Toshiba Premium+ 35 / 25 (plus) kokemukset
Joo, olet ihan oikeassa - dataa on vielä vähän. Alun tulokset eivät kyllä vakuuta - mutta en tiedä miten suorituskyky tästä nyt oleellisesti paranisi. Tallin Toshiba Arctic näytti kyntensä kyllä heti ja toimi datan mukaan alusta asti todella hyvällä hyötysuhteella vaikka sulatteleekin tiheään.
Päivitettiinkö ohjelmisto asennuksen yhteydessä? Keväällä asennettu pumppu lienee viime vuoden paistoleimalla. Tossun partnereilla on sellainen kaukosäädin jolla päivitys suoritetaan. Muistaakseni jotain häikkämahdollisuuksia sulkee pois tuo uusin päivitys.
Jaa-a, tämän pumpun softaversiosta ei ole mitään tietoa. Pitääpä kysyä pumpun toimittaneelta yritykseltä.
Liitteessä dataa viime yöltä, yhteensä 12h. Pakkanen kiristyi aamuksi tuonne -10 asteeseen.
Laite normimoodissa (ei takkatiloja), pyyntinä +22, puhallus 3 tolppaa.
Sulatukset huomioiva cop 1.7.... Tälle laitteelle tuo ottoteho sitten maistuu. Käytös on kuitenkin huimasti stabiilimpaa kuin takkamoodissa 1.
Laite normimoodissa (ei takkatiloja), pyyntinä +22, puhallus 3 tolppaa.
Sulatukset huomioiva cop 1.7.... Tälle laitteelle tuo ottoteho sitten maistuu. Käytös on kuitenkin huimasti stabiilimpaa kuin takkamoodissa 1.
Nyt ei pysty, koitan tehdä joskus myöhemmin. Tuosta edellisestä hemmo testistä voi jo päätellä ettei pumpussa ole mitään perusvikaa, antoteho oli tuon ihan hitusen alle 5kW. Databook antaa enemmän mutta ottotehoakin olisi pitänyt olla noin 2.3kW (jäi vain 2kW:iin). Cop arvo oli databookin arvon mukainen.
Ongelmahan tässä on että osatehoilla cop on alempi kuin max teholla, databookin mukaan näin ei pitäisi olla. Nimenomaan tuossa on se ongelma.
Ongelmahan tässä on että osatehoilla cop on alempi kuin max teholla, databookin mukaan näin ei pitäisi olla. Nimenomaan tuossa on se ongelma.
jamseil
Aktiivinen jäsen
Onko siinä merkkejä vajaasta täytöstä osatehoilla? Esimerkiksi kennon epätasaista huurtumista?
Muutaman kerran olen sulatusta käynyt katsomassa, ihan tasaisesti huurtuu. Täystehotesti on ihan ok. Eikö vajaatäyttö näkyisi täystehotestissä?
Jäi mainitsematta että täystehotestissä kenno ei huurtunut tippaakaan mikä oli outoa. Ulkolämpötila tuolloin noin -2 astetta. Muutoin olen kyllä huurretta nähnyt ja pääläriin on kertynyt vettä. Seurailen tästedes vähän tarkemmin tuota huurtumista.
Vosiko EEV olla jumissa? Pitäisi hieman herkistellä tuota täydestä laukasta IVO-bootilla.
Ajaakohan Toshiba EEV:n (P.M.V.) laidasta laitaan kun valtakunnan verkko sille palautuu => kuuluuko naputus ääntä?
Viimeksi muokattu:
Kuulostaa brutaalille menetelmälle. Kyseessä kuitenkin elokuussa asennettu uusi pumppu. Ainakin oli uudessa paketissa kun tontille saapuivat
. Voihan tuotakin toki kokeilla.Tee vastava mittaus puhallus täysillä?
Tein jo tuossa aikaisemmin vastaavan -2 asteessa (hemmo testi). Tulokset ovat lähelle linjassa databookin arvojen kanssa:
Databookin antamat max arvot -2 asteessa: Lämpöteho 5.53kW, ottoteho 2.32kW, cop 2.39. Omassa mittauksessa lämpöteho 5kW, ottoteho 2kW, cop 2.5. Eli minusta on tarpeeksi lähelle, ottoteho ei noussut tuonne 2.32kW:iin vaan oli ihan karvan yli 2kW.
Ei vaan +22c puhallus vitosella. Paljon mahtaa nousta cop tuosta 1.7?
No juuri noin tuo testi on tehty. -2 asteessa takkatilalla 1 cop oli 1.8. Samassa lämpötilassa max tehotesti ja cop oli 2.5.
jamseil
Aktiivinen jäsen
Ei välttämättä, jos ei ole paljon vajaa.
Harmi kun näissä ei ole näkölasia nesteputkessa, silloin näkisi suoraan että kylmäainetta palaa riittävästi nesteenä myös osa- ja minimi kierroksilla.
On hankala havaita mikä on vikana jos nyt ylipäätään mikään on vikana. Onhan tässä sekin mahdollisuus että pumppu on ok mutta on vaan suorituskyvyltään todella heikko.
Oliko se taas pakko alkaa loggailemaan, pää pensaassa olisi elämä helpompaa.... Luotin siihen että osatehoilla tämä pumppu olisi huippu.
Oliko se taas pakko alkaa loggailemaan
, pää pensaassa olisi elämä helpompaa.... Luotin siihen että osatehoilla tämä pumppu olisi huippu.
Luukku
Vakionaama
Niin, eikös se VTT nämä testannu, luotetaan vaan siihenOliko se taas pakko alkaa loggailemaan
Auts, osui !Niin, eikös se VTT nämä testannu, luotetaan vaan siihen
VTT testit on kyllä hyviä, sitä en kiellä. Olisi hyvä jos olisi vaikka 2 testiä, toinen kuten nykyinen mutta toinen pienemmällä lämmitystarpeella jolloin osatehot tulisi paremmin tietoon. Tässä tapauksessa osatehojen cop on selkeästi huonompi kuin cop täysteholla. Nyt kolmea pumppua loganneena voin sanoa ainakin FD25:stä ja tästä 25 plussasta että osatehojen cop on huonompi kuin täysteholla.
No syynäsin nyt tosi tarkkaan tuota vtt testiä. Siellähän on ihan samansuuntaista dataa osatehoilla, tunnit 10-12: 'ulkolämpötila' on -7 astetta ja laite osatehoilla. Heti alussa tunti 10:n kohdalla ottoteho hyppää 2kW:iin ja antotehoa lähtee 4kW -> cop = 2. Sitten kohdalla 11 ja rapiat ottoteho laskee 1300W:iin (ennen sulatusta), antoteho on tuossa noin 3100 -> cop = 2.4 (pyöristettynä). Tällä kohdalla ollaan tosiaan vielä osatehoilla, imuilman lämpötila ei ole tippunut.
Kyllä tuosta voi päätellä että tulokset on hyvinkin samansuuntaisia kuin mitä mittailin. Itsellä vaan kämppä viime mittauksessa vaati vain rapiat 2kW lämpötehoa, VTT:n torppa vaatii 3.3kW keskimäärin (silmämääräinen keskiarvo -7 asteessa) tuossa lämpötilassa. Ja kun näillä minun pienemmillä osatehoilla cop on selkeästi alempi niin lopputulos on sitten mitä on.
Kyllä tuosta voi päätellä että tulokset on hyvinkin samansuuntaisia kuin mitä mittailin. Itsellä vaan kämppä viime mittauksessa vaati vain rapiat 2kW lämpötehoa, VTT:n torppa vaatii 3.3kW keskimäärin (silmämääräinen keskiarvo -7 asteessa) tuossa lämpötilassa. Ja kun näillä minun pienemmillä osatehoilla cop on selkeästi alempi niin lopputulos on sitten mitä on.
Luukku
Vakionaama
Noin äkkiseltään, kun katsoo tuota testiä niin aika samoilla huudeilla ollaan -10 ja sitä alemmissa lämpötiloissa, olkoon kone sitten mikä tahansa. Scanofficen sivuilla niissä pumppukohtaisissa tiedoissa onkin sitten jo eroa, mutta ne on varmaan jonkun myyntimiehen kirjoituksia
Joo, totta on. Kun tuo VTT huone huutaa juuri sitä lämpöteho niin siihen se pumppu vastaa.
Mutta näiden invertterikoneiden 'hyvä osateho cop' on yhtä iso myytti kuin yksisarvisen hevosen näkeminen lähimetässä. Olen ihan äimän käkenä tuon toshiban databookin tiedoista jossa 'nominal capacity' coppiarvot on esitetty. Ihan täyttä puppua.
Mutta näiden invertterikoneiden 'hyvä osateho cop' on yhtä iso myytti kuin yksisarvisen hevosen näkeminen lähimetässä. Olen ihan äimän käkenä tuon toshiban databookin tiedoista jossa 'nominal capacity' coppiarvot on esitetty. Ihan täyttä puppua.
Muutamia ILP-amatöörin havaintoja, valmiustila näyttää vievän n. 0,8W. Pitkäaikainen valmiustila voi muuttua n. 7W kulutukseksi, jokin ulkoyksikön kompressorin ylläpitovastus? Ulkoyksikön pohjan 100 watin vastus ei ole koskaan päällä, ellei yksikkö ole päällä, taino hirmupakkasilla tätä ei ole vielä todennettu. Mittaukset suoritettu jakorasiaan sijoitetulla Shellyllä(jonka asennusohjeita ei voi kehua).
Itse olen katsellut paljonkin tuota datavihkoa(sivua 15.) ja jos ulkolämpötila on X ja kulutus on Y, niin siitä karkeasti voi arvioida paljonko laite tuottaa lämpöä. Tätä voi sitten referenssi-analysoida kädellä koettamalla miten kuumaa tavaraa sieltä tulee ja vertaa sitä päässään auton sisätilan lämmittimeen.
Eikös tällä pumpulla ja yleisesti hyötysuhde romahda jos poistutaan ideaali-käyrältä? Eli kuormitetaan pumppua liikaa ja jo muutamalla asteella voi olla iso vaikutus.
Itse olen rajannut max kuormituksen 75%:iin, jolla tavoittelen laitteiston pidempää elinikää. Pumppu on 2,5mm piuhan päässä jotta vastushäviö on pienempi ja luonnollisesti vaadittu 13A sulake.
----------
EDIT nyt tuli yöllä -6.6C:ssä todettua että ulkoyksikön 100W oli kuin olikin kytkeytynyt päälle vaikka laite oli sammutettuna, eli jos et käytä, muista kytkeä laite irti virrasta, itselläni se onnistuu Shellyllä WLANIN kautta.
Itse olen katsellut paljonkin tuota datavihkoa(sivua 15.) ja jos ulkolämpötila on X ja kulutus on Y, niin siitä karkeasti voi arvioida paljonko laite tuottaa lämpöä. Tätä voi sitten referenssi-analysoida kädellä koettamalla miten kuumaa tavaraa sieltä tulee ja vertaa sitä päässään auton sisätilan lämmittimeen.
Eikös tällä pumpulla ja yleisesti hyötysuhde romahda jos poistutaan ideaali-käyrältä? Eli kuormitetaan pumppua liikaa ja jo muutamalla asteella voi olla iso vaikutus.
Itse olen rajannut max kuormituksen 75%:iin, jolla tavoittelen laitteiston pidempää elinikää. Pumppu on 2,5mm piuhan päässä jotta vastushäviö on pienempi ja luonnollisesti vaadittu 13A sulake.
----------
EDIT nyt tuli yöllä -6.6C:ssä todettua että ulkoyksikön 100W oli kuin olikin kytkeytynyt päälle vaikka laite oli sammutettuna, eli jos et käytä, muista kytkeä laite irti virrasta, itselläni se onnistuu Shellyllä WLANIN kautta.
Viimeksi muokattu:
Oma toshiba antaa järjellisiä tuloksia osateholla jos ei ilmoitetut ilmsmäärät pahasti kuseta.Malli on kyllä eti.
Se ideaalikäyrä on täysteho, silloin hyötysuhde on paras. Siitä ideaalikäyrältä kun teho tippuu niin hyötysuhde pienenee.
Pitää loggerilla kokeilla mitä tapahtuu jos laittaa tuon 75% tason päälle.
Mielenkiintoista. Olisiko jotain mittaustuloksia mitä esittää?
Husky
Hyperaktiivi
Kiitos paljon @puuhis :lle tämän asian esiin ottamisesta. Vähän erityyppistä tietoa kuin mitä enimmäkseen...
Kokolailla tarkkaan koitin skannailla tällaisia oleellisia asioita ennen ILP:n ostoa, mutta en kertakaikkiaan muista tähän tietoon törmänneeni ja oman laitteen manuaaleja kyllä kävin läpi - ehkä siitä ei näitä tietoja ole edes saatavilla.
Tämähän voi olla yksi selitys, jos ei säästötoiveet täyty.
Muistan pohtineeni kyllä osakuorma-asiaa, mutten saanut siitä selvyyttä.
On tietysti luonnollista eikä ole edes moraalisesti arveluttavaa, että hyötysuhteet ilmoitetaan sillä kuormalla, missä on parhaat lukemat..
Husky
Hyperaktiivi
En nyt ihan satasella tavannut kaikkia viestejä, mutta eikös tämä ole ennemminkin epästabiilimpaa, kuin se edellinen nauhoitus?
Tässä on esim klo 0:15 jonkintasoista heiluntaa ja siinä edellisessä ei ollut noinkaan pahaa.
Nämä eivät kyllä yllä samaan absolut sekoiluun, kuin mikä oli se Excelkuva omasta ILP:stä minkä laitoin tähän ketjuun aiemmin.
Meni ensimmäinen lainaus pieleen.... Pumppu oli pois päältä koko päivän ja laitoin päälle. Kenno ei huurru oikieastaan ollenkaan alalaidasta, ehkä joku 1/6 kennosta huurtumatta. Autotallin Toshiba Arctic huurtuu kyllä ihan koko matkalta. Vajaatäyttö?
Samassa veneessä ollaan
. Tuo että hyötysuhteet ilmoitetaan parhaissa olosuhteissa nimenomaan on arvelluttavaa, omasta mielestä. Tässähän menee vipuun ihan joka ikinen. Toshiban databook kyllä vetää retkuun ihan jokaisen, näistä osatehoista on niin paljon fiktiota liikkeellä ettei järki riitä.Kyllä se edellinen oli ihan sekoilua, askelmaisia muutoksia vasteessa joita ei ymmärrä. Viimeisin oli enemmän tasaista ja loogista.
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Sen verran oikaisen palstalla esiintyvää väitettä, että kyllä se cop on paras juurikin "keskitehoilla", ei minimi, katkokäynti, tai maksimitehoilla
+0.5c, puhallus 3. Manuskassa 470m3h, otto 343w teho 1302w. Pari sulatusta pois jää copiksi 3.6.
Viimeksi muokattu:
Husky
Hyperaktiivi
Juu, huomasin ne askelmaiset muutokset siinä aiemmassa nauhoituksessa. Ne on oma lukunsa epäilemättä.
Katkokäynti sitten erikseen, joka luullakseni on isompi ongelma ja joissakin havaituissa tapauksissa täysi katastrofi epäilemättä.
Varmaankaan datassasi keskiarvotusaika ei ole liian pitkä eli varmasti siinä katastrofipätkiminen tulisi ilmi.
Hyvä pointti - testattu on ettei ole liian pitkä ja overflow aiheuttaisi dataan outouksia. Tässä "käyttöliittymässä" näkyy hetkittäinen imu- puhallus ja cop arvo, näitä keskiarvoistan 30 sek ja siitä menee yksi tietue tietokantaan. Kyllä kannassa on aina se mitä ruudulla näkyy.
Tämähän on se yleinen oletus. Kolmea pumppua logannut paljon enkä yhdessäkään ole nähnyt että osateho cop olisi parempi kuin täystehon cop. Epäilen erittäin suuresti tuota väittämääsi, tehdyt mittaukset kertoo jotain ihan muuta, kuten tässäkin tapauksessa.
Löytyisikö jotain kättä pidempää väitteesi tueksi ?
@Username taitaa olla Toshiba Polar.
jarkko_h
Vakionaama
Millä loistehosuhteella kyseinen mittari toimii vielä luotettavasti? Näetkö mittarista cosp osateholla ja täysteholla?
Labrassa kun mitattu, niin tehon mittaus ei aina ole yksinkertaista, ei edes kalbroiduilla tarkkuusmittareilla. Perusmittarilla eri cosp voi muuttaa tuloksia aika lailla.
Viimeksi muokattu: