VILP Nibe F2120-16 MultiHeater ECO 18 ILP C&H Panel CH-S09FVX ja Nordcel NC16-35G10L OKT 275m2 rak. 1979 Parainen

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Joulukuu 2020 siirtynyt historian kirjoihin ja lukemat otettu, kuukausi oli tavallista lämpimämpi ja sateisempi ja koko vuosi taisi olla mittaushistorian lämpimin kautta aikojen. Keskilämpötila Turussa oli XXC ja lämmitystarveluku XXX ( normaali 608 ). Paikallisesti loggerin mukaan kuukauden ulkolämpötilan keskiarvo oli 2,4C, kylmimmillään -3C ja lämpimimmillään 6,8C. Sähköä kului kuukauden aikana 1953kWh (vuonna 2019 joulukuu 3117 kWh) josta lämmitykseen ja veteen meni 996 kWh ja hupisähköön 957 kWh. Sisälämpötila mittausjakson aikana hiukan reilu 23,5C.

Joulukuun puolessa välissä tai tarkemmin sanottuna 12 päivä lisäsin järjestelmään ylimääräisen levylämmönvaihtimen käyttöveden esilämmitykseen. Tuo oli sinänsä suhteellisen halpa ja helppo lisäys jota olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten. Otin reilusti ylimitoitetun levarin ja tulokset olivat jopa parempia mitä alkuun kaavailin, käppyröitä tutkiessa totesin et tuolla levarilla niin käyttövesi esilämpiää tasan saman lämpöiseksi mitä kattilakin on eikä tuo juurikaan notkahda pidemmässäkään suihkussa niin kun se teki kun pelkästään kierukka oli käytössä.

Joulukuussa nuo uudet energiamittarit ovat olleet lämpöpumpun linjassa kiinni koko kuuakuden. Nibe otti jakson aikana verkosta energiaa 864kWh ja tuotti energiamittareiden mukaan seuraavasti: Hydrosonis 3375kWh (sulatuksiin 153kWH), Zenner 3402kWh (sulatuksiin 147 kWh), Itron 3502 kWh ja Niben EMK mukaan 3585 kWh. ”Raakacopit” olisivat vastaavasti Hydrosonis 3,91 – Zenner 3,94 – Itron 4,05 ja Nibe EMK 4,15. Kun sulatukset ottaa huomioon copit ovat Hydrosonis 3,73 ja Zenner 3,77.

Kohtuullisen hyvin ovat linjassa nuo tulokset Hydrosoniksen ja Zennerin välillä, ero taitaa pysyä prosentin sisällä. Hydrosoniksen ja Itronin ero oli vajaat 4% ja Hydrosoniksen ja EMK:n ero noin 6%. Joku 4-5% näyttäisi menneen sulatuksiin, toki täytyy muistaa et tuo sulatusenergia on jo pumppaamalla tuotettu.

Pumpussa ei uuden softan myötä ongelmia esiintynyt, ruotsin foorumilla raportoituja herjoja kehnosta vedenkierrosta sulatusten yhteydessä ei ole esiintynyt eikä muitakaan hälyjä tai herjoja.

Järjestelmässä kun energia sit siirtyy eteenpäin, energiavaraajasta kattilaan niin Techemin mukaan hybriidivaraajasta kattilaan on siirtynyt 3131 kWh mitä olisi kohtuu hyvin linjassa kun laskee että tuotetusta energiasta noin 150 kWh ja esimerkiksi tuo Hydrosoniksen tuotto oli 3375 jolloin tuo vajaa 100kWh lienee ihan realistinen hukka tuollaiselle varaajalle ja osittain eristämättömälle putkistolle.

Kattilasta jakoon mennyt energiaa kun summaa niin pattereihin on mennyt 2039kWh, lattioihin mennyt energia en saa nyt esille koska lattioita monitoroiva Diehlin mittari oli näköjään mennyt epäkuntoon, näytti F1 vikaa. LKV esilämmitykseen mennyt 68kWh. Mutta jos laskisi sen varaan et tyypillisesti lattioihin on mennyt noin 1100kWh/kk Hybriidivaraajasta kun oli siirretty Techemin mukaan 3131 ja MultiHeater on tuottanut 80kWh niin tekisi yhteensä 3211kWh. Ja jos laskee 2039+1100+68 niin tulos on 3207kWh. Tuo lattialämmityksen osuus on toki tässä tapauksessa epävarma, lienee tuota hiuka pienempi mutta hehtaarilleen kuitenkin. Eikä sillä nyt loppujen lopuksi niin suurta väliä ole. Ihmetyttää et tuo Diehlin mittari antautui nyt jo, ostin tuon uutena eikä se ole kuin noin 1,5 vuotta vanha. Täytynee kysellä Zaehlershopin pojilta ”was meinst Du”. Mutta ehkä hankin tuohonkin mBusia taitavan Itronin jolloin vapautuisi jokunen pulssitulo noille Hydrosonikselle ja Zennerille. Hydrosoniksessakin taisi olla mBus mut en tiedä hyväksyykö loggeri tuota.

Lämpimän veden loppukuumennus vei energiaa 112kWh ja jos sillä laskee copin joka sisältää sekä sulatukset että veden loppukuumennuksen niin ollaan lukemissa Hydrosonis 3,42 ja Zenner muutama desimali korkeampi. Vielä pysytellään 3 yläpuolella.

Nibellä oli jakson aikana 253 käynnistystä ja 514 käyttötuntia eli keskimäärin 2 tuntia per käyntijaksoa. Multiheater oli käytössä vain saunomisten ja suihkujen aikana, sen cop oli 3,96 eli ihan normaaliluvuissa.

Kuukauden aikana puhdistamo oli puhdistanut 49 panosta eli vettä oli sen läpi mennyt hiukan vajaa 8,5m3. Tulevan veden mittari hyvin samanlaisissa luvuissa.

Tammikuun jälkeen pystyy tekemään yhteenvedon yhden vuoden kulutuksesta Niben kanssa, ihan kohtuulliselta vaikuttaa. Tammikuussa viime vuonna meni vastuksilla ja Multiheaterilla lämmittäen noin 3150kWh, jos nyt menisi vaikka joku 2300-2500 niin tarkoittaa et vuosikulutus olisi noin 18MWh. Ja kun tuo hupisähkö on kuitenkin tuosta luvusta yli puolet, noin 10MWh niin 3000 litraa öljyä olisi sit vaihtunut 8MWh:iin sähköä.

Yhteenvetona vuodesta 2020, ylesiesti se ei taida olla muistamisen arvoinen vuosi vaan parempi siirtyä eteenpäin. Haasteita on riittänyt vuoden aikana eikä se loppua kohden ole helpottanut. Työpuolella yhteen laivaan tuli pääkoneen täyshaveri, uusittiin lohkoa ja kampiakselia myöten ja yksityiselämässäkin on riittänyt vastoinkäymisiä. Lapset olivat tulossa joululomaksi suomeen mutta koronatapaus heillä ulkomailla sotki sit joulun ja tänään aamulla käytin vaimoa Tyksin drive in testissä. Jos positiivista hakee niin lapset eivät sairastuneet vakavasti ja vaimonkin testi oli negatiivinen. Ja aika hyvin toimi tosiaan tuo drive in testaus, siinä ei kauan nokka tuhissut. No, joskohan se siitä pikku hiljaa tasoittuisi, tammikuuksi luvataan jo ihan kelpoja testikelejäkin eli pakkasia on tulossa tännekin polaripyörteen hajoamisen seurauksena.

Hyvää uutta vuotta 2021 kaikille foorumin jäsenille ja lukijoille toivottaa Kurre.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Yksi kohtuu oleellinen muutos jäi vielä pois joulukuun käyttökertomuskesta.

Aiemminhan pähkäilin tuota ohjausjärjestelmää tuolle kolmitieventtiilille joka ohjaa VILP:stä tulevan veden varaajan ala- tai yläosaan. Ensimmäinen versioni oli yksinkertainen termocontroller jossa sai säädettyä rajan milloin venttiili kääntyy. Oli sinänänsä toimiva mutta kömpelö ja osittain puutteellinen kun käyrällä ajaa tuota lämpöä.

Aikaani asiaa pohdittuani löysin netistä sit Esco SC-20 nimisen laitteen joka ulkonäöllisesti oli hyvinkin 1:1 tuon edellisen microcontrollerin kanssa. Laite on ilmeisesti suunniteltu lähinnä keräimiä tms ajatellen mutta istui tuohon minunkin järjestelmään kun tatti otsaan. Tuo laite koostuu periaatteessa kahdesta mittapiirista (TI ja TII) ja kahdesta releestä ja konfigurointia muuttamalla ja ohjelmoimalla tuon saa sit tekemään lähes kaikki ajateltavissa olevat toimenpiteet kahta eri lämpötilaa/piiriä tms ajatellen. Itse ohjelmoin tuon niin että jos VILP:stä tuleva vesi on 1 aste tai enemmän varaajan yläosaa lämpimämpi niin venttiili kääntyy ylös, muussa tapauksessa virtaus menee alaosaan. Joten sulatukset ja kierrätykset levarin pitämiseksi lämpimänä päätyvät varaajan alaosaan.

Ebaysta tuollainen löytyi sit loppujen lopuksi kun osasi etsiä oikeilla hakusanoilla, itse laite tuli Puolasta noin viikossa. Rahteineen ja koteloineen hinta jäi hiukan alle 50 punnan.

 

Liitteet

  • Esco SC-20_1.png
    Esco SC-20_1.png
    235,1 KB · Katsottu: 25
  • Esco SC-20_2.png
    Esco SC-20_2.png
    232,6 KB · Katsottu: 26
  • ESCO SC-20.pdf
    350,4 KB · Katsottu: 18

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Ensimmäiset "oikeat" pakkaset tuon oman F2120:n osalta.

Toistaiseksi tuntuu ainakin mallikkaasti suoriutuvan ja osaa tuo Nibekin näköjään sulattaa tarpeen mukaan, viimeinen käyntijakso ennen sulatusta hiukan reilu 4 tuntia.

Mutta ei toki mahan täydeltä makeaa, fysiikan lait pätevät tuohonkin laitokseen ja coppi laskee kyllä kun se kuuluisa lehmän häntä kun pakkanen kiristyy. Nollassa cop on vielä 4 tuntumassa (toki sulatusten jälkeen selkeästi alle) Noin -7 asteen pakkasessa mennään vielä noin 3 copilla mutta kun painuu alle -10C niin coppikin alkaa selkeästi kakkosella. Näin -15C näyttää molemmin puolin kahta ja puolta.

F2120 140121.png
 

jmaja

Vakionaama
Nollassa cop on vielä 4 tuntumassa (toki sulatusten jälkeen selkeästi alle) Noin -7 asteen pakkasessa mennään vielä noin 3 copilla mutta kun painuu alle -10C niin coppikin alkaa selkeästi kakkosella. Näin -15C näyttää molemmin puolin kahta ja puolta.
Paljonko nuo sitten on sulatusten jälkeen? Eikös sinulla ollut useita energiamittareita, joten saat varmaankin tuon mitattua.

Asennusohjeen energiatodistus sanoo 2,48 -7:ssa 55 menovedellä. Käyrät näyttää korkeampia, mutta onko niissä sulatus?
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Saan laskettua sulatusten vaikutus noihin mutta nuo negatiivisia lukuja huomioivat energiamittarit ovat toistaiseksi vain manuaaliseurannassa joten saan nuo luvut koko kuukaudelle kun olen nuo lukemat ottanut aina kuun vaihteessa.

Tuo Itronin piirtämä cop tuossa käppyrässä ei ole sulatuskorjattu.

Tuottolämpötila tuossa on 40 asteen molemmin puolin eli se ylin punainen viiva. Hiukan on vielä säätämistä sen kanssa että lämpö siirtyisi hyvin eteenpäin tuosta hybriidista, nyt tahtoo hiukan kattila ja kierto jäädä kylmemmäksi ja hybriidi lämpiää pikku hiljaa.

Muoks: lisäyksenä vielä viimeiseltä vuorokaudelta cop käppyrä ja ulkolämpötila samassa kuvassa, näkyy paremmin tuossa nuo erot. Ja nuo tosiaan sulatuskorjaamattomia.

F2120 140121 cop vs ulkolämpö.png
 
Viimeksi muokattu:

Janos

Aktiivinen jäsen
Ihan kunnioitettavia lukuja puskee niin kuin tietysti tuon hintaluokan laitteelta sopii odottaakin. Mutta en minä siltikään tätä ihan vielä kutsuisi sillä "maalämmöntappaja" nimellä mitä puhuttu :D
Käyttövettä tämä ei ilmeisesti taida tehdä?
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Käyttövettä tämä ei ilmeisesti taida tehdä?
Ei tee käyttövettä varsinaisesti, vaan pelkän esilämmityksen. Mutta näillä ulkolämpötiloilla esilämmitetty vesi on jo lähemmäs 37 asteista joten eipä tuota suorasähköllä loppukuumennettua kuumaa vettä kovinkaan paljon mene.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Pitää ajan kanssa tutkia hiukan miten nuo omat tulokset osuvat ilmoitettuihin arvoihin. Nyt on vetänyt pitkää käyntijaksoa, yli 5 tuntia viime sulatuksesta ja cop tuntuu asettuneen noin 2,3:een. Ulkona noin -18C.

Kuumakaasut tuossa rupesi reilun 3 tunnin vedon jälkeen nousemaan tuonne 100 asteen tietämille niin rupesi pumppu mokoma rajoittamaan tehoa, nyt käy 76-79hz. Rupeaa olemaan siinä ja kintaalla riittääkö pitämään lämmöt haluttuina vai rupevatko pikku hiljaa laskemaan.

Laitoin kaiken varalta vastuksen toimintavalmiiksi jos lämmöt putoavat liikaa.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Tuossa kun tilasin ruotsin foorumin ylläpitäjältä yhden Itronin energiamittarin piiputtaneen tilalle niin pyysin samalla laittamaan mukaan yhden vesimittarin, ajatuksena kokeilla josko tuon sulatusveden määrän mittauksen voisi automatisoida.

Laitoin vesimittarin aika lailla pystyputken alimpaan kohtaan, tuonne tuo sulatusvesi tulee hyvällä vauhdilla ja mittarista läpi. Mittarin asennuksen jälkeen, viimeisen vuorokauden aikana 9 sulatusta ja vettä kertynyt mittarin mukaan 49 litraa (28 oli pohjalla asennettaessa) eli reilu 5 litraa per sulatus. Pumppu on käynyt yhtä stoppia lukuunottamatta koko vuorokauden ja suurimmaksi osaksi täysillä.

Aika lailla vauhdilla ja keskitetysti tuo sulatusvesi tuntuu tulevan, liitteenä olevassa kuvassa on tullut toista minuuttia yli 8l/min.

Lattian uusi energiamittarikin sain pakerrettua paikoilleen, saa taas seurattua lattioihin menevän energian määrän. Pannuhuonekin hiljeni huomattavasti kun uusi mittari toimii ultraäänellä niin ei oo enää "raksutusta" mikä kuului Diehlista. Pitäisi tutkia tuo Diehl, epäilen et tuossa on anturin johto ottanut jostain osumaa, tulisi varmaan kuntoon ihan johtoa korjaamalla.

Mutta joo, kokeillaan nyt josko tiedot sulatusveden määrästä saisi automaattisesti kerättyä, kanistereita vahtimatta.
 

Liitteet

  • F2120 170121.png
    F2120 170121.png
    30,5 KB · Katsottu: 46
  • Pannuhuoneen takaseinä.jpg
    Pannuhuoneen takaseinä.jpg
    80,6 KB · Katsottu: 44
  • Sulatusveden virtaus 170121.png
    Sulatusveden virtaus 170121.png
    11 KB · Katsottu: 42
  • Sulatusvesimittari.jpg
    Sulatusvesimittari.jpg
    75 KB · Katsottu: 44

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Laitoin vesimittarin aika lailla pystyputken alimpaan kohtaan, tuonne tuo sulatusvesi tulee hyvällä vauhdilla ja mittarista läpi.
Tuota, onhan se mittari varmasti aina täynnä sitä vettä ? Yleensä tuo pyörivän rattaan mittausperiaate on lähellä tilavuusvirtaa eikä se juurikaan näe meneekö siinä kuplia vai?

Tuo toista minuuttia yli 8 l/min panee vähän miettimään. :hmm:
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Joo, voi olla et tuon paikan ja kohdan täytyy vielä hiukan hioa.

Ehkä tuohon tekisi sen vesilukon tuonne mittarin alapuolelle niin silloin pääsisi tuohon tilanteeseen että se olisi aina vettä täynnä.

Itsestäkin tuntui isolta määrältä tuo reilu minuutti ja 8 l/min mutta toisaalta tuo mbus lukee tuota kerran puolessa minuutissa jolloin riittänee että osalle aikajaksolle on virtausta niin epäilen että piirtää koko jaksolle.

Mutta keskimäärin tuo hiukan reilu 5 litraa per sulatus tuntui kyllä järkevältä määrältä.

Mutta joo, ehkä siirtäisin tuon tuonne vaakaputkeen ennen vesilukkoa niin silloin on aina vettä täynnä.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Ei vielä ole tullut luettua tammikuun luvut, olen yleensä tehnyt sen vasta seuraavan kuukauden ensimmäisen päivän aamulla. Mutta huomenna olen päivävuorossa niin työt haittaavat taas harrastuksia. Ehkä pitää lukea nuo vielä illalla tai yöllä, katsotaan.

Olen tuossa tämän viikon taistellut tuon Hydrosonis UC energiamittarin kanssa, ajatus siinä oli että olisin saanut implementoitua tuon loggeriin ja luettua myös sulatusenergiat automaattisesti.

Mittarissa oli mBus liitäntä ja kahdet pulssi tulot/lähdöt. Kokeilin ensin mBusin kautta, ensimmäinen ongelma oli et tuo mBus osoite oli tyypilliseen tapaan 000 eikä sitä saanut käyttövalikkojen kautta muutettua. Pienellä kikkailulla sain kuitenkin mBus osoitteen muutettua loggerista käsin käskyttämällä. Loggeri löysi ja tunnisti energiamittarin mutta yhteistyö ei kuitenkaan sujunut kun tuo Hydrosoniksen rekisterit ilmeisesti poikkeavat niistä mitä loggerissa löytyi. Andreas joka vastaa tuon loggerin ohjelmoinnista totesi että jostain täytyisi saada kaivettua rekisterit/kirjastot niin sen jälkeen olisi pieni työ lisätä ko laite. Netin ihmeellisestä maailmasta nuo eivät kuitenkaan löytyneet, ei ainakaan helpolla. Tai sit en taas osannut hakea oikein.

Katse kääntyi siis pulssiliitäntöihin, dokumentaation mukaan nuo on oletusarvoisesti ohjelmoitu lähettämmään tuotettu energia (1pulssi/kWh) ja virtaus (1pulssi / litra). Kokeilin liittää nuo loggerin pulssituloihin mutta en saanut mitään järkevää tietoa tuolta ulos. Koitin ylösvetovastuksella, alasvetovastuksella ja ilman. Tulos oli kaikin tavoin yhtä huonoa. Alasvetovastuksella pulsseja tuli mutta ei mitenkään järkevästi vaan ihan liian suurella nopeudella sekä tehoa että virtausta ajatellen.

Netistä katselin että ko laitetta ja merkkiä toisi maahan Koka niminen yhtiö ja laitoin sitten ilman sen suurempia toiveita sähköpostia heidän tekniseen tukeen. Sain sieltä yllättäen vastauksenkin ja aika nopeasti, totesivat että eivät enää edusta ko valmistajaa. Mutta totesivat kuitenkin että heillä on edelleen yhteydet tehtaaseen joten sitä kautta sain sit hankittua sopivan USB proben ja ohjelmiston millä pystyy tuota Hydrosonista tutkimaan ja ohjelmoimaan. Suuret peukut Koka:n tuelle kun vaivautuivat satunnaisen harrastajan takia!

Ihan yksinkertaista ja suoraviivaista tuo ei nyt ollut probenkaan kanssa, ensin taistelin jotta sain virtuaalisen sarjaportin asennettua WIN10 koneeseen ja sen jälkeen sai aika monta luku- ja kirjoituskertaa käyttää siihen että sain mittarista ensin tiedot luettua ja uudet halutut asetukset kirjoitettua. Tuntuu tuo IR yhteys olevan aika epävakaa ja luku-/kirjoituspään asento on oltava todella tarkkaan oikein. Mutta loppujen lopuksi onnistui kuitenkin ja nuo Hydrosoniksen pulssitkin tulostuvat nyt automaagisesti tuohon loggeriin. Lisäsin tuon loggerin julkiselle puolelle Niben osalta tiedot siitä minkä verran on energiaa tuottanut ja käyttänyt sulatuksiin kuluvan vuorokauden aikana.

Tuo usb probe jäi nyt hyllyyn, samalla työkalulla voinee myös muita mittareita tutkia jos vaan jotain kautta saa valmistajan huoltosoftat metsästettyä. Liitteenä pari esimerkkiä siitä millaiselta nuo välilehdet tuossa Hydrosoniksen huoltosoftassa näyttävät. Aika paljon tuosta tulee infoa tuon IR liitännän kautta kunhan yhteys vaan toimii ja softa on oikea.

Muoks: Vesimittarin osalta en ole vielä kerennyt tekemään sen enempää. On ollut linjassa kiinni mutta tarkistusmittausten mukaan näyttää reilusti alakanttiin, varsinkin jos ollaan plusasteilla ja tuo sulattaa passiivisesti. Pieni noro ei luonnollisesti riitä siihen että mittari rekisteröisi virtauksen. Ajatus on että lisäisin tuohon yhden magneettiventtiilin jolloin vedet saisi päästettyä ikään kun kerättyinä mittarin läpi. Viel hiukan auki minkä anturin käyttäisi tuon magneettivenan ohjailuun. Mutta, jossain vaiheessa jalostan kyllä tuonkin.
 

Liitteet

  • Hydrosonis actual.png
    Hydrosonis actual.png
    318 KB · Katsottu: 32
  • Hydrosonis configuration.png
    Hydrosonis configuration.png
    407,2 KB · Katsottu: 34
  • E logger kaappaus 310121.png
    E logger kaappaus 310121.png
    484,6 KB · Katsottu: 32
Viimeksi muokattu:

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Tammikuu 2021 takana ja lukemat luettu, kuukausi oli pitkästä aikaa tyypillinen talvikuukausi lounaisrannikolla, kuukauteen mahtui niin pakkasia kun lauhoja jaksojakin. Keskilämpötila Turussa oli -4,1C ja lämmitystarveluku 655 ( normaali 663 ). Paikallisesti loggerin mukaan kuukauden ulkolämpötilan keskiarvo oli -3,5C, kylmimmillään -19,5C ja lämpimimmillään 3,5C. Sähköä kului kuukauden aikana 2602kWh (vuonna 2020 tammikuu 3149 kWh) josta lämmitykseen ja veteen meni 1494 kWh ja hupisähköön 1108 kWh (hupisähkössä mukana tosin myös yläkerran ILP joka käy harvakseltaan ja yläkerran vessan/pesuhuoneen lattialämmitykset). Sisälämpötila mittausjakson aikana hiukan reilu 23,5C.

Tammikuun aikana vaihdoin uuden energiamittarin lattialämmityspiiriin hajonneen tilalle ja lisäsin VILP:n sulatusvesilinjaan vesimittarin. Lattiapiirin energian suhteen kuukauden tiedonkeruu jäi tyngäksi ja jouduin arvioimaan lattioiden osuuden. Sulatuslinjan vesimittari toimii kyllä ajatellusti mutta se täytynee vielä jatkojalostaa hiukan jotta tulosten tarkkuus paranee. Koitan ottaa työn alle helmikuussa jos aika riittää.

Nibe otti jakson aikana verkosta energiaa 1339kWh ja tuotti energiamittareiden mukaan seuraavasti: Hydrosonis 4309kWh (sulatuksiin 275kWH), Zenner 4340kWh (sulatuksiin 278 kWh), Itron 4462kWh ja Niben EMK mukaan 4587 kWh. ”Raakacopit” olisivat vastaavasti Hydrosonis 3,22 – Zenner 3,24 – Itron 3,33 ja Nibe EMK 3,43. Kun sulatukset ottaa huomioon copit ovat Hydrosonis 3,01 a Zenner 3,03.

Kohtuullisen hyvin olivat linjassa nuo tulokset kaikkien mittareiden välillä tammikuussa, tosin Niben EMK oli yhä reippaasti positiivisin. Mutta kaikki varsinaiset energiamittarit olivat kohtuu lähellä toisiaan. Noin 6% näyttäisi palautuneen sulatuksien muodossa tammikuussa.

Pumpussa ei ole edelleenkään ”uuden” softan myötä ongelmia esiintynyt vaan tuo on toiminut niin kun se kuuluisa junan vessa.

Järjestelmässä kun energia sit siirtyy eteenpäin, energiavaraajasta kattilaan niin Techemin mukaan hybriidivaraajasta kattilaan on siirtynyt 3940 kWh mitä olisi kohtuu hyvin linjassa kun laskee että tuotetusta energiasta noin 275kWh meni sulatuksiin ja esimerkiksi tuo Hydrosoniksen tuotto oli 4303 jolloin tuo vajaa 100kWh lienee ihan realistinen hukka tuollaiselle varaajalle ja osittain eristämättömälle putkistolle. Ja linjassa viime kuun tulosten kanssa.

Kattilasta jakoon mennyt energiaa kun summaa niin pattereihin on mennyt 2456kWh, lattioihin mennyt energia en saa nyt tarkasti kirjattua mittaririkon takia mutta arviolta joku 1400 lienee mennyt lattioihin. LKV esilämmitykseen mennyt 100kWh. Hybriidivaraajasta oli siirretty Techemin mukaan 3940 ja MultiHeater on tuottanut 102kWh niin tekisi yhteensä 4042kWh. Ja jos laskee 2456+1400+100 niin tulos on 3956kWh, loput varmaan häviöihin sit.

Lämpimän veden loppukuumennus vei energiaa 131kWh ja jos sillä laskee copin joka sisältää sekä sulatukset että veden loppukuumennuksen niin ollaan lukemissa Hydrosonis 2,83 ja Zenner muutama desimali korkeampi. Ja lopuksi kun laskee mukaan vastusten haukkaamat 35kWh niin Hydrosoniksen lopullinen cop on 2,79. Tammikuussa pudottiin siis kolmosen copin alle mutta kaiken kaikkiaan ihan mallikasta työtä Niben tehot riittävät noin -18C asti pitämään talon lämpimänä, sen jälkeen tarvitaan pidemmän päälle jotain tukilämmitystä. Noin -8 asteeseen asti tekee vielä yli kolmosen kopilla mutta kympin pakkasilla pudotaan jo hiukan kolmosen alle keskimäärin. Ihan ok niin.


Nibellä oli jakson aikana 152 käynnistystä ja 619 käyttötuntia eli keskimäärin reilu 4 tuntia per käyntijaksoa. Multiheater oli käytössä vain saunomisten ja suihkujen aikana, sen cop oli 4,2 eli hiukan normaalia korkeampi. Käyttö kuitenkin niin vähäistä että lienee tilastoharha.

Talvisen tilanteen johdosta en käynyt puhdistamolla mutta vettä on mittarin läpi mennyt noin 11m3 kuukauden aikana.


Muutama päivä vaille vuosi mennyt nyt Niben kanssa ja kokonaisuus menneen vuoden osalta näyttää seuraavanlaiselta. Nibe on vuodessa ottanut sähköä noin 5,8MWh ja tuottanut reilu 22MWH. Multiheater on kuluttanut vajaa 1,3MWH ja tuottanut noin 5MWH. Ja lämminvesivaraaja on haukannut karkeasti noin 1,4MWH eli yhteensä noin 27,5MWH. Edellisten omistajien mukaan öljyä paloi noin 3m3/vuosi eli olisi aika lailla linjassa. Mutta ostoenergiaa on nyt enää noin 8,5MWh. Eli olen kaikin puolin ihan tyytyväinen tuloksiin.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Olen tuossa viikonloppuna koittanut jatkojalostaa ideani sulatusveden mittauksen menetelmästä. Tarkoitukseen hankittu mittari on sinänsä ihan riittävän tarkka käyttötarkoitusta ajatellen mutta ongelmaksi muodostuvat pienen norot sulatuksen alku ja loppuvaiheessa jolloin virtaamaa on vähemmän mitä mittari vaatii minimissään. Puhumattakaan F2120:n harrastamista passiivisista sulatuksista jolloin pientä noroa riittää enemmän tai vähemmän koko lepojakson ajan.

Jollain tavoin tuota vettä on siis välivarastoitava matkalla ja virtausta säädeltävä jos meinaa saada jollain tavoin luotettavia tuloksia aikaiseksi. Mittasin aiemmin reilun viikon sulatusvesikertymiä kanisteriin ja normisulatuksilla mittariin kertyi 20-30% vähemmän vettä mitä kanisteriin mutta sit kun tuli passiivisten sulatusten jakso niin ero nousi jo lähemmäs 50%.

Ongelman ratkaisemiseksi laitoin sulatusvesilinjaan ylimääräisen 15 litran kanisterin johon tein 3/4" lähdön alaosaan. Tuohon lähtöön laitoin magneettiventtiilin jota ohjataan termostaatilla ja monitoimirelellä. Termostaatti on laitettu sulatusvesilinjan ensimmäiseen vesilukkoon eli kun sulatuksesta tulee kylmää vettä ja putken lämpötila laskee niin termostaatti vetää tuota mankkua. Mankun jälkeen vesi menee mittarin kautta jonka jälkeen on vielä toinen vesilukko jotta mittarissa aina pysyy vesi (mankun korkeudelle asti). Monitoimirelellä voi sit tehdä veto- ja päästöhidastutemppuja jos tarvtta ilmenee.

Noin siis teoriassa, käytännössä homma tyssää tällä hetkellä siihen ettei minulla ollut kotona hyllyssä sellaista magneettiventtiililä joka avautuisi ilman painetta vaan vaatisi ilmeisesti pienen paineen jotta aukeaa. Täytyy penkoa viikolla varaston hyllyt ja laatikot läpi jos löytyisi tuollainen "suoravetoinen" mankku jolla ongelman ohi pääsisi.

Tuskin löytyy mitään kotikeinoja jolla tuollaisen "pilottipaineen" vaativa vena saisi toimimaan herkemmin? Kanisteri on vaan puoli metriä venttiiliä ylempänä joten tuohon ei kyllä stattista painetta muodostu nimeksikään. Eikä sitä voi nostaa niin paljon ylöspäinkään käytännön syistä.

No, josko viikolla jostain löytyisi tuohon sopiva venttiili niin saisi tuonkin asian toimimaan.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Noin siis teoriassa, käytännössä homma tyssää tällä hetkellä siihen ettei minulla ollut kotona hyllyssä sellaista magneettiventtiililä joka avautuisi ilman painetta vaan vaatisi ilmeisesti pienen paineen jotta aukeaa.
Oletko tarkkaillut noiden hintoja kotomaassa ja ebayssä?
Minullakaan ei loju nurkissa nollapaineella toimivaa mutta tarviin sellaisen ennen kesää enkä ole yhtään kattellut vielä hintoja
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
Kiitettävää harrastamista, mulle riittää oman vilpin osalta havainto siitä että näilläkin keleillä sulatusvesiä kertyy "tarpeeksi", aika äkkiä on laastipalju täynnä, vaikka mulla menee iso osa sulatusvesistä jo viemäriin, ainakin plussakeleillä. ;D
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Oletko tarkkaillut noiden hintoja kotomaassa ja ebayssä?
Minullakaan ei loju nurkissa nollapaineella toimivaa mutta tarviin sellaisen ennen kesää enkä ole yhtään kattellut vielä hintoja
En ole tuota puolta vielä tutkinut ollenkaan. Kotimaisten toimittajien hinnat ovat kyllä aika lailla korkeita harrastuskäyttöön mutta toisaalta tuntuu et moni kiinankamaa kauppaava taho ei edes tajua selkeästi mainita vaatiiko venttiili painetta avautuakseen vai ei. Kokeilin takaiskullakin mutta aika heikoin tuloksin siinäkin. Jousi vaatii hiukan painetta aukeakseen mutta sulkeutuu sit myös aika hanakasti.

Kiitettävää harrastamista, mulle riittää oman vilpin osalta havainto siitä että näilläkin keleillä sulatusvesiä kertyy "tarpeeksi", aika äkkiä on laastipalju täynnä, vaikka mulla menee iso osa sulatusvesistä jo viemäriin, ainakin plussakeleillä. ;D
Joo, ihan samalla tavalla olen itsekin tuohon sulatusveteen suhtautunut mutta ajattelin sit et voisihan senkin puolen mitata ja dokumentoida kun tulee noita muitakin tietoja kerättyä pumpun toiminnasta.

Tuota vettä tosiaan tulee VILP:stä paljon, toki tuo tekee töitäkin urakalla. Torstaista lauantaihin taisi käydä kaksi vrk yhtä soittoa ilman taukoa, tuotto pysähtyi vaan sulatuksiin.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Sain sulatusvesien mittauksen toimimaan pienen voimistelun jälkeen. Asennukset toki vielä tilapäisiä eli laitoin pari lekaharkkoa kanisterin alle jotta sain sen hiukan ylös. Pumpulta tuleva sulatusvesilinja purkautuu kanisteriin jonka jälkeen sit termostaattiohjattu magneettiventtiili ja etäluettava vesimittari. Kaapelivedotkin vielä kehitysasteella.

Termostattina on toistaiseksi vanha mekaaninen sellainen jonka sijoitin sulatusvesilinjan vesilukon kohdalle, eli kun kylmä vesi valuu linjaan ja lämpötila putoaa alle 23C niin termari kytkee virrat päälle monitoimirelelle. Rele on laitettu 5 minuuttia vetohidastetuksi ajatuksena että sinä aikana tuo sulanut vesi ehtii kertyä kanisteriin. Ajan täytyttyä venttiili avautuu ja vesi virtaa mittarin kautta viemäriin. Jonkin ajan päästä vesilukon lämpötilakin nousee takaisin siihen että termostaatti kytkeytyy pois ja sulkee venttiilin. Termostatti vaihtunee myöhemmin elektroniseen microcontrolleriin tms jonka saa tarkemmin säädettyä mutta alkuun nyt näin.

Tarkistusmittasin muutaman sangollisen vettä ja aika tarkkan tuo nyt toimii. En nyt ruvennut desilitroja mittaamaan mutta litran tarkuudelle osui kyllä mittarilukemat ja asteikolliseen sankoon päätynyt vesi.

Se onko näistä mittauksista mitään hyötyä tai iloa jää nähtäväksi, tuskin niistä haittaakaan ole kuitenkaan.

Lauantaina (13.2) kertyi 31 litraa sulatusvettä ja sunnuntaina (14.2) 21 litraa.

Liitteenä kuva kanisteriasennuksesta (keltainen letku on ylivuotoputki) ja hiukan loggeripoimintoja jossa näkyy tunneittain kertyneet litrat (la ja su) ja hiukan käppyröitä lauantailta.
 

Liitteet

  • Sulatusvesitaulukko 13-14_02.png
    Sulatusvesitaulukko 13-14_02.png
    10,6 KB · Katsottu: 39
  • Sulatusvesikanisteri ja magneettivena mittareineen.png
    Sulatusvesikanisteri ja magneettivena mittareineen.png
    863,4 KB · Katsottu: 37
  • Sulatusveden valumat 130221.png
    Sulatusveden valumat 130221.png
    521,2 KB · Katsottu: 39
  • F2120 130221.png
    F2120 130221.png
    682,5 KB · Katsottu: 25

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Yllättävän paljon sulatusvettä kertyy VILP:n kennosta näin talven loppupuolellakin vaikka yleisesti syyskelit taitavatkin olla paljon kosteampia mitä kevätilmat. Tosin eilen oli kyllä todella kostea päivä, yöllä ja päivälläkin oli sumua, näkyvyys merelläkin paikoin vain kaapelin verran ja kosteus huiteli Netatmon mukaan 100%, loggerin ylöpohjassa oleva kosteusmittari tyytyi 96%:iin.

Vuorokauden saldo 140kWh tuotettua energiaa, 9 kpl sulatusta johon hupeni 10kWh ja koko lystistä kertyi 46 litraa vettä. Vuorokausi aiemmin saldo oli 31 litraa joten helposti kertyy kuutio kuukaudessa tuollaisilla vuorokausimäärillä. Sulatusvesien poisjohtamiseen kannattaa, niin kun on jo aiemminkin tullut todettua panostaa jo suunnitteluvaiheessa.

Vaihdoin nyt myös magneettiventtiilin ohjaukseen tuon microcontrollerin, saa hiukan tarkemmin asetettua lämpötilarajat ja hystereesin.
 

Liitteet

  • E-logger kaappaus 230221.png
    E-logger kaappaus 230221.png
    514,9 KB · Katsottu: 19
  • F2120 230221.png
    F2120 230221.png
    649 KB · Katsottu: 19
  • Ilmankosteus 230221.png
    Ilmankosteus 230221.png
    560,9 KB · Katsottu: 19
Ylös Bottom