Tuonti ei taida näkyä tuossa tarjontakäyrässä? Ulkomainen tuotantohan tarjotaan kyseisellä alueella ja ilmeisesti vasta seuraavassa vaiheessa laskelmaan otetaan mukaan ulkomailta liikenevä sähkö? Jos vienti ja tuonti on Suomen osalta tasapainossa, tuo tarkoittanee, että tuotantoa on suunnilleen sen verran kuin kuluu? Ei Suomessa ole kapasiteettia, jotta jokin Norjan ja Ruotsin kohdalla aika useinkin nähtävä (jopa ajoittain samaan aikaan) esiintyvä 4...5GW:n nettovienti olisi mahdollinen.
Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2022
- Viestiketjun aloittaja janti
- Aloituspäivämäärä
- Tila
Fingridin mukaan on. 11,3 GW eli juuri tämän päivän kulutuksen verran + tuulisena päivänä 4-5 GW tuulisähköä mahdollistaisi tuon 4-5 GW myynnin. Osa tietysti tuosta 11,3 GW:stä on kallista, mutta ei sitä näytä houkuttelevan esille nämä 500 €/MWh hinnatkaan.
|
|
Kun tuosta 17,9MW:sta vähennetään tuulivoiman 5GW ja varavoiman [https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit-ja-saatosahko/varavoimalaitokset/] vajaat 1,25GW pois, ei tehoa enää ole kuin 11,65GW jäljellä. Ei vesivoimaa eikä yhteistuotantoa voi käytännössä ajaa täydellä kapasiteetilla ja sitä lähenevälläkin vain selkeissä niukkuustilanteissa.
Aika lähelle tuota Fingridin 11,3 GW, jossa saattaa olla hiukan tuulivoimaakin mukana?
Mikä sitten on totuus? Millä teholla vesivoimaa voi ajaa, jos halua/tarvetta on?
Missä vaiheessa kaukolämmön yhteistuotanto on täydellä teholla? Kovilla pakkasilla kai käytetään myös lämpölaitoksia tai ehkä nykyään lämpövarastoja eli pelkkä CHP-teho ei riitä.
Ei läheskään täysillä, koska vesistöjen vesitilanne vaihtelee. Tuosta rekisteristä laskemalla saa vesivoiman määräksi aika tarkkaan 3GW, mutta luokkaa 2,5GW alkaa olla jo enemmän, mitä ikinä Fingridin tilannesivulta näkee. Osa voimalaitoksista on myös rikki, parannettavana tai odottelemassa poistoa käytöstä.
Yleensä viimeistään luokkaa 10...15 asteen pakkasilla, mutta välttämättä ei koko yhteisteho kuitenkaan, koska voimalaitoksia käytetään toisiaan täydentäen ei ajotilanteissa ja osittain toisiaan korvaamaankin, sillä välttämättä esimerkiksi kattilan teho ei riitä ylimääräiseen, kun lämmitystarve on erityisen suuri, kaukolämpöputkisto ei salli kaikkien voimalaitosten ajamista täysillä samaan aikaan ja voimajohtojenkin osalta voi olla rajoituksia. Nuo laitoskokonaisuudet on rakennettu vuosikymmenien aikana ja osa laitoksista saattaa oikeastaan olla odottelemassa romutusta, vaikka voimalaitosrekisterissä vielä ovatkin.
Pitäisi sitä olla n. 3,3 GW. Kai sen joku tietää paljonko oikeasti saadaan käyttöön, jos on oikeasti halua. Historia ei sitä välttämättä kerro.
Tuossa energiaviraston lakanassa on erikseen voimalaitosten maksimiteho ja keskimääräinen tunnin aikana tuotettavissa oleva teho. Edellinen on ainakin oman laskelmani mukaan tuosta taulukosta runsas 3,2GW, mutta jälkimmäinen vain 3GW. Eipä sellaisesta voimalatehosta paljon iloa ole verkon tuotantotaseen kannalta, jollei sitä pysty pitämään yllä edes kokonaista tuntia.
Mistähän johtuu, että useammassa vesivoimalassa noiden kahden ero on 3-kertainen? Monissa muissa taas sama tai vain hyvin pieni ero.
Kyse lienee keskellä jokijaksoa olevista laitoksista, joilla ei ole yläpuolellaan juuri minkäänlaista patoallasta? Jos tuollaisen polkaisee täysille, niin aika äkkiä yläpuolelta loppuu vesi.
Eli jostain syystä laitettu aivan ylitehoinen voimala? Vai onko joskus historiassa pystynyt ajamaankin tuota suurempaa?
Jonkun pikkuvoimalan vielä ymmärtää, mutta oli tuossa yli 20 MW laitoskin. Aika paljon kalliimmaksi tulee tehdä laitos 20+ MW tehoiseksi kuin 7 MW.
Nythän on vesistöissä tosi vähän vettä (kuten yleensäkin tähän aikaan vuodesta). Esimerkiksi Kymijoessa on näillä kohdin viimeisen 10 vuoden keskivirtaama 300 m3/s, viimeisen 10 päivän keskivirtaama taas vain 180 m3/s.
Sähköverkon tasapainottamisen kannalta tuollainen ylitehoinen voimala, jota voi ajaa hetken kovalla teholla on varsin hyödyllinen. Monipuolisempi tuollainen on kuin jokin yhtään voimaa tuottamaton synkronikompensaattori.
Ei kai tuo 1h teho tuossa Energiaviraston Excelissä ole vesitilanteen mukaan vaihtuva lukema?
No ei, siinä mielessä tuo vertaus keskivirtaamiin oli huono. Mutta kysymys kuului, että onko laitettu ylitehoinen voimala keskelle jokea. Ei ole, koska teho vaihtelee virtaaman mukaan (ja putouskorkeuden myös, jos sekin virtaamasta johtuen vaihtelee). Tuossa tuntikeskitehossa oletettavasti käytetään keskimääräistä virtaamaa, kun laitoksen maksimiteho taas on mitoitettu maksimivirtaaman mukaan (tai ainakin selvästi lähemmäs sitä, kuin keskivirtaamaa). Ehkä tuollainen kolminkertainen maksimiteho ei kokonaan tällä selity, mutta aika iso kuitenkin, varsinkin jos laitoksen lupaehto ei salli pitää yläveden pintaa aina maksimissa virtaamasta riippumatta.
ei nyt vielä ilp toki saa koko vuorokauden jauhaa mutta apispot ei pysty vielä öljyä haastaa suora sähkölle
Mulla pörssisähköllä käyvä vilp yrittää haastaa polttopuut, ei vielä näillä hinnoilla.
Juuri nyt tuo Fortumin äppi ei taaskaan toimi. Ny muka joku muu vika.
Mut lie edullisempaa tarjolla, jote vois koepyllistää energiamittaria.
Toki pelletti laittaa tauolle testin ajaks, eli jähyttää varaajaa.
Ennoo muute saanu lasketuks sweetpottia vilp/pelletti. Mutupetuhiharavistushattuvakiolla vaihtanu. Tosin liki ilmasta tahi kallista ollu, jote ei oo tarttenu derivaattoja laskea...
Mut lie edullisempaa tarjolla, jote vois koepyllistää energiamittaria.
Toki pelletti laittaa tauolle testin ajaks, eli jähyttää varaajaa.
Ennoo muute saanu lasketuks sweetpottia vilp/pelletti. Mutupetuhiharavistushattuvakiolla vaihtanu. Tosin liki ilmasta tahi kallista ollu, jote ei oo tarttenu derivaattoja laskea...
Vesi- ja tuulivoimaa lähinnä molemmissa. Mystistä tuossa lähinnä on nuolen suunta kalliimmasta halvempaa, mikä tietysti on omiaan lisäämään nähtyä hintaeroa.
En minäkään keksi syytä moiseen, mutta yksi mahdollisuus voisi olla jokin siirtoreitityslaskelma, jollainen on aika äskettäin tuotu mukaan siirtolaskelmiin. Pohjois- ja Etelä-Norjan ja vastaavasti Pohjois- ja Etelä-Ruotsin välillä on hintaraja (pohjoinen halpa, etelä tasaisen kallis) ja kummankin oman ontuva sähkönsiirtoverkko pohjoisen ja etelän välillä voi aiheuttaa anomalioita laskentaan, eli vähintään muka noin saadaan enemmän sähköä pohjoisesta etelään. Etelä-Norjassa ja Ruotsissa on ainakin ollut tuollaisia ilmiöitä liittyen siirtoon Keski-Euroopan suuntaan, ja noitahan on puitu julkisuudessa. Suomenkin kautta menee pohjoisen Ruotsin sähköä etelään.
Oskarshamn 3 startar under lördagen – tidigare än planerat
Sveriges största kärnkraftsreaktor Oskarshamn 3, som tagits ur drift för underhåll, planeras att sättas i gång under lördagseftermiddagen, en dag tidigare än planerat, uppger OKG.Oskarshamn 3 startade under lördagen: ”Ser bra ut”
Sveriges största kärnkraftsreaktor Oskarshamn 3, som tagits ur drift för underhåll, sattes i gång under lördagseftermiddagen. Det var en dag tidigare än planerat och effekten var vid 21-tiden på lördagen uppe i över hälften av den maximala.
www.svt.se
Nord Pool - UMM Platform
Oskarshamn 3 startar under lördagen – tidigare än planerat
Sveriges största kärnkraftsreaktor Oskarshamn 3, som tagits ur drift för underhåll, planeras att sättas i gång under lördagseftermiddagen, en dag tidigare än planerat, uppger OKG.
Oskarshamn 3 startade under lördagen: ”Ser bra ut”
Sveriges största kärnkraftsreaktor Oskarshamn 3, som tagits ur drift för underhåll, sattes i gång under lördagseftermiddagen. Det var en dag tidigare än planerat och effekten var vid 21-tiden på lördagen uppe i över hälften av den maximala.Nord Pool - UMM Platform
umm.nordpoolgroup.com
Ruotsalaiset eivät hajota vasiten laitosta, niin kuin OL 3 testeissä tehdään, tulevassa testissä tarkoitus sammuttaa täydestä vauhdista ja katsoa kyykkääkö koko valtakunnan sähköverkko
Hinnathan ovat spot-hintoja, eli määräytyvät edellisen vuorokauden puolella, siirtomäärät taas näyttävät livetilanteen. Tuollainen selittyy ainakin sillä, että on tullut jokin äkillinen häiriö jossain. Ehkäpä Norjan puolella joku tuotantolaitos alhaalla, ja ostetaan tasesähköä Ruotsista.
Minulla ei enää klo 22 piikkiä tule, laitoin viivereleen lvv ohjaukseen. Keskuksessa SLY-kytkentä helppo homma lisätä.
Eilen kulutus loikkasi hetkessä 600MWh 21.59-22.40 sähkölämmityksiä Suomessa paljon yösähköohjauksessa
kävin tänä aamuna hakemassa pörssin tuntihinnat http://www.sahko.tk/ sivuta
Niistä sain 1.12-19.12 (ALV:n pitäisi olla 10%)
keskiarvo 36,53 c/kWh
min 6,12 c/kWh
max 73,15 c/kWh
pumpauttaja
Aktiivinen jäsen
Suomessa suurin osa sähköstä tuotetaan ydin, vesi ja tuulivoimalla, eikö? Paljonko näiden polttoaineiden hinnat ovat nousseet? Sähkön spot hinta on muuten noussut liki kymmenkertaiseksi kun verrataan kuluvaa kuuta samaan aikaan pari vuotta taaksepäin.
Toki.
On niitä muitakin tuotantomuotoja pienemmillä yhtiöillä.
Markkinat on kyllä sekaisin, jos pieni osa energiatuotannosta määrää kaiken energian hinnan. Varsinkin, jos se pystyy nostamaan hintoja kymmenkertaisiksi.
pumpauttaja
Aktiivinen jäsen
Kyllä. Sen takia ei voidakaan kaikkia yhtiöitä osoittaa syyttävällä sormella. Kaikki yhtiöt eivät myöskään huudata sähköään pörssin kautta.
- Tila