Lämmitysjärjestelmän PEX -putkien vaihto

[Kellarinlämmittäjä]

Sen huomaa maito-kaakaovärisestä vedestä ....

Ei välttämättä. Ruosteen väri häipyy, jos veden kuumentaa hiukankin pidemmäksi aikaa, esim. pari pakkaspäivää. Minullakaan tätä kaakonvärimerkkiä ei ollut, ei edes noissa tyystin vioittuneissa putkissa, koska vesiä on kuumenneltu sentään ~ joka talvi. Kattilaveden saa kirkastumaan, kun sen kuumentaa sen verran pitkäksi aikaa, että ruoste muuttuu magnetiittimuotoon ja vielä paremmin kirkastuu, jos säätää veden pH:n hiukan ylemmäksi (~pH 8-9) esim. lisäämällä lipeää. Tuo magnetiitti on muuten näköjään perin pysyvä olotila. Minulla oli tässä taannoin lasissa kattilan tyhjennyksestä laskettu tilkka, jonka mukana tuli hiukan mustaa magnetiittisakkaa. Se ei enää ilmassa muuksi muutu ja säilyttää magneettisuutensa.

Ja minullahan nuo lattialämmitysputket lienevät juuri tätä samaa, vain Ø18 mm . Suunnitelmissa olisi puhdistaa putket työntämällä jokin tulppa läpi. Tämä saa nyt odottaa. Putkiin mahtuu aika paljon vettä ja olen vähän ajatellut, että sen voisi tehdä vaikka joskus ennen pakkasia ja keittää sitten hapet pois. Tuo lattialämmitysten huuhteluhomma sujuu oletettavasti helposti yhdessä illassa, jos kaikki osat on valmistelu. Mieleen vaan tullut, että putkissa saattaa olla paljonkin tavaraa, joka pitäisi saada ensin huuhdottua hiukan niin kuin pienemmissä erissä pois ettei käy samalla tavalla, että putki menee tyystin juntteriin, kun paineella tyrkkää. Vähintään ensin reipas huuhtelu ja sitten tulppia perään. Tähänkin on jo osat laatikossa, pitäsi vaan tinailla nuo huuhtelukamppeet ja sorvailla mällituurnat loppuun saakka. Putkiliikeessä juttelivat myös sitruunahappohuuhtelun mahdollisuudesta juuri lattialämmitysputkille.

Mutta tosiaan, täystuhohan tästä olisi kehittymässä. Nämä jutut ovat askarruttaneet mieltä jo kauan: missä kunnossa, onnistuuko vaihtaminen, onko putket jo kovettuneet ??? Tänään kävin putkiliikkeessä hakemassa 100 m lisää tuota samaa Uponorin Combi putkea. Vein alenuskoodina pätkän vanhaa putkea.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kellarissa rakennusalan ammattilaiset ovat päättäneet pääsääntöisesti suojaputken pohjalaatan alapintaa + ne kurat putkeen. Vain pannuhuoneessa meno ja tuloputkien suojaputket nousevat valusta ylös. Osasta patteriputkien liitoksia puuttuu myös tukihokki ja jokainen PEX-putki pohjaa putken päästä eli se helmi ei kiristy siihen mihin se pitäisi vaan on tiputellut mutterin kierrettä pitkin, koska putken pää pohjannut. Seurauksena on tähtitietteellinen ylikiristys ja ~100% ruosteisten vuotomerkkien kattavuus pattereiden putkiliitoksisa.

Kun ammattilaset rakentavat ja valvovat niin myös ryssinnän taso on ammattimaista tasoa ja 100% kattavaa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tarinan mukaan tämä talo on ammattilaisten rakentama eikä rakennuttaja ole itse työmaalla häärinyt. Urakoitsijat näkyy valitun käytännössä lähimmät, juuri kaupungin tältä laidalta. Jo yhden lämpöpatterin asennukseen voi saada mahtumaan helposti 5 virhettä, jotka toistuvat enemmän tai vähemmän systemaattisesti.

1. Patteriputken liittimestä puuttuu tukiholkkki (tullut toistaiseksi vain yksi vastaan)
2. PEX putkien helmiliitoksissa putki on työnnetty liittimen pohjaan, jolloin helmi ei pääse tiivistymään normaalisti => vuotoja ja ylikiritystä. Tehty kaikissa systemaattisesti väärin.
3. Suojaputkia päättyy lämpöpattereiden puolella syvälle betonin sisään. Suojaputken päitä ei ole suljettu vaan sisälle on mennyt jopa ihan betonia.
4. Pintaan asti ulotuvissa suojaputkissa noin joka toisessa on laastia, siis laastilla/tasoitteella kuorrutettu se PEX-putki suojaputkeensa.
5. Patterin kiinnike seinään on kiinnitetty lastulevyyn eikä ruoteen kohdalle. Mennyt ruuveja hiukan ohi mutta vaikutelma on, että olisi yritetty osua ruoteeseen.

Sitten vielä, jostain syystä nuo putkien lähdöt on vedetty pannuhuoneesta niin, että sitä PEX:ä on tuskastuttavan vähän näkyvillä. Vanhemmuutta putkissa oli kovasti kiristystä ja liittäminen tuskaisen vaikeaa. Kiristys oli vetänyt pannuhuoneen rautaisia lämmitysputkia ja kuparisia vesiputkia vinoon ja jopa hiukan rikkonut.

Seuraavan työvaiheen tekijät olisivat voineet edellisen puuteita paikata. Kaikissa vika ei varmaankaan ole putkiasennuksessa mutta eipä puutteita ole seuraavatkaan korjanneetkaan. Missähän on se ammattitaito ja ammattiylpeys - vai onko niitä edes olemassa.

 

[Espejot]

Virheen ja huonon ratkaisun ero on sematinen ja useat ratkaisut on ns. aikansa tuotteita. Oheiset kommetit on tämän päivän rakentamisen kulmasta katsottuna ja ainoastaan mielipiteitä.

PEX putkien helmiliitoksissa putki on työnnetty liittimen pohjaan, jolloin helmi ei pääse tiivistymään normaalisti => vuotoja ja ylikiritystä. Tehty kaikissa systemaattisesti väärin.

Yleisesti ottaen helmiliitoksessa pex kuuluu työntää liitoksen pohjaan. Voi tietysti olla valmitajakohtaisia eroja. Kiristyksen määrä on on jotain 1,5/2 kierrosta 15mm pex putkella. Isomilla putkilla kiristyksen määrä vähenee. Kiristyksen määrää riippuu myös liittimen valmistajasta. Pexin ylikiristys on "normaalia" ja ylikiristykseen viitataan säännöllisesti vuototapauksiissa. Pex ei ole kuitenkaan suunitelut avattavaksi ja suljettavaksi koska jokaisen avaamisen jälkeen pexiä täytyy kiristää lisää.... ja tällä viittaan siihen että kerroit haluavasi avatavan liitostava. Käytänössä helmiliitoksia käytetään uudestaan ja sitä pidetään yleisesti uudelleen käytettävänä. Joillakin valmistajilla ohje on kiristää "maltillisesti" ja jos vuotaa niin kiristää lisää.

Osasta patteriputkien liitoksia puuttuu myös tukihokki ja jokainen PEX-putki pohjaa putken päästä eli se helmi ei kiristy siihen mihin se pitäisi vaan on tiputellut mutterin kierrettä pitkin, koska putken pää pohjannut. Seurauksena on tähtitietteellinen ylikiristys ja ~100% ruosteisten vuotomerkkien kattavuus pattereiden putkiliitoksisa.

Mikälaisesta liittimestä on kyse? En ole törämmännyt "pex patteriputken liittimiin". Isoilla valmiatjilla on omia erikoisia liitumiä jotka voi perustua o-renkaaseen ja/tai kartion yhdistelmiin esim danfoss.

Suojaputkia päättyy lämpöpattereiden puolella syvälle betonin sisään. Suojaputken päitä ei ole suljettu vaan sisälle on mennyt jopa ihan betonia.

Suojaputkea ei kuulu "sulkea" vaan avonaisen pään on mm. tarkoitus paljastaa vuoto. Tietysti päätetävä on estää veden joutumista rakenteisiin. Myös pex-putken suojaus kuuluu asiaan ja betoni ei luonnolisestikkaan kuulu edes suojaputken sisään saati iste putkeen, eikä myöskään viemäriin... ihan "jokapäivinen" ongelma. Viemärien kohdalla suojauskaan ei auta kun suojatkin revitään irti koska sinne halutaan kaataa kainenäköisiä nesteitä rakentamisen aikana. Ja lattiakaivot on yleensä täynnä betoni moskaa koska niitäkään ei suoja kunnolla.

Patterin kiinnike seinään on kiinnitetty lastulevyyn eikä ruoteen kohdalle. Mennyt ruuveja hiukan ohi mutta vaikutelma on, että olisi yritetty osua ruoteeseen.

Sisäseinissä normaali käytäntö on kiinittää vaneri kipsilevyn takapuolelle. Vähemmän noita kuitenkin kipislevyseinään joutuu asentamaan. En tiedä miten ongelma on ratkaisty puurunkoisen OKT ulkoseinissä, varmaakin ruoteeseen kiinntimällä.

Edit: tarkenuksia lisätty.

 

[Jule]

Mä olen kuvitellut että se helmiliitosputki nimenomaan pitää tökötä pohjaan asti jotta se helmi voidaan kiristää sitä putkea vasten. Muutenhan se putki vaan menee syvemmälle sinne reikään ja mutterista loppuu lopulta jenka.

 

[pökö]

Pohjaan asti putken voi huoletta työntää, helmi liukuu putken päällä messinkiin asti ja tiivistyy, ei se enää putkea pidemmälle työnnä. Liitos pitää yhtälaisesti oli pohjassa tai millin irti.
Omiin Roth pexeihin tuli liittimet mitkä tiivistyy o-renkaalla putken sisäpintaan ja helmi oli katkaistu.

 

[Matias]

Mä olen kuvitellut että se helmiliitosputki nimenomaan pitää tökötä pohjaan asti jotta se helmi voidaan kiristää sitä putkea vasten. Muutenhan se putki vaan menee syvemmälle sinne reikään ja mutterista loppuu lopulta jenka.

Liittimessä on sisäkartio,samoin mutterissa.Helmi liikkuu putkenpäällä ja liitosta kiristettäessä helmi puristuu liittimen ja mutterin kartioiden väliin ja supistuu molemmissa kartioissa tiiviisti ja pysyvästi putken päälle.
Itse olen työntänyt putkenpään liittimen pohjaan ja sitten kiristänyt mutteria sopivasti että helmi pusertuu putkeen ja helmen ulkopinnat tiivistyy kartioihin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mikälaisesta liittimestä on kyse?

Se on ihan vastaava kuin normaali 15 mm puserrusliitin. Kierre vaan poikkeva eli ei puolen tuuman putkikierre.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Virheen ja huonon ratkaisun ero on sematinen ja useat ratkaisut on ns. aikansa tuotteita.

Varsinaisesti, tässä ei ole kyse sinällään huonosta rakennustavasta. Eihän tämä yksiputkijärjestelmä tietty mikään maailman paras systeemi ole, mutta kyllä tuo korkeampien menolämpötilojen kanssa toimi kerrassaan mainiosti.

Kaikissa pattereissa on tämmöinen samanlainen, Danfoss 1-putki jakotukki. Piirejä on kaikkiaan 6 kpl ja useimmissa piireissä on 4 kpl pattereita. Suunnitelmakuvan mukaisesti kytkettyjä on kaksi piiriä kuudesta mutta toteutus on suunnitelmaa parempi.

Putkimetreissähän tässä 1-putkisysteemissä on säästetty ja nyt VILPin kanssa se hiukan kostautuu. Liitokset ovat samanlaisia mutta Danfoss on näissä päätynyt omaan nousuunsa ja mutterikokoon. Sinällään se periaate on sama kuin missä tähansa Ømm kupari/PEX helmiliittimessä ja tämä Danfossin malli on hiukan normia paksumpaa valua.

Yleisesti ottaen helmiliitoksessa pex kuuluu työntää liitoksen pohjaan.

Onko tähän jotain perustetta?
Ainakin oma havaintoni on, että kyllä ne paremmin kiristyvät ja pitävät, kun se putki ei pohjaa. PEX myös laajenee lämmetessään merkittävästi. Tämä on omiaan aiheuttamana vuotoja, kun siellä se 15 mm pituinen natsa tunkkaa sitä liitoksen tiivistävää kartiota auki.

Saattaa se helmi liukuakin sen putken pinnalla, mutta mitä noita on tutkinut, on se helmi siihen muoviin puristanut itselleen kunnon kurekohdan. Kiristyshän lyhentää helmeä molemmista päistä, jolloin se sisällä oleva natsa pidentyy ja on altis pohjaamaan. Sanoisin, että se liukuu aluksi mutta sitten tulee se vaihe, että se istuu siinä missä on eikä se liiku enää mihinkään. Pohjaamatonta liitosta ei tarvitse paljon kiristää kun se pitää. Niitä pohjanneita saa vääntää ihan tosissaan etteivät vuotaisi.

Suojaputkea ei kuulu "sulkea" vaan avonaisen pään on mm. tarkoitus paljastaa vuoto.

Näin varmaan onkin tarkoitus, jos kyse on kuten asuinkerroksessa (yläkerta), että vuoto valuisi ainakin pääosin putkeen ja sitten alamäkeen pannuhuoneeseen. Näistä yläpäistäkin sitten noin puolet on laastilla tukittu, mutta vain sen lattian kivilaatan verran. Kellarikerroksen tasossa olevien suojaputkien päät ovat taas vain pannuhuonessa (reilusti) laittiapinnan yläpuolella. Ne ovat ylimpänä siis pannuhuonessa ja vain vuoto pannuhuoneesta purkautuisi siis sinne toiseen päähän ja vuoto patterin alla ei muuta kuin täyttää sen suojaputken ja leviää lopulta sen patterin itsensä alle. Tästä onkin selvät merkitkin olemassa.

Tarkoitin lähinnä sulkemisella sitä, että kun sen betonin ja laastin kanssa on heiluttu, niin ei olisi ollut iso vaiva tukkia sitä PEX:n ja suojaputken rakoa jollakin (rätti, paperi, silikoni, mahdollinen valmis läpivienti), ettei ne kaikki soosit olisi sinne suojaputkeen menneet. Nyt tässä on menty päivä / patteri rataa, kun pitää porata lattian läpi asti styroxiin asti ja kuoria pitkävartisilla pihdeillä kiertäen sitä suojaputkea syvän kaivannon pohjalla auki, jotta saa ne betonit myös sieltä suojaputkesta imettyä pois.

Aion kyllä jättää suojaputket sinällään auki, jotta ne tuulettuisivat ja kuivuisivat. Imurilla niitä on kätevä myös huuhdella mutta huuhtelu ei tuo varmaan mitään suurempia kiviä ulos. Niihin pitää kyllä jotain lärpäkettä laittaa yläpäihin, ettei sinne mene mitää kovempia sattumia lattialta. Ongelmallisten patteiden päissähän on nyt kunnon kaivanto, kun on Ø46 mm onteloporalla menty sen kellarin pohjalaatan läpi. Sitä styroksiakin on vielä nakerreltu juuri putken kohdalta, kun siinä sitä betonia on perus lattaa enemmän.

Ehkä tähän voisi pujottaa jotkin jatkeet ja valaa sitten nämä kaivannot täytteen. Radonillehan tämä nyt on ainakin kuin tilaustyönä tehty.

 

[Harrastelija]

Eikös ajatus ole että siellä teknisen tilan puolella (jossa tod näk lattiakaivo) suojaputken päät olisi alempana kuin toiset päät eli jos vuotaa niin vesi menisi siellä viemäriin eikä kastelisi asuintilojen parkettia tms ?
Teknisessä tilassa käydään ehkä harvemmin joten siellä olisi hyvä olla myös vuotovahti joka hälyttäisi kun alkaa vuotamaan.
Itsellä jokaiseen käyttövesisuojaputkeen tökkäsin omat vahdin piuhat. Hälyttää jo ennen kuin vesi tulee lattialle. Lähinnä merkitystä jos vuoto on pieni. Isompi vuoto tulee sellaisella paineella että on hetkessä lattialla.

 

[pökö]

Saattaa se helmi liukuakin sen putken pinnalla,

Miten laitat helmen putkeen jos ei liusu?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tilanne on nyt semmoinen, että kaikkien tässä kellarin ensimäisessä piirissä olevien 4 patterin päät on saatu porailtua auki. Kahden patterin yhteensä 4 putken päätä piti porata styroxiin saakka, kahdelle muulle riitti pinnan avaaminen. Kaikki 4 patteria sijaitsevat ulkoseinillä ja niiden alla pitäisi olla 10 cm styroxia. Vaikutelma on, että putket suuntaavat melko syvälle, koska ne suunnistavat pystysuoraan styroxin sisälle. Tulee väistämättä mieleen, että ne ainakin koukkaavat pohjan täytteenä olevan kissan hiekan kautta. Onko tietoa, miten tämmöinen on yleensä rakennettu? Kellarin pohjalaatta pitäisi olla 50 mm betonia ja havainnot vastaavat piirustuksia. Missä tuo suojaputki luultavimmin kulkee? Styroxin sisässä, styroxin alla kissan hiekassa vai kenties nouseeko tuo takaisin sen styroxin päälle puoliksi valuun. Imurilla nuo putket tyhjensin vedestä, sekä vanhat PEXit että suojaputket samalla kertaa. Suojaputket myös huuhtelin vedellä imien pölynimurilla toisesta päästä. Pitkään pulputti kunnes vedet tulivat ulos. Nyt nämä kahden patterin alle päättyvät suojaputket eivät näytä olevan kiinni oikein missään sieltä patterin päästä, kun se betoni on nakerrettu pois.

Mietinnässä, mitä tähän kaivantoon laittaisi. Kaikki PEX -putket vaikuttavat liikkuvan suojaputkissaan. Tuo suojaputki on kellarissa punaista, ~28 mm päältä ja +22mm sisältä. Siis Ø22 mm kupariputki menee tähän todistetusti helposti sisälle. Jos pattereiden päiden alle laittaisi vaikkapa Ø 22 mm kupariputken pätkät pystyyn, poraamani kaivannon voisi sitten täyttää laastilla. Olisi radontiivis ja putken pääthän päättyvät sinne samaan kellarikerrokseen, joten sieltä ei kummempia kaasuja pitäisi olla odotettavissa. Kupariputken huono puoli on, että sitä ei voi järsiä pois. Jonkun muoviputken voisi tarvittaessa nakertaa helposti muruksiksi. Kurttuputkea nykyisen suojaputken sisäreikään ei oikein kunnialla sovi. Kupariputki pitäisi pujottaa ennen liitosten tekoa. Muoviputken taas voisi pujotella halkaistuna myöhemminkin.

 

[Espejot]

Onko tähän jotain perustetta?
Ainakin oma havaintoni on, että kyllä ne paremmin kiristyvät ja pitävät, kun se putki ei pohjaa. PEX myös laajenee lämmetessään merkittävästi. Tämä on omiaan aiheuttamana vuotoja, kun siellä se 15 mm pituinen natsa tunkkaa sitä liitoksen tiivistävää kartiota auki.

Ei ole muuta perustetta kuin asennusohjeet. Asennusohjeet on tietysti liitinkohtaisia.
Normaalisti pex pitäisi kiintokannakoidaan ennen liitintä jolloin laajeneminen suuntautuu pois päin liitoksesta. Jakotukkien kohdalla näin harvoin tehdään paitsi jos jakotukki on katossa.

 

[maanma]

Warmian tapa on ollut kiinnittää heidän putki raudoitukseen ilman suojaputkea. Lähtö on yleensä kaikilla kylmimmän seinän suuntaisina S lenkkeinä, joita on 2-4. Sen jälkeen on talo kohtaisia eroja miten jatko tehdään.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Olihan siinä oikein kunnon iltavuoro vetää nuo 4 patterin 5 putkea ja tehdä liitokset. Siis koko ilta vain yhdessä ainoassa esivalmistellussa piirissä. Itse asiassa, tuo putkien vaihto sujui kuin valssi, kun nuo päät oli jo viikonloppuna saatu järsittyä auki. Jakotukitkin pannuhuoneeseen oli jo tehty aikaisemmin. Nyt putket liittyvät pannuhuoneen päässä kaarella eikä suoravedolla eli kiristystä ei näihin pannuhuoneeseen asti ulottuviin putkiin koskaan tule.

Ensimmäisessä putkessa oli pientä kuplintaa mutta oletettaisin, että jo pienikin ongelma merkitsee, että pinnoite on käytännössä irti ja hyödytön siltä osin ihan kuin irtoileva maalikin. Muut 4 putkea olivat kaikki terveitä. Ainakin tuossa ensimmäisessä lämpimimmässä suojaputkessa oli vettä. Muista ei ole täyttä varmuutta mutta vuotojäljistä päätellen arvelen niissä olleen myös vettä niin paljon kuin niihin mahtuu. Veden lillumisen suojaputkessa voi tutkia imemällä pölynimurilla (veden erottimen kanssa) mutta tällöin molempien päiden tulee olla auki niin että ilma pääsee kulkemaan. Putkien porailun aikana tuli vaikutelma, että pinnoite irtoaa heti kuin palanut nahka, jos vanhaa putkea rasitti siinä läpiviennissä. Vaikea sanoa veden kierrosta tai sen tehostumisesta. Vesi kiersi ennenkin ja patterit lämpeni. Niin se kiertää nytkin ja yksiputkisen tapaan lämpötila laskee lenkin edetessä.

Kupariputkiholkit laitoin suojaputkesta lattian pintaan niihin 4 putkeen, mitkä piti koko betonin läpi porata. Näistä putkista ei oikein voi johtaa vettä pannuhuoneeseen, kun siellä on betoni vähintään samalla tasalla. Vuotaahan noiden liitosten ei sinällään pitäisi.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tulipas nyt sitten tutkittua ulos vedettyjä putkia. Kyllä taudin kuva on selvä. Kaikissa pattereiden menoputkissa kiertää samanlämpöinen vesi, sekä kellarissa että asuinkerroksessa. Tämmöinen vanha pinnoitettu Upolet Radiator putki ei näköjään kestä vedessä lillumista, ei varsinkaan näissä lämpimimmissä menoputkissa eikä vielä ensimmäisen patterin jälkeenkään. Nyt tämän kokonaan uusitun piirin kaksi ensimmäistä putkea sisälsivät runsaasti sakkaa. Ensimmäinen näistä meni jopa tyystin tukkoon, kun imurilla tyhjäksi imettyä putkea yritti kasteluletkulla huuhdella. Paineilmalla putken sai vielä auki. Vesi näissä vielä kiersi mutta on ruostekerrostumien sitä jo täytynyt hiukan ahdistaa. Kuvasta näkee, että diffuusiokalvon pettäminen saa aikaan putken värjäytymisen tuommoiseksi kellertäväksi, itse asiassa vähän ruosteen väriseksi. Normaalisti terve putki on harmaa kun valkoisen muovin läpi näkyy vain se musta sisäpinta. Värinmuutosta ei vaan näe ennen kuin putken vetää ulos eli vaihtaa. Sakka sisällä on ollut kaikissa mustaa, mutta hapet päästäneissä semmoista karkeaa, luultavasti vedon taivutusten hiekaksi murentamaa kerrostumaa.

Tässä vielä porauskaluston esittelyä. Kokeilematta on tuo kovapalainen Oranki. Ongelma on, että se taitaa olla vähän niin kuin iskukäyttöperiaatteelle tehty. Sitä satuin löytämään vain Ø50 mm eli vähän liian suurena. Poraksi se on halpa, olikos noin 8 €. Vasemmalla MTX poria alkuperäisinä, sitten 40 millinen 35mm putkijatkoon sovitettuna, 46 mm Magnum, jolla nämä on porattu, mainittu Oranki jota ei ole kokeiltu ja kaksi jatkettua Power fix kruunulla. Näillä Power fixeillä ei pääse betonin läpi mutta toimivat hyvin esim, laattaan, kaakeliin tai pieniin laastikerrostumiin. Olen jatkanut noita kahdestakin syystä: saa paremman asennon poraukseen ja sitten tuota PEX-putkea ei tarvitse katkaista ennen kuin sen saa liikkumaan.

Sitten tuolla alakulman kuvassa näkyy putken ympärillä olevaa tuommoista muovista "kulmarautaa". Onkohan tuo jokin valmis asennustarvike, jolla noita putkia saa kiinnitettyä eristeisiin? On tosiaan muovia, ei rautaa. Sopivalla ohueen levyyn poratulla ohjaimella saa poran alkuun kätevästi. Kuvassa on jo uusi putki.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tietääkö kukaan miten lattialämmitysputkien happopesu käytännössä tehdään ?

 

[kurre orava]

Ei kai tuo sinänsä toimenpiteenä eroa juurikaan vaikkapa kierukoiden pesusta. Saaviin sopivaa litkua ja siitä (uppo)pumppu painamaan litkua piirin läpi, palautus samaan saaviin. En ole kyllä koskaan pessyt lattialämmityspiirejä, pelkästään kierukoita. Mutta noin otaksuisin.

Ongelma tuosta tulee tietty jos piirissä on niin paljon moskaa että se tukkeutuu matkalla eikä pumppu jaksa painaa tuosta läpi.

 

[Sammypiru]

Sitten tuolla alakulman kuvassa näkyy putken ympärillä olevaa tuommoista muovista "kulmarautaa". Onkohan tuo jokin valmis asennustarvike, jolla noita putkia saa kiinnitettyä eristeisiin? On tosiaan muovia, ei rautaa. Sopivalla ohueen levyyn poratulla ohjaimella saa poran alkuun kätevästi. Kuvassa on jo uusi putki.

Jonkinlainen suojaputken taivutuskulma sieltä pilkistää.

Suojaputken taivutuskulma 28 mm Merika 2200

Suojaputken taivutuskulma 28 mm Merika 2200. Meiltä laadukkaat Merika taivutuskulmat ja muut käyttövesitarvikkeet edullisesti ja nopeasti.

www.lvi-tarvikkeet.net

 

[pökö]

Ei kai tuo sinänsä toimenpiteenä eroa juurikaan vaikkapa kierukoiden pesusta. Saaviin sopivaa litkua ja siitä (uppo)pumppu painamaan litkua piirin läpi, palautus samaan saaviin. En ole kyllä koskaan pessyt lattialämmityspiirejä, pelkästään kierukoita. Mutta noin otaksuisin.

Ongelma tuosta tulee tietty jos piirissä on niin paljon moskaa että se tukkeutuu matkalla eikä pumppu jaksa painaa tuosta läpi.

Jos pesisin pitkää ohutta putkea tekisin sen pesuliuosta putken läpi imemällä. Ehkä tukkovaara olisi silloin pienempi?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ongelma tuosta tulee tietty jos piirissä on niin paljon moskaa että se tukkeutuu matkalla eikä pumppu jaksa painaa tuosta läpi.

Metalliseen kuumavesikierukkaan kertynee useimmiten kalkkia. Kalkki liukenee suhteellisen nopeasti happoihin ja putkikin on suurempaa. Ruosteen poistaminen hapolla mahtaa olla hitaampi prosessi. Hyvä huomio. Entäs jos se tosiaan lähtee oikein vyörynä liikkeelle ennen kuin liukenee?

Kiinnostaisi erityisesti:

1. Millä hapolla (putkiliikkeessä puhuivat sitruunahaposta) ja kuinka vahvalla.
2. Millaisia määriä happoa suunilleen olisi varattava
3. Jotta tavara voi liueta pesunesteeseen, kuinkahan paljon sitä nestettä pitää olla eli riittääkö tyyliin ämpäri vai pitääkö olla tynnyri.
4. Mistä tietää, että kerrostumat ovat liuenneet ja poistuneet. Jos ruoste happoon liukenee, siitä ei juuri näkyvää jää jäljelle.
5. Kuinka kauan happoa pitää kierrättää. Jos vuorokausi tai kaksi riittää, voisi tehdä myös talvella. Jos tarvitaan useita päivä tai enemmän, ajoitettava kesälle. Tätä nyt voisi tarvittaessa tutkia laittamalla noita patterikiertoputkien pätkiä likoon.
6. Tämä tukkeutumisen vaaramomentti. Kuinka ilmeinen ongelma tämä on.

Sitten noissa putkissa on messinkiset liittimet päissä. Kestääköhän liittimet miten näitä happoja? Putkissa on hiukan lyhennysvaraa ja uusien liittimien asentaminen on mahdollista mutta sitten pitää tulla jollakin jatkeella jakotukista vastaan.

Tarjolla olisi hyllyssä vanha kuuman veden kiertopumppu. Ehkä se voisi vielä tehdä viimeisen palveluksensa

 

[Espejot]

Asiaan löyhästi liittyen

 

[Kellarinlämmittäjä]

Rauta(III)tartraattia liukenee 8,7 g/l vettä 28 % rautaa
Rauta(III)sitraattia liukenee noin 5 g/l vettä 17% rautaa
Rauta(III)formiaatti mainittu "liukoiseksi", sisältää 30% rautaa

Mineraalihappojen rauta(III)suolat olisivat myös liukoisia mutta kaikki muu käy vaikeammaksi.
Some iron(III) salts, like the chloride FeCl₃, sulfate Fe₂(SO₄)₃, and nitrate Fe(NO₃)₃ are soluble in water.

 

[kotte]

Metalliseen kuumavesikierukkaan kertynee useimmiten kalkkia. Kalkki liukenee suhteellisen nopeasti happoihin ja putkikin on suurempaa. Ruosteen poistaminen hapolla mahtaa olla hitaampi prosessi. Hyvä huomio. Entäs jos se tosiaan lähtee oikein vyörynä liikkeelle ennen kuin liukenee?

Kannattaisi ehkä kierrättää aluksi melko laimeaa happoliuosta keruuastiasta jonkin suodattimen lävitse pumpulla, jolloin palat irtoavat vähitellen.

Itse aloittaisin sitruunahapolla, joka vaikuttaa melko hitaasti. Sitähän on helppo lisätä kierrätettävään liuokseen. Vahvempia aineita voi käyttää myöhemmin. Muurahaishappo on erittäin tehokasta ja melko helposti saatavilla kuluttajille suurempinakin annoksina (maatalouskaupasta mehiläishoitotarvikkeena). Suhteelisen laimeaa rikkihappoakin saa, mutta taitaa olla turhan tehokasta kuten kloorivetyhappo ja vastaavakin. Muurahaishappo ja kloorivetyhappo sentään haihtuvat ilmaan jälkiä jättämättä, vaikkakin mahdolliset reaktiotuotteena syntyneet suolat jäävät jäljelle kiinteänä harmia aiheuttamaan, ellei huuhdota tarkoin vedellä pois.

 

[pökö]

Mitä noissa putkissa on kun noin kovia aineita mietitään, eikö vesihuuhtelu molempiin suuntiin riitä?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mitä noissa putkissa on kun noin kovia aineita mietitään

Siellä on semmoista mustaa ruostetta eri paksuisia kerroksia. Näkemäni perusteella arvelen, että kaikista muoviputkista löytyy jotain, ainakin näistä omistani. Happi aiheuttaa vedessä olevan raudan sakkaantumisen "ruosteena". Vedellä huuhtelu tuo putkesta ulos magnetiittipölyä ja sitä on vain vähän. Putken seinämillä oleva on kovempaa, kuin ohut musta rappaus. Se ei lähde huuhtelemalla eikä pyyhkimällä mutta puukolla, lekalla tai viilapenkissä litistämällä sen saa irti. Kun patteriputkia on vedellyt, vioittuneiden putkien paksut kerrokset irtosivat. Ohuet kaikkia putkipintoja peittävät kerrostumat kestävät normaalin taivuttelun mutta tiukemmassa taivutuksessa pinnasta irtoaa mustaa maalia muistuttavia hiutaleita. Yksikään patteriputki ei ole tässä suhteessa ihan terve. Lattialämmitysputket lienevät samaa materiaalia. En usko, että siellä tilanne olisi missään suhteessa parempi. Kellarin 8:n patterin putkista 7:n nousut menivät tyylikkäästi lattiavalun läpi. Vaikutelma tuli, että ainakin kun nuo porasi auki ja lohkoi betonin, myös se diffuusio pinnoite irtosi. Syynä voi olla ihan ne mekaaniset rasitukset työstä, putken kiristyminen ikääntyessään tai sitten ihan lämpötilavaihtelut ja kemia siinä betonissa. Vettähän nuo ei kestä ulkopuolella vaikka vesiputkia ovatkin.

Sitten parista lattiapiiristä noita virtauksia on jo yritetty maksimoida. Oletan, että nämä liuotushoidot ovat sitä helpompia mitä varhaisemmin tekee. Sitten kun on tukossa ei ole mitään tehtävissä. Eihän sinne mikään rassi mene ja paine vain junttaa tiukempaan. Eiköhän näihin ala tulla pesupalvelun tarjoajia ihan siinä missä ilmanvaihtokanavien nuohoajia.

Pattereiden läpivienneissä on sitten nyt 14 kpl noin 50 mm syvyisiä Ø40 - 50 mm kuoppia. Pitäisi keksiä jokin laasti minkä niihin leipoisi. Suojaputken jatke ei istu ihan tiiviisti joten ainakin pohjalle pitäisi laittaa jotain, joka ei valu suojaputkeen. Se pitäisi sinne kai jotenkin sormin leipoa.

Itse aloittaisin sitruunahapolla, joka vaikuttaa melko hitaasti.

Sitruunahappoa saisi vaikkapa Puuilosta - 4,8 kg / 34,90€. Ei vaarallista eikä haise. Ei ollut kotona sitruunahappoa mutta laitoin näytepalat viinihappoon ja sitruunamehuun. Tuntiin ei ole tapahtunut mitään.

 

[kurre orava]

Sitruunahappohan puree parhaiten kalkkiin niin kun jo edellä todettiin. Etuna on helppo saatavuus myös kuluttajalle.

Laivapuolella on kunnossapitotöissä käytetty yleisesti esimerkiksi Ferrycid nimistä ainetta, mm ulkosivujen ja sellaisten pintojen pesuun johon on vaikeeta päästä tekemään mekaanista ruosteenpoistoa ja jossa esiintyy ruostevalumia ym muuta ruostetta. Mielestäni tuo pohjautuu fosforihappoon.

Ferryl Ferrycid Rustremover - Products | Ferryl

Ferryl has a unique range of greases and oils, coatings and maintenance products, all specially designed for niche areas in the shipping industry.

www.ferryl.com

 

[pökö]

Tuubilämmönvaihtimien putkia putsataan puhaltamalla vaahtomuovi/kumikuula läpi. Uskaltaisiko noin tehdä lämpöputkelle, kiinnijäämisen vaara on.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuo mällien painaminen läpi ja vesihuuhtelu oli vähän niin kuin se alkuperäinen ajatus näille lattialämmitysputkille. Kun noita on nyt tutkinut, näyttää selvälle että se ei tuota kerrostumaa kykene poistamaan. Putket joita tässä nyt on hypistelty, on jo huuhdeltu kasteluletkulla ulkona.
Oikeilla aineilla muoviputken saa varmasti puhdistettua ruosteesta.

Jos pesisin pitkää ohutta putkea tekisin sen pesuliuosta putken läpi imemällä. Ehkä tukkovaara olisi silloin pienempi?

Jos putki olisi niin kuuma ja/tai saisi niin kovan alipaineen, että tavara kiehuisi, silloin etu olisi ilmeinen. Tämä voisi jopa avata paatuneenkin pitkän märän tukoksen, jos sen tukoksen saisi kiehumaan. Huoneen lämpötilassa (+25 °C) veden höyrynpaine on vain 3 kPa. Ehkä sekin saattaisi jotain hippusia lennättääkin putkesta ulos. Pitäisi sitten olla kunnon tyhjiöpumppu ja jokin erotussäiliö. Muuten en äkkiä keksi, miksi imeminen olisi parempi kuin paineella työntäminen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jonkinlainen suojaputken taivutuskulma sieltä pilkistää.

Tattis tiedosta, monenlaista tavaraa onkin tarjolla. Olisi noita suojaputken tiivisteitäkin valmiina. No sai niitä tehtyä kumiletkustakin. Kun en ensimmäistäkään suojaputken tiivistettä ole talossa tavannut, eipä valmistakaan osannut kaivata.

 

[pökö]

Imemällä paska irtoaa ja poistuu putkesta eikä tuki putkea, näin toimitaan viemäreissäkin. Jos kökköä tungetaan paineella eteenpäin tukkeuma tulee varmasti

 

[kotte]

Sitruunahappoa saisi vaikkapa Puuilosta - 4,8 kg / 34,90€. Ei vaarallista eikä haise. Ei ollut kotona sitruunahappoa mutta laitoin näytepalat viinihappoon ja sitruunamehuun. Tuntiin ei ole tapahtunut mitään.

Ainakin oman kokemukseni mukaan tuolla lähtee ruoste erinomaisesti luokkaa vuorokauden, kahden liuotuksella vahvassa sitruunahappoliuoksessa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tässä olisi nyt vapaan taiteilijan hahmotelma hapotussysteemistä. Nostokorkeus on pieni, vain noin 1,5 m. Virtaamaakaan ei ole edes sitä mikä hanasta normaalisti tulee. Ääntä tämä ei pidä enempää nukkuva murmeli, joten tämmöisellä olisi vaikka kuukauden hapotusaika täysin mahdollista.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kuppikokeet eivät tue mitään liukenemista. Saostumat putkissa sisältävät ainakin osaksi magnetiittia, koska kerrostumat ovat magneettisia. Tämä on helppo todeta härnäämällä murusia magneetilla. Erityisen hyvin tämä käy ilmi kun muruset ovat vedessä. Seuraavat magneettia kuin hai laivaa.

Pariin vuorokauteen ei ole liuennut typpihappoon (laimea/väkevä), viinihappoon, sitruunamehuun (varsinainen sitruunahappo on tosin kokeilematta)

"....understanding of magnetite dissolution mechanisms leading to thermodynamic equilibrium by comparing the dissolution of two solid samples, one synthetic and one industrial, using oxalic, sulfuric, and nitric acids at varying concentrations and temperatures...."

Oksalaatit ovat yleensä niukkaliukoisia mutta tässä on ehkä jokin taika takana, että yhdessä oksaalihapon kanssa mineraalihapot toimisivat tehokkaammin. Vähän kovanlaiselta alkaa litku vaikuttaa. Suolahapon on raportoitu liuottavan tuota sellaisenaan mutta mikään rosteripumppu ei kestä kauankaan suolahappoliuosta.

 

[kotte]

Suolahapon on raportoitu liuottavan tuota sellaisenaan mutta mikään rosteripumppu ei kestä kauankaan suolahappoliuosta

Muovinen pumppu voisi kestää (PE, PP tai PVC, mutta ei missään nimessä polyamidi- tai polyasetaalimuovit).

 

[kurre orava]

Fosforihappoa näyttäisi saavan ainakin IKH:lta ja Lakeuden koneelta. Yllättävän kalliilla myyvät mutta toisaalta tuossa oli ns "styrkkaa kamaa", 85%. Motonetissakin löytyi mutta oli geelimäistä eli tarkoitettu kai pysymään sivellettynä jollain pinnalla niin ehkä ei oikein tuohon käyttöön ole omiaan.
Tuolla fosforihapolla uskoisin ruosteen ja magnetiitin ainakin lähtevän putkista.

 

[Kellarinlämmittäjä]

No niin uskoin minäkin. Vaikutelma on, että ei liukene. Se unohtui tuossa äsken mainita noista hapoista, että fosforihapossakin (laimeassa) on tuossa näytepätkä hautumassa.

Mahdollisuutena on vielä, että heikommankin happopesun jälkeen tuo magnetiitti on putkessa mutta jos sitä sitova "ruoste" olisi vaikka liuennut ja sitten ilman sideainetta jäänyt magnetti irtoaisi. Tuon magnetiitin pitää kulkeutua tuonne putkeen jostakin kuumasta paikasta, sillä noissa kierroissa ei ole niin kuumaa kuin joskus satunnaiseti (olikohan 55°C+ tuo ruosteesta magnetiitiksi rajalämpötila)

Nyt täytyy vain hommata oikeaa sitruunahappoa.

 

[kurre orava]

Hyvä puoli sitruunahapossa on se että se on edullista. Kannattaa tosin katsoa mistä sen ostaa, apteekista ostettuna tuolle muodostuu kyllä hintaa. Maatalouskaupoista sitä saa yleensä isomman satsin edullisesti.

Sitruunahappo 4 kg

Sitruunahappo on monipuolinen; sitä käytetään mm. kalkin poistoon, säilöntään ja tahrojen poistoon. Jauheella voidaan neutraloida vahvasti emäksinen uusi betonilattia valmistamalla siitä kuumaan veteen mahdollisimman vahva liuos ja harjaamalla se lattiaan ja antamalla lattian kuivahtaa.

www.hankkija.fi

 

[Kellarinlämmittäjä]

Täytyy käydä ehdottomasti hakemassa. Tuohan on Hankkijalla näköjään jopa halvempaa kuin tuolla Puuilossa.

Tässä vielä kuva kuppikokeista. Loppui nuo isot koeputket ja väkevämmän typpihapon kuppi on autotallissa. Tuo putken reikä on ja pysyy kaikissa mustana.

Aikoinaan oli pakko poistaa muutamista talousvesiputkista helmiä ja tukiholkkeja lyhentämättä putkia. Kun mutterin nosti ylös ja laittoi putken pään tuommoiseen typpihappopulloon metalliosat lähti kätevästi pois ja kaikki metallivärjäymät poistuivat myös putkesta perusteellisesti.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Muovinen pumppu voisi kestää

Jep. Tähänkin löytyy tarjokas, Tokmannilta kolmella kympillä ostettu uppopumppu. Pumpua on käytetty joskus kaivossa kun se piti tyhjentää. Metallia siinä on vain akseli ja ehkä joitakin kokoonpanoruuveja. Tehoakin enemmän kuin tuossa kiertopumpussa. Se ei ehkä jaksa kovin kauan pyöreitä päiviä.