Sähköautojen lataaminen ja latausverkosto

[Harrastelija]

Veikkaan että jenkkilässä tms on joku nostanut oikeusjutun kun vakkarilla ajaessa on saanut ylinopeussakon (alamäessä).
Arvaus että autovalmistajien vastaus tähän on jarruttava vakkari (vaikka vakkari ei ole adaptiivinen).
Muutaman km/h antaa mennä yli asetetun ja sitten alkaa himmaileen jarrulla.
Aika usein tulee laitettua vakkari ”pauselle” isommissa mäissä (ylinopeussakkojen uhallakin).
Kahdessa vm -08 autossa oli tuollainen (toisessa ei ollut adaptiivinen) ja nykyisessä vm -16 autossa sama homma.

 

[Jule]

Eräs kirjoitti fb puolella että himmaa aina vauhtia tarkoituksella ylämäkiin kun säästää sillai. Polttiskuski käsittääkseni. Kirjoitin kyllä vastineeksi painavan sanan...

Bonuksena tuo ei edes säästä polttoainetta.

Siis verrattuna vaikka tailanteeseen että ajaa ylämäet kovempaa ja hidastaa alamäessä, olisi polttoainetaloudellisempaa ajoa kuin ylämäessä hidastaminen.

Poikkeuksena on jotkut raskaat ajoneuvot jossa taloudellisuutta voidaan parantaa aloittaa rullaaminen ennen mäenhuippua, niin että myötämäen lopussa ollaan jälleen tavoitenopeudessa. Henkilöautolla tuota ei pysty hyödyntämään, ellei ole sitten ihan hillittömän jyrkkä alamäki jossa nopeus nousee.

Tasanopeudella hitaammin ajaminen tietysti yleensä on taloudellisempaa, verrattuna kovempaan nopeuteen.

 

[vmakela]

Lataushybridillä on omat pelisääntönsä, koska moottorin sammuttaminen on aina prioriteetissä korkealla. Eli, kun lähdetään mäen päältä, joko vapautetaan vakkari, tai nostetaan vakkarin nopeutta siten että auto ei regeneroi alamäessä, vaan nopeus kasvaa rullaten. Mäen pohjalla tarkkaillaan miten paljon otetaan sähköä ja milloin polttis on menossa päälle, tätä kynnystä haetaan ylämäkeen noustessa siten, että pysytään mahdollisimman pitkään sähkön varassa polttomoottori sammuksissa. Tällöin nopeus seilaa todellakin, mutta polttomoottori käy minimin tarvittavan määrän. Mäen lakea lähestyttäessä etsitään taas se nopeuden pudotus jossa saadaan polttomoottori sammumaan mahdollisimman ajoissa, ja ajellaan se loiva viimeinen nousu sähköllä, kunnes taas rullataan seuraavaan alamäkeen. Tuolla säästää jokusen desin satasella, jos jaksaa kikkailla. Itse olen joskus tuota testaillut, silloin kun perässä ei ole ketään tulossa, mutta todennut aika työlääksi pihistelyksi. Pääideä tuossa on se että auto rullaa eikä regeneroi, koska regeroinnin hyötysuhde ei ole 100%.

 

[tet]

Siis verrattuna vaikka tailanteeseen että ajaa ylämäet kovempaa ja hidastaa alamäessä, olisi polttoainetaloudellisempaa ajoa kuin ylämäessä hidastaminen.

Tästä en kyllä ole samaa mieltä. Rullaus säästää aina polttoainetta, verrattuna siihen että ylämäessä kaasuttaa ja alamäessä hidastaa. Vaikka olisi regeneroiva auto, niin silti. Tilanne vielä korostuu sähköautolla, jonka hyötysuhde yleensä huononee kuormituksen kasvaessa, toisin kuin polttomoottorilla.

Mutta tuollaiselle ajolle oikea paikka on siellä, missä ei ole perässä muuta liikennettä. Jos ajan jonossa, niin en todellakaan ala mitään ekoajoa harrastamaan.

 

[Ton1A]

Tänään on ilmaisia ämpäreitä jaossa

Tesla | Tesla jakaa tänään ilmaista sähköä kaikkiin sähköautoihin

Superchargereilta saa tiistaina maksutta sähköä, koska tänään tiistaina vietetään asemaverkoston 10-vuotispäivää Euroopassa.

www.hs.fi

 

[kotte]

Onhan noissa adaptiivisen vakkarin polttisautoissakin lievää liike-energian talteenottoa hidastettaessa, eli akun lataus on järjestetty niin, että akun jännitteen käyttäytymistä seurataan ajojaksolla ja jos tie tai liikennerythmi on sellainen, että välillä on kiihdytettävä ja välillä hidastettava, akun jännitettä moduloidaan vahvasti moottoritehon perusteella. Tasaisella akun jännite pidetään juuri sellaisena, että sen ei anneta suoranaisesti purkautua (12,5 ... 12,7 volttia), mutta ylämäessä sähkö otetaan akusta lepuuttamalla laturin magnetointi. Alamäessä tai hidastettaessa sitten jännite nostetaan akun desulfatointialueelle, eli hiukan vajaaseen 15 volttiin. Osittain tyhjentynyt akku pyritään tietenkin ensin lataamaan riittävästi jännite-virtariippuvuuden perusteella. Automaattivaihteiden kanssa vaihdetaan myös jyrkässä alamäessä pykälää tai kahta normaalia suuremmalle (millä kuitenkin on lähinnä jarrujen kulumista vähentävä hidastusvaikutus eikä niinkään akun latausvirtaa lisäävä merkitys). Mutta tokihan kaikella tuolla on suhteellisen vähäinen merkitys ja kapeat toimintarajat, josta hyötyä on mahdollista saada. Suuremmalla akulla auton mahdollisesti saisi toimimaan enemmän kevythybridin tapaan, ehkä?

Moottoriteillä normaalisti käytetyillä nopeuksilla jarrutus ei toki ole tarpeen kuin yllättävän liikenne-esteen tai nopeiden asetusmuutosten takia, sillä alamäet ovat sen verran loivia, että auton nopeus laskee alamäessäkin ilman pientä lisäpotkua moottorilta.

 

[Jule]

Tästä en kyllä ole samaa mieltä. Rullaus säästää aina polttoainetta, verrattuna siihen että ylämäessä kaasuttaa ja alamäessä hidastaa. Vaikka olisi regeneroiva auto, niin silti. Tilanne vielä korostuu sähköautolla, jonka hyötysuhde yleensä huononee kuormituksen kasvaessa, toisin kuin polttomoottorilla.

No tuo mun kommentti koski nyt nimenomaan polttomoottoriautoa.

Vastamäessä ei paljoa voi rullailla, ellei sitten aio kääntyä tms, jonka takia pitää hidastaa.

Henkilöauton polttomoottorin hyötysuhde on parhaimmillaan n. 90% rasituksella, joka voidaan saavuttaa esimerkiksi siinä vastamäessä, sen sijaan vastamäessä nopeuden hidastaminen tarkoittaa moottorin kuormitksen keventämistä samalla sen hyötysuhteen heikentämistä.

Myötämäessä kiihdyttäminen onnistuu tietysti helposti ihan pienelläkin kaasulla, mutta samalla se on kiihdyttämistä käyttäen moottorin heikon hyötysuhteen aluetta. Sen sijaan jos siinä alamäessä antaa rullailla jopa nopeuden hidastamistumisen kustannuksella moottori ei käy huonolla hyötysuhteella. Optimitilanteessa moottori ei tietysti kävisi lainkaan.

En nyt kehoita tuollaiseen liikenteessä, varsinkaan muiden edessä, mutta noin kulutuksen optimoinnin kannalta se mäessä kiihdyttäminen ja ja alamäessä hidastaminen olisi taloudellisempaa kuin päinvastoin toimiminen.

 

[pokeri]

Onhan noissa adaptiivisen vakkarin polttisautoissakin lievää liike-energian talteenottoa hidastettaessa, eli akun lataus on järjestetty niin, että akun jännitteen käyttäytymistä seurataan ajojaksolla ja jos tie tai liikennerythmi on sellainen, että välillä on kiihdytettävä ja välillä hidastettava, akun jännitettä moduloidaan vahvasti moottoritehon perusteella. Tasaisella akun jännite pidetään juuri sellaisena, että sen ei anneta suoranaisesti purkautua (12,5 ... 12,7 volttia), mutta ylämäessä sähkö otetaan akusta lepuuttamalla laturin magnetointi. Alamäessä tai hidastettaessa sitten jännite nostetaan akun desulfatointialueelle, eli hiukan vajaaseen 15 volttiin. Osittain tyhjentynyt akku pyritään tietenkin ensin lataamaan riittävästi jännite-virtariippuvuuden perusteella. Automaattivaihteiden kanssa vaihdetaan myös jyrkässä alamäessä pykälää tai kahta normaalia suuremmalle (millä kuitenkin on lähinnä jarrujen kulumista vähentävä hidastusvaikutus eikä niinkään akun latausvirtaa lisäävä merkitys). Mutta tokihan kaikella tuolla on suhteellisen vähäinen merkitys ja kapeat toimintarajat, josta hyötyä on mahdollista saada. Suuremmalla akulla auton mahdollisesti saisi toimimaan enemmän kevythybridin tapaan, ehkä?

Moottoriteillä normaalisti käytetyillä nopeuksilla jarrutus ei toki ole tarpeen kuin yllättävän liikenne-esteen tai nopeiden asetusmuutosten takia, sillä alamäet ovat sen verran loivia, että auton nopeus laskee alamäessäkin ilman pientä lisäpotkua moottorilta.

No kerro kuiten missä autossa 12v akun jännitettä liikennerytmin mukaan säädetään tai ees ylämäessä

 

[tet]

No kerro kuiten missä autossa 12v akun jännitettä liikennerytmin mukaan säädetään tai ees ylämäessä

No esimerkiksi kaikissa viimeisen about 5-10 vuoden aikana valmistetuissa VW-konsernin polttomoottoriautoissa.

 

[korsteeni]

en tiennyt että autosta saa virtaakin tuosta ihan suoraan

 

[tet]

en tiennyt että autosta saa virtaakin tuosta ihan suoraan

Useimmista ei saa, sille vaaditaan tuki joka yleistyy pikkuhiljaa. Tuntee nimen V2L eli Vehicle-to-Load.

 

[Esäätäjä]

Useimmista ei saa, sille vaaditaan tuki joka yleistyy pikkuhiljaa. Tuntee nimen V2L eli Vehicle-to-Load.

Silloin tuo palikka tulee käsittääkseni auton mukana.

 

[korsteeni]

onkohan volkkarin ruudulla näkyvä <kaksisuuntainen lataus> eri asia, liittyy johonkin muuhun?

 

[tet]

Silloin tuo palikka tulee käsittääkseni auton mukana.

Voi olla, että joillain valmistajilla tulee. Mutta ei siitä latausliittimestä virtaa kuitenkaan ulos saa, jos ei ole V2L-tukea. Normaalisti ne piuhat menevät vain laturin tulopuolelle, ei se osaa ajoakun tasavirrasta vaihtovirtaa tehdä - se on tasasuuntaaja, ei vaihtosuuntaaja. En ole perehtynyt tarkemmin noihin V2x-ratkaisuihin (V2G, V2H, V2L), mutta veikkaisin että siellä on erillinen invertteri takaisinsyöttöä varten. Toki myös voimalinjan invertteriä voi käyttää, kunhan tehdään sopivat vaihtokytkennät.

V2G – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[Tinkero]

onkohan volkkarin ruudulla näkyvä <kaksisuuntainen lataus> eri asia, liittyy johonkin muuhun?

Volkkari vaatii tähän erillisen kaksisuuntaisen latauslaitteen, joita ei taida vielä olla edes myynnissä.

 

[korsteeni]

evnotifylla näkee akkujen lämpötilan, luulin että pattereissa on korkeampi jännite
no ei pitäisi luulla mitään

 

[tet]

evnotifylla näkee akkujen lämpötilan, luulin että pattereissa on korkeampi jännite
no ei pitäisi luulla mitään

Jännite vaihtelee varaustilan mukaan, vähän valmistajasta ja käytetystä akkukemiasta riippuu missä rajoissa liikutaan. Yksittäisen kennon lepojännite on täydellä akulla tyypillisesti 4,2 V ja laskee purettaessa 3 volttiin. Jos akustossa on esim. 108 kennoryhmää sarjassa, jolloin nimellisjännite on aika tarkkaan 400 V, vaihtelee akuston lepojännite varaustason mukaan välillä n. 324 - 454 V. Kuormitus tietenkin pudottaa myös jännitettä.

 

[katve]

Onko siis myös vakkareita, joissa auto alkaa himmailemaan alamäessä? Itsellä on Hondasta ja VAGenista kokemuksia, toki vain ei-adaptiivisilla vakkareilla, ja molemmilla valmistajilla saa kyllä alamäet rullailla haluamaansa vauhtia eikä auto estele. Enemmän itselle ongelmaksi muodostuu sähkikset noissa kohdissa

Ainakin tuo 15v vanha saksalainen polttis tekee näin, oletan että jarruvalotkin palaa jos liian jyrkkä mäki on eikä moottorijarrutus riitä.

Polttoaineen kulutuksesta vakkari vs maallikko en kovin suuria väittäisi. Arvelen että vakkarilla menee vähemmällä, kun alamäessä jarruttaa moottorilla niin ruiskukoneethan ei ole vuosikymmeniin antanut ainetta koneelle, kulutus nolla.

Kenties tilanne jossa on jyrkkä alamäki ja heti ylämäki asialla voi jotain merkitystä ollakin, voisi liike-energiaa hyödyntää mutta harvassa kai tällaiset vuoristoradat on, jotain museoteitä tms?

Pisaralle pisimmälle kilpailujen hienostuneen oikean jalan omaavat sitten oma rotunsa.

Ja kun on se +10 aina vakkarissa yli sallitun maanteillä menee ihan näppärästi homma

 

[Esäätäjä]

Ja kun on se +10 aina vakkarissa yli sallitun maanteillä menee ihan näppärästi homma

Tällä nopeudella ilmeisesti liikennevirran mukaan tarkoitus? Mikähän tuo GPS nopeus on tuossa 10kmh ylityksellä. Jossain Teslassa missä kokolailla tarkka mittari (uusilla vakiorenkailla) nopeudet mittarissa ehkä ihan muu.

 

[katve]

Tällä nopeudella ilmeisesti liikennevirran mukaan tarkoitus? Mikähän tuo GPS nopeus on tuossa 10kmh ylityksellä. Jossain Teslassa missä kokolailla tarkka mittari (uusilla vakiorenkailla) nopeudet mittarissa ehkä ihan muu.

110-> 106kmh.. ja voi siinä olla enemmänkin joskus lukittuna mutta ohitteluksi se menee Ajan syrjäisemmillä seuduilla, en Stadissa joten nopeuden saa valita enemmän makunsa mukaan, laki huomioiden

 

[korsteeni]

Jännite vaihtelee varaustilan mukaan, vähän valmistajasta ja käytetystä akkukemiasta riippuu missä rajoissa liikutaan. Yksittäisen kennon lepojännite on täydellä akulla tyypillisesti 4,2 V ja laskee purettaessa 3 volttiin. Jos akustossa on esim. 108 kennoryhmää sarjassa, jolloin nimellisjännite on aika tarkkaan 400 V, vaihtelee akuston lepojännite varaustason mukaan välillä n. 324 - 454 V. Kuormitus tietenkin pudottaa myös jännitettä.

niin oletin, kun puhutaan että sähköautoissa ~800v , ei ollutkaan

 

[tet]

niin oletin, kun puhutaan että sähköautoissa ~800v , ei ollutkaan

No joissain toki on. Esim. Hyundai Ioniq 5 ja Kia EV6 , muita ei nyt tule ulkoa mieleen. Suurimmassa osassa on 400 V nimellisjännite.

 

[Ton1A]

800V tuo monia etuja, erityisesti:

• Kuparin tarve kaapeloinnissa laskee, kun virta laskee puoleen verrattuna 400V tekniikkaan samalla teholla. Kaapeleiden mitoitus pitää tehdä virran mukaan, ei siirrettävän tehon
• 400V rajoittaa CCS-standardissa latausnopeuden max. 200 kW (400V * 500A = 200 kW). 800V jännitteellä maksimi on 400 kW. Samasta syystä esim Tesla Model 3 Long Range maksimilatausteho on standardi CCS:llä noin 190 kW, Teslan supercharger sen sijaan tarjoaa speksin yli 630A virtaa ja lataustehoksi saadaan maksimissaan 250 kW

Noissahan puhutaan todella suurista virroista, akusta virtaa moottorille helposti yli 1000A virta vähänkin tehokkaammassa autossa.

Sitten on vielä nimellisesti 350V autot, kuten Model S ja Model X pienemmät akkukoot (isommat ovat 400V). Vähänkin alhaisemmassa varaustilassa näillä mennään jo alle 300V jännitteellä.

 

[ekomies]

Sähköautojen kotilatauksesta kysymys.
Tosin allaoleva otsikko vain suosittelee, mutta kysympä silti.

Sähköajoneuvojen lataussuositus SK 69-1:2023​

"Lataussähköä ei saa ottaa rakennuksen sisätiloista"

Tarvitsenko omakotitaloon kaksi latausasemaa, yhden ulos ja yhden autotalliin? Välimatkaa näillä olisi vajaa metri (1 m). Keväästä syksyyn lataan ulkona helppouden takia ja talvella autotallissa pakkasen takia.

Kysymys 2: Jos latausasema on ulkotiloissa niin sen käyttöä sisätiloissa olevaan autoon ei mainita millä viisiin?!
Jätetty pois tarkoituksella?!

Siirrettävän aseman kanssa ei tarvitsi miettiä moisia, mutta tarkastelussa on kiinteästi asennettava asema.

 

[pamppu]

Viitanneeko tuo lähinnä pistorasiasta lataukseen, siis roikalla ei saa ottaa sisältä ulos jne. Latausasema on ehkä hiukan eri, siinä on kuitenkin sisäänrakennettu vikavirta jne? No ihan omaa tulkintaa tämä…

Itse ratkaisin just sillä voimavirtapistorasialla olevalla latausasemalla, jonka voi tarvittaessa siirtää ihan eri paikkaankin, sisälle, ulos, toiselle puolelle tallia jos auton vaihdon myötä paikka ei olekaan hyvä jne,

Ja niitä voimavirtapistorasioita on sitten kylvetty joka paikkaan, ne on halpoja…

 

[ekomies]

Viitanneeko tuo lähinnä pistorasiasta lataukseen, siis roikalla ei saa ottaa sisältä ulos jne. Latausasema on ehkä hiukan eri, siinä on kuitenkin sisäänrakennettu vikavirta jne? No ihan omaa tulkintaa tämä…

Itse ratkaisin just sillä voimavirtapistorasialla olevalla latausasemalla, jonka voi tarvittaessa siirtää ihan eri paikkaankin, sisälle, ulos, toiselle puolelle tallia jos auton vaihdon myötä paikka ei olekaan hyvä jne,

Ja niitä voimavirtapistorasioita on sitten kylvetty joka paikkaan, ne on halpoja…

Ne ketkä näitä suosituksia kirjoittelee, voisivat miettiä asioita käytännönläheisemmin niin ettei tulkinnan mahdollisuuksia tulisi ja esimerkein myös. Ostaisko joku tämän suosituksen perusteella kaksi kallista latausasemaa asennuksineen, epäilen.
Itse ajattelin punaisesta 3-vaihevirtapistorasista 20 v. sitten että ompa turhaan asennettu tähän taloon moinen, vaan en enään. Markkinoillakin tilanne on kääntynyt ympäri; nyt siirrettävän 11 kW 3-vaihelatausaseman saa alle 300 eur, kiinteää asemaa asennuksineen ei mistään. Vain toista voi suositella.

 

[VesA]

No minä vetelin parilla autotallin oven alta vedetyllä roikalla, 20m, sekä 1 että kolmivaihevirtaa, mutta nyt on tekeillä kaksi latauspaikkaa sinne missä ne autot käytännössä seisovat. Heräteostos kiinteä 1-vaihe 32A ja 3x16A ( pistorasiamalli ) vähän matkan päähän että pystyy yhtä aikaa lataamaan. Samalla tulee vähän pistorasiaa imurointiin ja ehkä lohkolämppäriin. Vikureita vähän liikaakin, mutta eipä tuo varmaan haittaa. Tätä settiä syöttää 3x32A.

 

[ekomies]

No minä vetelin parilla autotallin oven alta vedetyllä roikalla, 20m, sekä 1 että kolmivaihevirtaa, mutta nyt on tekeillä kaksi latauspaikkaa sinne missä ne autot käytännössä seisovat. Heräteostos kiinteä 1-vaihe 32A ja 3x16A ( pistorasiamalli ) vähän matkan päähän että pystyy yhtä aikaa lataamaan. Samalla tulee vähän pistorasiaa imurointiin ja ehkä lohkolämppäriin. Vikureita vähän liikaakin, mutta eipä tuo varmaan haittaa. Tätä settiä syöttää 3x32A.

Noilla lataa ripeästi autoja, hintaakin tuolle kokoonpanolle tulee. Hieman tässä harmittelin, että ompa kaapelien hinnat nousseet muutamassa vuodessa aika tavalla. Varmaan maakaapelia nuo vedot?

 

[VesA]

Noilla lataa ripeästi autoja, hintaakin tuolle kokoonpanolle tulee. Hieman tässä harmittelin, että ompa kaapelien hinnat nousseet muutamassa vuodessa aika tavalla. Varmaan maakaapelia nuo vedot?

Pääkytkimeltä seinän läpi kuistille jonka päihin nuo latauspöntöt. Tulee siihenkin yhteensä noin 10m johtoa. Eli muutamakarvainen MMJ 5*6mm2 S ja ulkona 25mm JAPPia päälle. MMJ:n sain halvalla vaikka yritin nostaa hintaa kassalla - tuo 10m MMJ maksoi 18 euroa Puuilossa. Siinä kävi niin että myyjä teki 18e lapun josta sanoin kassalla että halvalla menee, mutta katso mitä tää maksa, hyllyn reunassa ei ollut johdosta mitään hintaa. Jostain syystä kassa ei löytänyt sitä MMJtä kassapäätteeltään ja yritti kuuluttaa ( niillä on sellaiset radiot ) että kuka %€&/( tämmöisen lapun on tehnyt, kukaan ei vastannut - joten kassa turhautui ja sanoi että menköön tuolla hinnalla. Jälkikäteen selvittelin että oikea hinta olisi ollut siinä 70e.

 

[tet]

Tarvitsenko omakotitaloon kaksi latausasemaa, yhden ulos ja yhden autotalliin? Välimatkaa näillä olisi vajaa metri (1 m). Keväästä syksyyn lataan ulkona helppouden takia ja talvella autotallissa pakkasen takia.

Vastaava sääntöhän löytyy muistaakseni myös sähköturvallisuusmääräyksistä ihan muuhunkin liittyen, ei vain sähköautoihin. Sen päätarkoitus on estää kaapelin vetäminen oven välistä, ovella voisi sitten loukuttaa kaapelin rikki. Tulee siitä mieleen erinäiset läpivientiratkaisut, joita olen nähnyt jossain esim. vesi- ja ilmaletkujen vetoa varten. Töpselin mentävä reikä seinään, ja päälle esim. kumisuojus jolla läpiviennin saa ilmatiiviiksi vaikka piuha siitä kulkee. En kyllä yhtään tiedä, onko tuo sen "laillisempi", mutta ainakin se säännön aiheuttanut turvallisuusriski on eliminoitu.

 

[Luukku]

Töpselin mentävä reikä seinään, ja päälle esim. kumisuojus jolla läpiviennin saa ilmatiiviiksi vaikka piuha siitä kulkee.

Ei kelvannut sähkärille, kun yhdessä kohteessa ehdotin ratkaisuksi.

 

[huugo]

Hybrideissä ja sähkäreissä toki tiesin tuon olevan normaalia, että otetaan ylimääräistä liike-energiaa talteen mutta itsellä menisi polttiksessa hermo tuohon

Kaikissa tuommoinen talteenotto alamäessä on vaan energian hukkaa. Energian kierros akun kautta on monivaiheinen ja jokaisessa hukkaa.

Säästävintä on vaan antaa vauhdin kiihtyä alamäessä antoteholla nolla. Kaikilla moottoriversioilla.

(ja poikkeuksia on - esim. Matterhornin alamäen ajaminen tai pysähtyminen mäen alla. Mutta tässä puhutaan normaalista maantie-alamäki-ajamiesta)

 

[janti]

Säästävintä on vaan antaa vauhdin kiihtyä alamäessä antoteholla nolla. Kaikilla moottoriversioilla.

Tuossa menee se tyhjäkäynnin verran energiaa ja hieman enemmän vielä jos kompressori on päällä (jäähdytys ON). Uudemmissa autoissa moottori kyllä sammuu kun mennään vapaalla rullaten (älykäs / vapaarullaustoiminto) ja ei ole jäähdytystarvetta.

Itse ajelen manuali dieselillä isot alamäet niin että moottorijarrutuksella isoimmalla vaihteella mennään silloin jos AC on päällä (=ulkolämpötila yli 20C). Vapaalla rullaten tyhjäkäynnillä mennään taas silloin jos AC on OFF.

Juttua vapaalla rullaamisesta

Moottorijarrutus vai vapaalla rullaaminen? | POLOinen | Autotie

www.autotie.fi

 

[ekomies]

Ei kelvannut sähkärille, kun yhdessä kohteessa ehdotin ratkaisuksi.

Vastaava sääntöhän löytyy muistaakseni myös sähköturvallisuusmääräyksistä ihan muuhunkin liittyen, ei vain sähköautoihin. Sen päätarkoitus on estää kaapelin vetäminen oven välistä, ovella voisi sitten loukuttaa kaapelin rikki. Tulee siitä mieleen erinäiset läpivientiratkaisut, joita olen nähnyt jossain esim. vesi- ja ilmaletkujen vetoa varten. Töpselin mentävä reikä seinään, ja päälle esim. kumisuojus jolla läpiviennin saa ilmatiiviiksi vaikka piuha siitä kulkee. En kyllä yhtään tiedä, onko tuo sen "laillisempi", mutta ainakin se säännön aiheuttanut turvallisuusriski on eliminoitu.

Kertoiko miksi ei kelvannut?
Sähkön viennin kieltäminen sisätiloista ulos perustuu tilojen erilaiseen suojaukseen. Vanhassa talossa voi olla maadoittamaton pistorasia, eikä ole vikavirtasuojia ja olisi hieman riskialtista viedä siitä sähköä ulos jatkojohdolla sellaiseen esim. käsissä pidettäviin sähkölaitteisiin.

Onko tässä "kopioitu" samaa tekstiä tähän sähköautojen lataukseen, jossa seuraavat asiat ovat kunnossa:

-kädessä pidettävää sähkölaitetta ei ole
-jatkojohto(j)a ei käytetä
-suojamaadoitettu sähkönsyöttö
-vikavirtasuoja sähkönsyötössä
-latausasemassa lisänä vielä omat vikavirtasuojat laitevalmistajan puolelta

Kysynkin mikä ei ole mielestänne kunnossa ja mikä on peruste?
Johdon suojatuin kohta on seinän läpiviennissä. Hankala on ulkopuolisten vahingoittaa sitä.
Ovet ja ikkunat ovat asia erikseen niistä en sähkönsyöttöä läpi vetäisi.

 

[Ton1A]

Vanha vitsi sähköautoista ja Lapista alkaa olla jo todella vanha ja väsynyt. Esimerkiksi pelkästään Teslan kaikille automerkeille avoimilla suurteholatureilla pääsee hyvinkin Norjan puolelle, jossa taas latureista ei varsinaisesti ole pulaa. Muutkin toimijat ovat toki olleet aktiivisia ja rakentaneet verkostoa.

Inarin supercharger on avattu tänään, 8x250 kW. Suomen puolella Karesuvanto, Pello, Levi ja Sodankylä ovat pieniä, 4x250 kW, muutenhan superit ovat pääsääntöisesti 8- tai 12-paikkaisia. Kuusamossa ja Salon Piihovissakin on jo lapio isketty maahan.

Muutamia pisimpiä latureiden välisiä etäisyyksiä

• Pello - Kautokeino 299 km (Muoniosta löytyy ReChargen suurteholaturi)
• Pello - Karesuvanto 227 km
• Inari - Varangerbotn 204 km
• Sodankylä - Inari 197 km
• Karesuvanto - Skibotn 158 km

 

[Ton1A]

Kappas, vähän reilu kaksi vuotta vanhan Teslan seinäliitin v.3 (laite jota jostain syystä halutaan kutsua laturiksi, vaikka se on oikeastaan vain älypistorasia) oppi uusia temppuja. Autohan on iät ja ajat osannut paikkasidonnaiset ajastukset, mutta jos tätä käyttää muunmerkkisen auton lataamiseen, niin ajastukset saa nyt määriteltyä myös TWC:n kautta jos auto ei sellaista osaa.

Kuormanhallintaahan tässä ei vieläkään ole, muuten kuin kahden tai useamman TWC:n voi liittää yhteen niin että ne eivät yhdessä ylitä annettua virtarajaa. Toivoa kyllä on, jenkkifoorumin mukaan siellä jo pilotoidaan mittaria jossa on virtasilmukat ja RS-485 yhteys tuohon TWC:hen.

Tää vaatii parikseen Tesla-sovelluksen uusimman version puhelimeen, iOS on jo saatavilla Suomessakin mutta Android vielä odotuttaa itseään.

 

[Ton1A]

Turku - Helsinki alkaa olla aika hyvin katettu suurteholatureilla. Teslaa löytyy nyt neljästä paikasta kun Piihovi avattiin tänään. Näistä kolme on avoinna kaikille, yhteensä löytyy 44 töpseliä neljästä eri sijainnista. Muutenkin ko. välillä ainoa merkittävä liikenneasema josta ei vielä löydy suurteholatausta on Neste Kivihovi (ex. Teboil Kivihovi), sielläkin on jo Neste-latausaseman työt käynnissä. ABC Piihovista ja ABC Lohjalta löytyy kummaltakin 20 suurteholatauspaikkaa (12x Tesla + 6x ABC-Lataus).

 

[pamppu]

Toi on varsinkin kivaa, että pihassa on (vähintään) 2 operaattoria. Tai että vaihtoehtoja on ainakin hyvin lähellä toisiaan. Koska sitä nyt edelleen sattuu, että joku on pimeänä aina joskus, niin jos apsi on pimee Tesla ehkä toimii. Tai päinvastoin. Ellei nyt myrsky pimennä koko maakuntaa.

Loput Teslatkin ilmeisesti muuttuu avoimeksi upgradeprojektin myötä lähiaikoina.

 

[Ton1A]

Ei-avoimet Teslat ovat niitä vanhoja V.2 asemia, maksimiteho jotain 120 - 140 kW, tehonjako pareittain esim. 1A ja 1B yhteensä tuon verran. Nuo ovat vähän niukalla mitoituksella suhteessa nykyiseen käyttöasteeseen, sen vuoksi niitä ei ole avattu kaikille. Mitään erityistä teknistä syytä ei kaiketi ole, kaikille avoimia V.2 asemia on kyllä olemassa.

 

[mobbe]

Miten on ok-taloissa joissa pääsulakkeet on 3x25A ollaan järjestetty kuormanohjaus jos käytössä myös kolmivaihelaturi 11kw joka vaatii yksin jo 16 A sulakkeet sähkökiuas kai pudottaa lämmitykset pois ja onko latauksessa älyä tarkkailla talon kuormaa?