Lämmitysjärjestelmän PEX -putkien vaihto

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Bilteman halvimmalla muovisella uppopumpulla olen noissa käyttövesikierukoissa pyörittänyt sitruunahappoa. Aika montaa kierukkaa on tullut samalla pumpulla putsattua eli ainakin se yksilö on kestänyt paljon kauemmin mitä olisin itse veikannut.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tässä nyt ensimmäisen hapotustestin + pyyhinnän tulos. Kaikki olivat mustia hapotuksen jälkeen mutta kun näistä veti semoisen ei kovin tiukan pienen märän räti läpi niin syntyi selvät erot.
  1. Ei hapotettu. Käsittelemättömästä putkesta irtosi rätillä jotain mutta musta väri putken pinnasta ei irronnut.
  2. Typpihappo (~20%). Puhdas, muovi kellastunut. Vahva typpihappo sai sakat irtonaisiksi.
  3. Sitruunahappo + Suola. Suola sitruunahapossa ei näyttänyt tehostavan sen toimintaa. Käsittelyaika vain puolet mitä muissa.
  4. Fosforihappo (<1%). Huomattavan paljon irtosi
  5. Sitruuna happo (pisin pätkä). Irtosi vielä melko heikosti. Käsittelyaika vain puolet muista
  6. Laimea typpihappo (<1%). Yllättävän heikko tulos
  7. Sitruuna mehu. Melkein puhdas, vain rippeitä jäi.
  8. Viinihappo. Suurin osa irtosi rätillä, huonompi kuin sitruuna mehu.
Eli hapotus saa tuon jotenkin helpommin irtoavaan muotoon. Tämä pitää vielä uusia ja ottaa oksaalihappo mukaan. Kai tuo sitruunahappo toimii siinä missä sitruunamehukin, kun saa aikaa vaikuttaa.

Hapotetut ja pyyhityt putket.png
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Sen verran voin kertoa, että ei tarvita sitruunamehuja.

Laimealla oksaalihapolla sakat lähtevät parissa tunnissa eikä mitään mekaanista käsittelyä tarvita. Mikään muu kokeilemani happo ei ole lähellekään yhtä tehokas. Nämä ovat kaikki noin 1% vahvuisia, sitruunahappo + oksaalihappo sisältää suunnilleen 1% molempia. Suolat ja typpihapot voi unohtaa. Tässä liotusaika on vain parisen tuntia, edellisissä esikokeissa useita päiviä.

Oksaalihappoon tuo tavara nimen omaan liukenee, ei vain irtoa.

Nyt näyttää lupaavalta :)


Kokeet orgaanisilla hapoilla.png
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Sitä myydään mehiläisten loisien torjuntaan tavallaan biologisena vaihtoehtona. Saa kilon pussissa ja säkissä, elintarvikelaatuista esim. mesi.fi. Teknistä saa IKH:lta noin kaksi kertaa kalliimmalla.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Nyt alkaisi olla osat valmiit.
  • Kiertopumppu ja hapotussaavi
  • Letkuyhteet lattialämmitysputkien päihin.
  • Tulppa jolla saan suljettua jakotukin puolen. Näissä on ihmeelliset kierteet.
Joudun johtamaan hapon lattialämmitysputken liittimien läpi, joka on näissä porkkanamallinen PEX -putken sisälle menevä. Kuppikokeiden mukaan oksaalihappo ei vaikuta kovin pahasti messiinkiin ainakaan lyhyessä ajassa. Ajatus on käsitellä kierrot piiri kerrallaan:
  • Ensin huuhtelu haalistetulla vedellä. Tarkoitus yrittää kerätä mahdollista sakkaa esim. saavin pohjalle, jotta näkee mitä mahdollisesti tulee ulos. Vetenä nimen omaan haalistettu, ei kylmä jotta putki ei eläisi turhaan betonissa.
  • Puhallus paineilmalla. Tein tätä varten menopään liittimeen paineilman syöttöyhteen, jotta voi kurlata yhtä aikaa vedellä ja ilmalla.
  • Sitten kierrätys pumpulla. Kun kierrätys vedellä todettu toimivaksi, hapon lisäys kiertävään veteen "saaviin". Vaikutusta voi esikokeiden perusteella todennäköisesti seurata vapaiden putkiosuuksien vaalenemisesta. Kierrätystä noin 2 kertaa kauhemmin kuin musta on lähtenyt.
  • Happoa pitänee laittaa aika paljon, ehkä 500 g / piiri, jolloin 25 litraa olisi 2 % happo. Jos laskin oikein, Ø18 mm PEX putken tilavuus olisi ~13 litraa / 100 m. Piirien pituudet lienevät alle 100 metrin ?
  • Jätehappo ojaan mieluummin kuin jätevesiin.
  • Putken loppuhuuhtelu haalistetulla vedellä viemäriin.
  • Sikäli kuin liittimet eivät syövy, mitään osia ei tarvitse vaihtaa vaan liittimet vaan kiinni.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Hyvin sujuu hapotus. Toiseksi viimeinen piiri hapotuksessa. Osaalihappo on kyllä ihme aine tässä hommassa. :)

Esihuuhtelu tuo ulos mustaa sakkaa ja paineilma tehostaa hommaa. Tein tuommoisen huuhteluventtiilin pumpun päälle, jotta voi kätevästi päästää hanasta. Huuhtelun jälkeen ensin paluuletkusta toiseen ämpäriin vedet lattialämmitysputkesta ja sitten paluuputki happoampäriin. Happo alkaa värjäytyä heti kellanvihreäksi. Lopulta kun siihen tulee mustaakin sekaan se muuttuu myrkynvihreäksi lähes läpinäkymättömäksi liemeksi. Pari tuntia kierrätystä, lopuksi huuhtelut vedellä ja paineilmalla. Esihuuhtelussa ämpärin pohjalle tuli myös hiukan karkeampaa tavaraa, joka oli siinä määrin pehmeää, että mureni sormissa.

Esihuuhtelu.jpg



Huuhtelu ei poista siinä määrin tavaraa, että putkista näkisi mitään parannusta päälle päin. Kun happokierrätysen aloittaa, putken väri alkaa muuttua valkoisemmaksi noin 15 minuutissa. Värin muutos on todella selvä. Putket valkenevat vielä loppuhuuhtelussa lisää, kun päästää vettä ja paineilmaa.

Keskimmäisessä kuvassa on putki, joka on saanut jotain osumaa. Happea saaneet kohdat pysyvät sinnikkäästi tummempina, vaikka pinnassa on vain kuin kynällä olisi muutaman kerran pistetty. Osumia lienee runsaasti pitkin matkaa. Eikös nämä kiinnitetä betoniverkkoihin ja sitten hypitään päällä. Huuhtelusta irronnut sakka on selvästi magneettsita. Tuommoinen musta täplä muodostuu muoviämpäriin muutamassa sekunnissa, kun pitää magneettia takana.

Hapotuksen vaikutus.jpg
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Olisi kyllä mielenkiintoista lukea, missä kunnossa nuo lattialämmitysputket muilla ovat. Epäilen, että kerrostumia löytyy. Sitten kun putki on tukossa, tilanne on vaikeampi. Messinkiset liitoskappaleet kestivät hyvin eikä alkuperäiset liittimetkään kärsineet.

Käytetyt hapot kannoin ojaan. Ei varmaan mitään estettä laskea kunnalliseen mutta itse pelkäsin, että noista voi likakaivoissa kehittyä jotain niukkaliukoisia oksalattisaostumia. Kalsiumoksalaatti on ainakin semmoinen aine ettei se liukene oikein mihinkään. Kuitenkin muutama kilo tuota oksaalihappoa meni.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kyllä noita lattialämmitysputkia näkyy tukkoonkin menevän. Se on sitten lattian piikkaus tai uusi pintavalu edessä ellei tukos satu olemaan ihan lähellä päätä. Ongelma on siinä, että kun kiertoa yleensä jollakin termostaatilla rajoitetaan, tukeutumisen tila on jo aika paha siinä vaiheessa kun se havaitaan.

Muoveilla on yleensä hyvä kemikaalien kesto. Polyeteenistä valmistataan kanistereita kemikaaleille ja polttoaineille, joskaan se ei ole ristisilloitettua. Tuo oksaalihappokin myydään muovisäkissä. En nyt ole itse huolissani etteikö tuo putken muovi tuota oksaalihappoa kestäisi. Oksaalihappo on happona suunnilleen yhtä syövyttävää kuin etikka. Sen kyky liuottaa ruostetta näyttää perustuvan siihen, että se sitoo liuenneen raudan hapetusasteesta riippuen 2 tai 3 oksalaattiryhmän sisälle. Tuo putkissa oleva suojakalvo saattaisi kyllä sopivassa liuotuksessa irrotakin. Täytyypä laittaa likoon vaikkapa bensiiniin, lipeään ja vahvaan happoon jos tuo putken rakenne vaikka lähtisi purkautumaan ja samalla myös tuota uutta radipeksiä, missä suojakalvo on välissä.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Muoveilla on yleensä hyvä kemikaalien kesto. Polyeteenistä valmistataan kanistereita kemikaaleille ja polttoaineille, joskaan se ei ole ristisilloitettua.

Eri muoveilla on erilainen kestävyys. Polyeteeni ja kupari kestää hyvi oksaalihappoa. Kaikki tiivisteet ei vältämättä kestä. Yllätäen polyeteeni kestää fosforihappoa huonommin.
 

Liitteet

  • 1699787851477.png
    1699787851477.png
    53,3 KB · Katsottu: 134
  • 1699788016887.png
    1699788016887.png
    10,6 KB · Katsottu: 114

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Näyttää olevan vielä tarjolla näitä pinnasta lakattuja putkia. Näin K-raudan nettisivuilla:

Roth Multipex

"Ulkoinen EVOH (etyleenivinyylialkoholi) höyrysulku estää hapen pääsyn järjestelmään. Putket on valmistettu Rothin tehtaalla Saksassa. Lämpötilankesto jatkuvana on 70 astetta ja lyhytaikaisesti 95 astetta. Paineluokka on 10 baria."


Tämä "ulkoinen EVOH" oli se syntinen taikasana noissa patteriputkissa. Kelpaa polkea betonin sisään. Hyvää ja halpaa ;D
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tässä nyt sitten vielä, mitenkä lopulta tiivistin nuo poraukseni. Ø22 mm kupariputki mahtui tiukasti tuonne suojaputkeen ja Ø16 mm kumiletkusta leikkasin tuommoiset rinkulat tiivisteiksi roskia vastaan putkien kaulalle. Tiivisterenkaat voi helposti nostaa myös ylös. Sementtivellin sai ihan pullosta pursotettua ja se tasoittui, kun tikulla hiukan hämmensi. Ikävä kun kuivuessaan kutistui. Kellarin lattioissa on muuten tuommoinen merkillinen 25 x 25cm jälkivalu lämpöpattereiden alla. Ilmeisesti jokin rakentamiseen liittyvä juttu ?

Poraukset ja niiden täytöt.jpg
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Nyt on valmius rueta vaihtamaan asuinkerroksen patteripiirien paluut. Vanhat putket on jatkettu, jotta ulottuivat uuteen jakotukkiin.

Imupainemittari.jpg


Samalla laitoin painemittarin paluupuolelle, jotta voin tarkkailla imupainetta. Tarkoitus oli yrittää haarukoida kiertopumpun käyrästön perusteella, kuinka paljon vettä missäkin piirissä kiertää. Vastaan tuli ongema, että kiertopumppu ei kehitä lähellekään luvattua painetta.

Lattialämmityksessä on täsmälleen samanlainen (Grundfos UPS 25-60 180, perinteinen valovirtapumppu), joka kehitti paine-eroa luvatut 0,57 bar kun tämä väsynyt patterikiertopuolen yksilö kehitti vain 0,49 bar. Tämä käy myös jotenkin hiljaisemmin eli tuo tehokkaampi lattialämmityksen pumppu pitää myös selvästi voimakkaampaa ääntä, joskaan ei kovaa kyllä sekään. Kytkennän normivirtaamalla ero on jopa vielä suurempi. Patterikiertopumpun yli paine-ero jää käytännössä alle 0,3 baarin. Molemmissa on kolme nopeuusaluetta ja ne myös löytyvät. Kytkinkopan alla ei ole mitään muuta säädettävää kuin 3-portainen tehonvalintanuppi ja ne ovat ja olivat täysillä.

Mikähän tuommoisen kiertopumpun tehot olisi voinut viedä?
 

Karga

Aktiivinen jäsen
Onko paine mitattu siis todellisessa käytössä? Eikö se vastus (kuorma) määrää paineen, kuten hydrauliikassakin? Eli sopivan väljä putkisto, niin eihän se painetta nosta.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Onko paine mitattu siis todellisessa käytössä?.

Kattilan pään painemittauksen välissä on hiukan putkea ja suurilla virtauksilla siinäkin on ilmeisesti jotain painehäviötä. Lisäksi lämpöpatterit joustavat. Tämäkin pitäisi olla huomioitu, sillä joka mittaukselle on luettu kattilan pään lähtöpaine. Kiertopumput ovat imupuolella eli lämmityksissä kiertävän veden paine on aina piempi kuin kattilan paine.

KATTILAIMUPAINEEROTUS
BarBarBar
0,770,280,49Kaikki kiinni, ei lattialämmitystä
0,780,340,44Vain IV-kone maksimivirtaamalla, ei lattialämmitystä
0,770,360,41Vain kellarin 1- piiri, ei lattialämmitystä
0,770,360,41Vain kellarin autotallin piiri, ei lattialämmitystä
0,770,390,38Kellari molemmat, ei lattialämmitystä
0,770,430,34Vain asuinkerros, ei lattialämmitystä
0,750,480,27Kellari ja asuinkerros, ei lattialämmitystä
0,750,490,26Kellari ja asuinkerros + IV, ei lattialämmitystä
0,680,480,20Kaikki yhdessä lattialämmityksen kanssa
 

r290

Aktiivinen jäsen
Näyttää olevan vielä tarjolla näitä pinnasta lakattuja putkia. Näin K-raudan nettisivuilla:

Roth Multipex

"Ulkoinen EVOH (etyleenivinyylialkoholi) höyrysulku estää hapen pääsyn järjestelmään. Putket on valmistettu Rothin tehtaalla Saksassa. Lämpötilankesto jatkuvana on 70 astetta ja lyhytaikaisesti 95 astetta. Paineluokka on 10 baria."


Tämä "ulkoinen EVOH" oli se syntinen taikasana noissa patteriputkissa. Kelpaa polkea betonin sisään. Hyvää ja halpaa ;D

Toisaalta ,kyse on kait myös siitä,miten "löperön"standardin kautta saadaan markkina luottamaan ja samalla vähättelemään tuon hapen pitkäaikaisvaikutusta (=vuosikymmeniä).

Ohessa osuva teksti (vastuuvapauslausekkeineen):

https://www.rehau.com/downloads/498596/oxygen-diffusion-through-raupex-o2-barrier-pipe-tb196.pdf

1700548299356.png

For updates to this publication, visit na.rehau.com/resourcecenterThe information contained herein is believed to be reliable, but no representations, guarantees or warranties of any kind are made as to its accuracy, suitability for particular applications or the results to be obtained therefrom.Before using, the user will determine suitability of the information for user’s intended use and shall assume all risk and liability in connection therewith.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Konkka oli väsähtänyt. Ilman kondensaattoria nämä ei pyöri ollenkaan ja heikentyneellä kondensaattorilla pumppaavat heikommin. Paine-eromittausten tuloskunto parani 0,05-0,08 baarin verran. Suhteellisesti merkittävin parannus tuli suurilla virtaamilla.

Tyypillisin ja merkittävin tilanne, että vedet kiertävät sekä kellarissa että asuinkerrokessa antoi 27% suuremman paine-eron. Tämäkään ei taida virtaamassa lopulta suurta muutosta tehdä.

Putkiliikkeessä ei ollut näihin varaosia, mutta niillä oli kuitenkin IV -puhaltimille varaosana samoilla arvoilla oleva kondensaattori, joka vieläpä sopi suoraan entisen paikalle kun johtoa vain lyhensi. :)
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Toisaalta ,kyse on kait myös siitä,miten "löperön"standardin kautta saadaan markkina luottamaan ja samalla vähättelemään tuon hapen pitkäaikaisvaikutusta (=vuosikymmeniä).

Vaikea sanoa, kuinka tiukka tai löperö tämä standardin vaatimus on. Nähdyn perusteella voi kuitenkin melko hyvin päätellä, että suurempia ongelmia ei ole tiedossa, niin kauan kuin putket vain ovat ehjät ja suojakalvot kunnossa. Ainahan noista jonkin verran happea tieysti pääsee läpi. Lattialämmitykseen ei taida olla muoviputkelle haastajaa - komposiitti ehkä. Pinnasta lakatut putket eivät pysy kunnossa. Lämpöliike suojaputkissa on jättänyt niihin selviä telaketjumaisia kurkkuputken pinnan hankausjälkiä ja vedessä tuo pinnoite kalvo sitten jopa irtoilee. Tämä diffuusiosuojauksen pettäminen ajon oloon on nähdäkseni se pahin ongelma ja tämä johtaa myös konkreettiseen ongelmaan eli tukokseen, siinä sivussa lämmitysjärjestelmän syöpymiseen sisältä päin.

Kyllähän kuparista juoteltu tai raudasta tehdy putkisto lämmönjaossa on monin verroin pitkäikäisempi ja myös täysin diffusiovapaa. Koska nykyisin lattialämmitys on uusissa pientaloissa lähes ainut vesikiertolämmitystapa, varma ratkaisu olisi rakentaa se kokonaan ilman rautaosia. Lisäkustannus ei olisi suuri, kun ei niitä rautaosia enää juuri tarvita muutenkaan.

Itse otin asian heti vakavasti ja lisäsin lämmitysjärjestelmään runsaasti kilpailevaa rautapintaa sisältävän "hapenpoistoreaktorin". Jotenkin muodostui aikanaan käsitys, että päälle 30 vuotta sitten diffuusiosuojaukset eivät vielä olleet loppuun asti kehittyneitä. Sittemmin käsitys on sen verran jalostunut, että tavara on kyllä valmistettu jo kauan täyttämään tuon standardin vaatimukset uutena ja käytössä on ollut myös yksi ja sama hapensulkumateriaali eli etyleenivinyylialkoholi kalvo. Tämän EVOH:n käyttö näkyy keskittyvän happidiffusion hidastamiseen laajasti myös elintarvikealalla ja kuten muissakin muoveista, tarjolla on erilaisia laatuja, joiden happenpidästyskyky vaihtelee OH-ryhmien määrän mukaan.

Eihän näistä PEXeistä tiedä, mikä on oikeasti laadukasta putkea. Onhan tuossa varmaan omat haasteensa saada tuommoinen muovikalvo kiinni putkeen ja vielä sinne muovikerrosten väliin. Yksinkertaisinta on mahtanut olla alkuaikoina käytetty pinnoittaminen ja osa valmistajista pitäytyy edelleen siinä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vaikea sanoa, kuinka tiukka tai löperö tämä standardin vaatimus on. Nähdyn perusteella voi kuitenkin melko hyvin päätellä, että suurempia ongelmia ei ole tiedossa, niin kauan kuin putket vain ovat ehjät ja suojakalvot kunnossa. Ainahan noista jonkin verran happea tieysti pääsee läpi. Lattialämmitykseen ei taida olla muoviputkelle haastajaa - komposiitti ehkä. Pinnasta lakatut putket eivät pysy kunnossa. Lämpöliike suojaputkissa on jättänyt niihin selviä telaketjumaisia kurkkuputken pinnan hankausjälkiä ja vedessä tuo pinnoite kalvo sitten jopa irtoilee. Tämä diffuusiosuojauksen pettäminen ajon oloon on nähdäkseni se pahin ongelma ja tämä johtaa myös konkreettiseen ongelmaan eli tukokseen, siinä sivussa lämmitysjärjestelmän syöpymiseen sisältä päin.

Kyllähän kuparista juoteltu tai raudasta tehdy putkisto lämmönjaossa on monin verroin pitkäikäisempi ja myös täysin diffusiovapaa. Koska nykyisin lattialämmitys on uusissa pientaloissa lähes ainut vesikiertolämmitystapa, varma ratkaisu olisi rakentaa se kokonaan ilman rautaosia. Lisäkustannus ei olisi suuri, kun ei niitä rautaosia enää juuri tarvita muutenkaan.

Itse otin asian heti vakavasti ja lisäsin lämmitysjärjestelmään runsaasti kilpailevaa rautapintaa sisältävän "hapenpoistoreaktorin". Jotenkin muodostui aikanaan käsitys, että päälle 30 vuotta sitten diffuusiosuojaukset eivät vielä olleet loppuun asti kehittyneitä. Sittemmin käsitys on sen verran jalostunut, että tavara on kyllä valmistettu jo kauan täyttämään tuon standardin vaatimukset uutena ja käytössä on ollut myös yksi ja sama hapensulkumateriaali eli etyleenivinyylialkoholi kalvo. Tämän EVOH:n käyttö näkyy keskittyvän happidiffusion hidastamiseen laajasti myös elintarvikealalla ja kuten muissakin muoveista, tarjolla on erilaisia laatuja, joiden happenpidästyskyky vaihtelee OH-ryhmien määrän mukaan.

Eihän näistä PEXeistä tiedä, mikä on oikeasti laadukasta putkea. Onhan tuossa varmaan omat haasteensa saada tuommoinen muovikalvo kiinni putkeen ja vielä sinne muovikerrosten väliin. Yksinkertaisinta on mahtanut olla alkuaikoina käytetty pinnoittaminen ja osa valmistajista pitäytyy edelleen siinä.
Onhan noita alumiini sisuksillakin.

1700689894865.png


Ja nykyään tuo EVOH on tuolla putken sisällä. En tiedä onko tilanne ollut aina samalla tavalla.
1700689960602.png
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ilmeisesti nuo kalvot ovat joskus olleet pinnassakin.
1700690109474.png
1700690126918.png


Putki, jossa EVOH kalvo on putken pinnalla, voi vaurioitua. Alla olevat kuvat näyttävät miten tavallisen putken EVOH -suojalle voi käydä…

Tuossa sattui vielä sivu vastaan missä on mainittu kerroksien paksuuksiakin.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kiitos @fraatti uskon vahvistuksesta. Samat havainnot on siis tehty muuallakin. Silti noita pinnoitettuja on edelleen myynnissä. Jos tuommoinen pinnoitettu toimitetaan valmiiksi suojaputkessa, saattaa kai tuo pinnoitettukin toimia, jos sen suojaputken saa pidettyä kuivana. Vettä joutuu suojaputkeen helposti, jos pattereita joutuu irrottelemaan vaikka tapetoinnin vuoksi tai jos liittimissä on jotain vuotoa asennuksen yhteydessä tai myöhemmin.

Kun saneerauksessa putkia joutuu vetämään suojaputkeen, niihin tulee helposti pieniä naarmuja. Itse yritin vetää aina sinne päin, missä oli suurin vaara putkeen päässeistä murusista, jotta veto toisi roskat ulos eikä vetäisi syvemmälle putkeen. Lisäksi huuhtelin suojaputken ensin veden ja imurin kanssa.

Tuommoinen alumiinikomposiitti osaa olla aika jäykkää vetää suojaputkeen, kun vähintään molemmissa päissä on mutkat. Lattialämmitysten rakenteluun voi olla hyväkin valinta. Tiedä sitten, miten tuommoinen sandwitch pysyy koossa vuosien mittaan.
 

pökö

Kaivo jäässä
Kiitos @fraatti uskon vahvistuksesta. Samat havainnot on siis tehty muuallakin. Silti noita pinnoitettuja on edelleen myynnissä.
Kyllä noita pinnoitettettuja menee lattioihin joka päivä. Sikäli kumma kun esim roth 16mm 5-kerros lattialämpö putkessa evohhi on putken keskellä, miksei se ole noin 15mm multipexissä?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Sattui silmään tämä:
  • 40 °C < 0.32 [mg/(m2 • d)]
  • 80 °C < 3.6 [mg/(m2 • d)]
On tämä varmaan tullut jo aikaisemminkin esille mutta jos laskee tuon 40 °C mukaan niin Ø15 mm putki on noin 21 m/m2 Patteripiireissä tuota kamaa taitaa olla täällä luokkaa 300 m eli se tekisi siis 300/21=14 m2 => 14*0,32mg O2/d=4,5 mg O2/d ja vuodessa 365 x 4,5 mg/d = 1653 mg/v eli 1,7 g O2/v. No ei niin kovin paljon. Lattialämmityksessä ehkä putkea hiukan enemmän ja vähän paksumpaa.

Mutta eihän tuo patteripiirien 1,7 g happea ruostuttaisi kuin noin 3 grammaa rautaa vuodessa eli kestäisi tuhansia vuosia, että tuolla vuotomäärällä puhki ruostuisi. Vai menikö jossakin vikaan ?
 

Jalppi

Aktiivinen jäsen
Oikealta tuo laskelma minusta näyttää. Toki mikä vaikutus virtauksella on ja muuttuuko ns. hapeton vesi sitten hapelliseksi ja ruostetta aiheuttavaksi pienestäkin happi määrästä? Tämä toki täysin mutuilua. Mutta jos nuo laskelmat pitää paikkansa tarkoittaako tuo siis ettei käytännössä diffuusio suojausta tarvitsisi?

Itsellä tarvitsee vetää kellarista vintille kahdelle patterille + kellariin yhdelle patterille putket. Ajattelin Rothin multipex putkea käyttää, kun sitä jo vesijohtona olen käyttänyt ja sitä on saatavilla. Mutta se on siis huono vaihtoehto. Kellarin patterille hai Puuilosta Harju 15mm pex tuskin. (Ainoat kaksi vaihtehtoja joita hyllytavarana oli saatavilla.
Vintin pattereille pitää miettiä putki uusiksi. Pitkä kankea ei saa mitenkään ns. huoltokuiluun paikalleen.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Mutta jos nuo laskelmat pitää paikkansa tarkoittaako tuo siis ettei käytännössä diffuusio suojausta tarvitsisi?
Ei todellakaan, tarkoita että diffuusiosuojaus olisi turha. Tuohan oli nyt sitten arvio tuon standardin mukaisen diffuusiosuojauksen kanssa. Jos sitä suojausta ei ole, nuo vuotomäärät nousevat ihan valtavasti, x 100 tai ehdä peräti x 1000. Oli nuo putket aika erinäköisiä, mistä tuo suojaus oli osittain pettänyt verrattuna niihin, missä suojaus oli ehjä. Ei myöskään tarkoita, että vesi muuttuisi hapekkaaksi, se rauta kuluttaa aina ne hapet pois.

Happi päästessään rautapitoiseen veteen saa aikaan raudan saostumista (= ruostetta), joka sitten voi kuumassa muuttua magnetiitiksi. Juuri sen verran kuin sitä happea on, saostuu rautaa, olettaen että rautaa on "riittävästi" ja sitähän on, jos talossa rautaiset patterit, varaaja tai kattila. Aina kun rautaa saostuu jonnekin, sitä jostakin liukenee tilalle. Tiedä sitten kumpi on pahempi ongelma, nämä rautasakat vai se raudan liukeneminen niistä lämmitysjärjestelmän osista.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Sen verran voin kertoa, että ei tarvita sitruunamehuja.

Laimealla oksaalihapolla sakat lähtevät parissa tunnissa eikä mitään mekaanista käsittelyä tarvita. Mikään muu kokeilemani happo ei ole lähellekään yhtä tehokas. Nämä ovat kaikki noin 1% vahvuisia, sitruunahappo + oksaalihappo sisältää suunnilleen 1% molempia. Suolat ja typpihapot voi unohtaa. Tässä liotusaika on vain parisen tuntia, edellisissä esikokeissa useita päiviä.

Oksaalihappoon tuo tavara nimen omaan liukenee, ei vain irtoa.

Nyt näyttää lupaavalta :)
Sattui tuossa tälläinen kaupallinen aine silmiin joka lienee turvallinen?

Euro Liquid 1000S (500ml)

• Biodegradable
• Non Hazardous (Classified as irritant)
• Magnetite
• Removes calcium
• Removes lime scale
• Removes magnetite
• Removes rust
• Removes uric Acid
• Does not attack base metals and materials
s-l1600.png
 

Tifo

Vakionaama
Minua kiinnostaa käyttövesiputkien puhdistus. Porakaivossa on mangaania ja rautaa. Esisuodatin muuttuu ruskeaksi ja putketkin ovat sitten ruskeita. Olen huomannut että joskus kun kattilaan ottaa vettä se on värjäytynyt. Tämä on silloin käynyt kun vettä ei ole käytetty vähään aikaan. Minulla on raudan ja mangaanin puhdistukseen suodatin, en tiedä kuinka tehokas se on, ehkä sekin tarvitsee huollon. Putkiin tietysti ajan kanssa kertyy aineita, jotka olisi hyvä välillä saada pois. Lämmityspiirin puhdistuksessa vesi kiertää mutta voisiko käyttövesiputken saada saada puhtaaksi seisottamalla ainetta putkessa ja sitten huuhdella. Käyttövesipuolella ei tällaista irtonaista sakkaa ole kuten patteripiireissä.
Olen seurannut kahta porakaivon puhdistusta, niissä itse kaivo putsattiin ja pumppu vaihdettiin mutta putkistolle ei tehty mitään.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kyllä, juuri siihen kohtaan. Tarkalleen ottaen luulen, että siihen ei lähtökohtaisesti kerry magnetiittia vaan ruostetta, joka sitten sitoo itseensä myös magnetiittihiukkasia. Muoviputket eivät ymmärtääkseni käy niin kuumina, että ruosteet (rautahydrodsidit) palaisivat magnetiitiksi.

Minua kiinnostaa käyttövesiputkien puhdistus. Porakaivossa on mangaania ja rautaa.
Oksaalihappo tehoaa näköjään erittäin hyvin kaikkiin ruostetahroihin kaikilta pinnoilta: muovi, maalattu lattia, ruostumaton teräs, lasi, kupari, messinki ja jopa rauta. Oletan että se ei sovellu millekään emäksiselle materiaalille kuten betonille tai marmorille. Rautaa se tietysti myös hiukan syövyttää mutta ei kovin pahasti.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Sattui muuten silmiin liemi mikä on kehitetty noiden ll-putkien puhdistusta varten. Vaikuttavasta aineesta ei mitään havaintoa. Annetaan kiertää järjestelmässä vuorokaudesta pariin viikkoon tms.. ja huuhdellaan pois.

 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Ompas ihme aine. Olisi kyllä metkaa, jos saisi pestyä lämmitysjärjestelmän sisältä päin. Mitenkähän ihmeessä tuommoinen voi poistaa lämpöpattereiden pohjalla olevaa lietettä kun ei siellä juuri virtauksia ole.
 

pre

Aktiivinen jäsen

Saksan Guenther käyttää putkistopesukonetta ja tärykonetta verkoston pesemiseen. Aika vinhaa patterin tärytystä.

Hieman lisää

Tärinätyökalu

:oops:
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Putkinäytteet ovat nyt viettäneet aikaa 29.11.-14.12. parissa liemikulhossa. Näytteet:
  1. UPOLET RADIATOR PEX-C 15X2,5 10 BAR 95/70C (alkuperäisasennus, diffuusiokalvo pinnassa). Pinta on "palanut" typpihapossa ruskeaksi ja putkimateriaali muutenkin kellastunut happokäsittelyn aikana. Näytteiden molemmat päät katkaistu suoraan.
  2. Radipex Oxygen barrier 15x2,5, Ostettu K-raudasta (noin 2017 vuosimallia). Kerrokset jossakin määrin liikkuneet ja leikkauspinta ei ole enää käsittelyn jälkeen sileä. Portaan tuntee myös kynnellä rapsuttamalla putken päätä. Näytteiden toinen pää katkaistu vinoon
  3. Uponor Combi pipe, 15x2,5 EN ISO 15875 B1PE-Xa Claes 5/10 bar 1.14/19934 20-001607-th Oxygen diffusion tight, DIN 4726 SP SUF 120-04 210974 Make in Sweden. (Uusinta myynnissä olevaa 2023) Ei muutoksia. Näytteiden molemmat päät katkaistu vinoon.
Pelkän typpihappokäsittelyn jälkeen putkinäytteissä on tapahtunut muutoksia, jotka näkyvät värissä ja leikkauspinnassa. Katkaisun jälkeen kaikkien näytteiden leikkauspinnat olivat sileät. Combi pipen leikkauspinnassa tuo diffuusiosuojaus ei erotu mitenkään käsittelyn jälkeen.


PEX putket typpihapossa.jpg
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ompas ihme aine. Olisi kyllä metkaa, jos saisi pestyä lämmitysjärjestelmän sisältä päin. Mitenkähän ihmeessä tuommoinen voi poistaa lämpöpattereiden pohjalla olevaa lietettä kun ei siellä juuri virtauksia ole.
Tuolla sivuilla puhutaan enemmänkin lattialämmitysputkista kuin pattereista.

Tuolle aineelle on suomessa edustajakin. Otin firmaan yhteyttä ja edustaja oli kovin vakuuttunut aineen kyvyistä. Sanoi että voi antaa yhteystiedot halutessa jollekin tyypille keneltä voi kysyä kokemuksista. Tonkka maksaa noin 150e / 5kg ja firma on Tampereella. Pitoisuus puhdistettaessa 0,1 - 0,5%.
 
Back
Ylös Bottom