Perussähkötyökysymyksiä

[Matias]

Espoon sähkön peruja tuo, muistukuva että se liittyy huippukuorman tasoittamiseen eli kauko-ohjatusti pystyivät rajoittamaan sähkökulutusta. Espoo on täynnä vanhoja taloja missä on kuormanohjaukset tallessa (Sen käyttö on nyt taas keskusteluissa)

Hyvin moni nuori sähkömies on saanut näpeille noista kytkennöistä;-) Vanhatkin sähkärit päästi välillä ärräpäitä kun rätisi väärässä paikassa
Siihen aikaan ei ollut niin tiukkapipoista miten karvojen värit piti käyttää, jossain on varmaan lila ja punainen sekä harmaa?

Vuoden -76 aikaan vaihejohtimien värit oli keskuksissa keltainen-vihreä- violetti ja nollajohto oli harmaa.Suojamaadoitukset otettiin jompilla nollajohdosta,joissakin yhteyksissä sitä sanottiin "nollaamiseksi"

Lyijyvaippakaapeleiden aikaan ja niiden jälkeenkin (MMJ kausi) oli suojajohtona joko lyijyvaipan kirka lanka tai punainen johto.

SahkoApaja - Vanhat johdinvärit

Vanhat johdinvärit Määräykset johtimien tunnusväreistä ovat muuttuneen vuosien varrella useaan kertaan. Värien merkitykset ovat saattaneet vaihtua jopa aivan päinvastaisiksi, kuten väriparille sininen ja harmaa on käynyt. (Tekstin kieliasu aikakauden mukaista)

sites.google.com

 

[VesA]

Helen tarjoaa kahdenlaista ohjausta näillä nykymittareilla - täsmällistä 22-07 'aikasähkönä' ja 'yökuorman' ohjausta joka lähtee 1-60min viiveellä 22-23 välillä ( ja loppuu myös 07).

Tämä kävi ilmi Helenin tiedotteesta - ne asentavat meille uuden 15min / HAN -kykyisen mittarin vielä tässä kuussa. Tai siis Eltel asentaa.
On tuosta vanhasta mittaristakin tuotu ohjausjohto ryhmäkeskukseen, mutta otin sen keskuksen päästä irti - meillä on aikasiirto ja ohjaus lienee aktiivinen. Tai oli ainakin tuota edeltävässä mittarissa.

 

[jmaja]

Vuoden -76 aikaan vaihejohtimien värit oli keskuksissa keltainen-vihreä- violetti ja nollajohto oli harmaa.Suojamaadoitukset otettiin jompilla nollajohdosta,joissakin yhteyksissä sitä sanottiin "nollaamiseksi"

Ei ole tässä noin ja taatusti on alkuperäinen. Nollat on sinisiä ja maadoitetuille pistorasioille lähtee keskuksesta KeVi, joka tosin on otettu samasta kiskosta kuin nolla.

Pari valoryhmästä otettua maadoitettua pistorasiaa on nollattu katon valaisinrasiassa.

Pesukoneen pistorasia on kyllä aika hämäävä, kun sinne tulee keltainen vaihe ja KeVi. Kohtuu suuri riski sekaannukseen!

Kolmivaihejohdoissa (pääosin 4-johtimisia) vaiheet ovat tuolla ruskea tai musta poislukien liesi, jolle menee keltaista.

Helen tarjoaa kahdenlaista ohjausta näillä nykymittareilla - täsmällistä 22-07 'aikasähkönä' ja 'yökuorman' ohjausta joka lähtee 1-60min viiveellä 22-23 välillä ( ja loppuu myös 07).

Mutta kuitenkin vain yhteen käyttöön? Mulla oli siis kaksi eri ohjausta, mutta Caruna ei toiselle mitään tarjoa.

 

[Jule]

70-luvulla muuttui tuo värisysteemi, jonka takia on varmaan jonkin verran silloin rakennettu taloja jossa sekavärit käytössä. Sinänsä tuon ei kyllä ammattilaiselle pitäisi ongelmaa aiheuttaa.

Ainoa joka voi aiheuttaa sekaannusta on harmaa, joka oli nolla, ja otettiin 90-luvulla uudelleen käyttöön vaiheena. Uusimmassa kirjassa on myös punainen otettu uudelleen DC+ käyttöön, tosin käytännössä se on ollut sitå "aina".

Tuo sähkömittarilta tuleva lämmityksen ohjaus on nykyään kytketty lähes aina vaan jatkuvaan sähköönn, jos sieltä ohjaus ylipäätään tulee. Etäluettavan mittarin asennuksen yhteydessä se lämmityksen etäohjaus yleensä purettiin pois, mutta se ohjaus kytkettiin vaan jatkuvaksi siltä varalta että kytkentä oli käytössä.

 

[VesA]

Mutta kuitenkin vain yhteen käyttöön? Mulla oli siis kaksi eri ohjausta, mutta Caruna ei toiselle mitään tarjoa.

Ei näistä ota selvää. Tuosta vanhasta mittarista tulee yksi johto ja verkosta on tähän asti löytynyt vain höpödokkareita, ei näy onko mittarissa useampi ohjattava lähtö.

Edit: kaivoin sen lapun esiin ja siinä EI luvata kahta ohjausta - vaan 22-07 on kiinteä tariffiaika jonka yhteydessä ei luvata tämän ajan mukaista ohjausta ja kuorman ohjaus lähtee sitten sillä viiveellä.

 

[jmaja]

Etäluettavan mittarin asennuksen yhteydessä se lämmityksen etäohjaus yleensä purettiin pois, mutta se ohjaus kytkettiin vaan jatkuvaksi siltä varalta että kytkentä oli käytössä.

Tuonne menee kolme johtoa, jotka oli kytketty nykyaikaisessa muovijakorasiassa vipu-Wagoilla eli koko kytkentä on varmasti tehty 10-luvulla mittarin vaihdon yhteydessä. Johdoissa oli muoviklipseillä numerointi.

Yksi johto meni VKO-sulakkeelta sähkömittarille, yksi sähkömittarilta käyttövesilämmittimen kontaktorille ja yksi sähkömittarilta pattereiden, lattia- ja kattolämmityksen kontaktoreille ja releille.

Kuvassa kytkentärasia mittarin päällä vasemmalla ja kontaktorit oikealla.

Mikä mahtaa olla tuo kytkentärasian ja mittarin välissä oleva ilmeisesti metallisuojainen sulake? Sen suorakaiteinen metallilevy on sinetöity Fortum-sinetillä. Yläkautta kurkkimalla tuolla ei oikein mitään näy, vain tyhjä sulakepesä. Miksi siinä on melko tuore sinetti?

Mitenköhän tuohon kannattaisi laittaa muutama vikavirtasuoja? Haluasisin märkätilojen sähköt vikavirran taakse vähintäänkin. Uusi pikkukeskus viereen vai yhden alueen nousut kiertämään vikavirtasuojan kautta? Koko keskusta ei mielestäni ole järkeä vaihtaa.

Tuossa on nyt käytännössä täysin tyhjänä alue, jossa oli nuo kontaktorit.

 

[Santtuk]

Mikä mahtaa olla tuo kytkentärasian ja mittarin välissä oleva ilmeisesti metallisuojainen sulake? Sen suorakaiteinen metallilevy on sinetöity Fortum-sinetillä. Yläkautta kurkkimalla tuolla ei oikein mitään näy, vain tyhjä sulakepesä. Miksi siinä on melko tuore sinetti?

Se on ollut entisen tariffinohjauslaitteen syöttöön. Sähkö on otettu ennen mittaria, siksi se on sinetöity ettei kukaan erehdy tekemään laittomuuksia

 

[Joksa]

Pikku keskus viereen, jonne vikavirtasuojat ja jopa varokeautomaattit. Vikavirtasuojan kautta kun on vietävä myös nolla ja sitten vielä erikseen suojamaa noille märkätilojen sähköille. Nyky määräysten mukaan kaikki sähköt pitää olla vikavirtasuojien takaa (asuntokohteissa). Lisäkeskukselle voisi ottaa suoraan syötön pääkeskuksen kiskostosta, niin eitarvitse taistella sulakkeiden ja automaattien selektiivisyyksien kanssa. Nykyiset ryhmäjohdot voisi jatkaa vaikka riviliittimilla uudelle ryhmäkeskuksella. Suosittelisin myös kaikki muutkin maadoitetut pistorasiat siirtämään vikavirran taakse (ainakin pihavalot ja -pistorasiat).
Jos vikavirtasuojia värkkää tuohon keskukseen joutuu tekemään reikiäkansiin ja erottamaan nollat ja suojamaat laittamaan omat kiskot. Mutta tilaa ei näytä ympäristössä olevan uudelle keskukselle.

Tuo yksinäinen roppu asia tulikin tuossa edellä.

edit eli keskus uusiksi.

 

[Jule]

Jos nuo kontit ovat nykyään tyhjän panttina, siihen kohtaan voi modata muutaman vikiksen, mutta tosiaan sinne kylppäriin pitää todennäköisesti syöttö päivittää, nykyisellään se lienee rasiassa nollattu, joka ei toimi vikiksen kanssa, vaan maa pitää tulla omalla langallaan keskukselta asti.

Vamhan 0lk ryhmän suojausta on kätevä korottaa laittamalla se vikiksen taakse, IMO tuolla saa 0lk ryhmän suojaustason ihan hyvälle tolalle.

Ei niiden maadoitettujenkaan ryhmien vikavirtasuojauksessa mitään vikaa ole, mutta tuon ikäisissä taloissa ne on usein nollattuja, ja työläitä muutoksia.

 

[Hhartikainen]

Mitenköhän tuohon kannattaisi laittaa muutama vikavirtasuoja? Haluasisin märkätilojen sähköt vikavirran taakse vähintäänkin. Uusi pikkukeskus viereen vai yhden alueen nousut kiertämään vikavirtasuojan kautta? Koko keskusta ei mielestäni ole järkeä vaihtaa.

Vikurit tuohon lohkoon, jossa kontaktorit on. Poista ne kontit kokonaan, mahtuu varmasti riittävästi vikiksiä.

 

[roots]

Vikurit tuohon lohkoon, jossa kontaktorit on. Poista ne kontit kokonaan, mahtuu varmasti riittävästi vikiksiä.

Ei ole tilasta pulaa tuossa keskuksessa jos laittelee vikavirrat ja automaatit, saa vielä kaikki riviliittimille jos haluaa...

 

[Joksa]

Itse olisin sen verran laiska että, jos sopii nykyisen keskuksen viereen laittaisin tuommoisen: https://www.taloon.com/ryhmakeskus-pinta-utu-pointer-3436-35a-ip30-ps .

 

[Jule]

Mitä järkeä noiden sulakkeiden vaihtamisessa johdonauojiin on?

Ja tuo koppa ei kyllä mahdu tuohon kaapin viereen, eihän siinä ole silmämitalla kuin 15cm tilaa.

 

[VesA]

Meneekö sinne märkätiloihin oikea maajohto vai onko kaikki nollattu ? Se vähän vaikuttaa vikurien optimipaikkaan.

 

[Joksa]

Eikös se vasemmalle puolelle sovi? Onkohan tuo kiukaan ohjauskeskukselta näyttävä vielä käytössä? Luulen että johdot kiukaalle lähtevät alaspäin sitä voisi siirtää alaspäin mikäli vielä on käytössä.
Uusi keskus sen vuoksi on varmaan halvempi teettää jos ei ole itsellä asennusoikeuksia.

 

[jmaja]

Meneekö sinne märkätiloihin oikea maajohto vai onko kaikki nollattu ? Se vähän vaikuttaa vikurien optimipaikkaan.

Ei mene, mutta saa helposti vedettyä. Muuta metri putkitettua matkaa sisäkaton koolauksissa ja katot on nyt auki eli putket näkyy. Siellä taitaa olla neljä maadoitettua pistorasiaa, jotka on otettu valoista. Sitten keittiössä on lähemmäs kymmenen pistorasiaa, joille tulee suojamaa. Ainakin kaikille jotka olen tarkistanut. Autotallissa on myös muutama pistorasia.

Uusia pistorasioita pitäisi vettää pesutornille ja tekniseen tilaan LTO:lle sekä kiertovesipumpuille. Noi saa vedettyä aukinsisista katoista.

Kuivissa tiloissa on maadoittamattomat ja puulattiat. Saa jäädä. Noin. Putkitettu nekin on kaikki. Ainakin yhdessä putkessa patterille alakautta johdot juoksivat hyvin keskuselle eli saa niihin vedettyä lisää.

 

[jmaja]

Eikös se vasemmalle puolelle sovi? Onkohan tuo kiukaan ohjauskeskukselta näyttävä vielä käytössä?

Onhan tuolla nyt tilaa vaikka kuinka. Kiuas on nyt irti. Luultavasti käytetään vanhaa kiuasta ja ohjainyksikköä.

 

[jmaja]

mutta tuon ikäisissä taloissa ne on usein nollattuja, ja työläitä muutoksia.

Ei täällä kovin paljon nollauksia ole. Kaikkiin avattuihin maadoitettuihin pistorasioihin on KeVi tullut eli ei ole nollattu pistorasiassa. Ne, joissa on kytketty valojen kanssa samaan eli tulevat yläkautta on nollat kattovalon rasiassa. Siis riittää vetää keskusesta kattorasiaan KeVi.

 

[Joksa]

Onhan tuolla nyt tilaa vaikka kuinka. Kiuas on nyt irti. Luultavasti käytetään vanhaa kiuasta ja ohjainyksikköä.

Viereen voisi etsiskellä sitten sopivan ryhmäkeskuksen (voi katella sopivaa uppokeskusta). Ulkomitat sopivat ja vikavirtasuojia riittävästi ja automaatti sulakkeita myös. Ryhmät vikavirtasuojan taakse voisi ryhmitellä siten, ettei yhden laitteen vika tee pimeäksi kaikkia kriittiseksi luokiteltavia laitteita.

 

[jmaja]

Jos vikavirtasuojia värkkää tuohon keskukseen joutuu tekemään reikiäkansiin ja erottamaan nollat ja suojamaat laittamaan omat kiskot.

Kiskot kai tonne saa helposti. Voisiko vaihtoehto reikien tekoon olla laittaa päälle pieni kotelo DIN-kiskolla ja tuoda sen pohjan läpi johdot käymään vikurissa? Tarve on myös muutanalle sähkömittarille (MLP, TAMU ja LTO). Kai nekin tuonne vois laittaa.

Automaattijohdonsuojia en sinänsä kaipaa. Noissa valmiissa keskuksissakin vaikuttaa yleensä olevan paljon ryhmiä yhden vikavirtasuojan takana.

Nyky määräysten mukaan kaikki sähköt pitää olla vikavirtasuojien takaa (asuntokohteissa).

Ei kai sentään kaikki? Eikö MLP ja jääkaappi nyt ainakin jätetä yleensä ilman tuota. Miten pistotulppa LTO ja TAMU.

Vanhassa kohteessa ei pakkoa ole vikureita laittaa. Ei niitä rivarin linjasaneerauksessakaan laitettu kaikkiin, vaikka keskus uusittiin.

Yhden sähkärin mukaan kaikki uusiksi olisi n. 20 000 €. Se ei oikein mene budjettiin. Tarkoitus selvitä parilla tonnilla tehden itse osan.

 

[Joksa]

Ei kai sentään kaikki?

Tarkoitin uudiskohteita.

 

[jmaja]

Tarkoitin uudiskohteita.

Ei kai niissäkään ainakaan MLP:tä laiteta vikavirtasuojan taakse?

 

[VesA]

Yhden sähkärin mukaan kaikki uusiksi olisi n. 20 000 €. Se ei oikein mene budjettiin. Tarkoitus selvitä parilla tonnilla tehden itse osan.

Parilla tonnilla siihen pitäisi saada jo uusi ryhmäkeskus ja rutkasti vikureita, hyvä pohja on ostaa netistä jonkun onnettoman uusi keskus ja kalustaa se uuteen järjestykseen. Näitä tuntui ainakin toissakeväänä olevan - ehkä innokkaat rakentajat tilailevat noita kysymättä sähkäriltään.

Vikurit olen koittanut laittaa niin että jos pistorasiassa tapahtuu jotain ei samaan aikaan tule pimeää. Eli valot eri sulakkeen ja vikurin taakse.

 

[Joksa]

Ei kai niissäkään ainakaan MLP:tä laiteta vikavirtasuojan taakse?

Riippuu MLP:n asennusohjeista, kiinteästi asennettaviin laitteiden syöttöjohtoon ei yleensä tarvitse asentaa vikavirtasuojakytkintä. (erikseen tietenkin palovaaralliset tilat). SFS 6000 on se raamattu jota sähköasennuksissa on noudatettava. Yleensä laitteet joiden ryhmäjohtoon ei asenneta vikavirtasuojakytkintä, esim jääkaapit pakastimet, niiden pistorasiat tulisi merkitä siten, että se on tarkoitettu ainoastaan jääkaapille. Ja vikavirtasuojalla varustettuja pistorasioita on oltava asennettuna samassa tilassa helpommin saavutettavissa.

 

[VesA]

Yleensä laitteet joiden ryhmäjohtoon ei asenneta vikavirtasuojakytkintä, esim jääkaapit pakastimet,

No tätä pohdittiin toissakesän hankkeessa ja tarrojen sijasta laitettiin jokaiselle kylmälaitteen pistorasialle ryhmäkeskukseen oma johdonsuoja ja 1-vaihevikuri.

 

[Joksa]

Katsoin vuoden 2017 sfs-6000, siinä oli kutakuinkin noin kirjoitettu, mitä kirjoitin. Pistorasian käyttö on rajoitettu ainoastaan nimetyn laitteen käyttöön.

 

[jmaja]

jokaiselle kylmälaitteen pistorasialle ryhmäkeskukseen oma johdonsuoja ja 1-vaihevikuri.

Millainen riski noissa sitten on sille, että vikuri laukeaa turhaan ja sisältö pilaantuu? Riski tietysti kasvaa, jos yhden vikurin takana on puoli kämppää.

 

[Matias]

Millainen riski noissa sitten on sille, että vikuri laukeaa turhaan ja sisältö pilaantuu? Riski tietysti kasvaa, jos yhden vikurin takana on puoli kämppää.

Tahaton tai virheellinen laukaisu on vikavirtasuojan merkittävä heikkous jos siihen kytketyssä sähkökojeessa aiheutuu virtakatkon jälkeen isompia vahinkoja,niinkuin nuo pakastimen sulamiset ja tyhjillään olevan rakennuksen vesijohtojen jäätymiset tms.

Erinomainen turvalaite vikavirtasuoja kuitenkin on mutta kannattaa harkita mihin virtapiireihin sitä kannattaa asentaa juuri tuon virhelaukaisun takia.

Jos tuollaista haittaa ei olisi niin huoneiston tai omakotitalon vikavirtasuojaus olisi helppo tehdä yhdellä 3-vaihe vikavirtasuojalla vaikka heti pääkytkimen jälkeen.Esim tuollainen https://www.finnparttia.fi/epages/finnparttia.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014102905/Products/VVS463A

Nykytilanteessa sitä ei kannata tuolleen asentaa koska mahdollisen virhelaukaisun jälkeen on koko asunon sähköt poikki.

 

[Joksa]

On myös olemassa vikavirtasuojalla varustettuja pistorasioita, joiden jälkeen samaan johdotukseen asennettavat pistorasiat ovat vikavirtasuojauksen piirissä. Suojajohdin (kevi) on oltava ryhmäjohdossa. Vikavirtasuojapistorasia on kätevä saneerauksissa, esimerkki yhdestä: https://asennustuotteet.fi/catalog/21800/product/36141/3120EUC-84_FIN1.html

 

[roots]

On myös olemassa vikavirtasuojalla varustettuja pistorasioita, joiden jälkeen samaan johdotukseen asennettavat pistorasiat ovat vikavirtasuojauksen piirissä. Suojajohdin (kevi) on oltava ryhmäjohdossa. Vikavirtasuojapistorasia on kätevä saneerauksissa, esimerkki yhdestä: https://asennustuotteet.fi/catalog/21800/product/36141/3120EUC-84_FIN1.html

Aika kätevä saneerivärkki, varmaan saa ketjutettua eteenpäin sitten joko vikavirtaisena tai ilman laittamalla ketjutus eri liittimiin, luulen kun ei näy mitään kaaviota...

Asennusohjeessa oli kaavio ja on siinä mielestäni mahdollisuus ketjuttaa suojaamattomanakin kun näyttäis olevan 2 reikää syötön liitäntäpaikassa ja jopa 3 liitäntää PE reikiä... saa siis jopa jakopaikkana käyttää jos on jossain sallittu ei taida Suomessa olla luvallista!?

Itse olen viskonut kaikkiin talon sähköihin tämmösen paitsi 30mA vikavirtasuojatut erikseen.

VVS 463 P3A vikavirtasuojakytkin

AEG (=GE) 4-napainen 300mA vikavirtasuojakytkin "palosuojaukseen" In 63A. A-tyyppi. Tilantarve 4-moduulia = 72 mm.

www.finnparttia.fi

 

[kannu]

Tarkoituksena olisi saada kulutustietoja sekä PILPiltä (Nibe F470) sekä ILPiltä (Mitsubishi LN25). PILPille kaiketi https://www.shelly.cloud/en-fi/products/product-overview/shelly-3-em on sopiva, mutta mitenkäs tuon ILP:n kanssa kun sähkökaapilla näyttää tältä:

Nuo 3 piuhaa tuosta lähtee ulos turvakytkimelle, josta sitten sähköt edelleen pumpulle + pistorasialle ulkona. Alustavasti mietin https://www.shelly.cloud/en-fi/products/product-overview/shelly-plus-1-pm-2-pack/shelly-plus-1-pm mutta vaatiiko tuokin nyt sitten 3-vaihemittarin?

 

[Joksa]

Asennusohjeessa oli kaavio ja on siinä mielestäni mahdollisuus ketjuttaa suojaamattomanakin kun näyttäis olevan 2 reikää syötön liitäntäpaikassa ja jopa 3 liitäntää PE reikiä... saa siis jopa jakopaikkana käyttää jos on jossain sallittu ei taida Suomessa olla luvallista!?

Jos ehkä olisi sallittu, ainakin itse pitäisin asennukset selkeinä ja ilman kuviakin ymmärrettävinä.
Uudet keskukset ovat tilavampia ja helpompi lisäillä keskukseen vikavirtasuojakytkimiä. Vanhemmat keskukset ovat valmiiksi täysiä ja eivät ole tehty 5-johdin järjestelmälle, näihin vikavirtasuojien asennus ei ole järkevää.

 

[VesA]

Millainen riski noissa sitten on sille, että vikuri laukeaa turhaan ja sisältö pilaantuu? Riski tietysti kasvaa, jos yhden vikurin takana on puoli kämppää.

No tämän kämpän sähköt ovat pohjaltaan mallia -54 ja siihen osastoon, lähinnä alakerran valot, ei ole paljon vikureita laitettu, vain talliin jossa kevi yhdistyi nollaan vasta vikurin jälkeen jotta vaikkapa lätäkköön heitetyt jatkojohdot laukoivat vikurin, mutta sinne mihin on sähköjä 5 johdolla uusittu: yläkerta kokonaan, alakerrassa keittiö, pesukone, kuivuri.. on laitettu myös vikurit juurikin sillä periaatteella ettei kaikki pimene kerralla.

Eivät ne ole turhaan lauenneet ikinä, aina on joku vehje hajonnut ja laukonut. Täällä omassa kämpässä ei ole kylmälaitteille ( 4 jääkaappia, 3 pakastinta ) omia stotsi-vikuripareja vaan ryhmissä on muutakin.

Pitäisin dedikoitua vikuria kylmälaitteelle turvallisena, jos se laukeaa niin kylmävehkeessä on kyllä vikaakin, jäkikäteen niitä ei toki saa helposti asennettua kuin siihen pistorasiaan, mutta jos ryhmässä on muutakin niin mieluummin sitten niihin muihin rasioihin..

 

[Jule]

Aika kätevä saneerivärkki, varmaan saa ketjutettua eteenpäin sitten joko vikavirtaisena tai ilman laittamalla ketjutus eri liittimiin, luulen kun ei näy mitään kaaviota...

Asennusohjeessa oli kaavio ja on siinä mielestäni mahdollisuus ketjuttaa suojaamattomanakin kun näyttäis olevan 2 reikää syötön liitäntäpaikassa ja jopa 3 liitäntää PE reikiä... saa siis jopa jakopaikkana käyttää jos on jossain sallittu ei taida Suomessa olla luvallista!?
katso liitettä 83972

Kyllähän noita vikispistorasioita saneeraustöissä menee kuin ladaan tulppia, uskon että olen asentanut noita jo pian tuhannen kappaletta eri mallisina.

Noissa tosiaan mahdollisuus ketjuttaa sähkö myös edelleen, joko tuon rasian sisäisen vvs suojaamana, tai sitten "kovana". Tietysti sen voi myös haaroittaa periaatteessa kahteen eri suuntaankin tuossa, mutta käytännössä rasia on jo ketjutettunakin aivan täynnä, kun tuo vvs kojeisto ottaa melko möhkäleen tilaa.

 

[jmaja]

Miten kannattaa sitten laittaa vikurit noihin pariin ongelmapiiriin? Yksi on autotalli (kylmä metallihäkkyrä) ja pihavalot, joille lähtee yhteinen MCMK 3*2,5 +2,5. Siis nolla suojavaipassa, yksi vaihe menee pistorasioille ja autotallin sisävaloille keskuksen aikakytkimen kautta. Kaksi muuta vaihepiuhaa on kytketty keskuksessa yhteen ja menee pihavaloille sekä autotallin ulkoseinän valolle. Siis kahdelta eri sulakkeelta. Tuossa ulkovaloryhmässä on myös muita pihavaloja, joille menee oma suojamaa keskuksesta saakka.

Oishan se mukava saada pihavaloille vikuri. Voisiko tuossa laittaa keskuksesta tuon vikurin taakse niin, että laittaa nuo kaksi ryhmää saman 4-napaisen vikurin taakse? Ne pihavalot, joilla on suojamaa, suojamaa tietysti vikurin ohi. Sitten autotalliin olisi syytä laittaa pistorasioille oma vikuri eli niissä suojamaa lähtisi tuosta MCMK;n suojavaipasta ohi autotallin vikurin.

Eikö tuolloin keskuksen vikuri suojaa sähköiskulta fyysiseen maahan ja autotallin vikuri suojaa sähköiskulta myös mahdollisiin suojamaadoitettuihin pistorasiaan liitettyihin vehkeisiin?

Valoihin jää tietysti ongelma suojamaan puuttumisesta/paikallisesta nollaamisesta.

Vähän sama homma on talon alla olevan kylmän kellarin sähköjen kanssa. Sinne menee 4x2,5 MMJ ja kolme ryhmää. Yhdessä ryhmässä on kellarin valo ja pistorasia kellarissa nollattuna. Toisessa paineviemäripumppaamon moottori ja kolmannesssa sen hälytys. Nuo on nollattu kellarissa jakorasiassa, jostai kaikkialle lähtee myös suojamaa.

Miten tuohon kannattaa vikuri laittaa? Pelkälle pistorasialle kellariin? Pumppaamon vikuria ei ole syytä laittaa kellariin, koska silloin ei huomaa mistään, että pumppaamo on poissa pelistä kunnes viemäri tulvii pihalle. En tiedä onko sille lainkaan tarpeen tai järkevää laittaa vikuria. Asennettu 2001 ilman. Tällainen vehje:

LPS2000E2:n dokumentaatio | SKT

sktsuomi.fi

 

[jmaja]

Mitenköhän tuonne tekniseen tilaan saa fiksusti tuotua sähköt ja asennettua niiden vermeet? Ahdasta on ja kaikki vapaat paikat on jotenkin huonoja. Kaapeli tulee sisäkaton koolauksissa tai saa sen tuotua yläpohjan kauttakin, kuten tuo vanha 4x2,5, joka on ollut MLP väliaikaissyöttönä.

Tarkoitus olisi saada tuoda kaksi 5x2,5 MMJ:tä. Toinen tulee MLP turvakytkimellä (n. 12x8 cm) ja toinen LTO, esijäähdytys/lämmityksen ohjaus + pumppu, teknisen tilan tyhjennyspumppu, uima-altaan lämmityksen ohjaus ehkä uima-altaan kiertovesipumppu.

Tuon toisen ajattelin tuoda moduulirasiaan (8 moduulin levyinen 20x20 cm), josta sitten kaksi pistorasiaa sekä sähköt pumpuille jne releiden kautta.

Lisäksi on Valloxin IO-boxi, josta tulee patterin 24 V ohjaus ja ulkolämpötila-anturi. Ehkä 15x15 cm.

Sopivin paikka olisi ehkä tuon mustan raitisilmakanavan mutkan alla. Siinä on riittävästi tilaa (näyttää kuvassa ahtaalta, on puolisen metriä leveä seinällä), mutta asennus menee vaikeaksi. Yhden käden saa työnnettyä kämmen kiinni seinään, mutta toista ei. Tietysti voisi irrottaa raitisilmakanavan asennuksen ajaksi. Kohtuu työläs homma, kun se on tehty monesta pikkupalasta, jotta taipuu sopivasti.

Tuonne tulee luontevasti kaikki kaapelit.

Toinen mahdollinen olisi LTOn alla. Sieltä on vaan pitkähkö veto kaikkialle paitsi tyhjennyspumppu ja uima-allaslämmitys.

Oikealla oleva ulkoseinä ei oikein tule kyseeseen, jotta patterin suodattimen saa vaihdettua ja MLP:n huollettua. Tuohon tulee seinä/ovi n. 40 cm MLP:n etureunasta. Katon varmaankin jätä levyttämättä seinän sisäpuolelta.

 

[jalittam]

Eikös sulla ole käsittääkseni pääkeskuksen tilassa tilaa?

Sinne romut ja altaan läheisyyteen korkeintaan jakorasioita.

Useamman kaapelin siis vedät.

Ei kai kympeistä oo kiinni, ku miljardin jo laitteisiin laitoit.

Eli en RK:ta tonne laittais. Toki voinet simuloida laitteiden huoltoa virtuaalisella rk-kaapilla.

 

[jalittam]

Nii aiheeseen.
Mite iha nyky nykyset invertterit suhtautuu vikavirtasuojiin?
Tai toisinpäin lähinnä...

Työn puolestakin törmään ongelmiin.

Mm. yksvaihe kelmutuskone, koska invertteriohjaus.
Saati teollisuusrobotit...

Meet asentaan robottia, pyydetty vikuriton (henkilösuojaamaton) liityntä, ei oo, ja sit asiakas ihmettelee...

 

[Jule]

Nii aiheeseen.
Mite iha nyky nykyset invertterit suhtautuu vikavirtasuojiin?
Tai toisinpäin lähinnä...

Työn puolestakin törmään ongelmiin.

Mm. yksvaihe kelmutuskone, koska invertteriohjaus.
Saati teollisuusrobotit...

Meet asentaan robottia, pyydetty vikuriton (henkilösuojaamaton) liityntä, ei oo, ja sit asiakas ihmettelee...

Siis miksi se vikis mitään tekisi, muuten kuin tietysti vikatilanteessa?

Puolikiinteästi asennetun koneen saa tietysti kytkeä myös ilman vikistä, mutta se että jossain koneesss on invertteri ei saa vaikuttaa vikisen toimintaan.

Ainoa invertteri jolla voisi olla vikiksen kanssa ongelmia on aurinkopaneelijärjestelmän invertteri, tosin mielestäni oikein suunniteltuna senkään ei pitäisi vaikuttaa.

 

[jmaja]

Siis miksi se vikis mitään tekisi, muuten kuin tietysti vikatilanteessa?

Kai virtaprofiili voi olla haastava. Juuri olen lueskellut ABB:n ohjeita vikurin valintaan ja kytkentään. Tavallista A-tyyppiä suositellaan lähinnä valaistukseen, viihde-elektroniikkaan jne. Invertteriohjatulle moottorille oli oma vikurityyppi (B?) ja oli noita muitakin.