Meniköhän VILP-mitoitus pieleen?

Jule

Vakionaama
IMO:

Tuossa alkuperäisessä tilauksessa kun on haettu osalämmitystä vilpillä, on tuo vilpin teho siihen nähden ihan asiallinen, ja johan joku laski että 8,5kW pitäisi riittää -9°c korville, joka eteläsuomessa on ihan ok lähtökohta. Eli ei itse vilpissä varsinaisesti mitään vikaa ole.

Sen sijaan myyjä ei kyllä huomioinut noita pattereita mitenkään. Öljylämmitystaloissa käytettiin usein noita ohuita todella kuuman veden edellyttäviä pattereita (joka ei tietenkään silloin aiheuttanut muuta ongelmaa kuin pattereiden korkean pintalämmön), mutta lämpöpumpun kanssa tuollaiset patterit ei vaan toimi, eikä se tehokkaampi pumppu oikeastaan muuta tilannetta mihinkään, kun pumppu nakuttaa kokoajan maksimilämpötilaa.

Vähän sama kuin mopo jossa on 45km/h nopeuden rajoitin. Ei se nopeus rajaudu tuohon siksi että moottorissa ei olisi tehoa, vaan siksi että se nakuttaa rajoittajaa vastaan, eikä tehokkaamman moottorin vaihtaminen saa sitä kulkemaan kovempaa.
 

pökö

Kaivo jäässä
Öljylämmitystaloissa käytettiin usein noita ohuita todella kuuman veden edellyttäviä pattereita (joka ei tietenkään silloin aiheuttanut muuta ongelmaa kuin pattereiden korkean pintalämmön), mutta lämpöpumpun kanssa tuollaiset patterit ei vaan toimi,
Ei sovi yleistää. Meillä on yksilevyiset ö-lämpöpatterit lämpöpumpputalossa eikä huolen häivää kovallakaan pakkasella.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Miten vesi voisi kiertää liian nopeasti että patterit ei ehdi lämmetä? Eihän tuossa ole mitään järkeä. Toivottavasti työnjohtaja ei ollut samaa mieltä.
No, joo. Kyllä se tuommoisessa isossa talossa kiertää ja tavallaan kiertää myös vähän liian nopeasti VILP polosen mitoitukseen nähden. Jos se nyt on paluussa niin kierroista voi pyrkiä vettä koneen läpi enemmän kuin siitä kunnialla edes ehtii eikä se todellakaan ehdi lämmetä koska virtaama on suuri tehoon nähden. Tämä voi jo ahdistaa virtausta talon lämmitysjärjestelmässä ihan tarpeettomasti.

Noin se kytkettäisiin, jos haluttaisiin yksinkertainen ja toimiva ratkaisu.
Tuo ei todellakaan ole mikään paras tapa. Hyvä puoli että tietysti se talo lämpenee millä lämpenee. Tavallaan ei ajatuskaan ole siirtyä lämpöpumppulämmitykseen vaan vähän pienentää sitä öljyn kulutusta. ILPillä saisi ne ihan samat edut vain murto-osalla kustannuksista joten koko asennus pitäisi myös arvostaa sen mukaan.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuossa alkuperäisessä tilauksessa kun on haettu osalämmitystä vilpillä, on tuo vilpin teho siihen nähden ihan asiallinen, ja johan joku laski että 8,5kW pitäisi riittää -9°c korville, joka eteläsuomessa on ihan ok lähtökohta. Eli ei itse vilpissä varsinaisesti mitään vikaa ole.
Ensinnäkin esim. Lämpöykkönen suosittelee tuota konetta 80-150 m2 taloihin. Olisiko 80 neliötä jokin vanha talo ja 150 neliötä uusi hyvin eristetty? Lämmitettäviä neliötä vanhassa talossa on siis jo lähtökohtaisesti aika paljon enemmän kuin mihin tuommoista tuolla suositellaan.

Tuossa on kone jonka maksimitehoksi Lämpöykkönen ilmoittaa 7 kW. En tiedä missä lämpötilassa. Tämän valossa tulkinta että tuo kone voisi riittää tuossa kohteessa jonnekin -9 saakka on perin erikoinen. Antaakohan tuo edes tuota 7 kW enää -9 °C:ssa. Voisikohan olla vielä tuota samaa konetta myynnissä vai onkohan mallit vaihtuneet ?


Sitten tuo mitoitusperusteesi. Eihän maalämpökoneitakaan mitoiteta niin että ne käyvät jo -9 °C täysillä. Syytkin ovat ilmeiset: huono COP, tehon loppuminen kylmässä. Eli vähän kuin ensimmäiset hybridi autot. Parkkipaikoilla ja ruuhkaisilla kauduilla voi vähän rullailla mutta heti kun nopeus nousee yli viiden kympin, polttomoottori käynnistyy.

Sitten tuo kytkentätapa ei mahdollista veden lämmitystä ollenkaan. Onkohan aloittaja sitten tämmöistä halunnut vaikka tuommoinen siitä on sitten lopulta tullut?
 

repomies

Hyperaktiivi
Tuo ei todellakaan ole mikään paras tapa. Hyvä puoli että tietysti se talo lämpenee millä lämpenee. Tavallaan ei ajatuskaan ole siirtyä lämpöpumppulämmitykseen vaan vähän pienentää sitä öljyn kulutusta. ILPillä saisi ne ihan samat edut vain murto-osalla kustannuksista joten koko asennus pitäisi myös arvostaa sen mukaan.
No mikä nyt sitten olisi paras tapa? Paluukierron lämmitys on se yksinkertaisin ja halvin ja valtaosa säästöistä saavutetaan. Jos käyttövesipyttyyn saisi vaihtoventtiilillä vielä niin eikö se nyt aika pitkälti olisi siinä. Joku puskurivaraaja vielä avuksi, koska patterit.

Omassa systeemissä aikanaan pääsi hyvään tulokseen paluukierron lämmityksellä. Mutta minulla olikin lattiakierrossa vastaavan teholuokan ulkoyksikkö pienemmässä ja uudehkossa talossa.
 

mobbe

Vakionaama
Näillä öljy/vilp yhdistelmän asennuksissa taitaa yleinen tapa olla että kattilan lämpö pudotetaan 50 asteeseen ,käyttövedelle tulistinvaraaja jos 50 astetta ei enään riitä lämmönjakoon vilp unohdetaan ja siirrytään kokonaan öljyyn kun ulkolämpötila on laskenut vilpin kapasiteetin ylärajoille
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kyse ei oikeastaan silloin ole liian nopeasti kierrosta, vaan huonosta tasapainotuksesta lämmönluovutuskojeiden kesken. Jos paluuvesi lämpenee suuren kiertonopeuden takia, viileämpi menovesikin riittää saman lämmönluovutustehon saavuttamiseksi ja logaritminen painotus veden jäähtymiselle johtaa siihen, että suuremmalla virtauksella keskimääräinen lämpötila on alhaisempi.

Epätaspainosta lämmityverkoston ja lämmönlähteen välillä. VILP on liian pieni lämmityverkostoon nähden. Vaaditava virtaamaa löytyy lämmityssuunnitelmasta joka kyllä pitäisi aina tehdä jos komponentit muuttuu oleellisesti.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Sitä se on teholtaan, ei virtauksen osalta

Kaikki riippu vaadittavasta tehosta ja virtaus on yksi tekijä, dT toinen. Mutta liian pieni on liian pieni vaikka virtaamalle tekisi mtä. Lämmityverkoston virtamaan kasvataminen lisää tehoa ja lämmönlähteen (kompura, vastukset jne) on kyettävä vastamaan huutoon.
 

pökö

Kaivo jäässä
Lämmityverkoston virtamaan kasvataminen lisää tehoa ja lämmönlähteen (kompura, vastukset jne) on kyettävä vastamaan huutoon.
Kasvattaisi tehoa mutta kai virtaamaa kasvatettaessa myös lasketaan menoveden lämpöä ettei ylilämmitetä, silloin teho ei nouse.
 

sulo_s

Vakionaama
Mikähän tuossa kohteessa on esim. nollassa menoveden lämpötila, samoin vaikka -10.
Luulisi tuon vilpin piisaavan komeesti tuonne -5 asteeseen.
Sen jälkeen vaikka käsipelillä kolmitievenaa vähän kerrallaan auki, ökattila vaikka 65-70 (mikä riittääkään käyttöveteen).
Kyllä öljyn kulutus pitäisi puolittua. Tai sit on jotain outoo tai jokin säätö pahasti pielessä.
 

Henkka

Jäsen
Pattereiden uusiminen on semmoinen asia, joka pitänee ottaa kokonaan omalle kontolle. Usein siellä patteripuolella on jotain tehtävissä pelkästään kiertoja avaamalla.

Millähän tavalla tuo on kytketty ? Jotenkin haiskahtaa, että VILP on kytketty lämmityskierron paluuseen ja kattila on suntin takana aina kuumana antamassa lisälämmintä ja lämmittämässä vedet.:hmm:Tämä on helppo ja varma tapa kytkeä koska vain yksi putki katkaistaan. Kylmä totuus, että talo lämpenee edelleen "puoliksi" öljykattilalla valkenee sitten ehkä joskus myöhemmin.
Olen sen verran maallikko näissä asioissa että en osaa sanoa miten tosiasiallisesti on kytketty, Tuossa pitkähkössä avauksessani en edes kertonut kaikkea: firman noviisiasentaja tuskaili täällä nelisen päivää melko lailla yksin ja sai lopulta pumpun asennettua, silloin viime elokuussa kun ulkona oli vielä lämmintä. Syys- lokakuussa kun oli eka kylmä viikonloppu huomasin seurattuani tilannetta useamman tunnin että eihän se ulkoyksikkö tee yhtään töitä vaikka sisäyksikkö on päällä ja näytön mukaan laite lämmittää... Katsoin manuaalista että joo, propellerin kuva pitäisi näkyä sisäyksikön näytöllä kun ulkoyksikkä tekee töitä ja tosiaan sitä ei vaan näkynyt vaikka laite oli asennettu johonkin +22c ja olohuoneessa oli noin +18c... Soitin helpdeskiin ja siellä oltiin sitä mieltä että tuskin saavat päivystäjää vaivautumaan paikalle kun ei kuulosta kiireelliseltä ongelmalta; johon vastasin että mikä on helpdeskin tarkoitus jos pumpun toimimattomuus ei ole kiireellinen asia... Jouduin oikeasti väittelemään tämän nuoren naisen kanssa, joka muuten ei osannut vahvistaa tuota propellerihypoteesiani, ja sanomaan että meidän lapsilla on kylmä, kunnes hän suostui tekstaamaan päivystäjälle joka sitten lopulta tuli muistaakseni seuraavana päivänä katsomaan tilannetta. Tämä kaveri oli kokenut ammattilainen ja näki heti että noviisiasentaja (joka oli kertonut minulle asennuksen aikana että tämä oli hänen ensimmäinen oma keikka valmistumisensa jälkeen) oli kytkenyt meno- ja tuloputket väärinpäin... Itse olen tosiaan maallikko enkä osaa arvioida kuinka kompeksi tällainen hybridisysteemi on asentaa, mutta omaan korvaan kuulosti hieman odottamattomalta virheeltä. Syy miksi talo ei lämmennyt oli siinä, että Vilppi pyysi öljyä koko ajan mutta öljyä ei tullut... Öljyä ei tullut siksi että firman tarkastaja oli selittänyt minulle asennuksen jälkeen että sen tarvitsee avata vasta sitten kun alkaa olla niin kylmä että pumppu ei jaksa yksin, eli jossain -15 asteessa ja olin laittanut itselleni ylös että avaan öljyn sitten kun ulkona on tosi kylmä ja pumppu ei jaksa itse... No, tämä kokenut asentaja kytki putket oikenpäin ja osasi muutenkin neuvoa tällaista maallikkoa lämpökäyrien synkkauksesta eli kyllä näistä kokeneista kavereista joita ovat lopulta lähettäneet on hyviä kokemuksia, mutta heillä ei tietenkään ole mandaattia luvata isompaa pumppua eivätkä halua ottaa kantaa siihen suoraan. Eli nyt on putket kytketty niin että silloin kun pumppu ei jaksa se pyytää öljyä ja minä näen sen oumanin kahvasta että kun öljypannu tekee töitä, palaako öljyä käyttöveden lämmittämiseen (kahva klo 9:ssä) vaiko talon lämmittämiseen (kahva klo 10/11:ssä). Ja kyllä firma on yrittänyt korjata tilannetta esim. asentamalla puskurivaraajan ilmaiseksi ja myöskin vaihtamalla manuaalisen oumanin digitaaliseen ilman kustannuksia, kun olen vaan jaksanut soittaa ja tekstata ja meilata ja kertoa samat tarinat moneen kertaan monelle heidän edustajalle. Tuntuu vaan, että heillä on jo palanut tonneja siihen että täällä on käynyt yhtä sun toista asentajaa ihmettelemässä ja asentamassa tavaraa, että olisivat pääseet helpomalla jos olisivat vaan myöntäneet että pumppu on liian pieni ja siinä samassa olisivat voineet ehdottaa myöskin pattereiden vaihtamista sopivaan hintaan, mutta kun jostain syystä ovat vaan toivoneet että annan lopulta periksi mutta enhän minä sitä voi tehdä kun olen 13K maksanut tuotteesta joka ei tee sitä mitä luvattiin ja on aiheuttanut todella paljon vaivaa ja tuskaa itselleni ja perheelleni. Moni olisi varmaan jo aikaisemmassa vaiheessa ollut yhteydessä kuluttajariitalautakuntaan mutta koitan vielä katsoa mitä firma ehdottaa ensi viikolla ja toivotaan parasta. Kerron täällä sitten tottakai miten meni.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Sivulla 37-38 200-S AWB-M-E 201.D8 mallin tehokäyrät. Split laite jossa sisäyksikössä lisävastus 9 kW.

Jos lämmönsäädössä öljykattilassa on esim. Ouman EH-80, niin miten menee tuo käyrän jyrkkyys?

Tarkoittaako kerroin 1 että kun ulkolämpötila laskee 40C, lämpöverkon pyynti nousee 40C?
=> kun lähdetään 20C niin päädytään käyrän 1-kertoimella -20C 60C patteriveden menolämpöön (D-käyrä)

Vastaavasti 0,8 kertoimella päädyttäisiin -20C ulkolämpötilassa 53C menoveden lämpötilaan (C-käyrä)
=> 1.6 kerroin kuullostaa poikkeukselliselliselta öljykattilalle, tarkoittaisi -20C 84 C menoveden lämpötilaa (E-käyrä?)
 
Viimeksi muokattu:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Sivulla 37-38 200-S AWB-M-E 201.D8 mallin tehokäyrät. Split laite jossa sisäyksikössä lisävastus 9 kW.
Mikähän on nyt tuo laitteen "Bivalenssipiste" (Kaksiarvolämpötila) ks. sivu 132, jossa vastus tulee apuun? Voisi tulla jo 0C apuun, jotta sulatukset onnistuu OK.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Epätaspainosta lämmityverkoston ja lämmönlähteen välillä. VILP on liian pieni lämmityverkostoon nähden. Vaaditava virtaamaa löytyy lämmityssuunnitelmasta joka kyllä pitäisi aina tehdä jos komponentit muuttuu oleellisesti.
Ei välttämättä pelkästään siitä, vaan virtauksen epätasaisesta tai suorastaan väärästä jakautumisesta lämmönluovutuskojeiden kesken. Jos virtaus pääsee esim. kulkemaan yhden radiaattorin kautta turhan suurella virtauksella, se samalla purkaa tulo- ja menojohdon välisen paineen alhaiseksi. Tällöin virtaus kylläkin jäähtyy hyvin muissa pattereissa, mutta lämmönluovutus voi jäädä hyvinkin heikoksi noiden osalta, jos suurin osa lämmönluovutuskojeen pinnasta ei lämpene, kun lämmittävä virtaus on ehtinyt jäähtyä jo kojeen sisäisen kierron alussa, kun heikko virtaus ei tuo riittävästi lämmintä tilalle.

Vanhoissa öljylämmityskierrossa nimittäin lämmönluovutuskojeiden virtauksen tasapainotus useinkin perustuu eräänlaisiin vippaskonsteihin kuten patteriventtiileiden tai paluuyhteiden karan kuristamiseen tai termostaattisten patteriventtiileiden aktiivisesti ohjaamaan virtauksen tasapainotukseen. Kun verkosto viritetään lämpöpumpulle, noiden säätövaikutus virtaustasapainoon helposti menetetään, kun kaikki venttiilit avataan täysin kuten yleensä kannattaisi tehdä.
 

kaihakki

Vakionaama
Pattereiden paluuventtiilien säätö on tärkeä tehdä, jotta lämmintä vettä riittää kaikkiin pattereihin pakkasilla. Meillä olen säätänyt siten, että pakkasilla, jolloin termostaattiventtiili aukeaa reilusti, olen ruuvannut kiinnipäin, kunnes patterin alaosa on selvästi viileämpi kuin yläosa. Leudommilla keleillä paluuventtiilien kuristus ei vaikuta, koska termostaattiventtiili kuristaa tulevaa vettä.
Uusissa pattereissa paluuventtiili on täysin auki, joten säätä on välttämätön juttu. Meillä on 2000 ltr varaaja, jossa shuntti säätää menoveden lämpötilaa.
 

pökö

Kaivo jäässä
Patteriventtiilissä on niin pieni reikä vedelle että (jos venttiilit on paikoillaan) ei ole mahdollista että yhdestä patterista menee niin paljon vettä läpi ettei muihin riitä. Jos linjan viimeiseen patteriin ei riitä lämpöä niin lisää tehoa kiertopumppuun tai isompaa putkea.

Paluuventtiileistä ei ole tarvinnut umpimähkään säädellä enää vuosikymmeniin kun ne säädöt on nykyään termostaatin alla numeroituina.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tuon puskurivaraajan kytkentätapa voi vaikuttaa siihen kuinka lämmintä vettä VILP saa puskettua patterikiertoon. Jos aiemmin on laitteen kanssa pärjätty kovemmille pakkasille, niin se on voinut olla siitä että VILP on ollut suoraan kierrossa kiinni (tehostanut omalla pumpulla patterikiertoa ja ei sekoittumista puskurissa).

Jos tuo varaaja on SVWA 200 l, niin tuo sekoittuminen on hyvin todennäköistä.
1685257097293.png
1685256998898.png


Käyttövedelle olisi hyvä olla oma lämminvesivaraaja (sarjassa öljykattilan kierukan kanssa), jolla saisi lämmitettyä käyttöveden kevät-syyskuukausina.
 
Viimeksi muokattu:

kaihakki

Vakionaama
Patteriventtiilissä on niin pieni reikä vedelle että (jos venttiilit on paikoillaan) ei ole mahdollista että yhdestä patterista menee niin paljon vettä läpi ettei muihin riitä. Jos linjan viimeiseen patteriin ei riitä lämpöä niin lisää tehoa kiertopumppuun tai isompaa putkea.

Paluuventtiileistä ei ole tarvinnut umpimähkään säädellä enää vuosikymmeniin kun ne säädöt on nykyään termostaatin alla numeroituina.
Kyllä meillä käy niin, että jos avaan paluuventtiilin täysin auki, niin kovilla pakkasilla patterin alaosa ei juurikaan ole viileämpi kuin yläosa. Eli vettä kiertää liian nopeasti. Edellisen kiertovesipumpun kanssa, jossa oli liian vähän tehoa, kävi niin, että osa pattereista ei lämmennyt ollenkaan tai lämpeni vain vähän. Paluuventtiileitä kuristamalla sain tilanteen paranemaan.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Paluuventtiileistä ei ole tarvinnut umpimähkään säädellä enää vuosikymmeniin kun ne säädöt on nykyään termostaatin alla numeroituina.
Varmaan nykyään mutta eikös tuo aloittajan talo ollut vanhempaa perua? Sinällään en usko, että ongelman ydin olisi liiallisessa kierrossa lämpöpattereissa.

No mikä nyt sitten olisi paras tapa?

Se kannattaa kytkeä niin, että se kattila lämpenee sen VILPin tuottamalla lämpimällä vedellä. Periaatteessa semmoinen paluuputkeen kytkeminen, missä LJ:n paluusta tuleva vesi menee VILPille ja sieltä kattilaan olisi jo melko hyvä talviaikaan. Ongelmana enää, että mistä se kone saa vettä, jos taloa ei lämmitetä ja sitten talousveden lämmitys jää edelleen hakoteille.

Nyt tuossa on kerrotun mukaan selvästi jossakin kohtaa suntti, jonka takana se kattilan kuuma on. Tätä sunttia ilmeisesti syötetään kylmän paluun puolelta sillä VILPin tuotolla. Kattila kuumana ja suntti ryyppii siitä tarvittaessa lisää lämmintä. Siinä sivussa kattila syö jopa tuon alimittaisen VILPin leipää silloinkin kun se voisi hoitaa lämmityksen. No, toiminta ei riipu mitenkään VILPin toiminnasta eli onhan se siinä suhteessa "hyvä" ;D.

Tuossa on nyt puskurivaraajakin, tosin koska se on tuotu jälkien paikkailussa, kyse lienee pienestä kierukattomasta pöntöstä. Jos tämä puskurivaraaja olisi riittävän suuri ja kytketty koko järjestelmän keskukseksi, silloinhan tuo olisi hyvä. Olisi ne lämmöntuottotavat: VILP ja kattila. Kummankaan toiminta ei riippuisi toisesta. Varaajan olisi syytä olla kierukallinen, jotta vettäkin saisi lämmitettyä. Koska tämmoinen varaaja on asennettuna aika kallis, VILPin voisi laittaa ihan hyvin myös siihen kattilaan kiinni. Sen pitäisi olla sen verran iso, että se jaksaisi lämmittää yksinään "riittävän kylmään" ja sitten voisi jatkaa vaikka yksin sillä öljykattilalla. Näin se kattila olisi kuumana vain silloin kun tarvitaan niin kuumaa ettei se VILPillä onnistu tai kireimmillä pakkasilla, kun se ei enää toimi.

Pitäisi tietää millaisia reikiä siinä kattilassa on ja pääseekö niihin järkevästi käsiksi. Ilmeisesti paikka ei ole toivottoman ahdas, koska jonkinlainen puskurivaraajakin on pannuhuoneeseen mahtunut.
 

kakesa

Aktiivinen jäsen
16kwattisen olisi kyllä vaatinut vähintään noilla neliöillä. Noissa pienen pumpun sähkönkulutuksissa ei sinällään mitään outoa ole. Osoittaa vain sen että pumppu on käynyt pakkasilla aika lailla koko ajan 100% tehoilla. Muistaakseni itellekkin kävi täälläkin mainittu firma tekemässä tarjouksen ja nimenomaan tuosta Viesmannin 8,5kw pumpusta. Muuta eivät edes tarjonneet. Aina kanattais ottaa 3-5 kw tehokkaampi pumppu kun laskelmat osoittavat. Onneksi omasta painostuksesta Itelle laitettiin tämä Fujitsun 11kw. n. 17000kwh meni( sisältäen käyttöveden) kun lämmittelin vuoden verran 142m2 taloa pelkästään vilpillä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Varmaan nykyään mutta eikös tuo aloittajan talo ollut vanhempaa perua? Sinällään en usko, että ongelman ydin olisi liiallisessa kierrossa lämpöpattereissa.
Voi jopa olla osittain toisin päin. Jos vanhassa 2 1/2 -kerroksisessa öljylämmitystalossa oli heikkotehoinen kiertopumppu, ylimpien kerrosten pattereita oli monesti kuristettu äärimmilleen, jotta lämpöä tuli yleensä alakertaankin. Tuollainen järjestelmä toimi osittain painovoimaisen kierron avulla (ylhäällä hyvä kierto, alhaalla ei välttämättä kiertoa ensinkään ilman kuristussäätöjä). Jos sitten järjestelmään tuodaan tehokkaampi kiertopumppu, niin lämmönjaon suhteen luultavasti tulee ongelmia, jos yritetään pärjätä joko säätämättä mitään tai vain avaamalla kaikki kuristavat venttiilit.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Muistaakseni itellekkin kävi täälläkin mainittu firma tekemässä tarjouksen ja nimenomaan tuosta Viesmannin 8,5kw pumpusta. Muuta eivät edes tarjonneet.
Mitoittaminen on helppoa kun sama laite käy jokaiseen kohteeseen? Mahtaneeko sitten muuta olla varastossa?
Johonkin sen on sopivan kokoinen ja muihin se puhutaan sopivankokoiseksi ellei satu aivan piisaamaan.
 

Morjed

Jäsen
Samantasoinen talo niin V1 myi sen wiessmann 16kw koneen mutta ero siinä että öljykattila lähti samalla mäkeen. Ihan hyvin lämpöä riittänyt mutta huomasin kun vaihdatin 2 vanhaa maalattu patteria isoihin c22 60x2000 niin sain laittaa wiessmann sta 6 napsua alaspäin.
 

kaihakki

Vakionaama
Taloa oli aina lämmitetty öljyllä ja ekan talven yli (2021-22) jatkettiin perinnettä; öljyä kului noin 3600 litraa/12kk josta noin 3000 l pattereiden lämmitykseen ja loput 600 l käyttöveden lämmitykseen) ja talo oli aina mukavan lämmin ja patterit toisinaan erittäin kuumat.

Syyskuu 2022 - Toukokuu (25. päivä) 2023 eli n. 9 kk => n. 26.000 kWh. Tuosta kylmin 6 kk-jakso eli loka-maaliskuu yli 21.000 kWh ja kylmimmät 3-4 kk n. 3.600-3.800 kWh per kk.
Aloittajalla kului aiemmin 3600 litraa öljyä vuodessa. Jos hyötysuhde on 90%, niin lämmöksi muuttui n. 3200 litraa, eli n. 32.000 kwh.
VILPillä meni syys-toukokuussa 26.000 kwh. Kesä-heinä-elokuut on ehkä n. 2000 kwh, eli yhteensä n. 28.000 kwh.
Eli VILP tuotti n. 4000 kwh säästöt.
Jos meillä 5 kw Ultimate tuottaa lähes 10.000 kwh vuodessa säästöjä, niin aloittajan koneella pitäisi olla n. 15.000 kwh tasolla. Elikkä n. 10.000 kwh puuttuu. Jossain on pahasti vikaa. Joko käytössä tai koneessa.

Ei kannata vaihtaa konetta, ennen kuin on selvitetty missä vika.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Jos tuo varaaja on SVWA 200 l, niin tuo sekoittuminen on hyvin todennäköistä.
Hyvä huomio. Itselläni oli alussa vähän tämmöistä ongelmaa kattilassa kun alussa kaikki neljä putkea liittyivät siihen suoraan. Pahin oli minun tapauksessani lämmityksestä paluu mutta varmaan hyvänä kakkosena VILPiltä tulo kattilaan. Riipuu tietty, miten tuokin on tuohon kytketty.
 

Jule

Vakionaama
Muistakaa nyt että on alunperinkin tilattu tarkoituksella osatehoinen järjestelmä, se että lämmitystehoa on puolet mitoitustarpeesta on ihan linjassa sen kanssa mitä on tilattu.

Ensinnäkin esim. Lämpöykkönen suosittelee tuota konetta 80-150 m2 taloihin. Olisiko 80 neliötä jokin vanha talo ja 150 neliötä uusi hyvin eristetty? Lämmitettäviä neliötä vanhassa talossa on siis jo lähtökohtaisesti aika paljon enemmän kuin mihin tuommoista tuolla suositellaan.

Todennäköisesti noin.

Tuossa on kone jonka maksimitehoksi Lämpöykkönen ilmoittaa 7 kW. En tiedä missä lämpötilassa. Tämän valossa tulkinta että tuo kone voisi riittää tuossa kohteessa jonnekin -9 saakka on perin erikoinen. Antaakohan tuo edes tuota 7 kW enää -9 °C:ssa. Voisikohan olla vielä tuota samaa konetta myynnissä vai onkohan mallit vaihtuneet ?


Sitten tuo mitoitusperusteesi. Eihän maalämpökoneitakaan mitoiteta niin että ne käyvät jo -9 °C täysillä. Syytkin ovat ilmeiset: huono COP, tehon loppuminen kylmässä. Eli vähän kuin ensimmäiset hybridi autot. Parkkipaikoilla ja ruuhkaisilla kauduilla voi vähän rullailla mutta heti kun nopeus nousee yli viiden kympin, polttomoottori käynnistyy.

Sitten tuo kytkentätapa ei mahdollista veden lämmitystä ollenkaan. Onkohan aloittaja sitten tämmöistä halunnut vaikka tuommoinen siitä on sitten lopulta tullut?
No sitä en tiedä missä lämpötiloissa tuo oikeasti tuottaa 8kw lämpötehon, kun en noita weissmanneja sen paremmin tunne, mutta tarkoitin kyllä että 8kw lämpöteho on ihan linjassa sen kanssa mitä on alunperin pyydetty.

Jos pyydetään osatehoinen maalämpö, niin eiköhän se -9°C olisi ihan hyvä kohta alkaa toimia täysillä.

Myöskään veden lämmitystä vilpillä ei tilattu, joten olisihan sekin ollut virhe jos se siitä huolimatta olisi tehty.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Aloittajan pitää varmaan ottaa itse kantaa tuohon mitä on tilannut / mistä on sovittu. Kattilan jääminen nyt ei vielä sinällään ole mikään poikkeava mitoitusperuste.

Kauhean järkevästi tuo ei ole kokonaisuuden kannalta mitoitettu. Todennäköisesti suuremman koneen lisähinnan takaisinmaksuaika olisi lyhyempi kuin koko projektin vielä siitäkin lähtökohdasta että tuo on saatu edes jotenkin toimimaan. Jos tuo on ~13 000 € maksanut, itse koneen osuus siitä lienee paljon alle puolet.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
No sitä en tiedä missä lämpötiloissa tuo oikeasti tuottaa 8kw lämpötehon, kun en noita weissmanneja sen paremmin tunne, mutta tarkoitin kyllä että 8kw lämpöteho on ihan linjassa sen kanssa mitä on alunperin pyydetty.
-5 C tuo antaa max noin 6 kW.
1685285934044.png

 
Viimeksi muokattu:

Jule

Vakionaama
Onko tuollainen tilattu?
No noinhan tuossa ekassa viestissä sanotaan. Siis "käytän mieluummin öljylämmitystä kovilla pakkasilla" tarkoittaa mun mielestä juuri tuota, ja on mun mielestä ihan järkevä lähtökohta, kun ei täällä pk seudulla niitä kovempia pakkasia kovin montaa päivää ole.
6 kW tarvitaan sitten jo nollakelillä.
Ei, 3kw riittää ihan hyvin.

Meidän kummankin ilmoittamalla lukemalla on ihan sama pohja, eli ihan stetsonista heitetty arvaus.
 

pökö

Kaivo jäässä
Siis "käytän mieluummin öljylämmitystä kovilla pakkasilla" tarkoittaa mun mielestä juuri tuota,

Siis ymmärtää voi miten vaan jos lainaa jutusta vaan alun. Voi ymmärtää myös niin että kun vilp sammuu pakkasrajaansa niin käytetään mielummin öljyä kuin vilppiä vastuksella

käytän mieluummin öljylämmitystä kovilla pakkasilla kuin Vilpin sähkövastusta
 

Jule

Vakionaama
Siis ymmärtää voi miten vaan jos lainaa jutusta vaan alun. Voi ymmärtää myös niin että kun vilp sammuu pakkasrajaansa niin käytetään mielummin öljyä kuin vilppiä vastuksella
Tuossa on kyllä pointti, jonka vilpin myyjän ainakin olisi pitänyt etukäteen selvittää. Mä oletin jotenkin automaattisesti että ideana oli alunperinkin että vilppiä on tarkoitus käyttää vain se normaali talvikausi, joka pk seudulla on yleensä siellä +5...-5°C
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Noilla lukemilla tuon koneen kutsuminen 8,5kW tehoiseksi voidaan kyllä katsoa huijaukseksi, ainakin jos suomen markkinoilla on myynnissä.
Aloittaja ei ole kertonut onko se ulkoyksikkö 1-vaiheinen/1 puhaltimella 201.D8 vaiko 3-vaiheinen/2 puhaltimella (esim. 201.D13).

Tuo 201.D13 olisi ollut oikeampi kokoinen (nimellisteho 8,6 kW)
1685292446046.png
 
Back
Ylös Bottom