MLP ja VILP cop keskustelua
- Keskustelun aloittaja pökö
- Aloitettu
Rahan takii riittää perusteeksi...
Jos tuo on sarjapuskuri ja sitten linjasäädön läpi ohitus paluuseen ?!?
Noin se käsittääkseni on, ei ole kolme tai neliputki kytkentää puskuriin..
Tuo toimii etenkin invertteripumpulla (aivan suositeltu ratkaisu), mutta kun paluu lämpenee nopeasti termostaattiventtiileiden sulkeuduttua, joten ainakin ON/OFF-pumpun käyntisyklit voivat jäädä kovin lyhyiksi (tai sitten menoveden lämpötila seilaa hurjasti, jos lisää asteminuuttirajoja).
Kiitoksia, täytyypä seurailla tuota kun kelit lämpenee ja katkokäynti alkaa.
^Paluuhan ei lämpene hurjasti, ellei kaikkia termostaattejakin kuristeta hurjasti, mitä tietenkin kannattaa välttää, eli lämmityskäyrä ja termostaattien säädöt on joka tapauksessa syytä sovittaa toisiinsa niin, että lämmityskäyrä tekee oman osansa ja termostaatit kuristavat vain osaa lämmityspiireistä (mikä viilentää sellaisiakin tiloja, joissa termostaatti ei kurista virtausta, mutta joista lämpö vastavuoroisesti johtuu muualle; käyrän säätö vähentää tällöin lämmitystehoa).
Ohitusventtiili (jossa paineesta säätöjousta vastaan avautuva läppä tms.) päästää menevää vettä suoraan paluuseen, jolloin se tietenkin lämpenee. Jollei mlp:n tehoa saada alemmas, on virta katkaistava, kun asteminuutit tms. tulevat täyteen.
Eli ei tuo ohistusventtiili posita tarvetta säätää piirikohtaiset termostaatit järkevästi ja mieluiten niin, että vain osaa niistä on kuristettu tiloissa, jotka lämpenevät muutoin turhan paljon (ihan perusohje termostaattien käytöstä kunniaan), mutta tuo tarkoituksena on estää suoranaiset häiriöt ja hälytykset, jota liian pienestä virtauksesta ja sen välittömistä seurauksista tulee.
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
Aikamoista soossia menee läpi insonööritutkinnossakin näköjään. MLP SCOP laitettu 3,0, jolla tehdään jo koko vuosi pelkästään kuumaa käyttövettä tuolla kertoimella. Työssä mainitaan, että lattialämmitys. VILP on ilmeisesti melkoisen tehoinen mylly, kun ei ole yhtään vastustuntia kertynyt vuoden ympäri laskelmaan. Omalla kohdalla ylilämmöillä pyörivä lattialämmitys COP on 4,5 ja kuumavesi tehdään 3,3 kertoimella. Tästä kertynyt 9 vuoden kumulatiivinen SCOP 4,3.
vuotuinen energiantarve siis 34 400 kWh, joka vienyt 8000 kWh sähköä, jolla korvattu 4300 L vuotuinen öljymäärä. Eli laskennallisesti se tekee 10 vuoden öljyt, koska viimeinen öljy tilattiin jo 10 kk ennen MLP asennusta. MLP maksoi 24 500 € vuonna 2013. Sähköä kului kompressorille 9 vuoden aikana 71 746 kWh, joka korvannut 43 000 litraa öljyä. Sähköstä maksettu 12 c/kWh ja aikaisemmin alle 10 c/kWh. Sisältää verot ja siirron. Öljystä keskimäärin 1 €/ litra ja jätetään huollot ja muut korjailut pois. Nykyisellä öljynhinnalla olisi 64 500 €, josta lähtö.
43000 - 7174,6 - 24500 = 11 325,4 €
MLP pumpunvaihto on jo kohta tienattu, kun nykyinen pöllähtää. 34 000 kWh suorasähköllä kustantaisi nykyisellä 5,39 c/kWh hinnalla 4 128 € vuodessa vs öljy 6 450 €.
Sähkösopimus päättyy marraskuussa ja en ole varma saanko enää tehtyä samaan hintaan uutta silloin. Laskelmissa tietysti omalla kohdalla korostuu se , että öljyä tilattiin aikaisemmin vuosi etukäteen ja nykyään sähköä maksetaan 1 kk jälkikäteen. Pitäisi sekin kyllä näkyä noissa laskelmissa, kun muutos tehdään. Omalla kohdalla joutui hakemaan viimeisiä kanistereita dieselinä huoltoasemalta, ettei mene yhtään hukkaan, vaan loput litrat autontankkiin.
Vähän voisi noita näyttötöitä kyllä kattoa läpi, kun painetaan papereita ulos. VILP SCOP lukemasta ei ole mitään koeteltua tietoa, mutta lukemana tuo 2,0 vaikuttaisi sekin olevan vähintään 50 % pielessä. Ja lattialämmityksellä on MLP COP 3 täyttä puppua, kun oma kone kuumaavettä 3,3 COP illa.
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
Eikös seisontakulutus ole about sama VILP ja MLP:llä? Vai mikä VILP:n komponentti kuluttaa kesällä seisoessaan etraa versus MLP?
Veikkaan, että Vilpin cop parempi kesällä jos sillä tehdään vaan käyttövedet. Mulla kesällä cop "romahtaa" noin 2,5-2,7 lukemiin kesällä (käyttövesi+kv-pumppu+keruupumppu viilennykselle), kun taas lämmityskaudella syys-toukokuu se on noin 4,2-4,5 vuodesta riippuen.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Todennäköisesti ne pääkokit ovat istuneet ohjauspuolella. Tässä tulosta ei ole ratkaistu klassisilla alkuarvoilla (investointikustannus, COP:t) vaan piilossa laittamalla sähkölle tuo 5% vuotuinen piilokorotus, jolla sen hinta on saatu taivaisiin. Oleellista on tietty saada tuo VILPin COP myös alas koska jos se on 3 ei paljon auta vaikka MLP:n COP olisi 10.
Mitenkä tuo sitten sähkövoimatekniikkaan liittyy jää toki arvoitukseksi. Jostain syystä näitä maalämpötutkielmia näyttää varisevan suhteellisen säännöllisesti. Aiheista ilmeisesti puutetta ja kopiointi helppoa.
Espejot
Hyperaktiivi
Ei kait kesälläkin?
Hoitaahan tuo (ontuen) samaa tarkoitusta, sillä linjasäätöventiilin paine-ero seuraa aika tiukasti virtausmäärää. Venttiilin säädöllä tuota voi sovittaa eri tilanteisiin (esim. niin, että kun kaikki lämmityspiirit on suljettu, lähdön ja paluun välillä on silti hyväksyttävä minimivirtaus). Tietenkin tuo (linjasäätöventtiili) kannattaisi sulkea kokonaan lämmönsiirron tehostamiseksi, jos lämmitystä käytetään niin, että suurin osa termostaateista on aina auki. Eli linjasäätöventtiili ohitusventiilin korvikkeena edellyttänee senkin säätelyä riippuen siitä, käytetäänkö piirikohtaisia termostaatteja vai ei ja missä laajuudessa.
Kunnollinen ohitusventtiili toki olisi parempi ratkaisu tarkoitukseen.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kyllä tuo ihan markkinointiviestinnältä haiskahtaa.
Jos sähkön hintana olisi käytetty jotain 25 - 50 s/kWh, homma haisisi heti. Nyt se on piilotettu sähkön hinnan nousun alle. Myös takaisinmaksuajat muodostuisi epärealistisen lyhiksi, esim. 30 s/kWh noin 4 <> 5 vuotta ja silti tuo yhden vuoden ero VILPin eduksi säilyisi.
Tuo nouseva sähkön hinta on ikään kuin viritetty ansa. Se ei muutamaan vuoteen vaikuta juuri mitään eli nuo takaisinmaksuajat pysyvät suunnilleen oikeina. Peli ratkeaa sitten 20 - 30 vuoden päästä kun sähkön hinta on 5 kertainen vastaten siis hyvinkin viime syksyn toteutuneita spot hintoja. Eli koska lähtötietojen valossa MLP:n kannattavuutta suhteessa VILPiin ei saa perusteltua taloudellisesti, on otettu käteen kristallipallo ja katsottu sieltä sähkön hinnan nousu. Täytyy sanoa, että varsin hyvää kristallipalloa on käytettykin sillä noita 50 s/kWh päiviä on tullut ja paljon pikemmin kuin pitikään.
Ei mahda olla kovinkaan kestävä totuus, toivottavasti.Tuolla omalla laskelmallani voin kätevästi simuloida miten COP vaikuttaa.
Lähtötilanteessa kulutusero COP3 <> COP2 välillä on 3167 kWh, mikä antaa ensimmäiseksi positiiviseksi kassavuodeksi VILPille 9. vuoden ja MLP:lle 12. vuoden. Jos VILPille käytettäisiin COP3, tuohon samaan kulutuseroon MLP:n COP pitäisi olla 6. Tämäkään ei vaikuttaisi suhteelliseen kannattavuuteen vaan VILPin sisäinen korko tulisi olemaan 15,1% ja MLP:n 11,2% ja VILPin takaisinmaksuaika edelleen kaksi vuotta lyhyempi. 20 vuoden kohdalla MLP kassa näyttää samaa noin 1000 € etumatkaa suhteessa VILPiin, mutta hankintavaiheessa säästyi se noin 6 tuhatta tyynyn alle (tai sijoitettuna tuotavasti), joten sekään ei paljon lohduta. Jos laskee juuri 20 vuodelle, varmaan aika hyvin perusteltua olettaa yksi koneuusinta molempiin. Jos koneuusinta on samanhintainen ja noin suunnilleen saman aikaan (10...15 vuosi), sen suhteellinen vaikutus on ~sama.
Eli jotta tämän saisi laskemalla ratkaistua MLP eduksi, tarvitaan niitä 1,x COPeja VILPille tai sitten jokin oleellisesti korkeampi sähkön hinta. Laitteiden käyttöiällä voi myös lähteä spekuloimaan eli jos se VILP hajoaisi 10 vuoden käytön jälkeen ja MLP kestäisi niin kauan kuin sieltä kaivosta saa lämmintä niin sitten se tilanne muuttuu MLP:n eduksi. Tästä kaivon jäähtymisestä tiheään porailluilla alueilla ja sen vaikutuksesta COPiin voisikin vielä vähän jatkaa keskustelua jos se maittaisi.
Täällä on kuvattu kaikki yleisesti käytetyt investoinin kannattavuuslaskentamentelmät:
Investointilaskelmat – Wikipedia
Itse olen suosinut sisäisen koron menetelmää. Excelissä on sille myös suoraan valikossa oleva funktio, jolla sen saa laskettua. "Tuloksena saadaan investoinnin tuotto prosentteina investointiin sijoitetulle pääomalle. Investointi on kannattava, kun tuottoprosentti vastaa tuottovaatimusta. Vaihtoehtoisista investointihankkeista kannattavin on se, jonka sisäinen korkokanta on suurin."
Sinällään kaikki menetelmät antavat hyvin samansuuntaisia tuloksia kun lähtöarvot ovat samat. Eri mentelmillä laskettuja tuloksia ei voi luonnollisesti verrata keskenään, koska tuloskin tulee jo aivan eri yksiköissä.
Viimeksi muokattu:
Mistä tämä sinun MLP hyvin perusteltu käyttöikä tulee?
Mutta tottahan tuo on että jos käyttöikä laitteilla on sama ja koneiden hintakin tulisi tulevaisuudessa olemaan sama, niin ei varsinkaan pienellä kulutuksella maalämpö tule mitenkään kannattavaksi.
Ja tietysti kaikki pitää ostaa velkarahalla, sekä maksaa takaisin mahdollisimman hitaasti että korkokulut on maksimaaliset..
Ja tietysti kaikki pitää ostaa velkarahalla, sekä maksaa takaisin mahdollisimman hitaasti että korkokulut on maksimaaliset..
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tässä tapauksessa tähän se perustuu.
Ei ole mielestäni oikein laskea niin että VILP on juuri uusittu ja MLP ajettu loppuun. Yhtä hyvin voisi tarkastella, että uusintoja ei ole (20 vuodessa) ja näinhän tuossa liittämässäni laskelmassanikin oli. Molemmille nuo käyttöikät ovat kyllä kovasti yläkanttiin mutta se on sitten eri juttu.
Ok, mielipideasioita nämä teoreettiset laskelmat pitkälle ovatkin.
Jokainen muuttaa parametrit kuten haluaa, ja sehän on pääasia että on itse tyytyväinen omiin investointeihin.
Lopputulosta kun ei voi tietää, ennenkuin vasta 20v päästä.
Onneksi näissä omakotitalo kokoluokan hankkeissa kustannukset/mahdolliset säästöt ovat varsin pienet, kenenkään talous tuskin kaatuu muutaman tuhannen isompaan kustannukseen.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Minun laskelmassa ei ole lainkaan käytetty velkarahaa, vaan arvioitu sijoitetun rahan tuottoprosenttia ja takaisinmaksua perusteuen olettamukseen, että ne rahat ovat taskussa: Tulokset:
- Sisäinen korkokanta eli pääoman tuotto %
- Koroton takaisinmaksuaika
Sinällään aika monella on varmaan se tilanne, että vaihtoehtona on lyhentää lainoja. Ehkä tämmöiseen harvemmin haetaan lainarahaa. Sitten on niitä joilla massi on kunnossa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Yleensä kapitaalille jotain tuottoa saa. Jos sijoittaa vaikkapa pankin korkorahastoon, sen tuoton saa 90% todennäköisyydellä eikä tappion mahdollisuutta käytännössä ole. Matalariskinen tuotto ei kyllä ole koskaan 10%, ei lähellekään. Sinällään sanoisin, että jos sisäinen korko on ~10% ja rahat on olemassa, tuottohan on hyvä. Eri asia sitten mitä investoinin tuotto korjausten, uusintojen yms jälkeen on mutta lähtökohdat on molemmille hyvät.
Talon lämmitystarve ei sinällään lopu ellei se rakennuksen tarve tai elinkaari ole muusta syystä päättymässä. Tämä on siinä mielessä herkullinen tilanne, että kun melkein aina muulloin on se vaara että tuotteelta voi hävitä markkinat alta. Oma lukunsa on sitten investoinnin vaiheittainen toteutus. Näinhän on usein myös saneerauksessa, ovet, ikkunat, lisäeristykset, takka, LTO, ILP, VILP, maalämpö jne... Ensin kannattaa nauttia ne rusinat pullasta ellei voi nielaista kokonaisena.
Talon lämmitystarve ei sinällään lopu ellei se rakennuksen tarve tai elinkaari ole muusta syystä päättymässä. Tämä on siinä mielessä herkullinen tilanne, että kun melkein aina muulloin on se vaara että tuotteelta voi hävitä markkinat alta. Oma lukunsa on sitten investoinnin vaiheittainen toteutus. Näinhän on usein myös saneerauksessa, ovet, ikkunat, lisäeristykset, takka, LTO, ILP, VILP, maalämpö jne... Ensin kannattaa nauttia ne rusinat pullasta ellei voi nielaista kokonaisena.
Kaikkeen sijoittamiseen liittyy omat riskinsä.
Joskus se tuotto on negatiivinen kuten näissä korkorahastoissa 2022:
Joskus se tuotto on negatiivinen kuten näissä korkorahastoissa 2022:
Matalariskiset korkorahastot rumasti pakkasella vuonna 2022
Suositut matalariskiset korkorahastot selvästi pakkasella vuonna 2022. Mistä tämä johtuu ja mitä vaihtoehtoja sijoittajalla on?
www.sijoittaja.fi
Kokeilen sulkea venttiilin, osa pattereista on nyt ilman termostaattia.
Toisesta asunnosta en voi termostaatteja poistaa kun vuokralainen ei halua että lämpö nousee yli 21 asteeseen.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Pitkä juoksuaika pitää aina sisällään riskin.
Aikoinaan taloja rakennettiin perustuen sähkölämmitykseen, suora tai varaava. Nyt niitä samoja taloja voi lämmittää kätevästi ilpillä. Joskus maailma paraneekin.
Adamooppeli
Vakionaama
Tämä meni minulta nyt hieman ohi ? Vertailtiinko tässä jotakin tiettyä järjestelmää johonkin toiseen vai mitä tässä tarkoitetaan ?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Sitä sillä on tarkoitettu, että kun jos se VILPin COP on 3,5 niin siitä ei jää enää niin kovin paljon säästettävää. Osin patterilämmitystalo vielä kyseessä. Eli jos se MLP:n COP4 säästää 4% lisää (COP3,5->COP4) siitä alkuperäisestä lämmöntarpeesta, siitä ei kannata kovin paljon ylimääräistä maksaa. Näin siis talvella. Miten lie kesällä vai oliko joissakin VILPeissä joku luokkaa kilowatin sisäinen lämmitin kärpäsiä paistamassa?
Adamooppeli
Vakionaama
Kurren raportteihin ei ole minulla muuta kuin hattua nostan.
Mutta nyt olet unohtanut mitä vertailet.
MLP on hyvin tavallisesti vain yksi lämpöpumppu integroidulla lämminvesivaraajalla ja siinä on kaikki millä se COP 4 saavutetaan.
Kurren järjestelmässä on 4 kpl lämpöpumppuja (2*ILP, PILP, VILP) useita varaaja ja öljy / puukattila, sähkölämmitystä. Miten saat tästä kokonaisuudesta leivottu käsitteen "VILP" ?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
@kurre orava pitäisi tähän nyt tietysti itse vastata. Sikäli kuin olen ymmärtänyt, talvella sillä Niben F2120:lla lämmitetään ja sille on mittaukset, siis useampiakin sarjassa ainoana koko foorumilla. En minä osaa kommentoida tuohon miten jonkun muun tulos on saavutettu. Lounais-Suomessa on lämpimämpää ja VILP tästä hyötyy luonnollisesti. Suhteessa ulkolämpötiloihin tulokset ovat olleet myös selvästi parempia kuin mitä itse olen mitannut.
Joku on käyttänyt viisi mottia halkoja talven mittaan, tuottanut lämpöpumpulla mittaamansa määrän mittaamallaan sähkön kulutuksella. Asia on selvä, halkoja paloi ja COP tuli. Ei täydellinen puritaani mutta rehellinen kuitenkin. Välillä tietty näyttää vähän siellä ja täällä tulosten käsittelystä jollakin muutama motti halkoja unohtuvan tai kiellettävän tai että tunnelmoidaan ja känsät pehmitellään saunassa puista tuotetulla lämmöllä.
Onhan minullakin tulistusvaraaja, jonka kulutukset mitataan ja lasketaan tuloksiin. Siinähän on luovutettu siinä suhteessa, että ei ole edes yritetty pumppaamalla vettä lämmittää loppuun saakka. Itselläni homma on varsin selvä, kun tuon kattilan kulutuksen voi määrittää kohtuullisen tarkasti sekä laskennallisesti että todeta sen palaneen kulutuksen. Itse olen koettanut raportoida niin että "leppäkertuista" saisi käsitystä, mitä on kokonaisCOP ja mitä pelkkä pumppaus ulkolämpötilan mukaan. Näin niistä ehkä löytyy jotain suoraan verrattavaa. Tulosten vertailukelvottomuus on yksi oleellinen "ongelma", jos joku tunnusluku ei käy, ehkä jokin toinen käy.
Minulla ei ole mitään primääritietoihin perustuvaa mahdollisuutta kommentoida sinun tuloksia, koska sinä et raportoi tuotoista etkä kulutuksista. Se käsitys mikä minulle on muodostut kertomasti perusteella, että tuloksesi pintakeruupiirillä ovat jonkin verran parempia kuin muilla, jotka käyttävät valtaosin niitä ns. energiakaivoja. Mahtaisiko tätä sitten voida pitää miten hyväksyttynä ja oikeaksi todistettuna päätelmänä? Se pintakeruupiirihän pitää pintansa maailman tappiin jäähtymättä.
Joku on käyttänyt viisi mottia halkoja talven mittaan, tuottanut lämpöpumpulla mittaamansa määrän mittaamallaan sähkön kulutuksella. Asia on selvä, halkoja paloi ja COP tuli. Ei täydellinen puritaani mutta rehellinen kuitenkin. Välillä tietty näyttää vähän siellä ja täällä tulosten käsittelystä jollakin muutama motti halkoja unohtuvan tai kiellettävän tai että tunnelmoidaan ja känsät pehmitellään saunassa puista tuotetulla lämmöllä.
Onhan minullakin tulistusvaraaja, jonka kulutukset mitataan ja lasketaan tuloksiin. Siinähän on luovutettu siinä suhteessa, että ei ole edes yritetty pumppaamalla vettä lämmittää loppuun saakka. Itselläni homma on varsin selvä, kun tuon kattilan kulutuksen voi määrittää kohtuullisen tarkasti sekä laskennallisesti että todeta sen palaneen kulutuksen. Itse olen koettanut raportoida niin että "leppäkertuista" saisi käsitystä, mitä on kokonaisCOP ja mitä pelkkä pumppaus ulkolämpötilan mukaan. Näin niistä ehkä löytyy jotain suoraan verrattavaa. Tulosten vertailukelvottomuus on yksi oleellinen "ongelma", jos joku tunnusluku ei käy, ehkä jokin toinen käy.
Minulla ei ole mitään primääritietoihin perustuvaa mahdollisuutta kommentoida sinun tuloksia, koska sinä et raportoi tuotoista etkä kulutuksista. Se käsitys mikä minulle on muodostut kertomasti perusteella, että tuloksesi pintakeruupiirillä ovat jonkin verran parempia kuin muilla, jotka käyttävät valtaosin niitä ns. energiakaivoja. Mahtaisiko tätä sitten voida pitää miten hyväksyttynä ja oikeaksi todistettuna päätelmänä? Se pintakeruupiirihän pitää pintansa maailman tappiin jäähtymättä.
Josko nuo opinnäytetyöt on täyttä huuppaa, niin Motivan lämmitysmuotolaskuri vetää mielestäni kyllä pohjat.
Laskuriin jos syöttää tiedot suorasähkö vs. MLP vs. VILP, niin MLP yllättäen voittaa.
Mutta hetkinen.... sähkön hinnaksi lyöty lähemmäs 40 senttiä /kWh? Siis keskihinnaksi koko vuoden sähkölle. Melkoista huijausta kyllä usein vedetään kun ajetaan jotain tiettyä agendaa. Mistäköhän Motivakin rahansa saa?
Mikäköhän voittaisi kirkkaasti jos sähkönhinta olisi realistisempi vaikka 15snt/kWh, mikä sekin pörssihinnan keskihinnaksi olisi aikamoisen kova. Ja entäs jos vielä ajastaisi suorasähkövaraajan halvimmille tunneille?
Laskuriin jos syöttää tiedot suorasähkö vs. MLP vs. VILP, niin MLP yllättäen voittaa.
Mutta hetkinen.... sähkön hinnaksi lyöty lähemmäs 40 senttiä /kWh? Siis keskihinnaksi koko vuoden sähkölle. Melkoista huijausta kyllä usein vedetään kun ajetaan jotain tiettyä agendaa. Mistäköhän Motivakin rahansa saa?
Mikäköhän voittaisi kirkkaasti jos sähkönhinta olisi realistisempi vaikka 15snt/kWh, mikä sekin pörssihinnan keskihinnaksi olisi aikamoisen kova. Ja entäs jos vielä ajastaisi suorasähkövaraajan halvimmille tunneille?
Pitäähän tuohon laskea mukaan myös marginaali, vero ja siirto, jolloin 15 snt/kWh on aika maltillinen huomioiden, että laskurit tehdään koko Suomeen eikä vain halvimpien siirtohintojen alueille.
Jos laskureiden teko on aina ollut vaikeaa, niin erityisen vaikeaksi se on muuttunut tänä vuonna. Sähkön ja investoinnin hinta on ollut aivan eri kuin ennen.
Mitä tulee tuohon sähkön hintaan, niin ei kait pörssisähkö tai edulliset määräaikaiset sopparit ole vielä SE pää sopimusmuoto?
Ainakin täälläpäin suurinosa ihmisistä ostaa sähkönsä "jatkuvana", niin ei tuo hinta ole kovinkaan paljon pielessä?
Tottakait tällaisella fooorumilla ihmiset ovat paljon "valveutuneinpia" ja koittavat vinguttaa sieltä täältä, mutta perus pate ostaa sähkönsä ja niinkuin muunkin niinkuin aiemminkin. Korkeintaan "jappasee" shellin parlamentissa "hintojen riistosta"
Ainakin täälläpäin suurinosa ihmisistä ostaa sähkönsä "jatkuvana", niin ei tuo hinta ole kovinkaan paljon pielessä?
Tottakait tällaisella fooorumilla ihmiset ovat paljon "valveutuneinpia" ja koittavat vinguttaa sieltä täältä, mutta perus pate ostaa sähkönsä ja niinkuin muunkin niinkuin aiemminkin. Korkeintaan "jappasee" shellin parlamentissa "hintojen riistosta"
Mutta melkein 40snt.... Ei edes pahimman paniikin aikaan ajateltu että veroton keskihinta tulee ~30snt luokkaa olemaan.
No ainakin nyt saa kiinteitä soppareita niin että hinta siirtoineen on alle 20snt.
Että mietin vain mitä väliä MLP/VILP COPlla tai varsinkaan niiden kymmenyksillä kun ei niistä kumpaakaan kannata ottaa jos hommaaa älykkään suorasähkön hyvin eristettyyn normitaloon. Halvin, toimintavarmin, pitkäikäisin.
No ainakin nyt saa kiinteitä soppareita niin että hinta siirtoineen on alle 20snt.
Että mietin vain mitä väliä MLP/VILP COPlla tai varsinkaan niiden kymmenyksillä kun ei niistä kumpaakaan kannata ottaa jos hommaaa älykkään suorasähkön hyvin eristettyyn normitaloon. Halvin, toimintavarmin, pitkäikäisin.