Nibe F470 Aloittelijalle neuvoja?

sebikos

Jäsen
Noihin sulatuksiin palatakseni.
Eli kun meilläkin on sisälämpötilaa laskettu niin, että poistoilma tahtoo pyöriä nyt 20,2-20,6 välissä, niin sulatuksia tulee keskimäärin 3,0-3,5h välein näillä -5-10C pakkasilla. Ei ne nyt mitenkään dramaattisesti ole nostaneet sähkön kulutusta ainakaan meillä. Esim. -9C keskiulkolämpötilassa päiväkulutus (kaikki sähkö) pyörii 55-65kwh välissä (sisältää myös plugarin latauksen).
Suodattimet on juuri vaihdettu.
Poisto-/tuloilma nostettu normaalista ja mitatuista säädöistä 53/53% ->57/57%.
Jäteilma on näilläkin asetuksilla jatkuvasti noin -2C.
Enempää ei oikein ole raaskinut nostaa ilmanvaihtoa, kun alkaa muutoin jo sellainen humina, että se tuntuu häiritsevältä.

Joten itse olen tyytynyt siihen, että laite sulattelee sen mitä sulattelee ja ilmamäärien nosto kuitenkin lisää myös energian kulutusta, niin miksi väkisin lähteä hakemaan sulatusten määrän pudotusta?
Yksi asia mikä voisi ehkä auttaa, niin ilmankostuttimen käyttö. Meillä kahden aikuisen talous ja lämmitettäviä neliöitä 110m2, niin kaksi ”vanhaa korppua” ei taida tuoda riittävästi kosteutta asuntoon.
Digitaalisen sisälämpötilamittarin mukaan kosteus% asunnossa on vain 20-25% luokkaa. Eli melkoisen kuivaa on, jos mittariin on luottamista.
Tämä.

Samaa mieltä sulatuksista. Meillä kuutiot nii pienet nibelle että jäteilma painuu näillä -9 pakkasilla väkisinkin n. -6. Veikkaan että sulattelisi silti vaikka ajais ivtä 100%.

Kokeile ihmeessä tuota ilmankostutinta, täytyy melkein itsekkiin laittaa tilaukseen. Shellyt näyttää nyt 8-20% kosteutta eli kuivaa on kuin saharassa, tosin talo tyhjillään.
 

oh4hlo

Aktiivinen jäsen
F470 firmiksen sisäinen kellosulatusraja on siinä -2,5C tuntumassa eli -2C jäteilmalla käy vaikka koko päivän.
Täällä jäteilman lämpö 100m2 torpassa menee kovilla pakkasilla -3C tai alle. Siinäpähän sulattelee.
Poisto on nyt 50% ja isommalle en tykkää laittaa vetoisuuden ja äänen takia.
 

Asi

Jäsen
Tuossa kaksi päivää kun ei olla oltu kotona ja keskilämmöissä eroa. 4. päivä keskilämpö -4,1c ja 25. päivä ollut -9,1c. Toisessa ollut neljä sulatusta päivässä ja pärjännyt ilman vastuksia, toisessa parin tunnin välein ja vastukset olleet käytössä (ja varmaan jääneet päälle muihin toimintoihin).
 

Liitteet

  • Screenshot_20230108-142448~2.jpg
    Screenshot_20230108-142448~2.jpg
    50,6 KB · Katsottu: 159
  • Screenshot_20230108-142506~2.jpg
    Screenshot_20230108-142506~2.jpg
    57,6 KB · Katsottu: 157

juhamat

Aktiivinen jäsen
Koitin saada heiltä inffoa että ymmärtäisin paremmin mutta ei tuntunut kiinnostavan. Kyselin kanssa että miten saa kulutuksen järkeväksi mutta ei oikein irronnut siitäkään mitään.

Ehkä lämpötila ei ole vetoisa mutta pitää katsoa kun saa verhot ikkunoihin.

Nibella jotain koulutuksia tulossa niin pitää katsoa ne läpi.

Viime kuussa meni 1500kwh.
Ei ne asentajat osaa tuommoisiin useinkaan vastata, ellei heillä ole Nibe kotona ja tykkää hifistellä sen asetuksia. Jos luet tämän ketjun läpi pari kertaa niin saat kaikki vastaukset tästä :)
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
En juurikaan sauno. Kerran vai kaksiko saunoin.
Ilppiä ei ole ja ainut mikä hoitaa kaiken on PILP.

Pitää katsoa mitä saa irti niben webinaareista. Tarkoitus hakea jotain optimointia ja koittaa ymmärtää.

Kuten nämä ilmavirrat ja muut että auttaisiko niiden laskeminen jne.
Jos sulla ei ole muuta lämmölähdettä kuin PILP niin siinä on rajansa paljonko pystyt säästämään. Jos meinaat sen ILP hommata niin kannattaa hommata jo nyt. Sillä sitä voi säästää sähköä ja sen myötä vähän erilaisia säätöjä tehdä PILPille.
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Hei!

Mahtaako olla normaalia, että f470 ja varaavaa takkaa päivittäin lämmittäen joulukuun sähkönkulutus oli 2800kwh tällaisessa 2010 rakennetussa 80m² lamellihirsitalossa. Huonekorkeus iso. Isot ikkunat olohuoneessa. Vesikiertoinen lattialämmitys. Tuloilma säädetty tuonne 21 asteen paikkeille ja enempää ei uskalla pudottaa kun pakkasilla laskee aika roimasti. Lämpökäyrä 4+0, mikä pitää sisäilman noin 21 asteessa. Käyttövesi säästöllä eli 49°c. Isoimman vastuksen eli 8kw rajoitin pois eli tällä hetkellä isoin 5,6kw. Tänään -27°c ulkolämpö ja poistoilmahälytys päälle. Annoin suurimman vastuksen takaisin käyttöön. Joulukuun keskilämpö ei täällä kainuun tasolla ollut kovin kylmä.
Tuo kulutus on suuri vaikka ei olisi takkaa. Mulla Oulussa joulukuu ns normaalissa uudehkossa 88,5m talossa ILP kanssa 1325 kwh, keskilämpötila -6,2. Sanosin että sulla kannattaa kuvauttaa talo lämpökameralla ja tutkia IV putkien eristykset. Jos saisit vähän otettua logia PILPistä niin sekin ois hyvä, ettei siinä joku ole niin persiillään että jostain syystä käyttää vain vastuksia tms.
 

mikiz

Aktiivinen jäsen
Hei!

Mahtaako olla normaalia, että f470 ja varaavaa takkaa päivittäin lämmittäen joulukuun sähkönkulutus oli 2800kwh tällaisessa 2010 rakennetussa 80m² lamellihirsitalossa. Huonekorkeus iso. Isot ikkunat olohuoneessa. Vesikiertoinen lattialämmitys. Tuloilma säädetty tuonne 21 asteen paikkeille ja enempää ei uskalla pudottaa kun pakkasilla laskee aika roimasti. Lämpökäyrä 4+0, mikä pitää sisäilman noin 21 asteessa. Käyttövesi säästöllä eli 49°c. Isoimman vastuksen eli 8kw rajoitin pois eli tällä hetkellä isoin 5,6kw. Tänään -27°c ulkolämpö ja poistoilmahälytys päälle. Annoin suurimman vastuksen takaisin käyttöön. Joulukuun keskilämpö ei täällä kainuun tasolla ollut kovin kylmä.
Tuolla käyrällä ja ulkolämpötilalla menoveden lämpötila on 39 asteista. Luulisi riittävän jos vaan termostaatit antavat veden kiertää.

Paljonko poistokanavien ympärilla ja päällä on eristettä? Poistoimaventtiilin ja Niben välillä taitaa olla melkoisia lämpövuotoja jos lämpöhälytyksiä tulee tuollaisella tuloilmanlämpötilalla ja takan apukäytöllä. Katso alkutalvella, sulaako katolle laikkukkaita alueita pienellä pakkasella -helppo tapa nähdä suurimmat lämpövuodot. Onko räystäissä jääpuikkoja?

Tuo sähkönkulutus ei silti noilla käyrillä ja pakkasilla ihmetytä. Tuloilmakin jää katonrajaan pyörimään kun on noin lämmintä.
 

Muu

Aktiivinen jäsen
Hei!

Mahtaako olla normaalia, että f470 ja varaavaa takkaa päivittäin lämmittäen joulukuun sähkönkulutus oli 2800kwh tällaisessa 2010 rakennetussa 80m² lamellihirsitalossa. Huonekorkeus iso. Isot ikkunat olohuoneessa. Vesikiertoinen lattialämmitys. Tuloilma säädetty tuonne 21 asteen paikkeille ja enempää ei uskalla pudottaa kun pakkasilla laskee aika roimasti. Lämpökäyrä 4+0, mikä pitää sisäilman noin 21 asteessa. Käyttövesi säästöllä eli 49°c. Isoimman vastuksen eli 8kw rajoitin pois eli tällä hetkellä isoin 5,6kw. Tänään -27°c ulkolämpö ja poistoilmahälytys päälle. Annoin suurimman vastuksen takaisin käyttöön. Joulukuun keskilämpö ei täällä kainuun tasolla ollut kovin kylmä.
Tässä on ongelmana puun huono lämmöneristyskyky, suuret ikkunat ja korkea tila. Takan lämpö nousee suoraan katonrajaan eikä jaksa korkeassa tilassa säteillä alas asti. Lämmön tarve on varmaan kaksinkertainen normaaliin noin 200 mm eristeillä olevaan taloon verrattuna. NIBE 470 on huono valinta asunnon lämmöntarpeeseen nähden.
 

Jamo70

Aktiivinen jäsen
Tässä on ongelmana puun huono lämmöneristyskyky, suuret ikkunat ja korkea tila. Takan lämpö nousee suoraan katonrajaan eikä jaksa korkeassa tilassa säteillä alas asti. Lämmön tarve on varmaan kaksinkertainen normaaliin noin 200 mm eristeillä olevaan taloon verrattuna. NIBE 470 on huono valinta asunnon lämmöntarpeeseen nähden.

Meilläkin on neliöihin (110m2) nähden yllättävän paljon kuutioita, kun olohuone ja keittiö ovat yhtä suurta ja korkeaa tilaa kera isojen ikkunoiden. Ikkunat lähtee läheltä lattianrajaa koko yhdeltä sivulta/seinältä.

Eli ei ehkä mikään energiatehokkain ratkaisu ole tämäkään, mutta ollaan silti päästy aika kohtuullisiin kulutuksiin, vaikka takkaa ei ole. Ilpillä ollaan menty toistaiseksi ja nyt energiakriisin myötä se takkavaraus on alkanut houkuttelemaan.
 

Jamo70

Aktiivinen jäsen
F470 firmiksen sisäinen kellosulatusraja on siinä -2,5C tuntumassa eli -2C jäteilmalla käy vaikka koko päivän.
Täällä jäteilman lämpö 100m2 torpassa menee kovilla pakkasilla -3C tai alle. Siinäpähän sulattelee.
Poisto on nyt 50% ja isommalle en tykkää laittaa vetoisuuden ja äänen takia.

Hmm…nyt kun pitkästä aikaa NibeUplinkin graafit näyttää edes jotenkin järjellisiltä, niin kävin tsekkaa miten viimeisen vuorokauden aikana oli sulatuksia.
Niitä oli nyt vain 2kpl ja toinen niistä tapahtui vaikka jäteilma oli vain -0,8C. Eli on siinä lienee myös joku aikakerroin mukana?

09DBCDEF-BAE8-4B79-95BD-383645540209.png
 

oh4hlo

Aktiivinen jäsen
Tulkitsisin vain yhden sulatuksen tapahtuneen ja muut ovat siirtoaikojen päättymistä/kompura pysäytetty ja hetki tehty vastuksilla/jotain muuta.
Joskus isommalla poistomäärällä tyyliin 54% kävi kone pari päivää putkeen (kovat pakkaset+siirto 60min) kunnes käynti katkesi jäätymiseen suihkukäynnin jälkeen.
 

Tulihäntä

Vakionaama
Hmm…nyt kun pitkästä aikaa NibeUplinkin graafit näyttää edes jotenkin järjellisiltä, niin kävin tsekkaa miten viimeisen vuorokauden aikana oli sulatuksia.
Niitä oli nyt vain 2kpl ja toinen niistä tapahtui vaikka jäteilma oli vain -0,8C. Eli on siinä lienee myös joku aikakerroin mukana?

katso liitettä 83912
Ei tuo merkin kohdalla ole sulatus. Tuo merkkiä edeltävä sukellus taas on. Mitään ajastinta sulatuksiin ei ole.
 

Jamo70

Aktiivinen jäsen
Niin ja olen siis kiinnittänyt tähän jo aikaisemminkin huomiota, että kyllä se Nibe menee sulatukselle ilman sitä jäteilman -10C sukellustakin. Eli se jäteilman sukellus ei suinkaan ole ainoa merkki sulatuksesta.
 

oh4hlo

Aktiivinen jäsen
Niin ja olen siis kiinnittänyt tähän jo aikaisemminkin huomiota, että kyllä se Nibe menee sulatukselle ilman sitä jäteilman -10C sukellustakin. Eli se jäteilman sukellus ei suinkaan ole ainoa merkki sulatuksesta.

Jep, samaan olen päätynyt mutta jäteilma aina kylmempää kuin -2,4C.
Tuo -0,8C on kyllä erikoinen keissi. Mitä lie höyrystimen lämpö ollut tuolloin?
 

O_o

Jäsen
Mikä muuten tuon siirtoajan vaikutus on? Pitänee siis pumpulla korkeamman lämpötilan pitkitetysti aina tuntiin asti jos niin on halunnut säätää?
 

burmanm

Vakionaama
Höyrystimen lämpötila samaan hetkeen -0,4C

Höyrystin ei voi olla lämpimämpi kuin jäteilma. Jos noin on, niin silloin se ei ole todellinen lukema, vaan Uplinkin näyttämä lukema on väärin. Ei ympärillä oleva ilma voi jäähtyä kylmemmäksi kuin sitä jäähdyttävä elementti.
 

Jamo70

Aktiivinen jäsen
Höyrystin ei voi olla lämpimämpi kuin jäteilma. Jos noin on, niin silloin se ei ole todellinen lukema, vaan Uplinkin näyttämä lukema on väärin. Ei ympärillä oleva ilma voi jäähtyä kylmemmäksi kuin sitä jäähdyttävä elementti.

Joo onhan nuo graafit olleet sekaisin jo pidemmän aikaa ja ei ole niihin luottaminen.
Kun nyt katsoin uudemman kerran, niin -0,8C olivat kummatkin. Kuinka todellista se nyt sitten on, niin onkin jo toinen asia.

Tai sitten anturit näyttää vääriä lukemia?
Enempi mä kyllä kallistun tuohon NibeUplinkin edelleen virheelliseen dataan…

E951D406-A76A-4D4B-AD7D-E0776E853FCB.png
 

masuli

Jäsen
Höyrystin ei voi olla lämpimämpi kuin jäteilma. Jos noin on, niin silloin se ei ole todellinen lukema, vaan Uplinkin näyttämä lukema on väärin. Ei ympärillä oleva ilma voi jäähtyä kylmemmäksi kuin sitä jäähdyttävä elementti.
Täällä on kyllä höyrystimen lukema käytännössä aina hiukan lämpimämpi kuin jäteilma. Tälläkin hetkellä pumpulta luettuna höyrystin (BT16) -1,7°C ja jäteilma (BT21) -2,1°C.
 

oh4hlo

Aktiivinen jäsen
Mikä muuten tuon siirtoajan vaikutus on? Pitänee siis pumpulla korkeamman lämpötilan pitkitetysti aina tuntiin asti jos niin on halunnut säätää?
Pitää kompuraa päällä tuon ajan verran vaikka varsinainen tarve (käyttövesi tai lämmitys) menee jo ohi. Kesällä laitteen hukkuessa lämpöön pitkä siirtoaika ei toteudu (kompura pysähtyy reilusti aiemmin) mutta talvella toimii kyllä.

Höyrystimen lämpö täälläkin lämpimämpi kuin jäteilma.
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Kyllä se oli sulatus Niben mukaan.katso liitettä 83915
Ilmeisesti siinä sitten on sulatus. Samaan aikaan käyttövettä lämmittävien vastuksien/välittömästi sen jälkeen tapahtuva jäteilman nousu ei ole yleensä sulatus, kun sillon kompura yleensä huilaa hetken. Ilmeisesti nyt on sattunut sulatus juuri ennen kuin sähkövastus alkaa nostamaan lämpöä käyttövedelle.

Sulatuksia tosiaan tulee ihan -2 poistoilmallakin useita, ei tarvi mennä -10. Yleensä -10 asti menee vain jos vastukset on estetty. Tosiaan uplinkin data on nyt ollut niin millä aikavälillä sattuu sämplättyä että tuosta ei sitten tiedä oliko jäteilma sulatuksen tapahtuessa juuri sen verran vai ei.
 

Jamo70

Aktiivinen jäsen
Tosiaan uplinkin data on nyt ollut niin millä aikavälillä sattuu sämplättyä että tuosta ei sitten tiedä oliko jäteilma sulatuksen tapahtuessa juuri sen verran vai ei.

Oletteko olleet yhteyksissä tästä Nibelle?
Itseäni alkaa jo vähän kismittämään asia, sillä ostin premiumin käyttööni 13.9.2022, jotta saisin vielä vähän hiottua energiankulutusta ennen kuin vanha ja halpa sähkösopimus loppuu.
Nyt tuolla premium ja historiapalvelulla ei ole tehnyt hevon veen humppaa oikeastaan koko sinä aikana kun sen hankin. Data on ollut jo pari kuukautta täysin poskellaan.
Kyllä tässä alkaa olemaan jo perusteet hyvitykselle. Maksan palvelusta joka ei toimi.
 

omaonkiva

Jäsen
Jos nostan ilmanvaihdon nopeuden kohtaan 3 missä on 60%, niin vaikuttaako tämä sisään ja ulos prosentteihin hetkellisesti esim. 4h?
Vai nostaako se vain sisääntulevan nopeutta?
 

Tulihäntä

Vakionaama
Jos nostan ilmanvaihdon nopeuden kohtaan 3 missä on 60%, niin vaikuttaako tämä sisään ja ulos prosentteihin hetkellisesti esim. 4h?
Vai nostaako se vain sisääntulevan nopeutta?
Riippuu mitä sinne ilmanvaihtovalikkoon on pikavalinnalle 3 laitettu. Tulon ja poiston ilmamäärät voi säätää toisistaan riippumatta ja lisäksi asetuksen keston voi säätää.
 

kannu

Jäsen
Nyt kun sähkö maksaa miljoonia ja kaikki mahdollinen säästö kiinnostaa, niin onkohan mainittavaa eroa kulutuksessa lattialämmön huonetermostaattien kanssa ja ilman? Aiemmin oli kaikkialla paitsi märkätiloissa termostaatit jakotukilla kiinni ja viime syksynä ruuvailin kaikki irti ja säädin kierrot niin, että huoneissa on ollut nyt kuluneen talven aikana sopiva lämpötila (kaikki huoneet melkeinpä kokonaan kiinni kun ILPin lämpö leviää aika hyvin ja makuuhuoneissa saakin olla vähän viileämpi).
 

Tulihäntä

Vakionaama
Nyt kun sähkö maksaa miljoonia ja kaikki mahdollinen säästö kiinnostaa, niin onkohan mainittavaa eroa kulutuksessa lattialämmön huonetermostaattien kanssa ja ilman? Aiemmin oli kaikkialla paitsi märkätiloissa termostaatit jakotukilla kiinni ja viime syksynä ruuvailin kaikki irti ja säädin kierrot niin, että huoneissa on ollut nyt kuluneen talven aikana sopiva lämpötila (kaikki huoneet melkeinpä kokonaan kiinni kun ILPin lämpö leviää aika hyvin ja makuuhuoneissa saakin olla vähän viileämpi).
On. Mitä pienemmälle pinta-alalle lattiaa menee vettä ja mitä haaleampaa se on, niin sitä vähemmän veden lämmittämiseen menee energiaa. Toki lattia menee viileäksi ja puuttuva lämpöenergia poistoilmaan tulee tuottaa jotenkin muuten.
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Nyt kun sähkö maksaa miljoonia ja kaikki mahdollinen säästö kiinnostaa, niin onkohan mainittavaa eroa kulutuksessa lattialämmön huonetermostaattien kanssa ja ilman? Aiemmin oli kaikkialla paitsi märkätiloissa termostaatit jakotukilla kiinni ja viime syksynä ruuvailin kaikki irti ja säädin kierrot niin, että huoneissa on ollut nyt kuluneen talven aikana sopiva lämpötila (kaikki huoneet melkeinpä kokonaan kiinni kun ILPin lämpö leviää aika hyvin ja makuuhuoneissa saakin olla vähän viileämpi).
Itse olen todennut että Nibe pärjää pelkällä kompuralla pitemmälle kun ei ole yhtään termostaattia käytössä. Jopa se vaikuttaa onko yksi termari käytössä vai ei. Se on helpompi kuorma Nibelle kun kuso menee ns tasaisesti. Tuolla ILP virityksellä kannattaa myös. Termarit päällä lattiat jäisi helposti täysin kylmäksi.
 

burmanm

Vakionaama
On. Mitä pienemmälle pinta-alalle lattiaa menee vettä ja mitä haaleampaa se on, niin sitä vähemmän veden lämmittämiseen menee energiaa. Toki lattia menee viileäksi ja puuttuva lämpöenergia poistoilmaan tulee tuottaa jotenkin muuten.

Mä käsitin kyllä kysymyksen tyylillä:

a) termarit pätkii ja lämmitetään kun termarit antaa
b) jakotukeista säädetty niin että pysyy tasaisena sen sijaan

Kyllähän b on parempi Nibelle, kun ei tule piikkejä kuormassa jolloin joudutaan nopeasti vastuksella korjaamaan. Oletan siis että sekä a) ja b) lämmittäisivät huoneen ja lattian suunnilleen samaan tasoon ja kuorman jako ei varsinaisesti muutu.

Tietysti jos vaihtoehtona on että ILP tekee kaiken lämmityksen, niin se on halvempi vaihtoehto (ja lattialämmityksen kaikki hukat katoavat). Mutta ei siihenkään termareita välttämättä tarvitse ohjaamaan, riittää vain lattian kiertojen kuristaminen sitten enemmän (kompensoiden sitten vaikka lämpökäyrällä tai kiertopumpun teholla).

Tietysti silloin pitää toivoa että ILP kykenee myös lämmittämään kaikki lämpötilat, eikä sitten jossain -30C:ssä lähdetä yhtäkkiä vetää jääkylmää laattaa lämpimäksi.
 

omaonkiva

Jäsen
Riippuu mitä sinne ilmanvaihtovalikkoon on pikavalinnalle 3 laitettu. Tulon ja poiston ilmamäärät voi säätää toisistaan riippumatta ja lisäksi asetuksen keston voi säätää.
Kiitoksia. Katselin vain tuota mittauspöytäkirjaa niin siinä lukee ajettu testaus nopeudella 3 60% mutta onko se sitten tulo vai poisto.

Kokeilin tuota asetusta niin poisto tuntuu ainakin voimakkaalta ja venttiilit humisee.

F-sarja muuten siirtyy NIBE Uplinkistä tuohon toiseen missä S-sarja on Myuplink tjsp. Tässä noin vuoden/alkuvuoden aikana.
 

omaonkiva

Jäsen
Siinä on vastauksesi alkuperäiseen kysymykseesi. Sekä tulo- että poistonopeudet muuttuvat kun nopeutta vaihdat. Lue F470:n manuaali, sieltä löytää moneen mietityttävään kysymykseen vastauksen.

Nuo arvot näyttävät hatusta heitetyiltä eivätkä mittauksen avulla säädetyiltä, mutta saatan olla väärässäkin.
Juu eli kaikki alkaa olemaan selvää.
Tuntuu että mittauskin tehty sinne päin koska konetta ajettu paperin mukaan nopeudella 3 että saavutettu halutut tulokset mutta erikseen ei näy mikä pitäisi olla poiston/tulon säädöt.

Eivät siis vieläkään saaneet asiaa kuntoon. Palaa aivan turhasta aikaa hoitaa asioita kun ammattilaiset eivät tee asioita.
 
Back
Ylös Bottom