Rakennus -2018 ja yp eristys vain 200mm ?
MLP ja VILP cop keskustelua
- Keskustelun aloittaja pökö
- Aloitettu
Adamooppeli
Vakionaama
Eristys jäi rakennusaikana vajaaksi. Suunniteltu taisi olla peräti 500mm. 12 sentin kWh hinnoilla lisäerityksen takasinmaksuaika lämmityksen mitatulla vuosi 5 COP oli pitkä. Nyt marraskuun alusta minulla sähkön kokonaishinta on 30 senttiä / kWh. Uutta laskelmaa ei ole tullut tehtyä nyt kallimmalla sähkönhinnan aikana.
Parisataa mtoiseen ra-ala. 150mm karhuntalja kutterifyllillä yläpohja. Seinät kakkosvitoset karhuntaljalla.
Ikkunat/ovi vm -77, eli sillo uusinta uutta.
Ennen vilppiä kok kulutus 24. Vilpillä 14. Siis kiinteistön kulutus.
Vilppeihin lyöny toista (yht. jopa kolmatta?) tonnia rahaa...
Kikkelinvenytyskisa alkakoot!
Ikkunat/ovi vm -77, eli sillo uusinta uutta.
Ennen vilppiä kok kulutus 24. Vilpillä 14. Siis kiinteistön kulutus.
Vilppeihin lyöny toista (yht. jopa kolmatta?) tonnia rahaa...
Kikkelinvenytyskisa alkakoot!
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tässä on kertynyt hyviä jaksoja, kun lämpötila on vaihdellut varsin hitaasti ja välillä on ollut useita päiviä putkeen käytännössä sama lämpötila ilman vuorokautista vaihtelua, mikä on varsin harvinaista.
Takaperin laskien saa laskennallisen lämmityskäynninaikaisen COPin. Sähkön kulutus sulanapitoon ja käyntiin sulattelun aikana voisi olla noin 26% sulatusten takaisinottamasta lämmöstä eli vuorokaudessa noin 3,5 kWh sähköä @+1,2 °C.
Näin laskien keskimäärin +1,2 °C:ssa (4 vrk:n keskiarvo, 13-16.1.2023)
Vastaavasti -4,9 °C:ssa (5 vrk:n keskiarvo 24-29.12.2022 )
Takaperin laskien saa laskennallisen lämmityskäynninaikaisen COPin. Sähkön kulutus sulanapitoon ja käyntiin sulattelun aikana voisi olla noin 26% sulatusten takaisinottamasta lämmöstä eli vuorokaudessa noin 3,5 kWh sähköä @+1,2 °C.
Näin laskien keskimäärin +1,2 °C:ssa (4 vrk:n keskiarvo, 13-16.1.2023)
- Lämmityskäynnin aikana.................................................. COP = 3,83 (kulutetusta sähköstä on vähennetty arvioitu sulatusten aikainen osuus)
- Pollun näyttämä / kulutettu sähkö............................... COP = 3,58 (Ei sisällä laskennallisia elementtejä, vain mittarien lukemat)
- Sulatuskorjattu tuotto / kulutettu sähkö .................. COP = 3,34 ("Pumppaus COP")
- Tukilämmitys, jota ei luonnollisesti tarvittu.............. COP = 3,34 (Kattilalla tuotettu lisättynä tuotto ja kulutuspuolelle)
- Huomioiden veden tulistusosuus................................. COP = 3,16 (veden tulistustarve vaihtee suuresti)
Vastaavasti -4,9 °C:ssa (5 vrk:n keskiarvo 24-29.12.2022 )
- Lämmityskäynnin aikana.................................................. COP = 3,06
- Pollun näyttämä / kulutettu sähkö............................... COP = 2,88
- Sulatuskorjattu tuotto / kulutettu sähkö .................. COP = 2,65
- Tukilämmitys, jota ei luonnollisesti tarvittu.............. COP = 2,65
- Huomioiden veden tulistusosuus................................. COP = 2,42
Viimeksi muokattu:
Tietämätön
Jäsen
Satuin olemaan teknisessä tilassa kun pumppu teki käyttövettä. F2120-8 oli täysilla kierroksilla tekemassa 55C vettä. Laskin että teki tuota 2,5 COPilla -5 pakkasessa. Asentaja manuaali näytti täsmälleen samaa tuossa lämpötilassa.
Mielestäni ihan kelpo tulos.
Mielestäni ihan kelpo tulos.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tässä alkaa olla tammikuu eletty ja "pakkasjaksojakin" on ollut joka viikko. PumppausCOP jää hiukan alle 2020 tason mutta veden lämmityksen yli vaikuttaa kertyvän noin COP 2,6 eli paras tammikuu kautta aikojen. Vain yhtenä päivänä (7.1.) pumppausCOP on jäänyt tasolle 1,x.
pökö
Kaivo jäässä
- Keskustelun aloittaja
- #1 687
Olen aikani kuluksi säätänyt, tai pikemminkin rajoittanut, huonelämpöjä patteritermostaateilla huoneanturin sijasta, lämpökäyrä silti käytössä mutta hieman lämpimämpänä. Tällä saa varaajan pohjalle ja siitä pumpulle paluuveden hieman viileämmäksi vaikka menoveden lämpöä joutuukin nostamaan niin että lämpö talossa on sama, näin cop nousee hieman. Varaajakin toimii paremmin kun ei ole ihan pelkkä läpivirtaussäiliö. Lyhyitä testejä mutta positiivisia.
Paria tuntia vajaa täys kuukausi, eipä suuria muutoksia enään tulossa joten vertailuun tämä kuu vs vuosi sitten. Mukavasti taas säästelty, pörssisähkön toteutunut hintakin noin 7,8 snt/kWh:
1.1. - 31.1.2023
Ulkoinen kulutusmittari 355 kWh
Lämmitys, vain kompr. 1331,0 kWh
LV, vain kompr. 268,2 kWh
COP 4,51
Ulkolämpö KA -3,4 C
Huonelämpötila KA +21,2 C
Käyttövesi täyttö KA +50,3 C
1.1. - 31.1.2022
Ulkoinen kulutusmittari 812 kWh
Lämmitys, vain kompr. 3219,2 kWh
LV, vain kompr. 424,6 kWh
COP 4,49
Ulkolämpö KA -6,2 C
Huonelämpötila KA +22,7 C
Käyttövesi täyttö KA +49,7 C
1.1. - 31.1.2023
Ulkoinen kulutusmittari 355 kWh
Lämmitys, vain kompr. 1331,0 kWh
LV, vain kompr. 268,2 kWh
COP 4,51
Ulkolämpö KA -3,4 C
Huonelämpötila KA +21,2 C
Käyttövesi täyttö KA +50,3 C
1.1. - 31.1.2022
Ulkoinen kulutusmittari 812 kWh
Lämmitys, vain kompr. 3219,2 kWh
LV, vain kompr. 424,6 kWh
COP 4,49
Ulkolämpö KA -6,2 C
Huonelämpötila KA +22,7 C
Käyttövesi täyttö KA +49,7 C
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Millä voimalla talo on lämmennyt ? Kulutus on pudonnut alle puoleen kun on ollut noin 3 astetta lämpimämpää kuin 2022 tammikuussa ?
Edelleen pääasiassa takoilla ja käyrää laskettu + pörssisähköohjaus halvoille tunneille. Niin ja lämpimän käyttöveden kierto enää 2x puoltuntia/vrk kun ennen ajastuksella hereilläoloaikana päällä. Coppi ihmeen vähän kärsinyt, kun kesällä se menee "kuralle" kun lämmitystä minimaalisesti ja käyttövesi + MLP tyhjäkäynti isolla suhteella ottoenergiaan nähden.
Sillä tätä vertailua onkin mielenkiintoista nyt tehdä, kun näkee että tekeekö takalla mitään MLPn kanssa. Omasta mielestä tekee paljonkin, ainakin kalliin sähkön aikaan. Eikä hyötysuhdekkaan ota siitä nokkiinsa
Viimeksi muokattu:
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Osaatko sanoa minkä verran tuossa on puuta poltettu? Kiloissa ja noin suurin piirtein ellei noita puita ole tullut järjestelmällisesti punnittu.
Syyskuun alusta alettiin polttelemaan, varmaan 4 heittomottia koivuklapia ja 1 heittomottia sekapuuta osuu aika lähelle. Koivuklapit maksoi 67 euroa/heittomotti ja sekapuut oli ilman. Alussa puuta paloi turhankin paljon kerralla, nyt saatu vähän kokemusta eikä pala enää niin isoja pesällisiä kerralla.
Mitä järkeä noita on polttaa? Tuolla hinnalla saat MLP:llä taloon lämpöä n. 2 snt/kWh ja puilla n. 10 snt/kWh takan ja MLP:n hyötysuhde huomioiden.
Jos yritän 6-8 halvan tunnin aikana lämmittää kämpän MLPllä niin, että se pysyy koko vuorokauden vielä mukavan lämpöisenä, alkaa MLPn hyötysuhde kärsiä. Usein "halvat" tunnit eivät edes ole halpoja vaan päälle 10 snt/kWh. Puilla saan mukavan peruslämmön kiinteällä halvalla hinnalla ja MLP buustaa sitten halvoilla tunneilla. Tuossa kun ollut alle 5 snt/kWh sähkönhintoja ympäri vuorokauden, on MLP saanut tehdä lämpöä halunsa mukaan ja takat pysyneet "kiinni" kun ei ole niille ollut tarvetta.
Edit. Niin ja mainittuun sähkön hintaanhan lisätään vielä se 7 snt/kWh siirto+verot.
Viimeksi muokattu:
4,5 COPilla ja tuolla puun hinnalla vasta 45 snt/kWh sähköhinnoilla puu pääsee samaan. Tuollaista hintaa ei ole ollut joulun jälkeen muistaakseni.
MLP-talossa ostopuut ovat järjetön ajatus.
Ei tietenkään suoraan voi verrata MLP kulutuksia, kun osa siitä on mennyt käyttöveteen, mutta
09/22-01/23 MLP kulutus ollut 1165 kWh
09/21-01/22 MLP kulutus ollut 3206 kWh.
09/22-01/23 spot+marg+siirto+verot toteuma 25,6 snt/kWh = 298€.
Vuoden takaisilla kulutuksilla, samalla sähkön hinnalla = 821€.
Säästöä 522,5€.
Ostopuut noin 272€, viivan alle jää vielä 250€ plussaa.
Osa tuosta sitten kiertoveden poistumiseen (noin 600 kWh/5kk), 3 copilla laskettuna noin 50€.
Jäädään vielä 200€ plussalle.
Ylläoleva siis siinä tapauksessa, että kulutus olisi osunut tasan samoille tunneille molemmissa tapauksissa ja että MLP hyötysuhde olisi ollut sama, jota epäilen vahvasti.
Ensi vuodeksi hankin ilmaisia puita sukulaisen metsästä, jolloin ostopuiden hinta jää kuluista pois (siitä huolimatta, saanko napattua halvan määräaikaisen ensi talveksi, jolloin puut jää polttamatta). Kalliilla ostopuilla hommassa ei olisikaan järkeä, aika +-0, toki siinä vähän hyötyliikuntaa ja takkatulen mukavuutta saa joka ei ole huono asia.
09/22-01/23 MLP kulutus ollut 1165 kWh
09/21-01/22 MLP kulutus ollut 3206 kWh.
09/22-01/23 spot+marg+siirto+verot toteuma 25,6 snt/kWh = 298€.
Vuoden takaisilla kulutuksilla, samalla sähkön hinnalla = 821€.
Säästöä 522,5€.
Ostopuut noin 272€, viivan alle jää vielä 250€ plussaa.
Osa tuosta sitten kiertoveden poistumiseen (noin 600 kWh/5kk), 3 copilla laskettuna noin 50€.
Jäädään vielä 200€ plussalle.
Ylläoleva siis siinä tapauksessa, että kulutus olisi osunut tasan samoille tunneille molemmissa tapauksissa ja että MLP hyötysuhde olisi ollut sama, jota epäilen vahvasti.
Ensi vuodeksi hankin ilmaisia puita sukulaisen metsästä, jolloin ostopuiden hinta jää kuluista pois (siitä huolimatta, saanko napattua halvan määräaikaisen ensi talveksi, jolloin puut jää polttamatta). Kalliilla ostopuilla hommassa ei olisikaan järkeä, aika +-0, toki siinä vähän hyötyliikuntaa ja takkatulen mukavuutta saa joka ei ole huono asia.
Siis yli 2000 kWh on sähköä kulunut vähemmän eli lämpöä olet tuottanut 5000-9000 kWh vähemmän riippuen COPista. 4 irtokuutiolla puuta olet lämpöä tuottanut 4000 kWh, josta ainakin 30% on mennyt hukkaan savupiipusta ulos ja paikallisena ylilämpönä.
Jostain muusta kuin puun poltosta on tuo rahallinen säästö tullut noilla keskihinnoilla COPeilla.
Paikallista ylilämmitystä ei ole juurikaan ollut, LTO aika hyvin levittänyt lämmöt ympäri kämppää. Alakerran takan tiilihormi kulkee kahden kerroksen läpi joka myös nappaa ja levittää lämpöä mukavasti. Yläkerrassa myös tiilihormi, mutta sukeltaa suoraan yläpohjaan.
Puutahan oli kulunut 4 i-m3 koivua ja 1 i-m3 sekapuuta. Tämä arvio, mutta pitäisi olla aika lähellä totuutta.
Tässä nyt vielä MLPn tuottolukemat lämmityksen osalta kuukausittain (kWh) / keskiulkolämpötila / keskisisälämpötila, varsinkin syys-lokakuun plussakelit sai taklattua takoilla mukavasti lämmityksen osalta:
2021-2022
09 - 1072 / +7,8C / +22,4
10 - 1953,5 / +5,9 / +22,3
11 - 2282,2 / -1,4 / +22,8
12 - 3628,7 / -9,4 / +22,6
01 - 3219,2 / -6,2 / +22,7
yht 12155,6
2022-2023
09 - 1,4 / +7,8 / +23,3
10 - 0 / +5,4 / +22,7
11 - 502,9 / -0,2 / +22,1
12 - 1227,8 / -5,5 / +21,4
01 - 1331,5 / -3,4 / +21,2
yht 3063,6
Mutta kuitenkin enintään 4000 kWh lämpöä tuosta on taloon tullut ja samaan aikaan olet tuottanut MLP:llä 9000 kWh vähemmän lämpöä. Yhtälöä ei saa millään pätemään, että n. 10 snt/kWh hyötylämpöä puilla tuottaen saisi säästöä vähentämällä MLP:n käyttöä 26 snt/kWh sähköhinnalla. Puhumattakaan tammikuun sähköhinnasta.
Hempuli
Töllintunaaja
Lämpöfysiikan puolesta takka- ja lattialämpö on samanlaista, mutta omasta puolestani (ja muutama lähipiirissäkin) takkalämpö tuntuu niin paljon mukavammalta, että siitä vähän maksaakin. Valitettavasti omaa takkaa ei ole, mutta ei ole lattialämpöäkään.
COP-laskennan kautta ostopuilla lämmittäminen MLP-talossa tuottaa kyllä huonon TMA:n.
COP-laskennan kautta ostopuilla lämmittäminen MLP-talossa tuottaa kyllä huonon TMA:n.
En tosiaan tiedä, mistä tuo noin 5 MWh erotus lämmityksen osalta tulee viime vuoteen verrattuna, voiko esim rakenteiden matalampi lämpötila vaikuttaa lämpöhukkaan noin paljon 5kk ajalta (lattiassahan kiertää nyt ehkä 3-4 astetta viileämpi vesi kun niitä ei jatkuvasti lämmitetä), samalla tietty sisäilman lämpötila yleisesti ja varmaan enemmän ulkoseinien lähellä on laskenut kun takat ovat aika keskellä taloa. Paljonkos sisälämpötilan laskulla oli vaikutusta per aste lämmitystarpeeseen? Onhan nyt ollut leudommat kelitkin, joka sitten vastavuoroisesti pienentää sitä lämpöhukkaa rakenteiden yli.. Taitaa olla monta lusikkaa tässä sopassa.
Oikeastaan tällaista keskustelua hainkin, kun aloin näitä vertailuja tänne lätkimään, eli MLP vs MLP+takka (miksei sama myös VILPn kohdalla). Onko järkee vai ei?
Laskin nyt vielä aiemmin mainittujen MLPn lämmitystuottojen mukaan hinnan/kWh ja oletin cop olevan 5,5 vuoden takaisessa ja nykyisessä tilanteessa, josta siis saan MLPn ottaman sähköenergian määrän kussakin tilanteessa. Spottisähkön toteutunut keskihinta sis marg&vero 09/22-01/23 oli se 25,6 snt/kWh + 7 snt/kWh siirto veroineen, yhteensä 32,6 snt/kWh. Oletetaan siis tässä hypoteettisessa laskelmassa, että olen onnistunut pitämään MLPn asetukset samana kuin vuoden takaisena ajankohtana, mutta samalla saanut kulutusta siirrettyä enemmän halvoille tunneille, eli käytännössä olisin ajellut tämänkin talven ilman takkoja lämmitystuotto samana:
^Tämän valossa näyttää siltä, että ostopuut olisi kohtsillään maksaneet itsensä kokonaan takaisin, ja kun niitä on reilu puolet vielä jäljellä niin tilannehan näyttää hyvältä (mielummin annan rahani klapintekijälle kuin sähkökiskurille).
Otin tuosta edellisvuoden tilanteesta myös tuon 5 MWh "ylimääräisen" lämmitystuoton pois, samalla kaavalla säästöä olisi kertynyt nyt 242,5€. Vähän siis jääty pakkaselle tässä skenaariossa. Todellisuus saattaa siis olla jossakin tuossa välissä. Mutta tosiaan, puun poltto jatkuu ainakin tämän talven yli, on se vaan niin mukava elementti. Varsinkin kun aiemmin asunut kerrostalossa suuren osan elämästä, takka on varsinaista luksusta ja saattaa hyvässä lykyssä jopa säästää asumiskuluissa.
Oikeastaan tällaista keskustelua hainkin, kun aloin näitä vertailuja tänne lätkimään, eli MLP vs MLP+takka (miksei sama myös VILPn kohdalla). Onko järkee vai ei?
Laskin nyt vielä aiemmin mainittujen MLPn lämmitystuottojen mukaan hinnan/kWh ja oletin cop olevan 5,5 vuoden takaisessa ja nykyisessä tilanteessa, josta siis saan MLPn ottaman sähköenergian määrän kussakin tilanteessa. Spottisähkön toteutunut keskihinta sis marg&vero 09/22-01/23 oli se 25,6 snt/kWh + 7 snt/kWh siirto veroineen, yhteensä 32,6 snt/kWh. Oletetaan siis tässä hypoteettisessa laskelmassa, että olen onnistunut pitämään MLPn asetukset samana kuin vuoden takaisena ajankohtana, mutta samalla saanut kulutusta siirrettyä enemmän halvoille tunneille, eli käytännössä olisin ajellut tämänkin talven ilman takkoja lämmitystuotto samana:
^Tämän valossa näyttää siltä, että ostopuut olisi kohtsillään maksaneet itsensä kokonaan takaisin, ja kun niitä on reilu puolet vielä jäljellä niin tilannehan näyttää hyvältä (mielummin annan rahani klapintekijälle kuin sähkökiskurille).
Otin tuosta edellisvuoden tilanteesta myös tuon 5 MWh "ylimääräisen" lämmitystuoton pois, samalla kaavalla säästöä olisi kertynyt nyt 242,5€. Vähän siis jääty pakkaselle tässä skenaariossa. Todellisuus saattaa siis olla jossakin tuossa välissä. Mutta tosiaan, puun poltto jatkuu ainakin tämän talven yli, on se vaan niin mukava elementti. Varsinkin kun aiemmin asunut kerrostalossa suuren osan elämästä, takka on varsinaista luksusta ja saattaa hyvässä lykyssä jopa säästää asumiskuluissa.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ehkä tästä voi kuitenkin oppia, että mlp myös hyötyy puunpoltosta: keruu ei jäähdy, tuottolämpötila alenee. Lisäksi jos koneen mitoitus olisi niukka - mitä se nyt ei Lappasella ole - sen ei tarvitsisi käydä epäedullisesti suurilla kierroksilla.
Sitten on tuo talouspuoli. Lämpöpumpuilla ei taloa saa millään lämpenemään muutaman halvan tunnin aikana ellei tätä käyttötapaa ole mitoituksessa erityisesti huomioitu. Lappasenkin halot ovat tavallaan korvanneet sitä kalleinta päiväsähköä, joka MLP kautta käytettynä alkaa jo olla perinteisen suorasähkölämmityksen hinnoissa.
VILP ei leudolla talven ilmalla haloista COP mielessä varsinaisesti hyödy, koska nämä tämmöiset ilmat ovat juuri sitä missä se VILPin vuositulos syntyy. Toki VILPin COP talvella hiukan alhaisempi ja siten rahallinen säästö puunpoltosta myös suurempi.
Nykyisen energiamarkkiamarkkinatilanteen mukaan tuskin mitään kannattaa mitoittaa, mutta VILP järjestelmän ylimitoitus juuri halpojen tuntien hyödyntämiseksi olisi kuitenkin edullisempaa kuin maalämmössä. Lappanenkin on ollut kaukoviisas ja ottanut reilun kokoisen mlp-koneen jolla saa yöllä vetäistyä hiukan ylimääräistäkin. Halpojen tuntien tehokas hyödyntäminen asettaisi kuitenkin melkoiset paineet myös lämmönjaolle, jotta sitä tuotettua lämpöä sitten saisi myös siirtymään sisälle ja mieluusti varattua esim. juuri lattioihin.
Sitten on tuo talouspuoli. Lämpöpumpuilla ei taloa saa millään lämpenemään muutaman halvan tunnin aikana ellei tätä käyttötapaa ole mitoituksessa erityisesti huomioitu. Lappasenkin halot ovat tavallaan korvanneet sitä kalleinta päiväsähköä, joka MLP kautta käytettynä alkaa jo olla perinteisen suorasähkölämmityksen hinnoissa.
VILP ei leudolla talven ilmalla haloista COP mielessä varsinaisesti hyödy, koska nämä tämmöiset ilmat ovat juuri sitä missä se VILPin vuositulos syntyy. Toki VILPin COP talvella hiukan alhaisempi ja siten rahallinen säästö puunpoltosta myös suurempi.
Nykyisen energiamarkkiamarkkinatilanteen mukaan tuskin mitään kannattaa mitoittaa, mutta VILP järjestelmän ylimitoitus juuri halpojen tuntien hyödyntämiseksi olisi kuitenkin edullisempaa kuin maalämmössä. Lappanenkin on ollut kaukoviisas ja ottanut reilun kokoisen mlp-koneen jolla saa yöllä vetäistyä hiukan ylimääräistäkin. Halpojen tuntien tehokas hyödyntäminen asettaisi kuitenkin melkoiset paineet myös lämmönjaolle, jotta sitä tuotettua lämpöä sitten saisi myös siirtymään sisälle ja mieluusti varattua esim. juuri lattioihin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Keskeiset syyt pelkän säästön lisäksi voisivat olla näitä:
- Kaivo vaarassa jäähtyä/jäätyä
- Pumpun teho ei riitä talon lämpimänä pitämiseen (koskee molempia)
- Saunan lämmitys
- Tulen loimotus, tässäkin hiljan edellä mainittu syyksi eikä mitenkään hassumpi peruste.
Pari positiivista pointtia vielä takka-leivinuunista sähkönsäästöön liittyen:
- Leivinuuni usein 100-175C lämmöissä, erittäin hyvä heittää sisään lihakönttiä, pataruokaa, laatikkoa, hernekeittoa yms muhimaan, eli ei tarvi uunia paahdattaa suorasähköllä
- Naisväki hoksannut, että hiukset kuivaa mukavasti takkatulen loimotuksessa lasin edessä istuessä, ei huudateta sitä raksalämpöpuhallinta vastaavaa 2 kW:n hiustenkuivaajaa puolta tuntia vessassa
- Märät vaatteet kuivuu näppärästi takan takaseinällä henkarissa roikkuessa ja kengät/hanskat/pipot sitten takan päällä, ei tarvetta kuivauskaapin huudatukselle talviaikaan (takka siis keskellä kämppää ja ympärikäveltävissä)
- Leivinuuni usein 100-175C lämmöissä, erittäin hyvä heittää sisään lihakönttiä, pataruokaa, laatikkoa, hernekeittoa yms muhimaan, eli ei tarvi uunia paahdattaa suorasähköllä
- Naisväki hoksannut, että hiukset kuivaa mukavasti takkatulen loimotuksessa lasin edessä istuessä, ei huudateta sitä raksalämpöpuhallinta vastaavaa 2 kW:n hiustenkuivaajaa puolta tuntia vessassa
- Märät vaatteet kuivuu näppärästi takan takaseinällä henkarissa roikkuessa ja kengät/hanskat/pipot sitten takan päällä, ei tarvetta kuivauskaapin huudatukselle talviaikaan (takka siis keskellä kämppää ja ympärikäveltävissä)
Vissi ero. Toista se koskee 100%:sesti ja toista lähes 0%:sesti, eli toiseen pitää mitoittaa varalämpö 100%:lla ja toiseen osamitoitustapauksissa vähän varalämpöä (toiseen nykymitoitusten mukaan tarvitaan 0% varalämpöä).
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuossa kun katselin @kurre orava tuloksia niin tammikuussa on saatu 3,7 COP pumppaukselle ja veden lämmityksen yli vielä 3,5. Kurrella on vielä patterilämmityksiä joten lähtökohdat eivät aivan uuden lattialämmitystalon tasoa. Vähän ohueksi käy maalämmön leipä kun ei keskitalvellakaan sitä pesäeroa juuri synny.
Talvi ei vielä tietty ole ohi ja rapakot ovat jäässä vielä monena aamuna ennen kuin ruoho vihertää.
Talvi ei vielä tietty ole ohi ja rapakot ovat jäässä vielä monena aamuna ennen kuin ruoho vihertää.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
On se hyvä. Menee ohi monesta MLP talosta eikä kaikkilla VILPeillä todellakaan saa tuommoisia COPeja. Itselläni tosin ne lämmöt vasta korkealla ovatkin kun kuumat vedet suorasähköllä tulistellaan. Setä ei kuitenkaan selvästi pärjää tuolle Kurren Nibelle.
Ei kai sentään samoilla menolämmöillä?
Lounaissaaristo on hiukan oma lukunsa. Meri on ollut lähistöllä osittain sula koko tammikuun (korkeintaan muutamaa päivää lukuunottamatta eikä lumettoman jäähileenkään lämpötila ole juuri miinuksen puolelle pudonnut), mikä lämmittää ulkoilmaa ja tuo mukanaan kosteutta, josta tiivistämällä saa lämpöä lähes samassa lämpötilassa kuin ulkoilma. Lisääntynyt sulatustarve ei kuviota kaada, jos sulatus on suhteellisen järkevästi ohjelmoitu. Naftisti mitoitetut lämpökaivot jossakin pohjoisempana sisämaassa eivät välttämättä tarjoa sen korkeampaa höyrystimen lämpötilaa, kun lämmön on siirryttävä useamman rajapinnan kautta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuo sulattelulogiikan paremmuus selviää ehkä parhaiten pakkasella, ylipäätänsä silloin, kun sitä sulattelutarvetta on vähiten. Tänä talvena noita kuivia pakkaskelejä ei ainakaan täällä sisämaassa ole paljon ollut. Olen ymmärtänyt, että noissa Niben koneissa sulatusvälit voivat pakkasellakin pidentyä kun setä taas menee silloin kellosulatuksilla. Setä on himosulattelija ja sulatulogiikka mahtaa mennä aika lailla niin, että se sulatuskello antaa 60 minuutin "sulattelusuojan" ja sitten jos se muuta päättää sulatus väli voi olla pidempikin - mutta vain plussan puolella oltaessa.
Tappio ei vuositasolla kovin suureksi tule niistä itse sulatuksista suoraan, koska eipä niitä kuivia pakkaspäiviä montaa vuodessa ole mutta siinä touhussa menee kuitenkin kallista aikaa hukkaan ja nettoteho alenee varsin merkittävästi juuri silloin kun sitä kipeimmin tarvittaisiin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Talven selkä on taitettu ajat sitten eikä öljypoltinta olla tarvittu.
Ensi viikolle on lupailtu jopa 15 asteen pakkasia pariksi päiväksi. Jokohan saataisiin ensimmäisiä kylmettyneitä kaivojakin mahdollisesti viimeisten pakkaspäivien kunniaksi?
Muuten näyttää menneen helmikuu ihan tammikuun rataa.
Ensi viikolle on lupailtu jopa 15 asteen pakkasia pariksi päiväksi. Jokohan saataisiin ensimmäisiä kylmettyneitä kaivojakin mahdollisesti viimeisten pakkaspäivien kunniaksi?
Muuten näyttää menneen helmikuu ihan tammikuun rataa.
Maalämpökaivot eivät ole ikuisia – Lämpöä saa kaivosta 30–50 vuotta, ja jo nyt kaivoja on alkanut jäähtyä
(Juttu osin maksumuurin takana)
tekniikanmaailma.fi
(Juttu osin maksumuurin takana)
Maalämpökaivot eivät ole ikuisia – Lämpöä saa kaivosta 30–50 vuotta, ja jo nyt kaivoja on alkanut jäähtyä
Kallion jäähtymistä vuosikymmenten kuluessa voidaan hidastaa lataamalla kaivoon muualta talteen otettua lämpöä tai käyttämällä hybridilämmitystä esimerkiksi takan avulla.
tekniikanmaailma.fi
Skata
Vakionaama
Tuossa linkki ilman maksumuuriaMaalämpökaivot eivät ole ikuisia – Lämpöä saa kaivosta 30–50 vuotta, ja jo nyt kaivoja on alkanut jäähtyä
(Juttu osin maksumuurin takana)
Maalämpökaivot eivät ole ikuisia – Lämpöä saa kaivosta 30–50 vuotta, ja jo nyt kaivoja on alkanut jäähtyä
Kallion jäähtymistä vuosikymmenten kuluessa voidaan hidastaa lataamalla kaivoon muualta talteen otettua lämpöä tai käyttämällä hybridilämmitystä esimerkiksi takan avulla.
Tekniikan Maailma
^ Klikkiotsikko saatu revittyä lähinnä siitä, että alimittaiset kaivot saattavat jäätyä. Oikein mitoitettuna ei jäädy eikä ongelmaksi asti jäähdy. Lisäksi pohjavesien virtaaman tuoma lämpö jätetty kokonaan huomiotta jutussa.
Viimeksi kun meillä oli -17 pakkasia, kaivosta tuli alimmillaan +1,2C ja kaivoon takaisin -2,2C.
Eikös muuten se Vilppikin "jäädy" käyttökelvottomaksi kovemmilla pakkasilla?
Viimeksi kun meillä oli -17 pakkasia, kaivosta tuli alimmillaan +1,2C ja kaivoon takaisin -2,2C.
Eikös muuten se Vilppikin "jäädy" käyttökelvottomaksi kovemmilla pakkasilla?
Ja vaikka tiheään poratut kaivot tiheästi asutulla alueella voivat jäähtyä kriittiselle rajalle, niitä voi elvyttää: Ensiksi tulisi asianosaisten käyttää maajäähdytystä mahdollisuuksien mukaan kesäaikaan (mitä kylmempi kaivo, sitä paremmin jäähdyttää). Jos ja kun tämäkään ei riitä, kannattaisi tulo- tai paluuvirtaukselle lisätä kesäajaksi ilmasta ja auringosta lämpöä ottava ylimääräinen keräyslenkki. Olennaista kuitenkin olisi, että jos ongelma koskee koko naapurustoa, asianosaiset sopivat yhdessä, että jokaisen maata talvella jäähdyttävän tulisi kantaa kortensa kekoon maan lämpötilan lataamiseksi silloin, kun se kesäaikaan onnistuu ulkoilmasta tai auringon paisteessa hyvin yksinkertaisella lisäkeräimellä jäähdytysmahdollisuuden hyödyntämisen ohella.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
"Lämpökaivot hyödyntävät pitkälti kallioperään valmiiksi varastoitunutta lämpöä, jonka varassa lämpöpumput toimivat tehokkaasti mitoituksesta riippuen esimerkiksi 30 tai 50 vuotta. "
Hyvin samansuuntaiseen arvioon itsekin päädyin kun laski sen kivimassan lämpökapasiteetin. Siinä on se parin kymmenen vuoden viive ennen kuin rupeaa vaikuttamaan ja siitä se sitten alkaa kehittyä.
"Kesän lämpö lämmittää osaltaan kallion pintakerrosta, mutta tämä vaikutus ylettyy geologian tutkimuskeskuksen erikoisasiantuntija Markku Hagströmin mukaan vain noin 10–15 metrin syvyyteen. Lämpökaivon ympäristöä lämmittää ennen kaikkea ”geoterminen lämpövuo” eli maan sisäosista johtuva lämpö."
Osaakos kuka tätä tulkita oikein? Kalliota lämmittää siis tuo milliwattien geoterminen lämpövuo mutta sitten myös toisin päin. Vähän niin kuin joessa vettä virtaisi molempiin suuntiin. Sinällään hyvä, että asiaa on nostetu esille. Vielä kun tukien jakajat tuon sisäistäisivät.
Hyvin samansuuntaiseen arvioon itsekin päädyin kun laski sen kivimassan lämpökapasiteetin. Siinä on se parin kymmenen vuoden viive ennen kuin rupeaa vaikuttamaan ja siitä se sitten alkaa kehittyä.
"Kesän lämpö lämmittää osaltaan kallion pintakerrosta, mutta tämä vaikutus ylettyy geologian tutkimuskeskuksen erikoisasiantuntija Markku Hagströmin mukaan vain noin 10–15 metrin syvyyteen. Lämpökaivon ympäristöä lämmittää ennen kaikkea ”geoterminen lämpövuo” eli maan sisäosista johtuva lämpö."
Osaakos kuka tätä tulkita oikein? Kalliota lämmittää siis tuo milliwattien geoterminen lämpövuo mutta sitten myös toisin päin. Vähän niin kuin joessa vettä virtaisi molempiin suuntiin. Sinällään hyvä, että asiaa on nostetu esille. Vielä kun tukien jakajat tuon sisäistäisivät.
Kyllähän se stoppaa, mutta ensin pitäisi olla niitä pakkasia. Täällä nyt vielä maaliskuussakin toki mahdollista. VILPin toipuu pakkasista yleensä jo seuraavana päivänä. Puhuvat kilvan, että keruulämmöt olisivat nousemaan päin.