Ilmavesilämpöpumpun sähkönkulutus Nibe F2040-12

KsK

Aktiivinen jäsen
Niin tässä tulee vaan mieleen, että onkohan tuo 2000kWh todella paljon lähinnä nykyisten hintojen takia (oletus, että ei ole halpaa sopparia voimassa, kun muutettu ja laskuista puhetta). Vuosi sitten vielä 5c/kWh hinnalla tuo kulutus olisi noin 150-200€ lasku siirtoineen veroineen, joka on aika linjassa talvikaudelle 150m2 70-luvun talolle, jossa ilmeisesti ei mitään suuria energiaremppoja ole tehty, osittain matalat alkuperäiset patterit (jotka ilmeisesti toimii miten toimii) ja ilmanvaihto painovoimaisesti (ei LTO). Takkakin on mallia tunnelma.

@Nina34 se edellisen omistajan öljynkulutus oikeasti kertoisi todella paljon ja ei pitäisi mahdottomuus olla välittäjän kautta tuo selvittää, jos sinulla ei ole yhteystietoja ottaa itse yhteyttä suoraan. Se antaisi todella vahvan osviitan siitä onko vika lähinnä VILP:ssä vai muiden tekijöiden yhdistelmä, miksi kulutus on mitä on.

Kyllähän se tuntuu pahalta, jos nyt maksaa ka. 30-40c/kWh ja menee se 2000kWh Marraskuussa, mutta lieneekö VILP:ssä edes mitään järkyttävästi väärin/vikaa loppujen lopuksi? Varmasti on jotain säädettävää ja parannettavaa, mutta tästä jää vähän kuva, että suunnilleen kulutus pitäisi puolittua jollain VILP:in asetuksilla. Vähän itselle nousee tässä ajatus, että olisiko kuitenkin vaan kyse, että pitäisi tehdä paljon pieniä ja isompia säätöjä/sijoituksia kiinteistöön ja sen laitteisiin, jotka jokainen säästäisi jonkun verran. Siis jos kulutusta pitäisi tiputtaa huomattava määrä.

Helpointa nyt varmaan oikeasti hankkia joku osaava kaveri sinne katsomaan niin laitteen asetukset kuin kytkennät jne. kerralla läpi ettei mitään selvää ongelmaa ole, joka olisi helposti korjattavissa. Tietysti samalla olisi hyvä myös vähän katsoa kiinteistön kuntoa muutenkin, jos vaikka vuotaa sieltä täältä enemmän tai vähemmän, niin siihen ei VILP:in säätäminen ihan hirveästi vaikuta ja voisi selittää sitä vastuksienkin käyttöä aika reippaalla tahdilla. Ei se 12kW nimellinen taida loputtomiin riittää sekään, jos talo vuotaa kuin seula lämpöä..

Toki voin olla väärässä ja oikeasti VILP on jotenkin aivan juntturassa ja se on nyt se syy tuolle kulutukselle lähes yksinään...
 
Viimeksi muokattu:

Joksa

Aktiivinen jäsen
Jaa olihan siellä tuo talon kokokin, 70- luvun taloissa on kahta eri sarjaa ennen ja jälkeen energiakriisin rakennetut talot. Ennen energiakriisiä talot (kuten minulla) on eristeet aika köykäiset: katolla 200mm villaa ja seinissä 100mm ja aika huonolla höyrysululla (kuten minulla on). 70-luvun loppupuolella olen nähnyt taloja joissa on jopa 250mm seinissä.
Ohessa vuodelta 2007 keräämäni kulutustietoja, varustus: öljylämmitys, yksi ILP apuna, 2-lasiset ikkunat, 300mm villaa yläpohjassa (harjakaton teossa 100mm lisätty), 100mm villaa seinissä, IV-kone asennettu putket 100mm eristyksellä yläpohjassa. Öjyn ja sähkö yhteiskulutus n 25000kWh. Ja toinen vuodelta 1999, jolloin ei ollut vielä IV-konetta ja ILP:tä. Sisälämpötila lienee ollut 20 asteen paikkeilla.
1673262206515.png
1673262508070.png
 

Karga

Aktiivinen jäsen
No laitetaan nyt yksi vielä. Minulla 80-luvun hyvin eristetty maalämpötalo lattialämmityksellä 135 m2. Tyypillinen kulutus kylmimpinä talvikuukausina 1200-1300 kWh. Kieltämättä, jos isompi ja vanhempi VILP-patteritalo alkaisi lähestymään omaa kulutusta, niin alkaisin minäkin etsimään vikaa omastani =)
 
  • Tykkää
Reactions: KsK

jmaja

Hyperaktiivi
70- luvun taloissa on kahta eri sarjaa ennen ja jälkeen energiakriisin rakennetut talot. Ennen energiakriisiä talot (kuten minulla) on eristeet aika köykäiset: katolla 200mm villaa ja seinissä 100mm ja aika huonolla höyrysululla (kuten minulla on). 70-luvun loppupuolella olen nähnyt taloja joissa on jopa 250mm seinissä.
Köykäsyys on suhteellista. 100 mm villalla pääsee jo 0,35 U-arvoon hyvällä villalla. En tiedä miten hyviä yleensä olivat, mutta -76 taloni yläpohjan eristeistä löytyneistä alkuperäisistä karhuntaljan pakkausmateriaaleissa oli aivan yhtä hyvä lämmönjohtavuus mainittuna kuin nykyisissä. Energiatodistusohjeissa sanotaan tuntemattomille/vanhoille eristeille johtavuudeksi 0,05 ja ko. paketissa oli 0,035.

0,05:lläkin alittuu -69 RIL suositus. -75 tuli vaatimukseksi 0,4 ja -78 0,35. Siis edelleen riitti 100 mm hyvää villaa.

Yläpohjassakin olisi riittänyt 100 mm villaa ainakin -78 määräyksiin saakka. Hyvällä villalla 200 mm menee alle 0,2:n U-arvon, joka olisi kelvannut aina vuoteen 2003 saakka. Siis 2000-luvullakin on voitu rakentaa 200 mm villalla yläpohjia.
 

Joksa

Aktiivinen jäsen
Köykäsyys on suhteellista. 100 mm villalla pääsee jo 0,35 U-arvoon hyvällä villalla. En tiedä miten hyviä yleensä olivat, mutta -76 taloni yläpohjan eristeistä löytyneistä alkuperäisistä karhuntaljan pakkausmateriaaleissa oli aivan yhtä hyvä lämmönjohtavuus mainittuna kuin nykyisissä. Energiatodistusohjeissa sanotaan tuntemattomille/vanhoille eristeille johtavuudeksi 0,05 ja ko. paketissa oli 0,035.

0,05:lläkin alittuu -69 RIL suositus. -75 tuli vaatimukseksi 0,4 ja -78 0,35. Siis edelleen riitti 100 mm hyvää villaa.

Yläpohjassakin olisi riittänyt 100 mm villaa ainakin -78 määräyksiin saakka. Hyvällä villalla 200 mm menee alle 0,2:n U-arvon, joka olisi kelvannut aina vuoteen 2003 saakka. Siis 2000-luvullakin on voitu rakentaa 200 mm villalla yläpohjia.
Niinhän se on villojen U-arvot ei ole muuttuneet vuosikymmeniin, mutta eristyspaksuudet on jostain syystä kasvaneet. En sitten tiedä mistä johtuu, varmaan myyntitykkien ponnisteluista Täällä on kuitenkin lämmöneristettä on hyvä olla enemmän, kun on energia on kallista ja lämpötilaero ulko- ja sisälämpötilan välillä on suuri.
Asennutin lisää 300mm viime syksynä yläpohjaan, että nyt on 600mm. Vuoden keskilämpötilaero esim. pääkaupunkiseudun ja Oulun seudun välillä on n. 3 astetta tekee sekin muutaman sata € vuodessa lämmitys systeemistä riippuen.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Asennutin lisää 300mm viime syksynä yläpohjaan, että nyt on 600mm. Vuoden keskilämpötilaero esim. pääkaupunkiseudun ja Oulun seudun välillä on n. 3 astetta tekee sekin muutaman sata € vuodessa lämmitys systeemistä riippuen.
Pitää olla aika iso yläpohja, kallis sähkö ja huono COP, että muutamia satasia tuolla säästäisi. 200->600 mm parantaa U-arvon n. 0,23->0,08 riippuen villasta ja YP:n rakenteesta. Siis 100 m2 yläpohjalle 15 W/K vähenee tehontarve. Lämmitystarveluku on n. 4000, joten lämmönhukka vähenee n. 1500 kWh vuodessa. Jos vielä ottaa lämmönjaolle huonohkon hyötysuhteen, ollaan edelleen alle erossa 2000 kWh lämmöntarpeessa. Tuo on sitten COPista riippuen 400-2000 kWh sähköä, joka maksaa sähkön hinnasta riippuen kympeistä aina sinne muutamaan sataseen. VILP/MLP COPilla ja vaikkapa viimevuoden keskimääräisellä pörssihinnalla (15 snt/kWh) ei juuri yli satasen mennä.
 

Nina34

Aktiivinen jäsen
Meillä päin joutuu vielä maksamaan siirron ja vielä hinta nousee tuplasta yläpohjan pinta-alasta.
Kiitos vastauksista. Yritän tuon öljyn selvittää vanhalta asukkaalla. Meillä myös sähkön siirron joutuu maksamaan. Minulla menee kyllä paljon enemmän kuin vain satasia kuukaudessa sähköön.
Joo eristeitä epäilen minäkin,että talo vuotaa lämpöä.
 

Nina34

Aktiivinen jäsen
Kulutus meillä muuten pientä,olen tehnyt kaikkeni sen eteen ettei miten turhaa sähkönkulutusta. Suihkussa kaikki käy todella nopeaa,saunassa ei olla enää käyty. Pesukone kerran viikossa päällä, astianpesukone kerran kahdessa päivässä.
 

Nina34

Aktiivinen jäsen
Niin tässä tulee vaan mieleen, että onkohan tuo 2000kWh todella paljon lähinnä nykyisten hintojen takia (oletus, että ei ole halpaa sopparia voimassa, kun muutettu ja laskuista puhetta). Vuosi sitten vielä 5c/kWh hinnalla tuo kulutus olisi noin 150-200€ lasku siirtoineen veroineen, joka on aika linjassa talvikaudelle 150m2 70-luvun talolle, jossa ilmeisesti ei mitään suuria energiaremppoja ole tehty, osittain matalat alkuperäiset patterit (jotka ilmeisesti toimii miten toimii) ja ilmanvaihto painovoimaisesti (ei LTO). Takkakin on mallia tunnelma.

@Nina34 se edellisen omistajan öljynkulutus oikeasti kertoisi todella paljon ja ei pitäisi mahdottomuus olla välittäjän kautta tuo selvittää, jos sinulla ei ole yhteystietoja ottaa itse yhteyttä suoraan. Se antaisi todella vahvan osviitan siitä onko vika lähinnä VILP:ssä vai muiden tekijöiden yhdistelmä, miksi kulutus on mitä on.

Kyllähän se tuntuu pahalta, jos nyt maksaa ka. 30-40c/kWh ja menee se 2000kWh Marraskuussa, mutta lieneekö VILP:ssä edes mitään järkyttävästi väärin/vikaa loppujen lopuksi? Varmasti on jotain säädettävää ja parannettavaa, mutta tästä jää vähän kuva, että suunnilleen kulutus pitäisi puolittua jollain VILP:in asetuksilla. Vähän itselle nousee tässä ajatus, että olisiko kuitenkin vaan kyse, että pitäisi tehdä paljon pieniä ja isompia säätöjä/sijoituksia kiinteistöön ja sen laitteisiin, jotka jokainen säästäisi jonkun verran. Siis jos kulutusta pitäisi tiputtaa huomattava määrä.

Helpointa nyt varmaan oikeasti hankkia joku osaava kaveri sinne katsomaan niin laitteen asetukset kuin kytkennät jne. kerralla läpi ettei mitään selvää ongelmaa ole, joka olisi helposti korjattavissa. Tietysti samalla olisi hyvä myös vähän katsoa kiinteistön kuntoa muutenkin, jos vaikka vuotaa sieltä täältä enemmän tai vähemmän, niin siihen ei VILP:in säätäminen ihan hirveästi vaikuta ja voisi selittää sitä vastuksienkin käyttöä aika reippaalla tahdilla. Ei se 12kW nimellinen taida loputtomiin riittää sekään, jos talo vuotaa kuin seula lämpöä..

Toki voin olla väärässä ja oikeasti VILP on jotenkin aivan juntturassa ja se on nyt se syy tuolle kulutukselle lähes yksinään...
Meillä kävi katsomassa,ja hän nopeasti katsoi ja sanoi,että ei ole mitään vikaa. Kyselin asteminuuteista ja käyristä yms,mutta katsoi ja sanoi että hyvät.

Tämä Niben valtuutettu huolto,maksoin 280€. Oli alle 30min täällä..
Ja meni kyllä luotto,tuntui ettei tiennyt mistään mitään..
 

haraldh

Vakionaama
Sen, mitä omaa sähkölämmiteistä taloani olen tarkasti mitannut ja seurannut sähkönkulutuksia niin en voi sanoa että näkisin astian- tai pyykinpesukoneen kulutuksia kaiken lämmittämiseen käytetyn sähkön välistä. Kaikki lämmittämiseen käytetty energia on niin eri dekadilla että kannattaa keskittyä siihen. Sauna näkyy kyllä, mutta sähkösauna ei ole päällä kuin ehkä kaksi tuntia maks.
 

KsK

Aktiivinen jäsen
Meillä kävi katsomassa,ja hän nopeasti katsoi ja sanoi,että ei ole mitään vikaa. Kyselin asteminuuteista ja käyristä yms,mutta katsoi ja sanoi että hyvät.

Tämä Niben valtuutettu huolto,maksoin 280€. Oli alle 30min täällä..
Ja meni kyllä luotto,tuntui ettei tiennyt mistään mitään..
No nää on näitä tietysti, mutta voisi toivoa, että ei siellä nyt ainakaan aivan katastrofaalisia asetuksia ollut, jos näin totesi. Vaikka olis kyseessä henkilö, joka tasan tietää suunnilleen mitkä ne vakioasetukset laitteelle kuuluu X-kokoisessa talossa, niin tämän perusteella ainakin pitäisi olla "sinne päin" ja yleistettynä sinne päin muutos vs juuri kohdillaan ei tule tuottamaan mitään ihan älyttömiä eroja kulutuksessa (aina toki on poikkeuksia jne).

Toisaalta myös monesti, jos on asennoitunut, että jossain tietyssä asiassa on oltava vikaa ja joku käy nopeasti toteamassa, että ei ole niin on luonnollista, että siitä jää vähän epämääräinen fiilis (tämä nyt ei tarkoita, että asentaja ei voisi olla väärässä tai ei osannut asiaansa, mutta huomioitava asia kuitenkin). Toki toi hinta tässä nyt ehkä se suurin ryöstö noin nopealle <1h käynnille.

Tiski- ja pesukonetta kannattaa käyttää juuri sen verran, kuin on tarve. Käsin ei ainakaan kannata mitään tehdä (energian kannalta), jollet kylmässä vedessä käsin tiskaa ja pyykkää, tulee lämpimällä vedellä kalliimmaksi kuin käyttää koneita. Näiden energiankulutus on kuitenkin täysin olematonta tuossa koko paletissa.

Kehottaisin (kuten useampi muukin), että se aikaisempi öljyn käytön määrä olisi aika kriittinen tieto tähän koko palettiin, jos oikeasti haluaa, että asialle tulisi selvyys. Sillä saadaan laskettua vertaisarvo talon energiantarpeelle lämmityksen osalta, jota voidaan hyödyntää aika suoraan toteamaan onko VILP:in kulutuksessa jotain todella poikkeavaa vai ei. Vaikea kuvitella, että näillä tiedoilla mitä on selvinnyt, että tuosta VILP:ista yksinään on optimoitavissa sitä 10-15% enempää kulutuksesta ainakaan (jos sitäkään), ilman muita tukitoimenpiteitä, joilla lämmitystarvetta pienennetään.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Meillä päin joutuu vielä maksamaan siirron ja vielä hinta nousee tuplasta yläpohjan pinta-alasta.
Kaikkihan sen siirron maksaa, mutta ei se täällä ole kuin alle 5 snt/kWh ja sähkön hinta toivottavasti ei jatkossa ole 2022-tasolla. Tuplapinta-ala tietysti vaikuttaa jo paljon. Laskin 100 m2:lle, kun en tiennyt onko 1- vai 2-tasoinen. Lämpimän sisätilan neliötä tuossa lasketaan, joten onko niitä tuo 154 m2 eli vain 1,5-kertaisesti?

No pointti oli kuitenkin, että yläpohja on lähes aina talon parhaiten eristetty vaipan osa ja sen lisäeristys ei hirveästi säästä. Tosin on yleensä myös halpa tehdä.
 

roots

Hyperaktiivi
No pointti oli kuitenkin, että yläpohja on lähes aina talon parhaiten eristetty vaipan osa ja sen lisäeristys ei hirveästi säästä. Tosin on yleensä myös halpa tehdä.
Jääpuikoista tai sulasta katosta sen melkein näkee jos on kovin huono yläkerta eristys, ne villathan voi tuonikäisessä olla hiirien myllertämät...
Se on totta että villojen halpa lisääminen ei hirveitä parannusta tee jos vanhat ei ihan hyrskynmyrskyn siellä ole.
 

Nina34

Aktiivinen jäsen
Kaikkihan sen siirron maksaa, mutta ei se täällä ole kuin alle 5 snt/kWh ja sähkön hinta toivottavasti ei jatkossa ole 2022-tasolla. Tuplapinta-ala tietysti vaikuttaa jo paljon. Laskin 100 m2:lle, kun en tiennyt onko 1- vai 2-tasoinen. Lämpimän sisätilan neliötä tuossa lasketaan, joten onko niitä tuo 154 m2 eli vain 1,5-kertaisesti?

No pointti oli kuitenkin, että yläpohja on lähes aina talon parhaiten eristetty vaipan osa ja sen lisäeristys ei hirveästi säästä. Tosin on yleensä myös halpa tehdä.
Sain viestin laitettua vanhalle asukkaalle öljystä, nyt odotan vastausta :)
 

Joksa

Aktiivinen jäsen
Tekninen tila (kattilahuone) on yleensä talon lämpimin huone. Monesti asennukset on tehty siten, ettei putkia eristetä ollenkaan. Muutama sata wattia sieltäkin löytyy ja yleensä kattilahuoneen ovi ainakin alkuperäisenä 70-lukulaisena ei paljoa pakkasta eristä kun eristystä ovessa ei ole. Näytti kuvassa LKV-pumpun putket olevan ilman eristeitä. Putkiston eristykset voi helposti tehdä itsekkin.
 

Joksa

Aktiivinen jäsen
Kaikkihan sen siirron maksaa, mutta ei se täällä ole kuin alle 5 snt/kWh ja sähkön hinta toivottavasti ei jatkossa ole 2022-tasolla. Tuplapinta-ala tietysti vaikuttaa jo paljon. Laskin 100 m2:lle, kun en tiennyt onko 1- vai 2-tasoinen. Lämpimän sisätilan neliötä tuossa lasketaan, joten onko niitä tuo 154 m2 eli vain 1,5-kertaisesti?
Onneksi en asu kuitenkaan Kajaven alueella siellä siirto maksaa 16snt/kWh, täällä siirto 6,5snt/kWh. Huoneistoala on tuo 155m2 ja rakennusala 199m2 ja lämmintä lienee kuitenkin melkein 199 m2 sisältäen lämpimän autotallin, varastot ja ym. tekniset tilat. Varaston ja autotallin lämpötilat on 10 asteen hujakoilla.
 

Tifo

Vakionaama
Virtavahtiin pitäisi saada oikeat arvot. Ulkoyksikön sähköjohdosta joku epäili että se voisi olla alikokoinen. Pystytkö tarkistamaan sen. Selvitä myös pääsulakkeen koko.
Sen jälkeen voit asettaa virtavahdille oikean arvon valikossa 5.1.12.
Laita vastuksille esto valikossa 4.9.5, koita saada kaikki päivät samalla kertaa.
Lämpökäyräksi laittaisin valikossa 1.9.1 jonkun vakiokäyristä 0-15. 9 on tehdasarvo, sinulla joku siellä olikin. Isompi numero antaa jyrkemmän käyrän eli pakkasen kiristyessä lämpöä tuotetetaan enemmän. Oikein valittu käyrä toimii siten että ulkolämpötilan muuttuessa sisälämpö pysyy samana.
Kun haluat muuttaa sisälämpöä tee se valikossa 1.1. Sinulla ei ole huoneanturia, joten muuta säätöä -10 - +10 asteikolla. 0 on oletusarvo.

Nyt sinulla on pumppu viritetty niin että siitä saa kaiken irti eikä vastukset pilaa taloudellisuutta. Seuraa pumpun toimintaa, kovemmalla pakkasella tulee tilanne että tarvitaan lisävastuksia. Silloin pitää poistaa vastusten esto tai laittaa lisälämmittimiä huoneisiin. Jotta vastukset eivät tule liian helposti mukaan pitää asteminuutit olla oikein asetettu. Siksi on hyvä estää ne aluksi. Vvm 130 ohjekirjassa on kerrottu lisää valikoiden käytöstä.

Jk. Sen niben kaverin olisi pitänyt tajuta se virtavahdin väärä arvo, voit kyllä reklamoida siitä jos veloitus on noin rasvaista, etkä sitten maksa mitään lisää.
 

Nina34

Aktiivinen jäsen
Virtavahtiin pitäisi saada oikeat arvot. Ulkoyksikön sähköjohdosta joku epäili että se voisi olla alikokoinen. Pystytkö tarkistamaan sen. Selvitä myös pääsulakkeen koko.
Sen jälkeen voit asettaa virtavahdille oikean arvon valikossa 5.1.12.
Laita vastuksille esto valikossa 4.9.5, koita saada kaikki päivät samalla kertaa.
Lämpökäyräksi laittaisin valikossa 1.9.1 jonkun vakiokäyristä 0-15. 9 on tehdasarvo, sinulla joku siellä olikin. Isompi numero antaa jyrkemmän käyrän eli pakkasen kiristyessä lämpöä tuotetetaan enemmän. Oikein valittu käyrä toimii siten että ulkolämpötilan muuttuessa sisälämpö pysyy samana.
Kun haluat muuttaa sisälämpöä tee se valikossa 1.1. Sinulla ei ole huoneanturia, joten muuta säätöä -10 - +10 asteikolla. 0 on oletusarvo.

Nyt sinulla on pumppu viritetty niin että siitä saa kaiken irti eikä vastukset pilaa taloudellisuutta. Seuraa pumpun toimintaa, kovemmalla pakkasella tulee tilanne että tarvitaan lisävastuksia. Silloin pitää poistaa vastusten esto tai laittaa lisälämmittimiä huoneisiin. Jotta vastukset eivät tule liian helposti mukaan pitää asteminuutit olla oikein asetettu. Siksi on hyvä estää ne aluksi. Vvm 130 ohjekirjassa on kerrottu lisää valikoiden käytöstä.

Jk. Sen niben kaverin olisi pitänyt tajuta se virtavahdin väärä arvo, voit kyllä reklamoida siitä jos veloitus on noin rasvaista, etkä sitten maksa mitään lisää.
Näin teen kiitos paljon. Laitan kuvia myöhemmin.
 

Jule

Vakionaama
En jaksanut lukea koko topikkia läpi, mutta 70-luvun talolle marraskuussa 2000kwh vilpillä on mielestäni suunnilleen normaali orkkispattereilla jos siellä ei kovin laajoja remontteja tehty. Tietysti voisi olla vähemmänkin, mutta ei tuo vielä mitenkään järjetön kumutus ole.
 

Leo

Aktiivinen jäsen
En jaksanut lukea koko topikkia läpi, mutta 70-luvun talolle marraskuussa 2000kwh vilpillä on mielestäni suunnilleen normaali orkkispattereilla jos siellä ei kovin laajoja remontteja tehty. Tietysti voisi olla vähemmänkin, mutta ei tuo vielä mitenkään järjetön kumutus ole.
Niin jos kulutus ennen ollut yhtä kylmänä kuukautena se n. 4000kwh ennen vilpin asennusta niin eihän siinä sitten mitään ihmettelemistä ole ja case closed ja COP noin 2. Ei vain ole noita öljyn kulutuksia tässä pohjatietona.
 

Jule

Vakionaama
Niin jos kulutus ennen ollut yhtä kylmänä kuukautena se n. 4000kwh ennen vilpin asennusta niin eihän siinä sitten mitään ihmettelemistä ole ja case closed ja COP noin 2. Ei vain ole noita öljyn kulutuksia tässä pohjatietona.
No vaikka ei ole kulutustietoja, niin ei tuo ole mitenkään järjettömän iso lukema 70-luvun talolle. Tosin energiakriisin aikaan 70-luvullakin jo havahduttiin miettimään sitä kulutusta, ja iso osa tuonaikaisista taloista on saneerattu jollain tavalla, mutta ei se energiankulutus ole monelle ihmiselle ollut mikään ongelma.
 

Leo

Aktiivinen jäsen
No vaikka ei ole kulutustietoja, niin ei tuo ole mitenkään järjettömän iso lukema 70-luvun talolle. Tosin energiakriisin aikaan 70-luvullakin jo havahduttiin miettimään sitä kulutusta, ja iso osa tuonaikaisista taloista on saneerattu jollain tavalla, mutta ei se energiankulutus ole monelle ihmiselle ollut mikään ongelma.
Näin juuri. Pumppu todennäköisesti toimii ihan ok, pientä hifistelyä pystyisi todennäköisesti tekemään jolla jotain saisi pois. Ihan linjassa tuo oikeastaan on kun meilläkin oli joulukuu se 1400-1500kwh kaikki sähkö 70-luvun talossa, josta vilp n.900kwh ja vilpillä lämmitettävää 110m2 ja 10m2 kylppäri jää sähköiselle lattialämmitykselle. Jos vertaa niin varmaan se tuolla isommalla neliömäärällä 150m2 taloussähkön kanssa ja vähän lattiaakin taisi sähköllä olla niin menee sinne 2000kwh paikkeille. Jos vanhoja sähkön hintoja 5c ja 6c siirto niin eihän siinä ole kuin 220e kuukaudessa, hinnat vaan nyt olleet kovat ja moni on herännyt taivastelemaan laskujen suuruutta vaikka kulutus sinällään olisikin maltillista.
 

_MikkoT_

Jäsen
En jaksanut lukea koko topikkia läpi, mutta 70-luvun talolle marraskuussa 2000kwh vilpillä on mielestäni suunnilleen normaali orkkispattereilla jos siellä ei kovin laajoja remontteja tehty. Tietysti voisi olla vähemmänkin, mutta ei tuo vielä mitenkään järjetön kumutus ole.
Pohjois-Pohjanmaalla 1973 talo orkkispattereilla, lämmitettävä ala 130m2, 3 asukasta, sisälämpötila 21c. Marraskuussa 8kW Mitsubishi Ecodan kulutti 630kWh ja kokonaissähkön kulutus 1100kWh. Katossa alkuperäiset eristeet, mutta ulkoseinät käyty läpi ja paikoin lisäeristetty. Ikkunat ja ovet vaihdettu 2000 luvun alussa. Tähän verrattuna isohko kulutus.
 

arimika

Vakionaama
Pohjois-Pohjanmaalla 1973 talo orkkispattereilla, lämmitettävä ala 130m2, 3 asukasta, sisälämpötila 21c. Marraskuussa 8kW Mitsubishi Ecodan kulutti 630kWh ja kokonaissähkön kulutus 1100kWh. Katossa alkuperäiset eristeet, mutta ulkoseinät käyty läpi ja paikoin lisäeristetty. Ikkunat ja ovet vaihdettu 2000 luvun alussa. Tähän verrattuna isohko kulutus.
Tässä Casessa saattaa olla 1 levy patterit ilman mitään lamelleja niistä ei pljoa tehoja irtoa varsinkaan ,kun ne vielä on osittain kylmiä.
70 luvulla on taloissa ollut montaa erilaista patterimallia josta eroa voi tulla huomattavasti. Eli pelkkää kulutuslukemaa ei silloin voi verrata keskenään :)
 

Jule

Vakionaama
Pohjois-Pohjanmaalla 1973 talo orkkispattereilla, lämmitettävä ala 130m2, 3 asukasta, sisälämpötila 21c. Marraskuussa 8kW Mitsubishi Ecodan kulutti 630kWh ja kokonaissähkön kulutus 1100kWh. Katossa alkuperäiset eristeet, mutta ulkoseinät käyty läpi ja paikoin lisäeristetty. Ikkunat ja ovet vaihdettu 2000 luvun alussa. Tähän verrattuna isohko kulutus.
Miksi siellä on "käyty seinät läpi" ja uusittu ovia ja ikkunoita?

Niinpä.

Lisäksi esim ihmisten suihkun käyttö on sellainen jolla saa yksinään jo tuon 1000kwh kuussa tehtyä eroa.
 

arimika

Vakionaama
Tietty jos varaajaa pidetään jatkuvasti 80C lämmöissä ja kiertovesi 24/7 päällä, niin eroa voi tulla "normaaliin". Kaikenlaista tullut nähtyä..
Tai niin kun se yks radiojuontaja totesi joulukuusssa että käy 3 x päivässä suihkussa ja perheeseen kuului avokki ja 2 vai kolme lasta . Jos jokainen tekee samoin niin voi olla ettei + 1000kWh /kk riitä :)
 

Leo

Aktiivinen jäsen
Pohjois-Pohjanmaalla 1973 talo orkkispattereilla, lämmitettävä ala 130m2, 3 asukasta, sisälämpötila 21c. Marraskuussa 8kW Mitsubishi Ecodan kulutti 630kWh ja kokonaissähkön kulutus 1100kWh. Katossa alkuperäiset eristeet, mutta ulkoseinät käyty läpi ja paikoin lisäeristetty. Ikkunat ja ovet vaihdettu 2000 luvun alussa. Tähän verrattuna isohko kulutus.
Niin siis oliko tuo 2000kwh marraskuun kulutus? Sittenhän kulutus on suuri. Meillä marraskuu vilp 575kwh ja yhteensä 1125kwh. Luulin, että tuo 2000kwh oli joulukuussa.
 

Pelus

Aktiivinen jäsen
Näin juuri. Pumppu todennäköisesti toimii ihan ok, pientä hifistelyä pystyisi todennäköisesti tekemään jolla jotain saisi pois. Ihan linjassa tuo oikeastaan on kun meilläkin oli joulukuu se 1400-1500kwh kaikki sähkö 70-luvun talossa
Minun mielestäni taas, jos kerran pumppuna Nibe 2040-12 kW eikä selviä -10 asteen pakkasesta ilman vastuksia ei aivan kaikki ole kohdallaan.
Kysyjällä joulukuun kulutus ollut 2800kWh viestissä #110. Onhan se aikamoinen kulutus kun vertaa tuohon vaikka 1500 kWh:n kulutukseen?
Joku tässä mättää kun näin korkea,ja käyttösähkö laitettu ihan minimiin
Ylenpalttisesta hupisähköstäkään tuskin on kuitenkaan erotus tullut
 

Leo

Aktiivinen jäsen
Minun mielestäni taas, jos kerran pumppuna Nibe 2040-12 kW eikä selviä -10 asteen pakkasesta ilman vastuksia ei aivan kaikki ole kohdallaan.
Kysyjällä joulukuun kulutus ollut 2800kWh viestissä #110. Onhan se aikamoinen kulutus kun vertaa tuohon vaikka 1500 kWh:n kulutukseen?

Ylenpalttisesta hupisähköstäkään tuskin on kuitenkaan erotus tullut
Joo tässä jo menee kuukaudet sekaisin kun ei jaksa selata taaksepäin ketjua tarpeeksi. Eli joulukuu ollut 2800kwh joka on todella paljon kyllä.
 

Jule

Vakionaama
Ei tuollainen 2800kwh ole "todella paljon" orkkikselle 70-luvun talolle.

Aika paljon pitää valuttaa että saa tuon eron aikaseksi kuukaudessa.
Mä olen joskus joutunut muuttamaan lvv yöaikakytkennän kun talossa oli 2x300l varaajat maksimiin säädettynä, ja yösähköllä lämmitettynä säännöllisesti loppui lämmin vesi.

Kumpikin varaaja otti normaalisti virtaa, ja kädellä mittaamalla oli polttavan kuuma, eli mitään merkittävää vikaa varaajissa ei ollut.
 
Back
Ylös Bottom