Voisihan sen päivittää. Nyt käytössä on 9071R7 ja R8 näyttäisi olevan saatavilla. Changelogin mukaan "no functions changed", mutta eipä päivitys mitään maksa.
Maksimi vastusteho on 4,7kW, mikä on kieltämättä hieman liikaa tälle lämmöntarpeelle.
Maksimi vastusteho on 4,7kW, mikä on kieltämättä hieman liikaa tälle lämmöntarpeelle.
eepinis88
Aktiivinen jäsen
Eiks stabiili ole 30 min ?
Kiitoksia, tuo taitaa auttaa. Oli jäänyt 15 minuuttiin kesäajalta. Uplinkin data on kyllä nyt niin huonoa, että suurempia säätöjä sen pohjalta ei kannata tehdä. Höyrystimen lämpötila-anturiltakin on mittauspisteitä ajoittain jopa 12 tunnin välein...
Joo tekisi mieli jo reklamoida, että tällaisesta täysin sekasin olevasta premiumistako tässä joutuu maksamaan täyttä hintaa...
Mullakin aina käyttöveden teon jälkeen kompura muka jää 30Hz teholle rullaamaan, vaikka koko kompura edes ole käynnissä.. sitten lämmityksessä Hz hyppii miten sattuu. Helppo tuosta sitten etänä päätellä, että mitenkä se vehje pelittää.
Kääntää kiinni -> virtaus pienenee ja tuloilman lämpötila laskee.
Kääntää auki -> virtaus kasjaa ja tuloilma lämpenee.
Liitteet
Vastapäivään
Mitenkäs tuonne pääsee helpoiten kiinni? Luulin että tuolta alaluukusta pääsisi suoraan, mutta ei siellä tuolta näyttänyt.
Kannattaako ensin vetää kokonaan kiinni ja sitten avata vai voinko suoraan avata ilman pelkoa että ruuvi irtoaa tms?
Toiseen asiaan avasin tuosta oven takaa alhaalta luukun ja paineet näyttivät 1.1 bar onko se sopiva?
Viimeksi muokattu:
Etupaneelin alareunasta kaksi Torx-ruuvia irti ja varovasti nostamalla ja taittamalla lähtee koko paneeli irti. Katso ohjekirjasta tarkemmat ohjeet.
Kuusiotulppa ensin irti RN1-haaraliittimestä ja kierrä liitin siten, että osoittaa oikealle, jotta pääset jatkossa säätämään sen luukun kautta pitkällä kuusiokoloavaimella.
Ensin kokonaan kiinni, mutta laske varmuuden vuoksi kierrokset. Sen jälkeen vaikka puoli kierrosta auki. Seuraa tilannetta ja säädä sopivaksi.
1 bar riittää hyvin 1-kerroksiseen rakennukseen.
Kuusiotulppa ensin irti RN1-haaraliittimestä ja kierrä liitin siten, että osoittaa oikealle, jotta pääset jatkossa säätämään sen luukun kautta pitkällä kuusiokoloavaimella.
Ensin kokonaan kiinni, mutta laske varmuuden vuoksi kierrokset. Sen jälkeen vaikka puoli kierrosta auki. Seuraa tilannetta ja säädä sopivaksi.
1 bar riittää hyvin 1-kerroksiseen rakennukseen.
Kiitos! Onko tässä vaaraa että koko ruuvi irtoaa? Täytyykö virrat lyödä kiinni kun säätää?
Ei sitä ilman väkivaltaa saa irti. Tulppa voi olla hieman kireällä, mutta itse kuusiokoloruuvin pitäisi pyöriä vaivatta.
Virrat päällä ja seuraa valikosta tuloilman lämpötilaa, joka muuttuu hetkessä, kun ruuvia säätää. Säädä noin 17 asteeseen ja seuraile jonkin aikaa.
Kun jättää sopivan pitkän avaimen paikoilleen säätöruuviin, niin voi laittaa etupaneelin paikoilleen ja säätää huoltoluukun kautta.
Virrat päällä ja seuraa valikosta tuloilman lämpötilaa, joka muuttuu hetkessä, kun ruuvia säätää. Säädä noin 17 asteeseen ja seuraile jonkin aikaa.
Kun jättää sopivan pitkän avaimen paikoilleen säätöruuviin, niin voi laittaa etupaneelin paikoilleen ja säätää huoltoluukun kautta.
Mulla on näillä -4 ilmoilla ollut 16.5-17.5 ja on alkanut jännittää laskeeko se dramaattisesti kun tulee -10 - -20 ilmat jonka vuoksi ajattelun lisätä lämpöä,
Käyränä on 3+1.
Tuloilma 45% ja meno 40% mitattu, säädetty ja puhdistettu syksyllä.
Onkohan edes tarvetta muuttaa rn1 tilaa? Ja onko normaalia että tuloilman lämpö vaihtelee asteella puolellatoista, vaikka ulkolämpötila pysyisi samana
Viimeksi muokattu:
Tuloilman lämpötila on nyt ihan sopiva, mutta kannattaa seurailla kehitystä ilmojen jäähtyessä, jos jännittää ja säätää tarvittaessa. Alle 10 asteen ei ainakaan kannata päästää. Pitäisi olla hieman alle poistoilman lämpötilan omien mieltymysten mukaan.
Tuloilman lämpötilaan vaikuttaa tietenkin ulkolämpötila ja lämmityskiertoon menevän veden lämpötila, mutta myös tuloilman puhallusteho, joka ainakin minulla menee pienemmälle, kun kompressori huilaa (tahdistettu).
Tuloilman lämpötilaan vaikuttaa tietenkin ulkolämpötila ja lämmityskiertoon menevän veden lämpötila, mutta myös tuloilman puhallusteho, joka ainakin minulla menee pienemmälle, kun kompressori huilaa (tahdistettu).
Anna olla tuollaisena jos se toimii. Jos tuntuu vetoa, niin nosta lämpötilaa. Eli avaa RN1 ruuvia.
Tuloilmakennolle menevä veden lämpötila seuraa menoveden lämpötilaa. Lämpökäyrä näyttää olevan ihan ok. Jos sulla ei ole suodatusaikana mitään 24h:ta ja vastukset saa tulla pakkasilla tarpeen tullen mukaan, niin asia ok.
Jos koitetaan venyttää viimeisiä koneesta todella matalalla tuloilman lämpötilalla, matalalla käyrällä ja vielä pitkälle pakkasen puolelle menevillä vastusten estoilla, niin sitten on syytä huoleen. Tai tietää ja tuntea oma laite miten se käyttäytyy milloinkin. Väärin käyttämällä tuonkin saa rikottua.
Mikä olisi sopiva suodatusaika? Tällä hetkellä 12h
Riippuu siitä miten tarkkaan haluat tuloilman pysyvän tasaisena jos ulkolämpötila äkisti laskee. Itselläni on 0h, joillain 2h ja joillain 12h.
Kannattaa etsiä kysymyksiin vastauksia hakukentällä, jolloin huomaa tuotakin kysymystä pyöritellyn täällä jo monta kertaa ilman absoluuttista vastausta.
Valikko 4.9.2 - autom.tilan asetukset
lämmityksen pysäytysSäätöalue: -20 – 40 °C
Tehdasasetus: 20
lisäyksen pysäytys
Säätöalue: -25 – 40 °C
Tehdasasetus: 15
suodatusaika
Säätöalue: 0 – 48 h
Tehdasasetus: 24 h
Kun käyntitilaksi on asetettu "auto", lämpöpumppu
valitsee itse keskiulkolämpötilan perusteella milloin lisäyksen
ja lämmöntuotannon käynnistys ja pysäytys
sallitaan.
Tässä valikossa valitaan nämä keskiulkolämpötilat.Voit myös määrittää, kuinka pitkältä ajalta (suodatusaika)
keskilämpötila lasketaan. Jos valitset 0, käytetään
nykyistä ulkolämpötilaa.
Suodatusajalla määritellään vastusten käytön salliminen tietyssä lämpötilassa.
Lämpökäyrän säätö vaikuttaa kiertoveteen ja sitäkautta tuloilmaan suhteessa ulkoilmaan. Viimeinen säätö tehdään RN1 venttiilillä.
Tuo loppukappaleesi on hieman harhaanjohtava, vaikkakaan ei suoranaisesti väärin. Suodatusaika määrittää sen aikaikkunan jona ulkolämpötilasta lasketaan liukuvaa keskiarvoa. Esimerkiksi arvo 24h laskee keskilämpötilan kuluneelta vuorokaudelta. Tällä keskiarvo vaikuttaa
Edit: höpöpuheet yliviivattu.
Viimeksi muokattu:
specialist
Aktiivinen jäsen
Lämpökäyrä lasketaan aina sen hetkisestä ulkolämpötilasta eikä keskilämpötilasta. Joten @Muu on aivan oikeassa. Tuloilman lämpötilaan suodatusaika ei oikeastaan voi vaikuttaa muuten kuin vastusten eston kautta.
Esim. ulkolämpötila -15, keskiulkolämpötila -4, vastukset estetty -5. Tällöin lämpökäyrä menee -15 mukaan mutta vastukset ovat vielä estetty.
Tuossa sensori NTC vastus. Pieni punainen täplä.
Liitteet
Selvisi että tätä ei asennettu koska vesikierto.
Onko tuo tuloilma jotenkin pääteltävissä? Itselläni tulo 21C ja poisto 22C. Jäteilma -3C. Kyselin Niben asiantuntijalta kuka kävi katsomassa niin se vaan sanoi että auto-tila päälle, käyrä 3:n ja jos tuntuu kylmältä niin nostaa lämpötilaa eli tätä käyrän muutosta pykälällä tai parilla. Toisinaan illalla on vetoisaa.
77m2, vesikierto joka huoneessa.
Muuta ei kuulemma tartte koskea. Vai oliko tämä ”asiantuntija”?
Mitä tarkoitat pääteltävissä? Senhän näkee sieltä valikosta paljonko se on. Jos tuntuu vetoa, niin vähän lisää. Jos taas ei tunnu vetoa ja haluaa piirun säästää, niin laskee sen lämpötilaa maltillisissa rajoissa kunnes tuntuu vetoa ja siitä piiru takaisin lämpimän suuntaan.
Asentajat yleensä sanoo ja tekee niin, että kuka tahansa maallikko pärjää laitteen kanssa.
Tuloilmahan on sinulla justiin sen verran kun äsken sanoit. Jos +21 tuntuu vetoisalta, niin aika lämmin ilman tuntuu sitten vetoisalle sinusta. Ei tuosta paljoa lämpimämmäksi saa. Sulle on annettu yksinkertaistetut ohjeet millä et saa mitään sekaisin, muttet kyllä hifisteltyäkään sähkön säästöä tms.
Koitin saada heiltä inffoa että ymmärtäisin paremmin mutta ei tuntunut kiinnostavan. Kyselin kanssa että miten saa kulutuksen järkeväksi mutta ei oikein irronnut siitäkään mitään.
Ehkä lämpötila ei ole vetoisa mutta pitää katsoa kun saa verhot ikkunoihin.
Nibella jotain koulutuksia tulossa niin pitää katsoa ne läpi.
Viime kuussa meni 1500kwh.
Voi olla melko tuskaista saada kulutusta pienemmäksi jos ei ole muuta lämmönlähdettä kuin F470. Jos on takka, niin pökköä pesään. Jos ILP, niin laite lämmittämään. Muuten ei auta kuin tilkitä vuotoja, laitella paksuja verhoja ikkunoihin ja koittaa säästellä lämmintä vettä.
Yksin kun asuu, niin vettä ei juurikaan kulu ja uusi asunto, niin ei pitäisi hirveästi kaiketi olla vuotoja.
Ehkä voisi kiertää lämpökameralla ihan kokeiluna miltä näyttää.
ILP olen ajatellut, että asentaisi kesällä.
1500kwh joulukuu? 77m2 yksin asuvalle kieltämättä aika reipas kulutus. Saunotko usein?
Itsellä 85m2 kahden hengen talous joulukuu 810kwh. Yksi saunakerta. Ilppi löytyy.
2 aikuista ja taapero. Pitkälti aina joku kotona.
Joukukuu 1140kwh, keskilämpötila -3,2c. ILP löytyy.
Nyt kun taas heitti kymmenen asteen pakkasille, niin kulutus tuplaantuu verrattuna siihen, että ois vaikka -1c päivän keskilämpötila.
En juurikaan sauno. Kerran vai kaksiko saunoin.
Ilppiä ei ole ja ainut mikä hoitaa kaiken on PILP.
Pitää katsoa mitä saa irti niben webinaareista. Tarkoitus hakea jotain optimointia ja koittaa ymmärtää.
Kuten nämä ilmavirrat ja muut että auttaisiko niiden laskeminen jne.
iiro.m.piirainen@gma
Tulokas
Hei!
Mahtaako olla normaalia, että f470 ja varaavaa takkaa päivittäin lämmittäen joulukuun sähkönkulutus oli 2800kwh tällaisessa 2010 rakennetussa 80m² lamellihirsitalossa. Huonekorkeus iso. Isot ikkunat olohuoneessa. Vesikiertoinen lattialämmitys. Tuloilma säädetty tuonne 21 asteen paikkeille ja enempää ei uskalla pudottaa kun pakkasilla laskee aika roimasti. Lämpökäyrä 4+0, mikä pitää sisäilman noin 21 asteessa. Käyttövesi säästöllä eli 49°c. Isoimman vastuksen eli 8kw rajoitin pois eli tällä hetkellä isoin 5,6kw. Tänään -27°c ulkolämpö ja poistoilmahälytys päälle. Annoin suurimman vastuksen takaisin käyttöön. Joulukuun keskilämpö ei täällä kainuun tasolla ollut kovin kylmä.
Mahtaako olla normaalia, että f470 ja varaavaa takkaa päivittäin lämmittäen joulukuun sähkönkulutus oli 2800kwh tällaisessa 2010 rakennetussa 80m² lamellihirsitalossa. Huonekorkeus iso. Isot ikkunat olohuoneessa. Vesikiertoinen lattialämmitys. Tuloilma säädetty tuonne 21 asteen paikkeille ja enempää ei uskalla pudottaa kun pakkasilla laskee aika roimasti. Lämpökäyrä 4+0, mikä pitää sisäilman noin 21 asteessa. Käyttövesi säästöllä eli 49°c. Isoimman vastuksen eli 8kw rajoitin pois eli tällä hetkellä isoin 5,6kw. Tänään -27°c ulkolämpö ja poistoilmahälytys päälle. Annoin suurimman vastuksen takaisin käyttöön. Joulukuun keskilämpö ei täällä kainuun tasolla ollut kovin kylmä.
No huh. En, ole f470 enkä hirsiasiantuntija, mutta tuntuu että tuossa on parin naapurinkin kulutus noilla neliöillä.
Neliöihin nähden kuulostaa kyllä aikas kovalta kulutukselta, mutta tässä pitää suhteuttaa toki myös melko pohjoinen sijainti ja huomattavasti kovemmat pakkaset siellä.
Jos pakkaset tuota luokkaa, niin kyllähän se pilp toimii vaan niin paljon vastusten varassa, että näkyy myös kulutuksessa.
Ehkä saisit kulutusta vähän pienemmäksi, jos kiristäisit tuloilman ruuvia ja tuloilman lämpötilaa jonnekin 17-18C välille.
iiro.m.piirainen@gma
Tulokas
Joulukuun lämpötila taisi vaihdella 0°c ja -15°c välillä. Nuilla raameilla päiväkohtainen kulutus oli 55-140kwh. Tosiaan tuolla tuloilman säädöllä tänään tuloilma oli pudonnut 14°c saakka. Pitää varmaan senkin kanssa siis osata ennakoida ja ruuvata kovemmilla pakkasilla isommalle. Voiko kyseinen laite olla ns alimitoitettu tähän kiinteistöön eli ei jaksa pitää lämpöä ilman vastuksia. Ilppi tilaukseen?
Ilppi toki auttaa myös, kun saat jo sillä myös levitettyä takan tekemää lämpöä.
Sen olen tässä huomannut, että ”astetta alemmas kampanja” ei oikein tahdo toimia pilp-talouksissa. Nimittäin tuntuu että laitteen hyötysuhde kokisi notkahduksen, jos poistoilma putoaa alle 20C…
Heti jos poistoilma menee alle 20C, niin sw vetää jäteilman jo liian kylmäksi ja mukaan tulee turhan tiheät sulatukset.
Sen olen tässä huomannut, että ”astetta alemmas kampanja” ei oikein tahdo toimia pilp-talouksissa. Nimittäin tuntuu että laitteen hyötysuhde kokisi notkahduksen, jos poistoilma putoaa alle 20C…
Heti jos poistoilma menee alle 20C, niin sw vetää jäteilman jo liian kylmäksi ja mukaan tulee turhan tiheät sulatukset.
Noihin sulatuksiin palatakseni.
Eli kun meilläkin on sisälämpötilaa laskettu niin, että poistoilma tahtoo pyöriä nyt 20,2-20,6 välissä, niin sulatuksia tulee keskimäärin 3,0-3,5h välein näillä -5-10C pakkasilla. Ei ne nyt mitenkään dramaattisesti ole nostaneet sähkön kulutusta ainakaan meillä. Esim. -9C keskiulkolämpötilassa päiväkulutus (kaikki sähkö) pyörii 55-65kwh välissä (sisältää myös plugarin latauksen).
Suodattimet on juuri vaihdettu.
Poisto-/tuloilma nostettu normaalista ja mitatuista säädöistä 53/53% ->57/57%.
Jäteilma on näilläkin asetuksilla jatkuvasti noin -2C.
Enempää ei oikein ole raaskinut nostaa ilmanvaihtoa, kun alkaa muutoin jo sellainen humina, että se tuntuu häiritsevältä.
Joten itse olen tyytynyt siihen, että laite sulattelee sen mitä sulattelee ja ilmamäärien nosto kuitenkin lisää myös energian kulutusta, niin miksi väkisin lähteä hakemaan sulatusten määrän pudotusta?
Yksi asia mikä voisi ehkä auttaa, niin ilmankostuttimen käyttö. Meillä kahden aikuisen talous ja lämmitettäviä neliöitä 110m2, niin kaksi ”vanhaa korppua” ei taida tuoda riittävästi kosteutta asuntoon.
Digitaalisen sisälämpötilamittarin mukaan kosteus% asunnossa on vain 20-25% luokkaa. Eli melkoisen kuivaa on, jos mittariin on luottamista.
Eli kun meilläkin on sisälämpötilaa laskettu niin, että poistoilma tahtoo pyöriä nyt 20,2-20,6 välissä, niin sulatuksia tulee keskimäärin 3,0-3,5h välein näillä -5-10C pakkasilla. Ei ne nyt mitenkään dramaattisesti ole nostaneet sähkön kulutusta ainakaan meillä. Esim. -9C keskiulkolämpötilassa päiväkulutus (kaikki sähkö) pyörii 55-65kwh välissä (sisältää myös plugarin latauksen).
Suodattimet on juuri vaihdettu.
Poisto-/tuloilma nostettu normaalista ja mitatuista säädöistä 53/53% ->57/57%.
Jäteilma on näilläkin asetuksilla jatkuvasti noin -2C.
Enempää ei oikein ole raaskinut nostaa ilmanvaihtoa, kun alkaa muutoin jo sellainen humina, että se tuntuu häiritsevältä.
Joten itse olen tyytynyt siihen, että laite sulattelee sen mitä sulattelee ja ilmamäärien nosto kuitenkin lisää myös energian kulutusta, niin miksi väkisin lähteä hakemaan sulatusten määrän pudotusta?
Yksi asia mikä voisi ehkä auttaa, niin ilmankostuttimen käyttö. Meillä kahden aikuisen talous ja lämmitettäviä neliöitä 110m2, niin kaksi ”vanhaa korppua” ei taida tuoda riittävästi kosteutta asuntoon.
Digitaalisen sisälämpötilamittarin mukaan kosteus% asunnossa on vain 20-25% luokkaa. Eli melkoisen kuivaa on, jos mittariin on luottamista.