kokonaan + väärin tulkittu sulatusdata. Kompura ei riitä alkuunkaan ja lämmöt romahtavat.

 

[Jamo70]

Kysymys muille Nibettäjille.

Millaiseen lämpötilaan teillä nousee kompressorin anturi näillä 5-10 asteen pakkasilla?

Mä olen ihmetellyt sitä, kun meillä se ei koskaan nouse pakkasilla vastuksen mukana kuin max 40 asteeseen.
Kuuluisiko sen nousta edes ylemmäs?

Sähkövastus on nyt säädetty max 5.6kw.
Käyttövesi asetuksella säästö (43-50).

 

[Tuceman]

Muutama kysymys Uplink sovelluksesta:
1. Mikä on tuo auringonkuva symboli eli lämmitys?

2. Tarkoittaako teho lisälämpö sitä, että kun tuossa on muu kuin 0, niin sähkövastukset on käynnissä ja kompura ei riitä?

3. Tippuuko käyttöveden lämpötila aina, kun esim suihkussa käydään ja kertooko tuo käyttöveden täyttö milloin se taas lämmitetään? Eli ilmeisesti heti, kun lämpö tippuu vedellä? Eikö ole mahdollista estää tätä niin, että jos aamulla käy suihkussa vastukset ei lämmittäisi heti käyttövettä, vaan odottelisi esim, että kompura saisi takasta tai ilp:sta muuten apuja lämmitykseen?

4. Mitä mun kannattaa yleensä seurata tosta sovelluksesta ja onko premium jäsenyys merkittävästi parempi?

 

[J.Q]

Tässä kun on tullut ilpin ja takan avulla pidettyä talo lämpimänä, niin seurauksena on luonnollisesti kylmä laattalattia kodinhoitohuoneessa, eteisessä ja keittiössä, kun huoneistotermarit on 20 asteessa ja ilp-pyynti 21, jolloin termarit eivät ikinä aktivoidu. Kysymys: jos nyt haluan hiukan lämpöä noihin laattalattioihin, niin onko järkevää vai typerää säätää jakotukista noiden piirien virtaus punaisilla korkeilla hyvin pieneksi ja vääntää talossa ko. tilojen termostaatit esim. 23 asteeseen (jota tuskin saavutetaan pienellä virtauksella)? Tällöin oman järkeni mukaan kiertäisi koko talven hiukan vettä noissakin tiloissa, ja laatta ei olisi ihan jäätävän kylmä. Mietin vain, onko tuo tapa jotenkin huonompi kuin @juhamat tyyli, että kiskaisee ne jakotukin siniset korkit/termostaatit kokonaan pois? Lopputulos kai kuitenkin on sama, että vettä menee vain vähän noiden tilojen lattiakiertoon.

Sitten ehkä tyhmä kysymys: kun mulla nyt on pelkkä kylppärin lattiakierto päällä (menee n. 26-asteista vettä), niin jos avaan esim. eteisen huoneistotermostaatin, niin joutuuko Nibe lämmittämään sen vuoksi lisää kiertovettä, vai "pölliikö" se tuota kylppärin vuoksi valmiiksi lämmittämäänsä kiertovettä, jolloin kylppärissä kiertää nykyistä hieman haljumpi vesi? Yritän tässä siis hahmottaa logiikkaa, että jaetaanko tuossa tilanteessa saatavilla olevaa lämmintä kiertovettä vaan eri paikkoihin vai joudutaanko sitä heti tekemään lisää (= sähkönkulutus kasvaa?).

 

[sebikos]

Jos näin oikein että poistoilma on +20 niin on kyllä jännä että jäteilma on -5. Mutta sen -5 takia se sulattelisi kyllä 2h välein ellei muuten katkoisi.

Laitanpa tähän omat käyrät vertailuksi. Minulla sulatteli aiemmin 2h välein mutta olen mennyt jotai +15 ylöspäin tulo ja poistoilmassa mitä oli säädettynä niin ei enään sitä ongelmaa ja kokeilen nyt pykälä kerrallaan mennä alaspäin puhallustehossa että missä on se järkevä taso. Kuvassa on käytetty todella paljon kuumaa vettä noiden kahden katkokäynnin aikanana saunan ja pesuhuoneen tehosiivouksen takia (eivät ole sulatuksia) ja lämmitetty sauna että lauteet kuivaisi että voi öljytä. Vastukset estetty oikean puoleisesta katkokäynnistä lähtien. ILP pyörinyt illan 20 pyynnillä ja yön 21 pyynnillä. Kaikissa asuintilojen piireissä pyörii reilusti kuristettu menovesi ilman termareita, paitsi päämakkarissa termarilla. Tuossa ennen kuin käyttövettä aletaan tehä kompuralla puotin 3-0 käyrän 3-1 ja kun heräsin yöllä niin vaihdoin sen takaisin 3-0. Käyrän puottaminen hetkellisesti auttaa käyttöveden tekemisessä.

Näytä liitetiedosto 82588
Näytä liitetiedosto 82589

Tässä toinen kuvaaja missä veden käyttötila vaihdettu säästöstä -> normaaliksi ja ilpin pyyntiä nostettu 21 asteeseen.

Silti tuo jäteilma painuu tuonne -3.5 tienoille. Mutta infoviestejen perusteella ei siis sulata. Ainut vaihtoehto taitaa olla että käy pätkää.

Taidan tiputtaa tuon käyttöveden säästölle ja jätän ilpin 21 pyynnille.

 

[NibeSinceDecember21]

Sähkön säästämisen hengessä vasta täksi talveksi alkanut kiinnostumaan oikeasti näistä PILPin säädöistä. Edellinen asukas oli jättänyt säätämättä/säätänyt pilpin aivan miten sattuu. Kun sähkö oli ”ilmaista”, ei sillä oikeastaan ollut väliä vaikka alakerrassa oli lämpötila 21-22 astetta vaikka siellä ei kukaan oleskellut. Nyt kun sitten puolestaan yrittää säätää näitä optimaalisiksi ja lähes onnistuu (saavuttaa halutun yleislämpötilan) tajuaa että sillä halvallakin sähkösopimuksella maksoi viime talvena kuukaudessa satoja euroja aivan turhaan tyhjien huoneiden lämmityksestä.

Kaksikerroksinen rivitalo, PILP (lattialämmitys) ja ILP. PILP säädetty niin että yleislämpötilaksi on säädetty 18 astetta. Yleislämpö huoneissa seurailee tätä hyvin. Yläkerrassa siis ilmalämpöpumppu joka puhaltaa yläkerran lämpimäksi tavoiteltuun 20-21 asteeseen.

Ongelma on: pitäisi saada lattioita vähän lämpimämmän tuntuisiksi TIETYISSÄ HUONEISSA, jotta vauvallakin olisi mukava leikkiä esim olohuoneen matolla. Ei vain minkäänlaista hajua miten tässä onnistuisi, koska tuntuu että PILPin säätöjä on aika monen valikon takana ja jonkin valikon asetus ohjaa toisen valikon asetusta ilman että ohjeita tavaamalla saisi kokonaiskäsitystä säädöistä. Pidän kyllä mahdollisena etten osaa lukea Pidän täysin mahdollisena myös sitä, että jossakin valikossa on jokin ”pielessä” oleva asetus edellisten asukkaiden jäljiltä, mikä ohjaa koko järjestelmän toimimaan jotenkin typerästi.

Kysymys 1: mitkä ovat sellaisia mahdollisia koko järjestelmän toimintaa ohjaavia ”typeriä” asetuksia? Eli mitkä asetukset tässä laitteessa täytyisi ehdottomasti tarkistaa olevan paikallaan? Minimi menoveden lämpötila oli jossakin pilpin ohjekirjan asetuksissa ohjeistettu ilmeisesti 35-40 asteeseen, kompressorin saa ilmeisesti hajoitettua jos minimi käynnistyslämpötila on asetettu vääräksi jne.?

Kysymys 2: jos lämpökäyrä on säädetty asetukseen 0, meneekö silloin automaattisesti päälle ”OMA KÄYRÄ”?

Kysymys 3: sopivan lämpökäyrän valitseminen on talo ja sijaintikohtiasta yms. mutta millainen lämpökäyrä on siis sopiva kaksikerroksiseen rivitaloon 110 neliötä, lattialämmitys, isot ikkunat lattiasta kattoon yläkerrassa, varsinais-suomessa? Vaihdatteko lämpökäyrää kesät / talvet? Nyt on muistaakseni 24, 0, 1. Kesällä pidin 22, 0, -1.

Kysymys 4: millaisilla asetuksilla on mahdollista päästä tilanteeseen jossa päälämpötilan säätämisellä voisi suoraan vaikuttaa yleislämpötilaan? Eli esim. 18 -> 19, tämä nostaisi (hitaasti) lämpötilan säädön kaikissa tiloissa asteen verran?

Todella amatöörikysymyksiä, tiedän. Olen tätä PILPin ohjekirjaa todella yrittänyt opiskella ja tavata, lukea näitä keskusteluja ja ymmärtää asiaa. En vain opi koska ristiriitaisia säätöjä, ristiriitaisia neuvoja näissä keskusteluissa, valikkojen määräävyys toisiinsa nähden epäselvää yms..

 

[Tulihäntä]

Muutama kysymys Uplink sovelluksesta:
1. Mikä on tuo auringonkuva symboli eli lämmitys?

2. Tarkoittaako teho lisälämpö sitä, että kun tuossa on muu kuin 0, niin sähkövastukset on käynnissä ja kompura ei riitä?

3. Tippuuko käyttöveden lämpötila aina, kun esim suihkussa käydään ja kertooko tuo käyttöveden täyttö milloin se taas lämmitetään? Eli ilmeisesti heti, kun lämpö tippuu vedellä? Eikö ole mahdollista estää tätä niin, että jos aamulla käy suihkussa vastukset ei lämmittäisi heti käyttövettä, vaan odottelisi esim, että kompura saisi takasta tai ilp:sta muuten apuja lämmitykseen?

4. Mitä mun kannattaa yleensä seurata tosta sovelluksesta ja onko premium jäsenyys merkittävästi parempi?

1. Aurinko talon sisällä = lämmitys.

2. Kohta kertoo käytettävän lisäysvastuksen sen hetken tehon. Eli esim. 2,0kw, 4,7kw, 5,6kw, jne.

3 käyttöveden täyttö tippuu kun lämmintä vettä käytetään. Saatavan veden lämpötila on melkein sama kuin käyttöveden yläosa. Lämmin vesi otetaan sieltä yläosasta. Voit tehdä käyttövedelle ajastuksen jos haluat että sitä tehdään vain tiettynä aikana. Sillon sitä ei lämmitetä muuna aikana.

4. Uplink kannattaa aktivoida. Sen kautta ohjelmointi ja toimintojen seuraaminen on helpompaa. Myös etänä.

 

[Huttunen]

Meillä on talon keskellä tupakeittiössä ilp ja varaava takka. Siellä on lattia sopivan lämpöinen, vaikka termari estää lattiakierron. Meillä on 4 makuuhuonetta, joista yhdessä nukkuu taapero ja äiti. He nukkuvat ovi kiinni.

Pidän tuloilman yleensä 14-16 asteisena, että teho riittää pikkupakkasilla ilman vastuksia.

Äiti valittaa, että on öisin liian viileätä makuuhuoneessa. Onko järkevämpää vääntää tuloilmaa lämpimämmäksi vai lattialämmityksen termaria?

 

[Tulihäntä]

Meillä on talon keskellä tupakeittiössä ilp ja varaava takka. Siellä on lattia sopivan lämpöinen, vaikka termari estää lattiakierron. Meillä on 4 makuuhuonetta, joista yhdessä nukkuu taapero ja äiti. He nukkuvat ovi kiinni.

Pidän tuloilman yleensä 14-16 asteisena, että teho riittää pikkupakkasilla ilman vastuksia.

Äiti valittaa, että on öisin liian viileätä makuuhuoneessa. Onko järkevämpää vääntää tuloilmaa lämpimämmäksi vai lattialämmityksen termaria?

No aika varmasti tuloilmaa. Saat nostaa aika reilusti lattialämmön määrää ja silti voi tuntua vetoa. Ellet sitten ala pienentämään tuloilman määrää kyseisessä huoneessa. Sitten tulee taas vastaan raikkaan ilman riittävyys jos ovi on kerran kiinni. Meillä kaikkien makuuhuoneiden ovet on auki, niin takan lämpö pääsee leviämään paremmin.

 

[Huttunen]

No aika varmasti tuloilmaa. Saat nostaa aika reilusti lattialämmön määrää ja silti voi tuntua vetoa. Ellet sitten ala pienentämään tuloilman määrää kyseisessä huoneessa. Sitten tulee taas vastaan raikkaan ilman riittävyys jos ovi on kerran kiinni. Meillä kaikkien makuuhuoneiden ovet on auki, niin takan lämpö pääsee leviämään paremmin.

Kiitos. Olen ehdottanut että pitää oven auki kuten muut. On kuitenkin sitä mieltä että toiset häiriintyy taaperon öisistä heräilyistä ja ovi pysyy kiinni.

 

[Tuceman]

1. Aurinko talon sisällä = lämmitys.

2. Kohta kertoo käytettävän lisäysvastuksen sen hetken tehon. Eli esim. 2,0kw, 4,7kw, 5,6kw, jne.

3 käyttöveden täyttö tippuu kun lämmintä vettä käytetään. Saatavan veden lämpötila on melkein sama kuin käyttöveden yläosa. Lämmin vesi otetaan sieltä yläosasta. Voit tehdä käyttövedelle ajastuksen jos haluat että sitä tehdään vain tiettynä aikana. Sillon sitä ei lämmitetä muuna aikana.

4. Uplink kannattaa aktivoida. Sen kautta ohjelmointi ja toimintojen seuraaminen on helpompaa. Myös etänä.

Kiitos! Saanko ajastuksen avulla käyttöveden lämpiämään ilman vastuksia? Eli niin, että se lämpenisi kompuralla esim yöllä, jos takka ollut päällä? Tuntuu tyhmältä, että lyö heti vastukset päälle, kun on suihkussa käyty. Miksi se ei voi tehdä tätä kompuralla...

 

[Tulihäntä]

Kiitos! Saanko ajastuksen avulla käyttöveden lämpiämään ilman vastuksia? Eli niin, että se lämpenisi kompuralla esim yöllä, jos takka ollut päällä? Tuntuu tyhmältä, että lyö heti vastukset päälle, kun on suihkussa käyty. Miksi se ei voi tehdä tätä kompuralla...

Voi, mutta ei se kompuran teho riitä kaikkeen. Siksi se ottaa niitä vastuksia mukaan.

Voit kokeilla ajastaa käyttöveden halutulle käyttötilalle ja sen jälkeen säätää sinne käyttötilan taakse ne lämpötilat mitä haluat. Jos et halua päivällä lämmittää käyttövettä, niin laitat siksi aikaa käyttöveden ajastuksen tilaan off. Sen käyttöveden lämmityksen ajaksi voit tehdä lämmitykselle ohjelman missä tasoa lasketaan vaikka -2. Sillon shuntti menee kiinnemmäs ja kompuran tehoa on enemmän käyttövedelle. Mutta huomioi että tuo vaikuttaa myös tuloilman lämpötilaan. Jos vastukset on sallittu, niin se silti käyttää vastuksia. Voit tehdä myös eston ohjelmoinnin vastuksille, niin sillon se ei käytä niitä. Noista kannattaa lähteä varovasti liikkelle. Se 2kw teho ei riitä kaikkeen ja vahingon mahdollisuus on suuri. Eikä nuo ohjelmoinnit tuota haluttua tulosta ellei sisälämpö ole melko korkea ja muut parametrit kunnossa. Pelkällä F470:lla ilman takkaa ja/tai ilppiä noita ei kannata edes kokeilla.

 

[NibeSinceDecember21]

Noniin lukenut nyt lisää ja säädin minimi menolämpötilan 26 astetta. Lämpökäyräksi kuvan mukaisesti nyt. Tavoite nostaa lattioiden lämpötila tietyissä huoneissa, ja huonetermostaateilla ”kiristää” niissä huoneissa virtausta, joissa huonelämpötilaan ei tarvita korotusta.

Kysyn nyt todella typeriä.
1 Mitä tuo alimman rivin (nyt 1) merkitsee?

2 Kuuluuko valikon 1.1 lämpötilasta edes välittää kun tämä lämpökäyrä (kuva) on nyt valittu?

3 Kuuluuko valikon 1.9.2 ”ulkoinen säätö” lämpötilasta välittää? siellä on nyt asetus 17.

4 Kuuluuko valikon 1.9.4 ”huoneanturiasetukset” säädöistä välittää? siellä nyt ohjaus järjestelmä 1 vihreä nuoli ja kertoimeksi asetettu 10.

5 Mistä säädetään pienin tulolämpö? Siitä on todella paljon puhetta foorumilla, mutta ohjeista lukemalla en löydä miten siihen voi vaikuttaa.

6 Onko koko laitteen asetuksissa jotain sellaista ”EI MISSÄÄN NIMESSÄ SAA OLLA NÄIN” - kohtaa? Eli joku ”automaattinen” tila päällä mikä säätää koko laitteen pieleen tms.?

Pihalla kuin lumiukko koko laitteesta vaikka ajoittain opetellut tavaamalla käyttöohjetta

 

[juhamat]

Kysymys muille Nibettäjille.

Millaiseen lämpötilaan teillä nousee kompressorin anturi näillä 5-10 asteen pakkasilla?

Mä olen ihmetellyt sitä, kun meillä se ei koskaan nouse pakkasilla vastuksen mukana kuin max 40 asteeseen.
Kuuluisiko sen nousta edes ylemmäs?

Sähkövastus on nyt säädetty max 5.6kw.
Käyttövesi asetuksella säästö (43-50).

Mulla kompressorin anturi jäävettä vastuksilla lämmitettäessä 10 asteen päähän käyttöveden täytön lämpötilasta. Joten lienee normaalia.

 

[juhamat]

Tässä kun on tullut ilpin ja takan avulla pidettyä talo lämpimänä, niin seurauksena on luonnollisesti kylmä laattalattia kodinhoitohuoneessa, eteisessä ja keittiössä, kun huoneistotermarit on 20 asteessa ja ilp-pyynti 21, jolloin termarit eivät ikinä aktivoidu. Kysymys: jos nyt haluan hiukan lämpöä noihin laattalattioihin, niin onko järkevää vai typerää säätää jakotukista noiden piirien virtaus punaisilla korkeilla hyvin pieneksi ja vääntää talossa ko. tilojen termostaatit esim. 23 asteeseen (jota tuskin saavutetaan pienellä virtauksella)? Tällöin oman järkeni mukaan kiertäisi koko talven hiukan vettä noissakin tiloissa, ja laatta ei olisi ihan jäätävän kylmä. Mietin vain, onko tuo tapa jotenkin huonompi kuin @juhamat tyyli, että kiskaisee ne jakotukin siniset korkit/termostaatit kokonaan pois? Lopputulos kai kuitenkin on sama, että vettä menee vain vähän noiden tilojen lattiakiertoon.

Sitten ehkä tyhmä kysymys: kun mulla nyt on pelkkä kylppärin lattiakierto päällä (menee n. 26-asteista vettä), niin jos avaan esim. eteisen huoneistotermostaatin, niin joutuuko Nibe lämmittämään sen vuoksi lisää kiertovettä, vai "pölliikö" se tuota kylppärin vuoksi valmiiksi lämmittämäänsä kiertovettä, jolloin kylppärissä kiertää nykyistä hieman haljumpi vesi? Yritän tässä siis hahmottaa logiikkaa, että jaetaanko tuossa tilanteessa saatavilla olevaa lämmintä kiertovettä vaan eri paikkoihin vai joudutaanko sitä heti tekemään lisää (= sähkönkulutus kasvaa?).

Sama lopputulos tulee minun tavalla ja sinun tavalla jos käännät termarit ihan "nupit kaakkoon". Itseasiassa laitan termareitten paikalle siniset korkit ja voin rajoittaa niillä kierron määrää. Kierron määrää voi minun jakotukissa rajoittaa myös virtausmittareilla pyörittämällä. Nyt oon pyöritelly niillä virtausmittareilla kesäarvot ja korkeilla kiristän talvi-arvot, eli pysyy toiset säädöt ikäänkuin tallessa kun laitan taas termarit keväällä takaisin.

Nibe joutuu lämmittämään enemmän kiertovettä kun sitä kierrättää useammassa huoneessa ja menoveden lämpötila pyritään pitämään siinä mitä olet asettanut. Ja etenkin nyt aluksi kun laitat vettä lirumaan, sitä lämmitystarvetta on tosi paljon enemmän ku alotetaan ihan kylmistä lattioista. Ehkä menee muutama päivä että pääset "uuteen normaaliin". Tämän takia sitä lirua kannattaski antaa mennä koko ajan. Jos sulla on uplink niin näät kyllä että paluuvesi kylmenee melkosesti heti kun laitat muutkit piirit auki.

 

[juhamat]

Tässä toinen kuvaaja missä veden käyttötila vaihdettu säästöstä -> normaaliksi ja ilpin pyyntiä nostettu 21 asteeseen.

Silti tuo jäteilma painuu tuonne -3.5 tienoille. Mutta infoviestejen perusteella ei siis sulata. Ainut vaihtoehto taitaa olla että käy pätkää.

Taidan tiputtaa tuon käyttöveden säästölle ja jätän ilpin 21 pyynnille.

Tuossa kohtaa käyrää kun se selvästi tekee käyttövettä, siis anturin käyrä jatkuu ylöspäin kunnes ollaan käyttöveden maksimilämmössä, ja siinä noston aikana on kyykkäys kompressorin anturissa ja poistoilma käy korkealla, niin siinä on kyllä takuuvarmasti sulatus eikä tauko. Jos siitä ei ole tullut sulatusviestiä niin sulatusviestit ei toimi.

 

[Tulihäntä]

Noniin lukenut nyt lisää ja säädin minimi menolämpötilan 26 astetta. Lämpökäyräksi kuvan mukaisesti nyt. Tavoite nostaa lattioiden lämpötila tietyissä huoneissa, ja huonetermostaateilla ”kiristää” niissä huoneissa virtausta, joissa huonelämpötilaan ei tarvita korotusta.

Kysyn nyt todella typeriä.
1 Mitä tuo alimman rivin (nyt 1) merkitsee?

2 Kuuluuko valikon 1.1 lämpötilasta edes välittää kun tämä lämpökäyrä (kuva) on nyt valittu?

3 Kuuluuko valikon 1.9.2 ”ulkoinen säätö” lämpötilasta välittää? siellä on nyt asetus 17.

4 Kuuluuko valikon 1.9.4 ”huoneanturiasetukset” säädöistä välittää? siellä nyt ohjaus järjestelmä 1 vihreä nuoli ja kertoimeksi asetettu 10.

5 Mistä säädetään pienin tulolämpö? Siitä on todella paljon puhetta foorumilla, mutta ohjeista lukemalla en löydä miten siihen voi vaikuttaa.

6 Onko koko laitteen asetuksissa jotain sellaista ”EI MISSÄÄN NIMESSÄ SAA OLLA NÄIN” - kohtaa? Eli joku ”automaattinen” tila päällä mikä säätää koko laitteen pieleen tms.?

Pihalla kuin lumiukko koko laitteesta vaikka ajoittain opetellut tavaamalla käyttöohjetta

Ota nuo kaikki huoneanturit, ulkoiset säädöt, yms, pois. Ellei siellä ole sitten jotain kaksipiiristä lämmitystä tai jotain muuta nibeen liitettyä lämmitystä käytössä. Nuo sotkee ihan turhaan ohjauksia.

Lämpökäyrällä säädetään lämpötila. Ei huoneen seinällä olevalla termostaatilla. Jos käännät huoneen termostaattia pienemmälle, niin sillon sen huoneen lattian vedenkiertoa pätkitään. Sitä vettä ei sen termostaatin avulla saada säädettyä muuten kuin on ja off.

 

[juhamat]

Kiitos! Saanko ajastuksen avulla käyttöveden lämpiämään ilman vastuksia? Eli niin, että se lämpenisi kompuralla esim yöllä, jos takka ollut päällä? Tuntuu tyhmältä, että lyö heti vastukset päälle, kun on suihkussa käyty. Miksi se ei voi tehdä tätä kompuralla...

Jos haluat että käyttövesi lämpiäisi vastuksilla -5 kelillä kun et ole käyttänyt takkaa, ja kun olet käyttänyt takkaa -5 kelillä se ei lämpiäisi vastuksilla, niin sanosin että ohjelmointi on vähän hankala kun sinun tarpeet vaihtelee varmaankin randomisti. Sanosin että laita nibe uplink premium ja käytä 30 sekunttia elämästäsi per kerta säätämällä kännykällä tarvittaessa lisäyksen pysäytystä alemmaksi ja takaisin korkeammaksi sen mukaan miten olet käytellyt takkaa ja tiedät olevan lämpimän veden käyttöä tulossa. Siitä tsekkaat kans ennen suihkutarpeita onko tarpeeksi lämmintä vettä ja jos ei ole niin laitat vastukset sallituksi. Ehottomasti kannattaa hommata ainakin vuodeksi ja sen jälkeen miettiä pärjääkö ilman. Ei kannata edes miettiä kannattaako maksaa se muuan kymppi.

 

[juhamat]

Noniin lukenut nyt lisää ja säädin minimi menolämpötilan 26 astetta. Lämpökäyräksi kuvan mukaisesti nyt. Tavoite nostaa lattioiden lämpötila tietyissä huoneissa, ja huonetermostaateilla ”kiristää” niissä huoneissa virtausta, joissa huonelämpötilaan ei tarvita korotusta.

Kysyn nyt todella typeriä.
1 Mitä tuo alimman rivin (nyt 1) merkitsee?

2 Kuuluuko valikon 1.1 lämpötilasta edes välittää kun tämä lämpökäyrä (kuva) on nyt valittu?

3 Kuuluuko valikon 1.9.2 ”ulkoinen säätö” lämpötilasta välittää? siellä on nyt asetus 17.

4 Kuuluuko valikon 1.9.4 ”huoneanturiasetukset” säädöistä välittää? siellä nyt ohjaus järjestelmä 1 vihreä nuoli ja kertoimeksi asetettu 10.

5 Mistä säädetään pienin tulolämpö? Siitä on todella paljon puhetta foorumilla, mutta ohjeista lukemalla en löydä miten siihen voi vaikuttaa.

6 Onko koko laitteen asetuksissa jotain sellaista ”EI MISSÄÄN NIMESSÄ SAA OLLA NÄIN” - kohtaa? Eli joku ”automaattinen” tila päällä mikä säätää koko laitteen pieleen tms.?

Pihalla kuin lumiukko koko laitteesta vaikka ajoittain opetellut tavaamalla käyttöohjetta

Olet säätänyt kohdan 5 tuossa mitä kerrot eka lauseessa.

 

[eepinis88]

Noniin lukenut nyt lisää ja säädin minimi menolämpötilan 26 astetta. Lämpökäyräksi kuvan mukaisesti nyt. Tavoite nostaa lattioiden lämpötila tietyissä huoneissa, ja huonetermostaateilla ”kiristää” niissä huoneissa virtausta, joissa huonelämpötilaan ei tarvita korotusta.

Kysyn nyt todella typeriä.
1 Mitä tuo alimman rivin (nyt 1) merkitsee?

2 Kuuluuko valikon 1.1 lämpötilasta edes välittää kun tämä lämpökäyrä (kuva) on nyt valittu?

3 Kuuluuko valikon 1.9.2 ”ulkoinen säätö” lämpötilasta välittää? siellä on nyt asetus 17.

4 Kuuluuko valikon 1.9.4 ”huoneanturiasetukset” säädöistä välittää? siellä nyt ohjaus järjestelmä 1 vihreä nuoli ja kertoimeksi asetettu 10.

5 Mistä säädetään pienin tulolämpö? Siitä on todella paljon puhetta foorumilla, mutta ohjeista lukemalla en löydä miten siihen voi vaikuttaa.

6 Onko koko laitteen asetuksissa jotain sellaista ”EI MISSÄÄN NIMESSÄ SAA OLLA NÄIN” - kohtaa? Eli joku ”automaattinen” tila päällä mikä säätää koko laitteen pieleen tms.?

Pihalla kuin lumiukko koko laitteesta vaikka ajoittain opetellut tavaamalla käyttöohjetta

Sellainen vinkki että lue vaikka tämä osio 1 sivusta lähtien eli mukavasti 106 sivua iltalukemista. Hepottaaa kummasti oppimista.

Tuolta esim saat apua miten tuloilmaa säädetään

Tuloilman säätö f470

Lueskelin noita tuloilmapatterin säätövinkkejä. Mistä tai missä se ruuvi on jota säädetään? ja paljonko sitä voi ruuvata, kuinka nopeasti se näkyy paljonko muuttuu lämpötila? Ja jos säädän tuloilmaa pienemmälle ja lämmittelen useammin takkaa niin laskeeko se kulutusta? Toinen asia kun tein...

lampopumput.info

Rohkeasti vaan kokeilemaan ja oppimaan. Laita vaikka ylös muutokset

Nibe F470 Aloittelijalle neuvoja? Eli aloita esim sivu 1/106​

 

[sebikos]

Tuossa kohtaa käyrää kun se selvästi tekee käyttövettä, siis anturin käyrä jatkuu ylöspäin kunnes ollaan käyttöveden maksimilämmössä, ja siinä noston aikana on kyykkäys kompressorin anturissa ja poistoilma käy korkealla, niin siinä on kyllä takuuvarmasti sulatus eikä tauko. Jos siitä ei ole tullut sulatusviestiä niin sulatusviestit ei toimi.

Näytä liitetiedosto 82689

Kyllä näin oli. Tuossa oli sulatus. Vieläkään en ole keksinyt miksi jäteilma menee niin raakasti miinukselle. Voisiko johtua asunnon pienestä tilavuudesta? Saako tuo nibe tarpeeksi poistoilmaa?

Kesäisin jäteilma pysyy tosin nolla tuntumassa mikä voi johtua siitä, että lämmitys tarvetta ei ole juuri ollenkaan.

 

[Tulihäntä]

Kyllä näin oli. Tuossa oli sulatus. Vieläkään en ole keksinyt miksi jäteilma menee niin raakasti miinukselle. Voisiko johtua asunnon pienestä tilavuudesta? Saako tuo nibe tarpeeksi poistoilmaa

Yleensä jos suodin on tukossa, niin ilmavirtaus laskee ja sitä kautta jäteilmakin laskee. Katso nyt että suotimet, venttiilit ja putket ovat asialliset. Jos pääset yläpohjaan, niin katsopa huvikseen miten putket on eristetty? Voit myös laittaa langallisen lämpömittarin sinne kasettiin sisälle. Tietty uplink näyttää poistoilman lämpötilan. Sen pitäisi olla vähän talon koosta ja ilmavirrasta riippuen yli 20C ettei jäteilma mene pakkaselle. Esim. mulla on nyt poistoilma 22C ja jäteilma -1C. Höyrystin -0,1C Tuosta jos laskee vielä alemmas, niin höyrystin alkaa kerätä jäätä ja sen jälkeen menee helposti sulatukselle.

 

[juhamat]

Kyllä näin oli. Tuossa oli sulatus. Vieläkään en ole keksinyt miksi jäteilma menee niin raakasti miinukselle. Voisiko johtua asunnon pienestä tilavuudesta? Saako tuo nibe tarpeeksi poistoilmaa?

Kesäisin jäteilma pysyy tosin nolla tuntumassa mikä voi johtua siitä, että lämmitys tarvetta ei ole juuri ollenkaan.

Koita sama ku minä eli heti kerralla +10 tai +15 korotukset tuloon ja poistoon kokeeksi. Jos laitat jo nyt heti, niin aamulla olet jo viisaampi.

 

[sebikos]

Koita sama ku minä eli heti kerralla +10 tai +15 korotukset tuloon ja poistoon kokeeksi. Jos laitat jo nyt heti, niin aamulla olet jo viisaampi.

Nostin tuloa ja poistoa vielä +5. Eli nyt olisi yhteensä 10% alkuperäisestä säädöstä.

Eli 65/65

Avasin myös hiukan rn1 kun pakkanen näyttää kiristyvän..

 

[sebikos]

Yleensä jos suodin on tukossa, niin ilmavirtaus laskee ja sitä kautta jäteilmakin laskee. Katso nyt että suotimet, venttiilit ja putket ovat asialliset. Jos pääset yläpohjaan, niin katsopa huvikseen miten putket on eristetty? Voit myös laittaa langallisen lämpömittarin sinne kasettiin sisälle. Tietty uplink näyttää poistoilman lämpötilan. Sen pitäisi olla vähän talon koosta ja ilmavirrasta riippuen yli 20C ettei jäteilma mene pakkaselle. Esim. mulla on nyt poistoilma 22C ja jäteilma -1C. Höyrystin -0,1C Tuosta jos laskee vielä alemmas, niin höyrystin alkaa kerätä jäätä ja sen jälkeen menee helposti sulatukselle.

Suodattimet on 100% kunnossa. Juuri vaihdettu.

Yläpohjaan pääsy ei onnistu. Täytyypä pohtia tuota lämpömittarin ujuttamista tuonne kasetin sisälle.

Ps. Poistoilma nyt 21.2

 

[mikiz]

Tuohon kompressorin huilailuun liittyen. F470:n esitteen mukaan 3,06 COP saavutetaan ilmamäärän ollessa 110kuutiota tunnissa, ja 3,8 COP saadaan ilmanvaihdon ollessa 200 kuutiota tunnissa (EN 14511 standardin mukaan). Oman talon ilmanvaihtopöytäkirjasta saa tarkan tiedon, mutta yleensä ilmanvaihto mitoitetaan siten, että ilma vaihtuu asunnossa yhden kerran kahden tunnin aikana. Jotta tuohon parempaan COP:n päästäisiin, tarkoittaa se 2,6m huonekorkeudella olevan talon pinta-alan olevan noin 150 neliötä. Tietty kerätyllä lämmölläkin pitäisi jotain tehdä. Eli jos asuu 80 neliön talossa ja ajaa lattioihin lämpöä vain pienen lirun, ei saa ihmetellä Niben pätkäkäyntiä, eikä jäteilman menemistä jatkuvasti pakkaselle. Ensimmäinen johtuu pienestä lämmönsiirtotarpeesta ja jälkimmäinen siitä että F470 on mitoitukseltaan liian iso kyseiseen taloon.

 

[Asi]

Minua kiinnostaisi, että millaisia kulutuslumemia porukalla on. Jos ja kun tuntuu, että laitteet on saatu optimoitua niin millaisia lukemia sitä esimerkiksi yöaikaan on ja millä ulkolämpötilalla ja talon koolla?

Sitä kovasti koittaa laitetta säätää, mutta eipä sitä oikein ole mitään vertailukohtaa, että milloin ollaan ns. optimaalisissa lukemissa. Muuten kuin omaan lompakkoon verrattuna.

 

[mikiz]

Minua kiinnostaisi, että millaisia kulutuslumemia porukalla on. Jos ja kun tuntuu, että laitteet on saatu optimoitua niin millaisia lukemia sitä esimerkiksi yöaikaan on ja millä ulkolämpötilalla ja talon koolla?

Sitä kovasti koittaa laitetta säätää, mutta eipä sitä oikein ole mitään vertailukohtaa, että milloin ollaan ns. optimaalisissa lukemissa. Muuten kuin omaan lompakkoon verrattuna.

Hankala näitä taitaa olla vertailla kun harva pystyy kertomaan pelkän Niben sähkönkulutuksen. Mutta tällaista täällä, 2hklö, 140 neliötä, sähkösauna eikä sähköautoja. Kaksi autoa lohkolämmityksessä talvisin plus sisälämmittimet. Talvisin apuna takka ja ILP. Käppyrät sähkölaitoksen sivuilta:

 

[Asi]

Vertailu tietty mahdotonta, mutta antaa tuokin jotain suuntaa, kiitos.

Kattelinpa taas meikäläisen Niben kaaviota ja hämmentää edelleen tuo toiminta. Kuvassa jokainen käppyrä tekee piikkejä tasaisesti ja sähköyhtiön sivuilta voi päätellä, että jokaisen ison piikin kohdalla on vastukset paukkuneet kuumina. Infoviestien mukaan ainoa sulatus olisi tuo pienin jäteilman terävä piikki. Puhaltimen tehoihin laitoin ronskisti prosentteja lisää joitakin päiviä sitten ja vaikuttaisi, että jäteilma ei sen jälkeen ole enää kyykännyt sinne -10 asteeseen ja muutenkin pysynyt tuossa nollan tuntumassa.

Sähköä on eilen mennyt 48 kWh eikä kotona ole mitään kovin kuormittavaa tehty. ILP puhaltaa tosin 23 asteista, jotta poistoilma pysyisi 20 asteen paremmalla puolella. Melcloudin mukaan ILP olisi vienyt 18,4 kWh.

 

[juhamat]

Vertailu tietty mahdotonta, mutta antaa tuokin jotain suuntaa, kiitos.

Kattelinpa taas meikäläisen Niben kaaviota ja hämmentää edelleen tuo toiminta. Kuvassa jokainen käppyrä tekee piikkejä tasaisesti ja sähköyhtiön sivuilta voi päätellä, että jokaisen ison piikin kohdalla on vastukset paukkuneet kuumina. Infoviestien mukaan ainoa sulatus olisi tuo pienin jäteilman terävä piikki. Puhaltimen tehoihin laitoin ronskisti prosentteja lisää joitakin päiviä sitten ja vaikuttaisi, että jäteilma ei sen jälkeen ole enää kyykännyt sinne -10 asteeseen ja muutenkin pysynyt tuossa nollan tuntumassa.

Sähköä on eilen mennyt 48 kWh eikä kotona ole mitään kovin kuormittavaa tehty. ILP puhaltaa tosin 23 asteista, jotta poistoilma pysyisi 20 asteen paremmalla puolella. Melcloudin mukaan ILP olisi vienyt 18,4 kWh.

Näytä liitetiedosto 82724Näytä liitetiedosto 82725

Piikit tulee kun käyttövesi laskee niin alas että sitä lämmitetään ja nimenomaan vastuksilla, ettei ole vastusten esto päällä ulkolämpötilan puolelta. Sulla on varmaan 4kw tai suurempi lisäys käytössä? Jos vaihdat sen 2kw niin ei piikitä noin. Se tahtoo piikittää kaikkia käppyröitä sitä enemmän mitä useammalla kilowatilla vastukset käryyttää. Jossain -15 ... -20 keleillä se 2kw ei sitten enään välttämättä riitä.

Voithan myös muuttaa vedenlämmityksen niin että että se lämmittää kerralla korkeammalle ja päästää matalemmaksi, niin piikkejä tulee vähemmän.

 

[Asi]

Piikit tulee kun käyttövesi laskee niin alas että sitä lämmitetään ja nimenomaan vastuksilla, ettei ole vastusten esto päällä ulkolämpötilan puolelta. Sulla on varmaan 4kw tai suurempi lisäys käytössä? Jos vaihdat sen 2kw niin ei piikitä noin. Se tahtoo piikittää kaikkia käppyröitä sitä enemmän mitä useammalla kilowatilla vastukset käryyttää. Jossain -15 ... -20 keleillä se 2kw ei sitten enään välttämättä riitä.

Voithan myös muuttaa vedenlämmityksen niin että että se lämmittää kerralla korkeammalle ja päästää matalemmaksi, niin piikkejä tulee vähemmän.

Juurikin tuolleen on nyt. Itseasiassa olen miettinyt pitäisikö niitä raja-arvoja muuttaa, mutta mahtaako sillä kulutuksen kannalta olla mitään merkitystä.

Tuo meno- ja paluulämmön sahailu on myös aika rajua. Hyppii monta astetta yli pyydetyn.

 

[Tulihäntä]

Juurikin tuolleen on nyt. Itseasiassa olen miettinyt pitäisikö niitä raja-arvoja muuttaa, mutta mahtaako sillä kulutuksen kannalta olla mitään merkitystä.

Tuo meno- ja paluulämmön sahailu on myös aika rajua. Hyppii monta astetta yli pyydetyn.

Toki sillä on merkitystä. Ei välttämättä päivätasolla, mutta kuukausitasolla lämmityskautena. Jos joka päivä jää 1kwh käyttämättä, niin se on kuukaudessa 30kwh. Mitä kuumemmaksi sen käyttöveden vastuksilla lämmittää, sitä enemmän vastuskäyttöä tulee.

Menolämpö menee yli laskennallisen sen takia ettei kompressori turhaan pysähdy. Siellä on tietty hystereesi minkä puitteissa se saa toimia. Ja toki siirtoaika vaikuttaa tuohon hieman.

 

[Tulihäntä]

Tuossa on nyt omat lukemat marraskuulta ja joulukuun alusta. Marraskuu meni kokonaan ilman lisäystä ja nyt joulukuussa on käytetty tähän hetkeen mennessä 4kwh. Ilp ei ole ollut päällä ja takkaa on käytetty. Pihavarastossa on 700w sähköpatteri 5C lämmöllä.

 

[Asi]

Toki sillä on merkitystä. Ei välttämättä päivätasolla, mutta kuukausitasolla lämmityskautena. Jos joka päivä jää 1kwh käyttämättä, niin se on kuukaudessa 30kwh. Mitä kuumemmaksi sen käyttöveden vastuksilla lämmittää, sitä enemmän vastuskäyttöä tulee.

Menolämpö menee yli laskennallisen sen takia ettei kompressori turhaan pysähdy. Siellä on tietty hystereesi minkä puitteissa se saa toimia. Ja toki siirtoaika vaikuttaa tuohon hieman.

Noniin tämä selvensi tuota kompuran käyttäytymistä.

Tuossa on nyt omat lukemat marraskuulta ja joulukuun alusta. Marraskuu meni kokonaan ilman lisäystä ja nyt joulukuussa on käytetty tähän hetkeen mennessä 4kwh. Ilp ei ole ollut päällä ja takkaa on käytetty. Pihavarastossa on 700w sähköpatteri 5C lämmöllä.

On kyllä kiitetävän pientä kulutus. Meillä pauhasi ILP pitkälti marraskuun läpi ja vastuksia sallin tarpeen mukaan.

 

[Jamo70]

Mitähän tässä on tapahtunut?
Täyttö on romahtanut yhtäkkiä ja ketään ei kotona käyttämässä vettä.
Nibe UpLink mukaan käyttöveden täyttö meneillään.

Vai olisko UpLink-yhteys vain kyykännyt?

 

[Tulihäntä]

Mitähän tässä on tapahtunut?
Täyttö on romahtanut yhtäkkiä ja ketään ei kotona käyttämässä vettä.
Nibe UpLink mukaan käyttöveden täyttö meneillään.

Näytä liitetiedosto 82749

Katsopa samaan kuvaajaan sisälämpötila tai poiston lämpötila, menovesi ja laskennallinen menovesi.

 

[Jamo70]

Katsopa samaan kuvaajaan sisälämpötila tai poiston lämpötila, menovesi ja laskennallinen menovesi.

Sisälämpötila on ihan sama UpLinkin mukaan kuin aamulla (21,1C)

 

[sebikos]

Koita sama ku minä eli heti kerralla +10 tai +15 korotukset tuloon ja poistoon kokeeksi. Jos laitat jo nyt heti, niin aamulla olet jo viisaampi.

Koita sama ku minä eli heti kerralla +10 tai +15 korotukset tuloon ja poistoon kokeeksi. Jos laitat jo nyt heti, niin aamulla olet jo viisaampi.

Nyt näyttää tältä. Jäteilma reilusti miinuksella edelleen.