VILP Nibe F2120-16 MultiHeater ECO 18 ILP C&H Panel CH-S09FVX ja Nordcel NC16-35G10L OKT 275m2 rak. 1979 Parainen

[kurre orava]

Aikamoinen savotta oli täälläkin tuo reiän aukaisu, meinasi melkein usko loppua välillä kun tuntui että mitkään jumalat eivät nyt olleet Kurren mukana hommia edistämässä. Pääsin eilen noin 48 sentin syvyyteen mutta sit loppui syöttö kesken koneesta kun tuo jalusta oli pultattu seinään syöttöpuolella. Varsin pian selvisi sekin ettei se ainakaan mikään tavanomainen kierre ollut tuossa eikä varsinkaan 1 1/4". Kooltaan kierre oli ihan hivenen tuumaista putkikierretää pienempi mutta nousua oli silmämääräisesti paljon putkikierrettä enemmän. Pläräsin illalla hetken nettiä ja löysin kun löysinkin paikallisen firman Kärsämäessä joka oli erikoistunut timanttityökaluihin. Aamulla soitto heille, jatkovarsi löytyi heillä hyllyssä ja vakuuttelivat et käytännössä kaikilla suurilla timanttikupeilla on tuo samainen kierre. Kävin sen noutamassa kun oli muutakin asiaa Turkuun. Kilohinta tuolla oli ilmeisesti enemmän kun sisäfile, mummonmarkoissa olisi mennyt vanha Kekkonen aika tasan. Mutta elämä on. Sadattelin kuitenkin kotiin tullessa kun ei se kierre tietty kuitenkaan sopinut noihin omiin vehkeisiin eli maanantaina täytynee palauttaa tuo. Toki kaupassa jo hiukan pisti silmään se et tuossa kierteen harja on aika leveä mitä se ei tuossa omassa sit kuitenkaan ollut.

Eli olin takaisin lähtöruudussa mutta hiukan köyhempänä. Ei auttanut sit kun rakennella omatekoista kiinnityspaikkaa tuolle poran jalustalle jolla sain sen syöttämään toisesta suunnasta ja pääsin siten koneella ihan kiinni seinään. Sellainen syntyi vesivaneripaloista ja ruuveista.

Ei kun kiinni seinään ja laskin tuolla poraavani jäljellä oleva sentit. Olin laskenut että 60 senttiä syvälle kun pääsee niin pitäisi tulla ulos hormiin vaan eipä tullutkaan, ilmeisesti hormin alaosassa on heti tuollainen kymmenen sentin sivusiirtymä.. Jouduin vielä nakertamaan hiukan harkkoakin jotta kone meni kolmisen senttiä harkkoon sisälle ja 70 sentin kohdalla olin sit vihdoin hormin sisällä. Reuna jäi hiukan rosoiseksi tuossa kun syöttö ei ihan tuohon viimeiseen senttiin enää riittänyt. Olisi pitänyt siirtää seinäkonsolia jos sen viimeisen sentin olisi halunnut porata mutta siistin tuon sit käsin. Tuohon tulee kuitenkin 150 millinen putki sisälle ja keraaminen eriste ympäri niin ei nuo reunat niinkään haittaa. Ja putken kun laittaa paikoilleen niin kukaan ei niitä näekään...

Mutta joo, oli kieltämättä aikamoinen savotta. Jos olisi ollut oikeanlainen jatkovarsi niin olisi päässyt aika paljon helpommalla. Mutta hoitui toki näinkin.

 

[pökö]

Mutta joo, oli kieltämättä aikamoinen savotta. Jos olisi ollut oikeanlainen jatkovarsi niin olisi päässyt aika paljon helpommalla. Mutta hoitui toki näinkin.

Vaikka läpi harmaan kiven

 

[Espejot]

Kuivatimattiterässä terän "huokoset" tukkeutuu ja se pitäisi hangata puhtaaksi kiveä vasten välillä.

 

[kurre orava]

Saatiin kun saatiinkin pakerrettua se kattila tuonne pannuhuoneeseen. Ei oo tosin vielä paikallaan, puoli metriä sivuttain ja vajaa metri taaksepäin vielä sijaintikohtaan mutta on se nyt ns huulilla kuitenkin. Pitää vielä väkertää vaakaputken eristys jotta sen saa ujutettua paikoilleen niin sen jälkeen tuon kattilan voi siirtää paikoilleen. Tänään oli kuitenkin pakko saada kattila sisälle pannuhuoneeseen niin kauan kun nuoriso olivat avustamassa tuossa siirrossa. Ja niin kun kaapelitöitä aikoinaan kaapelialuksella johtanut teknikkokapteeni tapasi julistaa kun jokin haaste tai vaikeus töissä oli selätetty, "voitto on meidän eikä puna-armeijan". Niin kai se jonkinlainen työvoitto nyt oli tuokin et pääsi edes tähän asti.

Pannuhuone ja pannuhuoneen eteinen ovat kun sodan jäljiltä kaikenlaista varsinkin kaapelointia, rasiaa ym piti purkaa pois tieltä jotta tuon sa tuotua sisälle. Ehkäpä tuohonkin voisi hakea jostain jälleenrakennustukea? Ei vaines, eiköhän nuo saa palautettua kunhan on pääkomponentit paikoillaan.

Olin toki optimistisesti ajatellut että tuon olisi saanut tänään paikalleen asti mutta niin kuten monesti todettua niin työt tuuppaavat kestämään arvioitua pidempään. Tuossa meni porauksessa pitkään kun joutui soveltamaan ja hiukan kikkailemaankin ja eilinen päivä oikeastaan meni siihen kun rakensin noita pohjia. Aika ketterästi tuo sit tänään kuitenkin saatiin tuotua sisälle lyhyen haarukkavanunun avulla kaikista ovenpielistä ja korkeuseroista huolimatta. Nuorisoa työllistäessa onkin tärkeetä että hommat sujuvat ja edistyvät, muuten kyllästyvät hyvin nopeasti ja saattavat todeta jotain sen suuntaista että "ette sitten suunnitelleet tätä..."

Mutta joo, ehkä tämän urakan jälkeen voimistelu riittää nyt joksikin aikaa.

 

[kurre orava]

Lokakuu -22 on tätä kirjoittaessa mennyttä aikaa joskin kuukauden kulutukset ja tulokset on toki kerätty ruutuvihkoon ja levitelty exelissa. Kuukausi oli lauha joskin keskilämpötilaltaan ja lämmitystarveluvultaan hyvin lähellä viime vuoden lokakuuta, kuukauden keskilämpötila Turun mittausasemalla oli 8,2 (v- 21 8,1) ja lämmitystarveluku oli 261.

Kuukauden kokonaissähkönkulutus oli 1226 kwh (v -21 1438kWh), taisi olla kymmenes kuukausi putkeen joka on ollut sähkökulutukseltaan edellisvuoden vastaavaa kuukautta pienempi. Vuodet eivät tunnetusti ole veljiä keskenään mutta joskohan kuitenkin nyt rupeaisi pikkuhiljaa olemaan niin että ne oikeansuuntaiset säädöt on löydetty. Toki osansa varmaan silläkin että on koitettu ottaa osaa tuohon energiansäästökamppikseen ja sen perusteella ollaam laskettu sisälämpötilan pyynti asteella, 23:sta 22:een. Mutta tuo säätö tehtiin vasta syyskuussa joten se ei kyllä vaikuta koko vuoden lukemiin.

Energiaa meni lämmitykseen ja käyttöveteen 487kWh ja muuhun kulutukseen 739kWh.

Nibe otti lokakuussa 292kWh ja tuotti 1510-1593kWh mittarista riippuen, raakacopit sen perusteella 5,17-5,45. Käynnistyksiä oli 138 ja käyttötunteja 249. Rukkasin hiukan Niben asteminuuttiasetuksia, annoin sille käynnistysluvan jo kun asteminuutit putoavat -30 alle. Pattereiden menovesi pysyy paremmin raameissa (tosin ei sisälämpötila aiemminkaan huojunut), cop paranee hiukan kun ei noita kertyneitä asteminuutteja makseta pois enää turhan lämpimällä vedellä ja käyntijaksot lyhenevät hiukan. Ihan siedettävä keskiarvo käyntijaksoille kuitenkin edelleen lokakuussa, 1,8h keskimäärin. Lokakuussa oli totutun kaavan mukaan ensimmäiset sulatuksetkin lounaissaariston olosuhteissa. Aktiivisulatuksia oli kuukauden aikana vasta 4kpl joten aika vähällä päästiin. Energiaa sulatuksiin ja vapaakiertoon meni kuukauden aikana 13kWh. Sulatus ja kondenssivettä kertyi samana aikana 671 litraa keskimäärin hiukan vajaa 22l/vrk eli siitä päätellen tuo pumppu lienee jotain töitä paiskinut kuitenkin. Taulukossa alhaalla löytyy eriteltynä eri mittareiden antamat tulokset ja myös sulatuskorjatut ja vedenlämmityskorjatut copit.

Multiheater oli päällä automatiikan ohjaamana vaihtelevasti olosuhteiden mukaan, otti 70kWh ja tuotti 224kWh tai noin olen kirjannut. Lienee tuohon tullut joku kirjanpitovirhe kuitenkin kun tuo antaisi copiksi ”vain” 3,2 kun tuo on muuten pitkässä juoksussa ollut hyvinkin tasaisesti hiukan päälle 4. Todennäköisesti olen lukenut jotain väärin ottolukemissa mutta olkoon näin.

Tuotetusta lämpöenergiasta (1738Kwh) pattereihin meni 882kWh ja lattioihin 798kWh. Käyttöveden esilämmitykseen 43kWh. Esilämmitys on ollut kesän ajan pelkän levarin varassa jonka johdosta esilämmityksen osuus tuosta käyttöveden lämmitykseen menneestäö energiasta on pudonnut aika tavalla. Toisaalta käyttöveden loppuläämitykseen meni kuitenkin vain vaatimattomat 125kWh joten nousu n 1kWh/vrk kun vertaa pitkän ajan keskiarvoon. Jahka saa puukattilan paikoilleen ja sen kierukka kytkettyä tuohon niin tilanne normalisoitunee.

Lokakuussa sain kytkettyä kiertoon mukaan myös tuo aiemmin siirtämäni puskurivaraaja, se on nyt mielestäni oikealla paikalla kierrossa ennen shuntteja ym muuta jakoa. Laitoin Niben ulkoista menoanturia (BT25) tuohon puskurivaraajan anturiputkeen, se vaikuttaisi olevan ihan kelpo paikka asteminuuttien mittausta ajatellen.

Vielä kun saisi tuon puukattilan valmiiksi asennettua niin taidan sen jälkeen pitää hetken taukoa putkihommista ja keskityn ehkä enemmän ohjaukseen ja softaan.

 

[kurre orava]

Vuoden 2022 marraskuun siirryttyä historian kirjoihin on taas aika hiukan päivittää seurantaa. Kuukausi oli viime vuoden marraskuuta hiukan lauhempi ja luonteeltaan aika selkeästi kaksijakoinen, kuukauden alkupuoli oli lämmin ja loppupuolisko viileni selkeästi. Keskilämpötila Turun mittausasemalla oli 2,8C (v- 21 1,4) ja lämmitystarveluku oli 427. Loggerin mukaan paikallisesti kuukauden keskilämpötila oli noin 3,5C.

Kuukauden kokonaissähkönkulutus oli 1539kwh (v -21 1895kWh), eli vielä säilyy tuo putki jossa edellisvuoden kulutukset on alitettu.

Energiaa meni lämmitykseen ja käyttöveteen 807kWh ja muuhun kulutukseen 732kWh.

Nibe otti lokakuussa 681kWh ja tuotti 2933-3018kWh mittarista riippuen, raakacopit sen perusteella 4,3-4,4. Käynnistyksiä oli 118 ja käyttötunteja 469. Kokeilin kuukauden aikana vielä hiukan säätää noita Niben asteminuuttiasetuksia, muutin käynnistysluvan välillä -100 asteminuuttiin ja siitä sit vielä hiukan takaisin -80:een. Sisälämpötilaan tuolla ei ole vaikutusta ja käyttöjaksot olivat kyllä ihan riittävän pitkiä ennestäänkin mutta koitin lähinnä haarukoida vielä saisiko viilattua vielä hiukan paremmat tulokset jollei antaisi asteminuuttien painua turhan alas. Jolloin loppujaksossa näin ollen ei myöskään tulisi turhaa ”ylilämmitystä”. Ihan siedettävä keskiarvo käyntijaksoille kuitenkin marraskuussa, noin 4h keskimäärin. Marraskuussa sulatuksiin ja vapaakiertoon meni kuukauden aikana 139-147kWh mittarista riippuen. Sulatus ja kondenssivettä kertyi samana aikana 1060 litraa, keskimäärin hiukan reilu 35l/vrk.

Multiheater oli ison osan kuukaudesta poissa pelistä, nostettuna pois seinältä. Pannuhuone on niin ahdas ettei puukattilaa loppujen lopuksi saanut paaksattua lopulliselle paikalleen purkamatta ensin tuota Multiheateria vaikka olin toisin toivonut. Loppuajan tuo oli päällä automatiikan ohjaamana, vaihtelevasti olosuhteiden mukaan, otti 15kWh ja tuotti 63kWh.

Tuotetusta lämpöenergiasta (2996Kwh) pattereihin meni 1536kWh ja lattioihin 1228kWh. Käyttöveden esilämmitykseen 56kWh. Puukattila oli osan kuukaudesta paikallaan ja kytkettynä järjestelmään joten osittain se on ollut myös mukana käyttöveden esilämmityksessä mukana. Ja osittain tuo lienee myös vaikuttanut entistä suurempiin häviöihin kun hormiin häviää hiukan lämpöä koko ajan. Puukattilan latauspiiri on vielä vaiheessa ja työn alla, sitä en saanut vielä marraskuun aikana aikaiseksi muuta kun aloitettua. Marraskuun lopussa ja joulukuun alussa tuli pureuduttua kiertovesipumpun ulkoiseen säätöön ja ohjaukseen, kirjoitan siitä tarkemmin eri langassa jossa oli jo puhetta tuosta 0-10V ohjauksesta.

Tuon puukattilan kun saan valmiiksi asennettua niin taidan sen jälkeen pitää pidemmän tauon putkihommista ja keskityn mahdollisuuksien mukaan enemmän ohjaukseen ja softaan.

 

[mimique]

Hyvä yhteenveto, kiitos. Taulukosta lukien voisi päätellä että Nibe käytti sulatuksiin n. 4,7% tuotetusta energiasta. Onko sinulla takapuolituntumaa kuinka paljon tämä vaihtelee kuukausittain?
Minulla kun on vain tuo EMK mittaamassa Niben tuottoa, eikä se huomioi sulatuksia. Olisi kiva kun olisi jokin estimaatti sulatukset huomioivalle COPille, esim. 5% pienempi kuin EMK:n perusteella laskettu COP.

 

[kurre orava]

Tuo sulatusenergian määrä suhteessa kokonaisuuteen on ihan hyvä kysymys. Tosin lisäkysymyksenä tuossa tulee melko nopeasti se miten tuo tulisi määritellä.

Nuo sulatuksia huomioivat/heat ja cool rekistereillä olevat energiamittarit on asennettu joskus lokakuussa 2020 eli ovat olleet nyt reilu pari vuotta käytössä. Sulatuksia kertyy akselilla loka-huhtikuu, toukokuussa ja syyskuussa ulos menee lähinnä joku satunnainen kWh omakierron takia. Kesällä eli kesä-, heinä- ja elokuussa sekä osan syyskuuta en ole yleensä pitänyt Nibeä päällä vaan olen turvautunut Multiheateriin.

Reilussa kahdessa vuodessa Hydrosonis on rekisteröinyt 51273kWh lämmitystä ja 2004kWh on palautunut takaisin sulatuksiin. Tuo tekisi kai hiukan vajaa 4% kautta linjan. Zennerin vastaavat luvut ovat 51479kWh lämmitystä ja 1965kWh ulos sulatuksiin jne mikä olisi kai noin pari prosentin kymmennystä vähemmän. Jos olisin käyttänyt laitetta myös kesäaikaan niin sulatusten osuus olisi oletettavasti vielä hiukan pienempi. Mutta kaipa sitä voisi sanoa et täällä tuo on aika lähellä 4% vuotuisesta tuotannosta mikä palautuu takaisin ulos sulatusten ja vapaakierron muodossa.

 

[kurre orava]

Aamupäivällä oli täällä lyhyt sähkökatko tai sanoisiko "räpsy", sähköt kävivät poissa pienen hetken verran jotta valot välähtivät jne. F2120:n historiaviestihin oli tallentunut "tilapäinen ylijännite". Tosin lyhyeenkin sähkökatkoon kaatuu lähiverkot kun reitittimet käynnistyvät uudestaan, tulostimet käynnistyvät uudestaan ja verkkokovalevy sammuu. Verkkokovalevylle oli jo aiemmin tarkoitus laittaa oma UPS mutta hankittu yksilö haisi niin vahvasti "kärähtäneelle sähkölle" ettei vaimo kelpuutanut sitä asuintiloihin. Ei auttanut vaikka kuinka olisi selittänyt että on tuon verkkokovalevyn takia. Ajattelin siis ottaa se käyttöön pannuhuoneessa kv pumpuille.

Katselin aamuisen räpsyn jälkeen VILP:n käppyröitä ja mietin pitäisiköhän tuota VILP:n sisäyksikköä ja KV pumppua myös varmistaa UPS:lla. Tuossa kuvassa sähkökatko on tullut noin klo 1015 ja juuri sitä ennen, noin klo 1010 on ollut VILP:n sulatus. Jos tuollainen sähkökatko osuu keskelle sulatusta ja sähköt jäävät pois päältä jonka johdosta KV pumppu sammuu niin levari pakastunee hetkessä vaikka toki kylmäprosessikin loppuu. UPS:lla SMO40 ja KV pumppu pysyisivät päällä sen aikaa että levari lämpiää sulatuksen jäljiltä, sen jälkeen ei ole enää sit niin väliä vaikka sammuisikin. Nyt räpsy oli niin lyhyt ettei virtaus kerennyt laskea kun kuuteen litraan minuutissa (mikä sekin toki on sulatuksessa ihan liian vähän) ennen kun lähti uudestaan nostamaan virtausta. VILP tuossa toki menee tauolle ja kestää kymmenisen minuuttia ennen kun se lähtee uudestaan tuottamaan lämpöä.

Huonoa tuuria toki pitää olla jotta se sähkökatko osuisi juuri sulatukseen mutta niin paljon kun on nyt puhuttu sähkön puutteesta ja kiertävistä katkoista niin se pistää ainakin miettimään asiaa. Minulla löytyisi valmiina pieni UPS pannuhuoneen eteisessä joka syöttää raspeja ja kuitumodeemia, siitä voisi pienellä kaapelityöllä johdottaa tuo SMO40:n syöttö UPS varmistetuksi.

 

[Tietämätön]

Hyvä yhteenveto, kiitos. Taulukosta lukien voisi päätellä että Nibe käytti sulatuksiin n. 4,7% tuotetusta energiasta. Onko sinulla takapuolituntumaa kuinka paljon tämä vaihtelee kuukausittain?
Minulla kun on vain tuo EMK mittaamassa Niben tuottoa, eikä se huomioi sulatuksia. Olisi kiva kun olisi jokin estimaatti sulatukset huomioivalle COPille, esim. 5% pienempi kuin EMK:n perusteella laskettu COP.

Minullakin on tuo EMK ja ainakin kun katsoo tuotettuja energiamääriä niin sulatuksen aikana energiamäärä laskee. Eli kyllä EMK jotenkin nuo sulatukset huomioi mielestäni.

 

[kurre orava]

Minullakin on tuo EMK ja ainakin kun katsoo tuotettuja energiamääriä niin sulatuksen aikana energiamäärä laskee. Eli kyllä EMK jotenkin nuo sulatukset huomioi mielestäni.

Olet ihan oikeassa, kyllä se EMK ikään kun vähentää sulatukset tuottosaldoista eli jonkinlainen netto se on esittävinään. Niin se muistaakseni aikanaan myös markkinoitiin olevan. Tuo on vaan muuten hankala seurattava kun ei näe minkä verran on sulatuksiin mennyt ym. Tuossa on itsellä ollut sulatukset noin 1810 ja 2020, molempien kohdalla näkyy EMK:n "saldossa" pieni notkahdus.

 

[mimique]

Kas kas, EMK SMO S40:ssa ei tunnu vähentävän sulatuksia lainkaan, melkeinpä lisäävän ne tuottoon. Ettei ole vaan bugi Niben koodissa, täytyypä kokeilla saisiko Nibeltä jotain selvyyttä asiaan (odotukset kyllä vähissä).

 

[kurre orava]

Kas kas, EMK SMO S40:ssa ei tunnu vähentävän sulatuksia lainkaan, melkeinpä lisäävän ne tuottoon. Ettei ole vaan bugi Niben koodissa, täytyypä kokeilla saisiko Nibeltä jotain selvyyttä asiaan (odotukset kyllä vähissä).

katso liitettä 82662

Mietin joskus että se ettei vanhassa järjestelmässä sulatuksia eritelty omaan saldoon olisi ollut selkeä softabugi, varsinkin kun valmistaja ylpeilee miljoonilla koodiriveillä softassa. Mutta se ettei tuo S sarja näytä noteeraavan niitä ollenkaan on kyllä erikoista.

Kokemus on kuitenkin osoittanut ettei kannata henkeään pidätellä vastausta odotellessa jos Niben tuelle tekee jonkun kysymyksen.

 

[kurre orava]

Vuoden 2022 joulukuu ja samalla koko vuoden siirryttyä historian kirjoihin on taas aika päivittää seurantaa. Kuukausi oli hiukan viime vuoden joulukuuta lauhempi joskin luonteeltaan aika vaihteleva lounaisrannikolle tyypilliseen tapaan. Keskilämpötila Turun mittausasemalla oli -3,3C (v- 21 -5,9C) ja lämmitystarveluku oli 609. Loggerin mukaan paikallisesti kuukauden keskilämpötila oli noin -2,2C, kylmimmillään reilu -11C ja lämpimimmillaan melkein 5C plussalla.

Kuukauden kokonaissähkönkulutus oli 2013kwh (v -21 2683kWh), eli läpi vuoden -22 säilyi tuo putki jossa edellisvuoden kulutukset tuli alitettua.

Energiaa meni lämmitykseen ja käyttöveteen 1232kWh ja muuhun kulutukseen 781kWh.

Nibe otti lokakuussa 1104kWh ja tuotti 4200-4326kWh mittarista riippuen, raakacopit sen perusteella 3,7-3,9. Merkillepantavaa noissa em tuloksissa lienee lähinnä se poikkeama normaalista että tällä kertaa positiivisimman tuloksen ei esittänytkään tuttuun tapaan Niben oma EMK vaan Itron oli jopa hiukan sitä positiivisempi. En oikein keksi syytä moiselle, softaakaan en ollut päivittänyt niin että sen olisi pitänyt juurikaan vaikuttaa tuohon ajanjaksoon. Katsotaan oliko hetkellinen poikkeama (väärin luettu lukema?) vai pysyvä muutos. Käynnistyksiä Nibellä oli 82 ja käyttötunteja 628. Sain kuukauden aikana vihdoin toimimaan viritys jossa Rasp/OpenHab säätää noita Niben asteminuuttiasetuksia tai lähinnä missä kohtaa käynnistää kompressorin ulkolämpötilan mukaan. Taistelin tuon kanssa jonkin aikaakin kun SMO pyrki järjestelmällisesti kuomamaan raspin tekemät muutokset. Mutta loppujen lopuksi löytyi tuohonkin oikeat komennot jotta muutokset sai pysymään. Toiminta on nyt ikään kun käyrän muodossa, yli +7C käynnistetään -150 asteminuutissa, +3C:ssa -100 AM:ssa, 0C alapuolella -60AM:ssa ja -5C alapuolla -30 asteminuutissa. Sisälämpötilaan tuolla ei ole juurikaan vaikutusta ja käyttöjaksot ovat kyllä ihan riittävän pitkiä mutta pyrkimys tuossa lähinnä se ettei asteminuuttisaldo putoa niin alas että joutuu turhaan sit ajamaan kovemmilla kierroksilla jotta ne saa kurottua takaisin. Käyntijaksoille ihan ok keskiarvo joulukuussa, hiukan vajaa 8h keskimäärin. Marraskuussa sulatuksiin ja vapaakiertoon meni kuukauden aikana 240-248kWh mittarista riippuen. Sulatus ja kondenssivettä kertyi samana aikana 2649 litraa, keskimäärin hiukan reilu 85l/vrk. Noin paljon vettä en oo mittaukseen kuukaudessa ikinä ennen saanut.

Joulukuun lopussa, oliskohan ollut 29.12 tuli päivitettyä myös SMO40:n softa uusimpaan versioon ilman havaittavia haittavaikutuksia. Samalla leikkasin käyntialueesta ylimmät 10hz pois, tuo ei onnistunut vanhemmalla softalla.

Multiheater oli päällä automatiikan ohjaamana, lähinnä saunomisten yhteydessä, otti 12kWh ja tuotti 45kWh.

Tuotetusta lämpöenergiasta (4200Kwh) pattereihin meni 2170kWh ja lattioihin 1609kWh. Käyttöveden esilämmitykseen 76kWh. Puukattila oli nyt koko kuukauden paikallaan ja kytkettynä järjestelmään joten osittain sekin vaikuttaa tuohon esilämmityksen luvun kohoamiseen. Ja osittain tuo tosiaan myös johtaa entistä suurempiin häviöihin kun hormiin häviää hiukan lämpöä koko ajan. Tuonne hormiin menee kyllä ihan reipas määrä energiaa mutta toisaalta se pitää sen peruslämpöisenä ja veto on hyvä heti alusta alkaen. Tuota vetoa tai lähinnä sen puutetta hiukan pelkäsin itse kun hormi oli putkitettu 100 millin putkella mikä kyllä puukattilalle on aika alakanttiin. Mutta onneksi tuo huoli osoittautui turhaksi. Puukattilan latauspiiri valmistui joulukuussa joskin ekat testipesälliset tuli poltettua vasta tammikuussa eli vuoden -22 luvuissa ei ole puunpolttoa mukana. Pientä takapakkia tuli tuossa latauspiirissä kun oli tullut käännettyä Laddomat väärin päin vaikka hyvin tiesin et tuo käännetään aina ”pumppu kattilaan päin”. Ja kun tuo tietty sijaitsi aika ahtaassa paikassa niin sen kääntämiseenkin meni muutaman tunnin kun kaikenlaista joutui purkamaan pois edestä. Mutta tammikuun puolella tuo tuli tosiaan todettua kaikin puolin toimivaksi, tuosta enemmän ehkä tammikuun rapsassa.

 

[Espejot]

Mistä arvioit että energiamittareiden virheet on aika pienet kun ne joskus oleet suuremmat?

 

[kurre orava]

Lähinnä se että niiden sisäinen järjestys tuossa on muuttunut tuossa pistää silmään. EMK eli Niben oma energiamittaus on koko ajan ollut muita positiivisempi, tyyliin 5-7% mutta nyt tosiaan ekan kerran EMK:n tulos oli ihan linjassa muiden kanssa, heittoa Hydrosonikseen alle 2%. Ja Itron tosiaan pisti tauluun EMK:ta suuremmat luvut mikä ei oo aiemmin tapahtunut.
Toki kun nuo luen nuo arvot manuaalisesti niin saattaa olla myös virhe luennassa tai kirjauksessa, se jää nähtäväksi oliko tämä poikkeama vaiko se kuuluisa uusi normaali?

 

[kurre orava]

Huhtikuun 2022 kuukausiyhteenvedossa taisin edellisen kerran pohtia noita Niben infolistaukseen ilmestyneitä invertterihälytyksiä ja mietiskelin silloin josko mainittu rakkine olisi tulossa tiensä päähän. Keväällä sain viimeisen tuollaisen hälytyksen toukokuussa, taisi olla toukokuun 9 päivä. Tuon jälkeen loppuvuosi meni niin että ainoastaan sulatuksia kirjautui tuohon infolokiin.

Kunnes nyt tammikuussa sama herja tuli ensin 9 tammikuuta kahteen kertaan heti peräjälkeen ja uudestaan 15 päivä. Kaikki nuo hälytykset ovat olleet tyypiltään samanlaisia, type 434, a compressor phase has been temporarily missing. En Niben dokumentaatiosta saa ihan selville sitä puuttuuko tuo vaihe sisääntulosta vaiko invertterin annosta. Mutta jotenkin olettaisin kuitenkin et se puuttuu invertterin otosta. Niben aspasta jos yrittää kysyä niin vastausta odotellessa ei kannata pidätellä hengistystä, saattaa naama mennä ensin siniseksi ja sen jälkeen todella kalpeaksi...

Tein nyt pieniä tilajärjestelyjä loggeriin niin että saan taloon sisääntulevien vaiheiden jännitteet jatkuvaan seurantaan, seuraavan kerran kun sama herja iskee niin pitäisi sit käppyrästä näkyä jos tuolta oikeasti vaihe uupuu. Viimeiset parisataa metriä tänne mäen päälle tulee ilmakaapelilla joten ei kai tuo ihan mahdoton ajatus ole että olisi joskus häiriöitä ja kai muuntajan syötössäkin saattaa häiriöitä esiintyä?

Jään mielenkiinnolla seuraamaan tilannetta, katsotaan mitä saadaan selville. Jos yleistyvät tai muuttuvat vakavemmiksi niin täytynee tehdä tarkempi vianhaku. Nuo ekat peräkkäiset hälyt tulivat huonoon saumaan, olin juuri lähtenyt reilun viikon mittaiselle työmatkalle ja mikäli tuo olisi ollut resetointia vaativa vika mitä osa noista invertterivioista ilmeisesti on niin olisi ollut mielenkiintoista hoitaa tuo puhelimessa vaimon kanssa.

Linkki Niben vikaluetteloon: https://www.nibe.eu/download/18.2a48863516fafef281a75ab/1580292263715/Tableau des codes de panne.pdf

 

[pökö]

Tein nyt pieniä tilajärjestelyjä loggeriin niin että saan taloon sisääntulevien vaiheiden jännitteet jatkuvaan seurantaan, seuraavan kerran kun sama herja iskee niin pitäisi sit käppyrästä näkyä jos tuolta oikeasti vaihe uupuu.

Ei tule hälyä enää ikinä kun seuranta on päällä

 

[Kellarinlämmittäjä]

Voisiko koneen sähkön syötössä olla löysä lämmennyt liitos, esim. hapettunut turvakytkin?

Näyttää sulattavan joskus tunnin välein ja joskus menee paljon pidempään. Onko tuo ehtinyt pitää taukoja vai mitä?

 

[kurre orava]

Voisiko koneen sähkön syötössä olla löysä lämmennyt liitos, esim. hapettunut turvakytkin?

Näyttää sulattavan joskus tunnin välein ja joskus menee paljon pidempään. Onko tuo ehtinyt pitää taukoja vai mitä?

F2120:ssa toimii aika hyvin tuo "sulatus tarpeen ja kelin mukaan" logiikka, nollassa tuo sulattaa yleensä noin 100 minuutin välein ja kylmemmässä tuo sulatusväli sit pitenee. 09.01 on näköjään ollut pari pakkasastetta ja pumppu ei ole muita taukoja pitänyt kun tuo invertterihälyn aiheuttamat, 15.01 on sit ollut lauhempaa ja katkokäyntiä ja Nibelle ominaista "sahalaitakäyntiä" kun se ei osaa päättää millä taajuudella sen pitäisi käydä, ulkolämpötila on ilmeisesti juuri rajalla ja softa tuon osalta kuraa niin että jää tuolleen sahaamaan.

Muoks: toki tuollainen huono liitos on mahdollinen, ihmetyttää vain kun tuo sattuu noin harvoin kuitenkin, välissä oli kuitenkin yli puoli vuotta ettei tullut yhtään herjaa ja kylmiäkin jaksoja. Mutta ei nyt ole iso työ käydä nuo läpi.
Muoks2: Tuossa 15.1 käppyröissä on ollut iltapäivällä ihmeen tiheät nuo sulatukset, kolme peräjälkeen n klo 16-18 josta ensimmäinen pieni ja viimeinen ihan reipas. Ja siinä välissä vielä tuo stoppi invertterin herjan takia.

 

[mimique]

F2120:n huoltomanuaalin vikakoodilistasta saa sellaisen käsityksen, että tuo kompurahäly (hälytys 434) johtuisi kompressorin vaiheen uupumisesta, ei invertterille tulevan vaiheen uupumisesta (hälytys 432). Ehkä invertteri mittaa virtaa lähdöistään, ja siellä on havaitsevinaan puutteita. Kannattaisiko tsekata kompuran liittimet varmuuden vuoksi?

Voi olla myös invertterin untakin tuo virhehälytys. Mikä versio invertterin softasta sulla on? Uusimmassa SMO S40:n pävityksessä tuli myös F2120:n pävitys, se on nyt minulla versio 10678 ja invertterin versio on 52. En ole aivan varma (kun en ollut pistänyt tuota invertterin versiota ylös), mutta minusta tuon F2120:n päivityksen (10677 -> 10678 ) johdosta invertteri päivittyi versiosta 51 versioon 52. Invertterihän on RS-485 -letkulla kiinni F2120 prosarikortissa, joten ainakin teoreettisesti tuon invertterinkin softa olisi päivitettävissä.

 

[kurre orava]

Vanhan SMO40:n yhteydessä ei ole toistaiseksi tarjottu ulkoyksikölle uudempaa softaa kun tuo minullakin nykyisin käytössä oleva 10677. Sinänsä hyvin ja ongelmitta tuo on toiminut kylläkin. Plakkarissa nyt noin 10500 käyttötuntia kompuralla, reilu 72300 kWh tuotettua (ottoa noin 18700kWh ja ilmaisenergiaa noin 53600 kWh) ja ainoat kauneusvirheet ovat oikeastaan ollut nuo mainitut infoviestit joita ei välttämättä normi kuluttaja huomaisi ollenkaan kun nollautuvat itsestään eivätkä aiheuta kun lyhyen katkon lämmitykseen. Ainoat resetointia vaativat vikatilat ovat toistaiseksi olleet itseaiheutettuja erilaisten muutosten ja kokeilujen ym yhteydessä.
Sinänsä en pitäisi ollenkaan mahdottomana ajatus siitä että nuo olisivat ikään kun haamuhälytyksiä, liian herkästä monitoroinnista johtuvia virhehälyjä. Mutta toki mahdollista on sekin että jossain on jokin heikko lenkki. Kevät kun koittaa niin täytyy avata peltejä ja tiukata liitoksia hiukan. Mitä ruotsin foorumilla on tullut seurattua niin nuo tyyppi I invertterihälyt ovat yleisesti harmittomampia kun taas tyypin II viat enteilevät invertterin vaihtoa. Tiedä sit kuinka kauan tuollaistakin varaosaa joutuisi näin komponenttipulan aikana odottamaan. Onneksi tuli lisättyä se puukattila kokonaisuuteen niin ei ole suoran sähkön varassa jos tuo Nibe yhtäkkiä heittää pyyhkeen kehään.

Muoks: sinänsä mielenkiintoinen tieto tuo et invertterin softa on päivitettävissä, saisikohan "ylikellottamalla" tehtyä -16 mallista -20? Toki hyötysuhde heikkenee varmaan aikalailla, rajasinhan muutenkin omalta pumpulta jo ne ylimmät 10hz pois käyntialueesta kun tuntui että oikein korkeilla taajuuksilla kenno vedettiin tukkoon lyhyessä ajassa ja hyötysuhde oli normaalia heikompi. Lähinnä ajatus juontaa juurensa siitä mielikuvasta että nuo suuremmat mallit olisivat olleet pitkälti identtisiä mitoiltaan ja painoltaan jne.

 

[mimique]

En ole varma onko tuo invertteri päivitettävissä. Se on kuitenkin Modbus-väylällä kiinni F2120:n prosarikorttissa, ja myUpLink raportoi Invertterin version, niin luulisi että se olisi päivitettävissä. Mitä tavailin huoltomanuskaa, niin minusta invertteri on sama -16 ja -20 -malleissa. Ehkä tuo tehonrajoitus on vain softabitti F2120:n prosarikortilla.

Oletko kokeillut tuon aktiivisen/passiivisen sulatuksen valintalämpötilan säätöä? (Eli kun BT28 arvo on pienempi kuin tuo annettu arvo, käytetään aktiivista sulatusta, muuten passiivista) F2120:n manuaalissa sanotaan että alin aseteltavissa oleva lämpötila olisi 2C, mutta SMO S40 antaa asettaa 1C arvoonkin. Minulla 1C ulkolämpötilalla F2120 jolkottaa leppoisaa katkokäyntiä, joten aikaa olisi passiivistakin sulatusta käytellä.

 

[kurre orava]

Vanhassa UpLinkissa ei taida näkyä tuo invertterin softaversio. Sellainen kuva itselleni on kyllä vahvasti piirtynyt että nuo -16 ja -20 versiot olisivat raudaltaan hyvinkin samankaltaisia ja erot sit lähinnä softapohjaisia. Mutta en ole tuota tutkinut eli on ihan puhtaasti MuTu:a.

En ole sulatusparametreihin koskenut, tuo on toiminut niin hyvin sulatuksien osalta että olen katsonut viisaammaksi olla peukaloimatta sitä. Mutta toki voisi tuota yhtä parametriä koittaa säätää. Tosin tuo BT28 on kuitenkin melkein höyrystimessä kiinni eli ulkolämpötila voi olla +1 mutta höyrystin kuitenkin pakkasella, mietin joskus että olisin laittanut ohuen finnfoam tms eristävän suikaleen väliin.

 

[mimique]

Samaa olen ajatellut tuon BT28:n suhteen; saattaisi jopa alumiinifolioteippi anturinkotelon takapuolelle estää lämpösäteiden vuotoa höyrystimeen.

Nyt kun sopivia testikelejä on ilmeisesti tulossa, asetin tuon 7.3.2.1 (SMO S40) menun parametrin "Lämpötila passiivinen/aktiivinen" arvoon 1^oC. Tuossa lämpötilassa F2120 käy minulla sopivasti katkokäyntiä, luulisi näin passiivisille sulatuksille löytyvän aikaa - eikä aktiivisia sulatuksia tarvittaisi lainkaan, tai ainakin huomattavasti vähemmän. Kun BT28 näyttää 1^oC, oikea ulkoilman lämpötila on ehkä 1,5^oC - riittääkö se kennon sulattamiseen ajan kanssa, jää sitten nähtäväksi.

 

[kurre orava]

Minulla oli näköjään tuo "Lämpötila passiivinen/aktiivinen" jopa 4 asteessa, lienee tehdasasetus tuossa vanhemmassa SMO40:ssa kun en ole tuohon aiemmin koskenut. Madalsin nyt ensin tuon kahteen asteeseen, katsotaan miten se vaikuttaa.

Samat raja-arvot oli vanhemmassakin versiossa eli 1C oli pienin asetus mikä ohjain hyväksyi.

 

[iqo]

Passiivinen sulatus on kyllä mielenkiintoinen idea, mutta ei taida olla mitenkään käänteentekevä. Omien kokemusten mukaan sulatusten tarve loppuu muutenkin kokonaan noin +4 asteessa (ulkolt). Sen alapuolella on hyvin kapea ikkuna, jossa kennon voisi ajatella saada sulatetuksi ilman sisältä otettua energiaa. Oman laitteen umpeen ajettu kenno ei ainakaan sula yhtään mihinkään vaikka seisoisi yhden tai kahden asteen ulkolämpötilassa useita tunteja. En jaksa uskoa, että saman ulkoilman puhaltaminen kennoon muuttaisi tilannetta ratkaisevasti. Mielenkiinnolla silti seuraan kokemuksianne tuostakin toiminnosta. Markkinointimateriaalissa tätä toimintoa ainakin korostettiin, kun Polar-mallit lanseerattiin. Aiempaa keskustelua ei taida paljon olla.

 

[kurre orava]

Yksi aikakausi päättyy ja samalla toinen alkaa, 2 vuoden määräaikainen soppari muuttuu keskiyöllä ei kurpitsaksi vaan pörssisähköksi. Muutos oli tiedossa ja samaten oli hyvin tiedossa ettei järkevää kiinteähintaista sopimusta tähän rakoon löytyisi vaan tie veisi jälleen kerran pörssiin. Ihan suoraviivaista tuo ei kuitenkaan ollut, määräaikainen sopimus oli Vattenfallilla ja pörssisopimuksen tein sit ensi alkuun Fortumille, lähinnä siitä syystä et tuolloin saa energian ja siirron samalle laskulle. Ja ajatus oli et pörssi on pörssi riippumatta kenen kautta ostaa. Vattenfallilta hyökkäsivät kuitenkin kimppuun ja tarjosivat hieman matalempaa välityspalkkiota ja kuukausimaksua Fortumiin verrattuna niin annoin heidän sit muuttaa sopimuksen takaisin heille.

Pääkomponentit ovat nyt kutakuinkin paikoillaan muutosta ajatellen, puukattila on asennettu paikalleen pannuhuoneessa ja koepoltot on tehty, Nibelle on otettu Smart Adaption käyttöön (asetuksena nupit kaakkoon eli asetukselle 10...) ja käyttöveden priimaus tehdän vuorokauden halvimpina tunteina käyttäen apuna HA ja foorumin jäsenten kehittämä sovellus. IT idioottina ei ollut ihan yksinkertaista saada tuo toimintakuntoiseksi mutta kun @Temez auttoi ja tarvittaessa väänsi ohjeet rautalangasta niin johan lopulta onnistui. Siitä hänelle iso kiitos niin kun myös @Mikki :lle joka lienee tehnyt tuon pohjatyön puitteiden/API:n osalta. Pitkään joutilaana taustalla pyörinyt HA pääsi siis tositöihin joskin aika rajallisiin kun en mitään vastaavaa löytänyt OpenHab:lle. Tulipa samalla sit päivitettyä tuo HA ajan tasalle. Takaporttina olisi ollut laatikosta löytyvä Shelly joka olisi saanut hoitaa varaajan ohjauksen muussa tapauksessa, toki silloinkin olisi tullut käytettyä Mikin scripti.

Otin pannuhuoneeseen hiukan puita sisälle lämpiämään valmiiksi, paljon muuta tuohon pannuhuoneeseen ei enää mahdukaan niin kun kuvasta varmaan näkee. Koepunnitsin pari-kolme satunnaista puukoria ja totesin että hyvin liki 10kg oli noissa, vaihtelu oli noin 10-10,5kg. Sisään tuli nyt otettua 9 koria ja aiemmin koepoltin pari korillista. Tukkimiehen kirjanpidolla saa helposti pidettyä lukua sisäänkannetuista kiloista kun ovat noin lähellä tasalukua. Pannuhuoneen johdotus on kyllä rehellisesti sanoen kamala (suutarin lapsilla ei ole tunnetusti kenkiä), kuvassa näkyvät ja poukkoilevat piuhat ovat 98% hituvirtanaruja mutta visuaalisesti tuo on toki vallan kauhea. Vanha isäni kävi sitä vilkaisemassa eikä näkymä ollut hänelle ilmeisesti ihan mieleinen. No, osittain tuo johtuu siitä että shunttiohjainten osalta on siirtymä menossa ja on siten tupla laitteet, Vexve pyörittelee vielä shuntteja kun Ouman taas ohjaa kv pumppua ja samalla on Oumanille omat ohjainmoottorit jotta näkee et käyttäytyvät loogisesti. Mutta on tuossa toki muutakin vaiheessa olevaa johdotusta mitä ei olisi aikanaan kiitelty harjoitushallin lattialla. Viimeistään kesällä täytynee järjestää ja siistiä tuo johdotus, jos kerkeää niin toki aiemmin olisi plussaa. Toisaalta aika harvoin kukaan muu siellä pannuhuoneessa kuitenkaan käy niin lähinnä nuo pistävät omaan silmään. Ja toki kuvissa näyttävät hirveiltä.

Jos joku olisi 5 vuotta sitten sanonut että tulen lämmitysmuotojen osalta osittainkin seuraamaan isän jalanjäljissä niin olisin varmaan asialle nauranut. Isäukko lämmitti yli 30 vuotta rintamamiestyylistä omakotitaloa puita polttamalla, ilman varaajaa jne. Viimeiset vuodet oli kyllä öljypoltin rinnalla mutta kun sitä ei raaskinut käyttää. Puita meni paljon, lapsena oltiin aina viikonloppuisin mukana kantamassa niitä pannuhuoneeseen sisälle. Mutta niin se vaan on et tuossa on nyt kaiken jälkeen puukattila lämpöpumpun rinnalla, täällä tosin löytyy jonkinlainen varaaja ja latauspiiri että jotain kehitystä on vuosien saatossa tullut.

 

[iqo]

Pitikö puukattilan osalta ilmoittaa paloviranomaiselle tms.? Mitään tarkastuksia ei vissiin ainakaan tehdä? Tässähän taisi olla öljykattilakin alunperin pannuhuoneessa, niin sikäli suoraviivainen homma tuo puukattilan lisääminen.

Olen joskus miettinyt teoriatasolla kattilaa ja piippua omaan tekniseen tilaan, mutta sitä ei ole alunperin kattilahuoneeksi tehty. Yhtä ja toista varmaan pitäisi tehdä, että täyttäisi normit ja säännöt. Tilaakaan ei siellä liikaa ole 1800 litran ovaali-varaajan kanssa.

 

[kurre orava]

Pitikö puukattilan osalta ilmoittaa paloviranomaiselle tms.? Mitään tarkastuksia ei vissiin ainakaan tehdä? Tässähän taisi olla öljykattilakin alunperin pannuhuoneessa, niin sikäli suoraviivainen homma tuo puukattilan lisääminen.

Olen joskus miettinyt teoriatasolla kattilaa ja piippua omaan tekniseen tilaan, mutta sitä ei ole alunperin kattilahuoneeksi tehty. Yhtä ja toista varmaan pitäisi tehdä, että täyttäisi normit ja säännöt. Tilaakaan ei siellä liikaa ole 1800 litran ovaali-varaajan kanssa.

Nuohooja kävi toteamassa hormin kunnon, se oli ollut pari vuotta käyttämättä. Katseli samalla paikat noin yleisesti ja neuvoi hiukan miten hänen mielestä olisi järkevä toteuttaa tuohon tullut vaakahormi. Mitään muuta tarkastusta ei vaadittu eikä asia tuntunut juurikaan kiinnostusta herättävän kenenkään taholta.

Joo, tuossa samassa tilassa ja hormissa oli öljykattila aiemmin, tein vaan tuolle puukattilalle uuden vaakahormin metri ylempänä vanhaan liitokseen verrattuna ja nuorison kanssa paaksattiin sit puukattila sisälle kenkälusikkaa ja tunkkia hyödyntäen. Mutta niin kun totesit niin hommaa helpotti toki paljon se et tuo oli jo alunperin pannuhuone, tosin se kerkesi käytännössä olla jonkin aikaa vaan teknisenä tilana mutta oli kuitenkin toteutettu pannuhuoneena palo ovineen ym.

Tilaa ei tuossakaan ole kyllä enää yhtään ylimääräistä, noin kolmelle neliölle on nyt mahdutettu puukattila, lämminvesivaraaja, käyttöveden kalvopaisuntasäiliö, Multiheater, pääkeskus, laddomat jne.

 

[mimique]

Nyt sain hiukan raapaistua Niben passiivisen sulatuksen logiikan pintaa. Executive summary: SMO S40 menu 7.3.2.1 Lämpötila passiivinen/aktiivinen (oletusarvo 4C) määrää ulkolämpötilan (anturilta BT28 mitattuna) jonka pysyessä suurempana kuin annettu arvo kauemmin kuin 5 minuuttia, sulatukset tehdään mahdollisuuksien mukaan passiivisesti (vain puhaltimen avulla ulkoilmaa käyttäen kennon sulatukseen). Tämä kuitenkin edellyttää että Nibellä on aikaa jossa ei ole lämmitystarvetta (katkokäynti) jolloin kennon passiivinen sulatus voidaan tehdä. Ulkolämpötilasta riippuen passiiviseen sulatukseen menee aikaa tyypillisesti 10 min - 45 min. Ihan ok systeemi, muttei mikään mullistava ja edellyttää että taukopaikkoja kompressorilla on riittävästi sulatukseen. Muussa tapauksessa käytetään normaalia, aktiivista sulatusta.

Sulatuslogiikka Nibessä pyörii DefrostIndex parametrin ympärillä (sen näkee SMO S40 ohjaimesta tai Modbus-väylältä). Parametria voi ajatella jonkinlaisena sulatustarpeen ilmaisimena. Parametri on arvossa 0, kun kenno on sulatettu. Kun parametri saa arvon 10 000, on aika sulattaa kenno. Alla olevassa kuvassa defrostIndex on sinisellä värillä oikeanpuoleiseen asteikkoon assosioituneena. Nibe ohjelman joidenkin kriteerien perusteella arvioi kuinka kenno huurtuu, ts. kuinka nopeasti defrostIndex kasvaa, pienellä pakkasella se on noin 111 yksikköä minuutissa. Silloin Nibe sulattelee n. 90 minuutin välein. Alla olevassa kuvassa aktiivinen sulatus (jossa puhallin pysähtyy, 4-tie venttiili kääntyy ja kompura kierrättää nesteitä lämmittäen kennoa) alkaa n. 23:25 kun defrostIndex saavuttaa arvon 10 000.

Olen asettanut tuon passiivisen sulatuksen rajan 1C:een. Niinpä kun ulkolämpötila (BT28 anturin mittaamana) saavuttaa 1C lämpötilan (alla olevassa kuvassa skaalattu samalle vasemmanpuoleiselle asteikolle puhaltimen pyörimisnopeuden kanssa, eli 300 on 1C, 350 on 2C, 400 3C jne.) n. 23:45, Nibe siirtyy passiiviseen sulatukseen. defrostIndexin kasvattaminen hidastuu merkittävästi ja jopa pysähtyy. Kun lämmitystarve lakkaa hetkellä 00:20, kompressori pysähtyy mutta puhallin jää päälle 450 RPM nopeudella. defrostIndex lähtee pienenemään, ja n. 10 minuutissa saavuttaa nollan jolloin puhallin pysähtyy. Visuaalisella tarkastelulla kenno näytti puhtaalta. Eli passiivisella sulatuksella kenno sulatetaan aina kun kompressori pääsee huilimaan.

Passiivisen sulatuksen rajaparametrilla on myös vaikutus defrostIndexin kasvunopeuteen, sulatukset vähenevät ylipäätään rajaparametriä suuremmissa lämpötiloissa. Siksi sitä ei ehkä kannata asettaa liian alhaiseksi. Minulla 1C tuntuu vielä toimivan, koska tuossa lämpötilassa kompuralla on reippaat lepoajat.

 

[jmaja]

oletusarvo 4C

Tarviiko noin lämpimässä enää ylipäätänsä sulatella?

Säästääkö passiivisulatus oleellisesti eli mikä on puhaltimen sähkönkulutus vs kiertopumppu + sisältä otetun lämmön palautuksen vaatima sähkö?

 

[mimique]

Tarviiko noin lämpimässä enää ylipäätänsä sulatella?

Säästääkö passiivisulatus oleellisesti eli mikä on puhaltimen sähkönkulutus vs kiertopumppu + sisältä otetun lämmön palautuksen vaatima sähkö?

Vähemmän sulatuksia toki on, mutta kyllä höyrystin vielä hiukan menee pakkasen puolelle alle 4^oC lämpötiloissa.

Passiivisulatuksessa puhallin kuluttaa 65W, ja sulatus kestää 10 - 45 min. Oletetaan sulatuksen kestoksi 45 min, joten sähköenergiaa kuluu 0,049 kWh. Aktiivisulatuksessa kompressori ja latauspumppu pyörivät, kulutus on n. 1200 W ja kesto 5 - 12 min. Oletetaan 5 min, joten sähköenergiaa kuluu 0,1 kWh. Varaajasta otetaan sulatuksen aikana lämpöenergiaa keskimäärin teholla 12 kW, eli 1 kWh. Jos tämä lämpöenergia on tehty COP=4, niin sähköenergiaksi muutettuna 0,25 kWh.

Eli passiivisulatuksessa säästetään 0,3 kWh/sulatuskerta. Jos sulatuksia on keskimäärin 4 kpl / vrk, säästö olisi 1,2 kWh - ja silloinkin vain kun ulkona on 1^oC - 4^oC lämmintä. Eli ei passiivisulatus ihmeitä tee, pientä säästöä kuitenkin.

 

[kurre orava]

Vuoden 2023 ensimmäinen kuukausi paketissa ja sen johdosta taas seurannan päivitys. Kuukausi oli viime vuoden tammikuuta lauhempi joskin jälleen kerran luonteeltaan aika vaihteleva lounaissaaristolle ominaiseen tapaan. Keskilämpötila Turun mittausasemalla oli -1,1C (v- 22 -2,4C) ja lämmitystarveluku oli 560. Loggerin mukaan paikallisesti kuukauden keskilämpötila oli noin -0,4C, kylmimmillään hiukan vajaa -11C ja lämpimimmillaan melkein 5C plussalla.

Kuukauden kokonaissähkönkulutus oli 1749kwh (v -22 2239kWh), taitaa tuo putki olla nyt jo 13 kuukauden mittainen jossa on saatu tuota ostoenergiaa eli lähinnä sähköä puristettu alaspäin edellisvuoteen verrattuna. Tosin kuten jo todettua kuukausi oli lämmin ja lisäksi tuli hiukan koepoltettua uutta puukattilaa.

Energiaa meni lämmitykseen ja käyttöveteen 989kWh ja muuhun kulutukseen 760kWh.

Nibe otti tammikuussa 879kWh ja tuotti 3480-3581kWh mittarista riippuen, raakacopit sen perusteella 3,9-4,1. Tammikuussa jatkui trendi jossa positiivisimman tuloksen ei esittänytkään tuttuun tapaan Niben oma EMK vaan Itron oli jo toista kuukautta putkeen hiukan EMK:ta positiivisempi. En edelleenkään oikein keksi syytä tuolle, softaan päivitin joulukuun lopussa joten sen ei olisi pitänyt juurikaan vaikuttaa ainakaan tuohon joulukuuhun. Mietin joskohan siinä olisi jonkun anturin osalta jotain tapahtunut mutta en ole sen koommin kerennyt vertaamaan Niben antamat tiedot energiamittareihin, täytyy ottaa ”to do” listalle. Käynnistyksiä Nibellä oli 83 ja käyttötunteja 530. Käyntijaksoille keskipituudeksi tammikuussa siten hiukan reilu 8h. Tammikuussa sulatuksiin ja vapaakiertoon meni kuukauden aikana 203-208kWh mittarista riippuen. Sulatus ja kondenssivettä kertyi samana aikana 1056 litraa, keskimäärin hiukan päälle 34l/vrk mikä lienee aika lailla tyypillinen keskiarvo talvikuukaudelle. Joka tapauksessa kaukana joulukuun huippuluvuista.

Multiheater oli päällä automatiikan ohjaamana, lähinnä saunomisten yhteydessä, otti 15kWh ja tuotti 53kWh. Tuo MH:n cop jäi nyt selvästi keskiarvon alapuolella, toisaalta muutamaan otteeseen tuli kokeiltua sitä kun puukattilassa oli tulet jolloin tuo teki siis selkeästi normaalia kuumempaa vettä, tyyliin 50-53C.

Tuotetusta lämpöenergiasta (3853Kwh) pattereihin meni 1878kWh ja lattioihin 1620kWh. Käyttöveden esilämmitykseen 84kWh. Poltin kuukauden aikana puukattilassa kokeilumielessä noin 110 kiloa sekapuuta, tuosta olisi 70% hyötysuhteella voinut kuvitella saavan talteen noin 320kWh (vai pitääkö lukema korjata?). Minulla on kyllä kattilan ja varaajan välissä oma energiamittari mutta kun järjestelmä tuli tehtyä sellaiseksi kun on, eli puukattila toimii jakosolmuna jolloin vain se osa energiasta mikä käy varaajan kautta tallentuu energiamittariin, suoraan jakoon menevä taas ei. Joulukuussa kun tein ekat koepoltot ulkona oli rapsakat pakkaset ja veto oli kattilassa hyvä kun 1 savukaasujarru kahdesta oli paikallaan. Tammikuussa kokeilin sit ensin niin että molemmat savukaasujarrut olivat paikoillaan mutta jouduin sen kokeen keskeyttämään kun rupesi savuttamaan sisälle pannuhuoneeseen. Yhdellä savukaasujarrulla ja leudommalla ulkolämpötilalla ei enää savuttanut sisälle mutta savukaasujen lämpötilat jäivät kovin alas, tyyliin maksimissaan 150-170C täyden polton aikana ja nokea tuntui kertyvän liikaa. Nappasin tämän johdosta vielä ylemmän savukaasujarrun pois kattilasta jonka jälkeen savukaasujen lämpötilat täyden polton aikana asettuivat lukemiin 240C-270C mikä lienee yläpalokattilalle kohtuu ok. Ja piipusta tuleva savukin näytti mielestäni selkeästi paremmalta mitä se oli kun tuo toinen savukaasujarru oli paikallaan. Jäspin käyttöohjeessa nuo savukaasujarrut neuvotaan poistamaan kun kattilaa käytetään puunpolttoon mutta Kaukoralla oleva kaveri kehoitti kuitenkin kokeilemaan toimintaa myös jarrujen kanssa. Pienihän tuo kattila on pesältään, järkevä lataus kerralla on noin 6-8 kiloa mutta se oli toki tiedossa jo etukäteen. Eikä tuota ole tarkoitus poltella jatkuvasti vaan kyseessä on ihan puhtaasti varajärjestelmä esimerkiksi mahdollista sähköpulaa ajatellen. Kalvopaisuntasäiliö (80L) osoittautui liian pieneksi kun varaajan lämpötilaa lähti nostamaan puukattilalla, se vaihtui sit 200 litraiseen mikä toivottavasti riittää paremmin jos ja kun veden lämpötilavaihtelut ovat suuria.

Tammikuussa siirryttiin myös pörssisähköön jonka johdosta kulutusta on mahdollisuuksien mukaan pyritty siirtämään halvemmille tunneille. Lämminvesivaraaja (VLK100) lämpiää nyt kertalatauksella vuorokauden halvimpina tunteina. Ohjauksena HomeAssistantissa pyörivä foorumilaisten kehittämä softa joka käskyttelee Denkovin SmartDen relepurkkia verkon yli. Samasta Denkovin purkista otin pari muuta relettä käyttöön jotka yhdistin SMO40:n pehmeisiin tuloihin. Toisella saa estettyä lämpöpumpun käytön kalleina tunteina ja toisella saa tehtyä pyyntiin hiukan lisäboostausta edullisina tunteina. Käytössä on ollut myös Niben oma, pörssisähkön hintaan perustuva SPA eli smart price adaption. Tuon viimeisen osalta päädyin kuitenkin siihen että säätökerroin kannattaa pitää maltillisena jotta tuo toimisi meillä järkevästi eikä ampuisi itsensä jalkaan. Käytössä on ollut tuon osalta kerroin 2 kun 10 on maksimi. Kun järjestelmän kokonaistilavuus on vain hiukan reilu 1100 litraa niin on selvä ettei tuohon mitään suurempia energiamääriä varata ainakaan lämpöpumpulla.

Aika paljon tuossa rupeaa nyt eri himmeleitä olemaan mukana vaikuttamassa talon lämmitykseen ja säätöön. Toimivat toki hyvin ja aika eleettömästi yhdessä mutta pistää toki miettimään miten perikunta pärjäisi niiden kanssa omin päin jos jostain syystä kävisi niin että itse siirtyisi paikkaan jossa lämmitystä ei enää tarvita. Pyrkimyksenä olisikin selkeyttää ja virtaviivaistaa tuo kokonaisuus kevään ja kesän aikana ja kaipa tuolle täytyy joku yksinkertainen ohjekirjakin tehdä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Miksi 2020 on neljä kuukautta, jolloin ei ole juurikaan sähkön kulutusta ("Electr. total, flerårsgraf")?

 

[kurre orava]

Miksi 2020 on neljä kuukautta, jolloin ei ole juurikaan sähkön kulutusta ("Electr. total, flerårsgraf")?

Tuo on loggerin näkymästä suoraan kaapattu kuva ja taisi olla niin et hankin tuon loggerin (ja asensin sen tänne) vasta silloin keväällä 2020. Syksyllä 2020 niin se oli hiukan toista kuukautta poissa käytöstä ja purettuna kun tein jotain suurempia muutoksia kokonaisuudelle. Tuo 2020 on muutenkin ei kovin vertailukelpoinen vuosi kun silloin paloi vielä öljyäkin lämmitykseen.

 

[jämä67]

Aika paljon tuossa rupeaa nyt eri himmeleitä olemaan mukana vaikuttamassa talon lämmitykseen ja säätöön. Toimivat toki hyvin ja aika eleettömästi yhdessä mutta pistää toki miettimään miten perikunta pärjäisi niiden kanssa omin päin jos jostain syystä kävisi niin että itse siirtyisi paikkaan jossa lämmitystä ei enää tarvita. Pyrkimyksenä olisikin selkeyttää ja virtaviivaistaa tuo kokonaisuus kevään ja kesän aikana ja kaipa tuolle täytyy joku yksinkertainen ohjekirjakin tehdä.

Tuo on kyllä hyvä pointti. Vaikka ei noin paljoa himmeleitä olekkaan, niin tein jonkinlaisen lvi-kaavion pannuhuoneen seinälle. Merkkailin venttiileihin numerot ja kirjoitin lyhyet ohjeet, niin että emäntäkin pystyy tarvittaessa tekemään tarvittavat muutokset. Sain juuri myös päivitettyä sähkökuviin kaikki pörssisähköön liittyvät ohjaukset ja tein kytkennät niin, että raspberryn nyppäämällä irti kaikki palaa ns normaaliin tilaan.

Hyvä tietää, että pieni puukattila toimii 100mm hormissa. Ei koskaan tiedä, mitä kaikkea saa päähänsä tehdä, mutta poltetaan nyt ainakin eka vanhat öljyt vilpin apuna pois. Millä puumäärällä/pesällisellä tuon 800l lataa kuumaksi?

Mahtavaa coppia Nibe jauhaa rannikon talvikeleillä!

 

[kurre orava]

Tuo on kyllä hyvä pointti. Vaikka ei noin paljoa himmeleitä olekkaan, niin tein jonkinlaisen lvi-kaavion pannuhuoneen seinälle. Merkkailin venttiileihin numerot ja kirjoitin lyhyet ohjeet, niin että emäntäkin pystyy tarvittaessa tekemään tarvittavat muutokset. Sain juuri myös päivitettyä sähkökuviin kaikki pörssisähköön liittyvät ohjaukset ja tein kytkennät niin, että raspberryn nyppäämällä irti kaikki palaa ns normaaliin tilaan.

Hyvä tietää, että pieni puukattila toimii 100mm hormissa. Ei koskaan tiedä, mitä kaikkea saa päähänsä tehdä, mutta poltetaan nyt ainakin eka vanhat öljyt vilpin apuna pois. Millä puumäärällä/pesällisellä tuon 800l lataa kuumaksi?

Mahtavaa coppia Nibe jauhaa rannikon talvikeleillä!

Joo, on tuo omakin konstellaatio sellainen että vaikka joku rasp:eista kaatuisi niin Nibe jatkaa kyllä lämmittämistä joka tapauksessa. Jos OH:n rasp jumittuu niin Nibeltä tulee vikaviesti modbus liikenteen loppumisesta mutta silleen tuo on fiksu kuitenkin ettei lopeta lämmittämistä siihen vaikka punainen vikavalo toki syttyy tauluun. HomeAssistantin mahdollinen kaatuminen tuo ei noteeraa ollenkaan. Oheistoiminnot jäävät toki pois eli sulatusvesi tulee sit säiliön ylivuodon kautta viemäriin kun logiikka ei käännä releitä mutta talo ei kylmene mikä lienee pääasia. Hiukan samansuuntaista mietin itsekin et merkkaisi ne kriittiset venttiilit ym mitkä täytyy kääntää kun puukattilan ottaa käyttöön. Niitäkään ei ole täällä kun 2, toinen laddomatin luona ja toinen kattilan päällä oleva vedonsäätäjä.

Kovasti oli arvuuttelua hormin toimivuuden suhteen joo, nuohooja arveli että toimisi kyllä mutta ei hänkään toki varmasti voinut mitään sanoa. Totesi kuitenkin et kannattaa se nyt ainakin kokeilla miten vetää tuolla ohuellä pillillä ennen kun ryhtyy putkea piikkaamaan hormista pois. Tuo piippu on meillä toki aika korkea mikä sekin vaikuttanee myönteisesti tuohon vetoon.

Nibe takoo hyviä lukemia joo. Olen edelleenkin sitä mieltä et tuo on raudaltaan parhaita kuluttajakäyttöön tarkoitettuja pumppuja mitä markkinoilla löytyy. Törkeän kallis tuo toki nykyään on. Eikä Nibenkään ohjaus nyt ihan moitteetta selviä kriittisestä tarkastuksesta, löytyisi siinäkin selkeitä parannettavia kohteita. Mutta Nibeä nykyisellään kun ei kiinnosta pienen kuluttajan kokemukset niin niistä lienee turha laittaa aspa:lle sen enempää postia. Helpompaa sit tehdä niin kun täällä tein ja rakentaa oma ohjausjärjestelmä päälle. Tuolleen yleisesti rohkenen kyllä väittämään jotta juurisyy Niben hyviin tuloksiin cop:n osalta on myös järjestelmän kokonaisuus, tuotettu lämpöenergia siirtyy järjestelmässä tehokkaasti eteenpäin ja sisätiloja lämmittämään jonka johdosta varaajan ja Niben saama paluuveden lämpötila nousee hyvin hitaasti ja cop säilyy siten hyvänä läpi lämmitysjakson. Eli peruspalikat tuossa juurikin se että tuotetun lämpöenergian saa tehokkaasti jakoon ja toki mahdollisimman matalalla tuottolämpötiloilla.

 

[kurre orava]

Vuoden 2023 helmikuu on jo historiaa ja sitä myöten taas seurannan päivitys. Kuukausi oli hyvinkin samankaltan kun viime vuoden vastaava kuukausi, ihan hitusen lauhempi tosin. Keskilämpötila Turun mittausasemalla oli -1,7C (v- 22 -2,1C) ja lämmitystarveluku oli 523 (v -22 534). Loggerin mukaan paikallisesti kuukauden keskilämpötila oli noin -0,7C, kylmimmillään hiukan vajaa -12C ja lämpimimmillaan yli 6C plussalla. Vaihtelevaa on tuo saariston ns talvi.

Kuukauden kokonaissähkönkulutus oli 1688kwh (v -22 1976kWh), taas pitenee tuo laskuputki, jo 14 kuukautta peräjälkeen jossa on saatu tuota ostoenergiaa eli lähinnä sähköä puristettu alaspäin edellisvuoteen vastaavaan kuukauteen verrattuna. Puukattilassakaan ei palannut kun noin 60kg puuta joten se tuskin yksin selittäisi tuon laskun.

Energiaa meni lämmitykseen ja käyttöveteen 999kWh ja muuhun kulutukseen 689kWh.

Nibe otti helmikuussa 886kWh ja tuotti 3365-3464kWh mittarista riippuen, raakacopit sen perusteella 3,8-3,9. Helmikuussa jatkui yhä trendi jossa Itron oli jo kolmatta kuukautta putkeen hiukan EMK:ta positiivisempi tuottolukujen suhteen. Pakko se on nyt vaan uskoa et joko Niben softassa ja energianlaskussa on jokin muuttunut tai sit joku antureista on jostain syystä ruvennut antamaan lukemaa eri tavalla kun ennen. Käynnistyksiä Nibellä oli 66 ja käyttötunteja 472. Käyntijaksoille keskipituudeksi tammikuussa siten hiukan reilu 7h. Helmikuussa sulatuksiin ja vapaakiertoon meni kuukauden aikana 210-213kWh mittarista riippuen. Sulatus ja kondenssivettä kertyi samana aikana 827 litraa, keskimäärin noin 29,5l/vrk mikä lienee aika lailla tyypillinen keskiarvo helmikuulle. Sulatuksia oli kuukauden aikana 237 kpl ja muutama invertterihälytyskin mahtui helmikuun historialistaukseen.

Multiheater oli päällä lähinnä saunomisten yhteydessä, otti 12kWh ja tuotti 49kWh.

Tuotetusta lämpöenergiasta (3588Kwh) pattereihin meni 1733kWh ja lattioihin 1510kWh. Käyttöveden esilämmitykseen 70kWh. Poltin kuukauden aikana puukattilassa noin 60 kiloa sekapuuta, tuosta olisi 70% hyötysuhteella voinut kuvitella saavan talteen noin 174Wh.

Helmikuussa käytössä oli edelleen pörssisähkö ja optimointi HA:lla ja @Mikki :n ja @Temez :n koodilla. Toimii kaikessa yksinkertaisuudessaan aivan loistavasti. Muutin tosin sittemmin lämminvesivaraajan (VLK100) lämpiämään vuorokauden kolmen halvimpien tuntien aikana kun se tammikuussa lämpeni kahden halvimman yhtenäisen jakson aikana. Sama rauta ja softa ohjaa myös SMO40:n pehmeitä tuloja jolla sit kalliimpina tunteina saa estettyä Niben käyntiä ja halpoina tunteina taas buustattua sitä käyntiä hiukan. Käytössä on ollut edelleen myös Niben oma, pörssisähkön hintaan perustuva SPA eli smart price adaption, tosin hyvin maltillisilla säädöillä. Yhdessä nuo kaikki toimivat ihan mainiosti niin että vaikka päivällä olisi hiukan pidempikin kallis jakso niin sisälämpötilassa sitä ei kyllä käytännössä huomaa ollenkaan. Meillä nuo lattialämmöt eivät kuitenkaan varaa kovinkaan paljon kun ei sitä massaa mihin ne on valettu taida olla kovinkaan paljon. Ja on tuohon HA:han toki tehty erillinen perälautakin siinä muodossa et mikäli tuo sisälämpötila sattuisi laskemaan liian alas niin tuo Niben esto sit kumotaan.

Työn alla on pieniä parannuksia järjestelmään vielä, @Apulanta :n kanssa hiotaan hiukan parannettua softaa tuohon Oumanin S203:een, tarkoitus on että lattialämmityksenkin kv pumppu saataisiin ohjattua dT:n perusteella. Ja tarkoitus ympätä tuohon myös pumpun pysäytys mikäli lattialämmityksen piirin lämpötila nousee liiaksi. Noista ehkä enemmän seuraavassa kuukausirapsassa..

 

[kurre orava]

Olin maalis- /huhtikuun vaiheessa työkeikalla ja tulin kotiin vasta 5 päivä huhtikuuta jonka johdosta maaliskuun yhteenveto jäi tekemättä, olisi ollut turhan työlästä laskea niitä arvoja taaksepäin kuunvaihteeseen jotka eivät kirjaudu aikaleimalla lokiin vaan ovat puhtaasti pulssiperustaisia. Sen johdosta nyt kaksi kuukautta yhden hinnalla vai miten se menikään? Maaliskuu oli hiukan vuoden -22 vastaava kuukautta kylmempi. Keskilämpötila Turun mittausasemalla oli -2,1C (v- 22 0,8 C) ja lämmitystarveluku oli 591 (v -22 502). Loggerin mukaan paikallisesti kuukauden keskilämpötila oli noin -1,1C, kylmimmillään hiukan vajaa -15C ja lämpimimmillaan yli 7C plussalla. Huhtikuu taas oli osaltaan hiukan vuoden -22 verrokkikuukautta lämpimämpi, lämmitystarveluku oli 354 ja keskilämpötila 5C kun se vuonna -22 oli 411 ja 3,4C.

Jakson kokonaissähkönkulutus oli 3264kwh (v -22 vastaava jakso 3469kWh). Maaliskuun osalta katkesi nyt tuo pitkä laskeva kuukausikulutusten trendi johtuen foorumilla aiemmin raportoimastani Niben puhaltimen haverista ja sitä myöden käytetystä vastussähköstä. Kokonaisuutena tarkastellen koko jakso kuitenkin meni viime vuotta vähemmällä ostoenergialla joten kaipa tuossa kannattaa fokusoida siihen mikä on itselleen positiivista.

Joka tapauksessa Niben puhallinmoottorin haveri aiheutti ylimääräistä sähkönkulutusta, olin kuten aiemmin todettua työkeikalla ja vaimo oli sen verran kiireinen ettei kerennyt kovinkaan paljon lämmittämään puukattilaa vaan suurin osa tarvittavasta lisäenergiasta meni vastuksen piikkiin, vastussähköä kului 239kWh kun normaalisti sitä ei menisi ollenkaan. Nibe olisi ehjänä tuottanut tuon energiamäärän noin 60-65kWh:n otolla. Mutta, myötä- ja vastamäessä mennään näillä, joskus se tekniikka pettää jolloin tarvitaan varalämmitysjärjestelmää ja joskus jopa varalämmitysjärjestelmän varajärjestelmää. Ulkona oli tuolloin vielä kylmät yöt, lämpötilat kävivät öisin alle -10C. Muita kuluja tuosta haverista minulle ei loppupeleissä jäänyt, kotivakuutus maksoi kustannuksista pienen siivun ja Arctic loput.

Energiaa meni lämmitykseen ja käyttöveteen 1693kWh ja muuhun kulutukseen 1571kWh.

Nibe otti 1419kWh ja tuotti 5750-5896 kWh mittarista riippuen, raakacopit sen perusteella 4-4,1. Käynnistyksiä Nibellä oli 153 ja käyttötunteja 865. Käyntijaksoille keskipituudeksi aikajaksolle siten hiukan reilu 5,5h. Sulatuksiin ja vapaakiertoon meni jakson aikana 250kWh mittarista riippumatta eli olivat molemmat tuon suhteen täsmälleen samaa mieltä. Sulatus ja kondenssivettä kertyi samana aikana 1055 litraa. Sulatuksia oli jakson aikana 334 kpl ja yksi invertterihälytyskin mahtui jakson historialistaukseen. Tuon perusteella jos laskee niin sulatukseen menisi varaajan energiasta noin 0,75kWh sulatusta kohden. Toki ei voine noin suoraan päätellä kun tuo omakiertokin haukkaa ainakin hiukan energiaa.

Multiheater oli päällä automatiikan ohjaamana, otti 62kWh ja tuotti 231kWh. Cop noin 3,75.

Tuotetusta lämpöenergiasta (6316Kwh) pattereihin meni 2968kWh ja lattioihin 2898kWh. Käyttöveden esilämmitykseen 126kWh. Käyttöveden loppulämmitykseen meni 212kWh eli keskimäärin 3,5kWh/vrk. Poltettu jakson aikana puukattilassa noin 33 kiloa sekapuuta, tuosta olisi 70% hyötysuhteella voinut kuvitella saavan talteen noin 96Wh.

Työn alla on pieniä parannuksia järjestelmään vielä, @Apulanta on vielä hiukan hionut tuon softan tuohon Oumanin S203:een, nykyisin lattialämmityspiirinkin kv pumppu on kierroslukuohjattu dT:n perusteella. Myöhemmin tarkoitus ympätä tuohon myös pumpun pysäytys mikäli lattialämmityksen piirin lämpötila nousee liiaksi. Tai softassa tuo löytyy kyllä jo mutta en ole ottanut sitä ominaisuutta operatiiviseen käyttöön vielä. Lattialämmityksen kv pumpun ohjauksen kanssa oli pieniä alkukankeuksia, pumppu on vanhempaa mallia josta ei pääse parametreja juurikaan säätämään ja alle 2V ohjausjännitteellä tuo ei herännyt henkiin ollenkaan mikäli ohjain oli ollut välillä sammutettuna. Apulanta teki sit tuohon kv pumppujen käynnistykseen rampin eli käyntiin lähtiessä pumpuille menee ensin hiukan korkeampaa ohjausjännitettä ja hetken päästä asettuvat sit normikäynnille. Yllättävän monipuolisia ovat kyllä nuo Oumanit jos on vaan osaava tekijä softan kimpussa.

Niben SMO40:lle tein ylimääräisen NC releen virtasyöttöön jotta pääsen sitä tarvitteassa buuttaamaan etänä jos se sattuu myöhemmin jumiutumaan tuohon käynnistyslimboon mistä tuli myös foorumilla jo raportoitua. Ei ole sittemmin tuota tehnyt kylläkään kun nuo kaksi kertaa. Hiukan mietin joskohan tuo olisi kuitenkin ollut käyttäjästä johtuva tuo käynnistyslimbo kun olen sitä pumppua kaitsenut muuttamalla modbusin kautta silent frequencyn rajaa jotta on saanut hillittyä käyntinopeutta. Käydessä tuo ei kyllä pahemmin piittaa ulkoisista rajoista jne esimerkiksi sulatuksissa mutta mietin josko liian tiukat rajat käyntinopeuden suhteen olisi käynnistysvaiheessa kuitenkin saanut aikaan nuo käynnistyslimbot. Otin pois alle 45hz olevat rajaukset, katsotaan poistuuko tuo ongelma sitä myöden. Kukaan muu ei ole ainakaan tähän mennessä raportoinut vastaavasta joten kyseessä lienee ainakin verraten harvinainen ongelma.